23.7.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/19

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Maatalouskoneet sekä rakennus- ja käsittelylaitteet: miten selvitä kriisistä?” (oma-aloitteinen lausunto)

2011/C 218/04

Esittelijä: Virgilio RANOCCHIARI

Toinen esittelijä: Patrizio PESCI

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 15. heinäkuuta 2010 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Maatalouskoneet sekä rakennus- ja käsittelylaitteet: miten selvitä kriisistä?

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa 4. huhtikuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 4.–5. toukokuuta 2011 pitämässään 471. täysistunnossa (toukokuun 4. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 151 ääntä puolesta ja 3 vastaan 8:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Euroopan rakennuslaite- ja maatalouskoneala on kärsinyt voimakkaasti kriisistä aikana, jolloin maailmanlaajuisessa kysynnässä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Ala on kuitenkin osa erittäin kilpailukykyistä ja teknisesti pitkälle kehittynyttä teollisuutta.

EU:n tasolla tarvitaan kuitenkin useita toimia, joilla varmistetaan alan kestävä kehitys ja kilpailukyky ja vältetään EU:n tuotannon ylikapasiteetti pitkällä aikavälillä:

—	säädöskehys, joka ei rajoita valmistajien kykyä innovoida ja kehittää laitteita asiakkaiden vaatimuksia vastaavasti

—	tasapuolinen kilpailu Euroopan unionin sisällä tehokkaan markkinavalvonnan avulla: markkinavalvonta- ja tulliviranomaisten olisi tehokkaasti valvottava asetuksen 765/2008 noudattamista ja kiristettävä valvontaa Euroopan markkinoilla

—	vapaan pääsyn maailmanmarkkinoille takaava tuotelainsäädäntö ja kauppapolitiikka

—

EU:n lainsäädäntö, jossa otetaan huomioon Euroopan markkinoiden suhteellisesti vähenevä merkitys; maailmanmarkkinoiden keskus siirtyy enenevässä määrin Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan, joten olisi harkittava kaikkia tarvittavia toimenpiteitä, jotta eurooppalaisten valmistajien teollisuuslaitokset voitaisiin pitää EU:ssa, byrokratian vähentäminen ja teollisuuden vapaaehtoisten toimenpiteiden edistäminen mukaan luettuina

—	maantieliikenteen turvallisuutta koskevien vaatimusten ja ympäristönsuojelutoimien yhdenmukaistaminen sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti

—	työolojen parantaminen ja unioninlaajuisiin toimenpiteisiin ryhtyminen, jotta tulevaisuudessa vältetään ylikapasiteetti ja edistetään uusien tuotteiden ja uusien työn organisointia koskevien ideoiden kehittämistä hyödyntämällä kaikkien sidosryhmien tietämystä

—	rahoitus- ja kannustinohjelma tukemaan pk-yritysten kilpailukykyä.

1.2   Bolognassa järjestettiin 11. marraskuuta 2010 osana EIMA-näyttelyä (International Agricultural Machinery Exhibition) kuulemistilaisuus, johon osallistui monia sidosryhmiä. Seuraavissa tekstijaksoissa käsitellään sen pohjalta laadittuja yksityiskohtaisia lisäsuosituksia.

2.   Lausunnon taustaa

2.1   Euroopan maatalouskone- ja rakennuslaiteteollisuus tarjoaa teknisiä ratkaisuja sellaisten ihmisen perustarpeiden tehokkaaseen tyydyttämiseen kuin maailman kasvavan väestön ruokkiminen, asuntojen rakentaminen ja tarvittavan infrastruktuurin varmistaminen.

2.2   Maaperän korkea hinta Euroopassa johtaa siihen, että Euroopassa on kysyntää erittäin tehokkaille ja innovatiivisille maatalous- ja rakennusratkaisuille, minkä ansiosta eurooppalainen teollisuus on maailman teknologiajohtaja.

2.3   Vaikka kysyntä Euroopassa on salpautumassa tietylle tasolle, Aasian, Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja IVY-maiden markkinat ovat kasvussa ja kasvavat edelleen nopeasti. Siitä syystä on ilmaantunut muita globaaleja toimijoita, joista on tulossa kilpailukykyisiä myös kotimarkkinoidensa ulkopuolella.

2.4   Maailmanlaajuinen rahoituskriisi iski kumpaankin alaan voimalla. Kun asuntokupla puhkesi, rakennuslaiteala koki äkillisen laskusuunnan vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Siitä seurasi rakennusalan investointien jyrkkä lasku. Liikevaihto putosi 42 prosenttia vuonna 2009. Lasku johtui etupäässä asiakkaiden rahoitusmahdollisuuksien puuttumisesta ja vähentyneestä rakennustoiminnasta.

2.5   Kriisin vaikutukset tuntuivat myöhemmin maatalouskonealalla, ja vaikka vuoden 2009 laskusuunta ei ollutkaan yhtä jyrkkä (–22 prosenttia), elpyminen ei alkanut vuoden 2010 aikana, kuten muilla teollisuuden aloilla. Koko vuoden 2010 liikevaihdon laskuksi arvioidaan muodostuneen 9 prosenttia. Tärkein asiaan vaikuttava syy oli tässäkin tapauksessa asiakkaiden rahoitusmahdollisuuksien puuttuminen yhdessä tilanteen epävarmuuden kanssa.

2.6   Tuotteiden kysynnässä tapahtuu yhä enemmän siirtymää. Koska Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla lakimääräiset vaatimukset eivät ole läheskään yhtä tiukkoja kuin EU:ssa, tiukimmatkin turvallisuus- ja ympäristövaatimukset täyttävillä EU:n tuotteilla on entistä vähemmän kysyntää. Tämä kasvattaa jo ennestään moninaista tuotevalikoimaa. Se johtaa myös tuotantolaitosten siirtämiseen siten, että muille kuin EU:n markkinoille tarkoitetut tuotteet tuotetaan lähempänä kysynnän syntysijoja, mikä johtaa työpaikkojen menetykseen EU:ssa.

3.   Maatalous- ja rakennuskoneet: alan strateginen merkitys, tulevaisuuden haasteet, markkinoiden rakenne

3.1   Pienet määrät, paljon erilaisia tuotteita – voimakas riippuvuus toimittajista

Näillä kahdella alalla on paljon yhtäläisyyksiä valmistajien mittakaavaa ja tuotantovalikoimaa ajatellen.

Suuret monikansalliset yhtiöt tuottavat laajoja valikoimia eniten käytettyjä laitteita, kuten maataloustraktoreita, kaivureita ja pyöräkuormaimia.

Niiden rinnalla on tavanomaisia laitteita tuottavia valmistajia, joiden koko vaihtelee suurehkoista alueellisista valmistajista pk-yrityksiin. Ne kykenevät kuitenkin selviämään toimittamalla markkinoille erittäin pitkälle erikoistuneita tuotteita.

Erikoistumisen taso ja markkinoilla tarjottavien tuotteiden kirjo ovat usein suhteettomia valmistajan todelliseen kokoon nähden. Ei ole ollenkaan poikkeuksellista tavata valmistajia, joiden tuotevalikoimaan kuuluu 200 erilaista mallia, jotka tarjoavat johonkin aivan erityiseen tarkoitukseen suunniteltuja laitteita ja joiden myynti on alle 1 000 kappaletta vuodessa. Monet yritykset selviytyvät myymällä vuodessa alle 100 kappaleen sarjoja kutakin mallia.

3.2   Työllisyys ja tuotanto

3.2.1   Maatalouskonemarkkinat seuraavat tarkasti maatalousalan kehityssuuntauksia.

Nykyaikaista, tehokasta ja kilpailukykyistä maatalousalaa ei olisi olemassa ilman uusimpia koneita. Nykyään maataloudessa työskentelee yli kymmenen miljoonaa ihmistä. Vaikka alan työntekijöiden määrä laskee, EU-15:n ja unioniin vuoden 2004 jälkeen liittyneiden ”uusien” jäsenvaltioiden välillä on edelleen havaittavissa merkittäviä eroja.

EU-15:ssä ”vain” neljä prosenttia työntekijöistä työskentelee tällä alalla, kun 12 uudessa jäsenvaltiossa alan työntekijät edustajat 13,4:ää prosenttia kokonaistyövoimasta.

Tästä syystä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että voimakas yhteinen maatalouspolitiikka on välttämätön paitsi maanviljelijöiden myös teollisuuden kannalta, jotta säilytetään tutkimukseen ja tuotekehitykseen tehtävät investoinnit tasolla, jolla voidaan vastata sekä lainsäädännössä asetettuihin vaatimuksiin että ostajien taholta tulevaan kysyntään.

Maatalouskonealalla on noin 4 500 valmistajaa, joiden liikevaihto vuonna 2008 oli noin 28 miljardia euroa. Alalla työskentelee 135 000 ihmistä, ja lisäksi 125 000 ihmistä työskentelee jakelussa ja huollossa.

EU-27:n tuotannosta kaksi kolmasosaa on keskittynyt Saksaan, Italiaan, Ranskaan, Espanjaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. ”Uudet” 12 jäsenvaltiota vastaavat yhteensä vain seitsemästä prosentista EU:n konetuotantoa.

3.2.2   EU:n rakennusala työllistää 7,1 prosenttia aktiiviväestöstä.

Rakennuslaitteiden tuotanto noudattelee samoja linjoja kuin maatalouskoneiden tuotanto. Italia, Saksa, Ranska, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta vastaavat melkein kolmesta neljäsosasta EU:n koko tuotantoa. Euroopassa on yhteensä noin 1 200 yritystä, joiden kokonaisliikevaihto vuonna 2008 oli 31 miljardia euroa. Vuonna 2009 se putosi 18 miljardiin, mikä merkitsee 42 prosentin vähennystä.

Toimiala työllistää suoraan 160 000 työntekijää. Alasta välillisesti riippuvia toimitusketjun, jakelun ja huoltoverkoston työpaikkoja arvioidaan lisäksi olevan 450 000. Alan oman arvion mukaan vuonna 2010 suoraan työllistettyjen määrä väheni 35 prosenttia ja välillisten työpaikkojen määrä 20 prosenttia.

Ammattitaitoisesta nuoresta henkilöstöstä on kuitenkin selvästi pulaa. Suomen Teknologiateollisuus ry:n työvoimatutkimus osoittaa, että ammattitaitoisen henkilöstön saaminen palvelukseen on yhä vaikeampaa. Vajaus koskee ammatteja, jotka ovat olleet luettelon kärjessä yli kymmenen vuoden ajan: hitsaajat, metallin työstäjät, mekaanikot ja insinöörit.

3.3   Riippuvuus osien ja moottoreiden toimittajista

Kummankin alan eurooppalaiset valmistajat ovat aina olleet maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa huipputeknologian ja tarjottavien laitteiden laadun osalta. Huipputeknologian, joka ulottuu pitkälle automatisoiduista toiminnoista ja täsmäviljelyyn tarkoitetusta korkeatasoisen erottelukyvyn GPS:stä aina portaattomasti säätyviin vaihteistoihin ja elektroniikkaratkaisuihin, on oltava näiden alojen viimeisimmän kehityksen mukaista.

Toisaalta tarve säilyttää suorituskyky äärioloissa (pölyssä, mudassa, jäässä, äärimmäisen kuumassa ja kylmässä) merkitsee, että valmiina saatavat osat eivät ole käyttökelpoisia tai tarjoa vaadittavia lisäkehitysmahdollisuuksia.

Toimialalla tunnetaan kasvavaa huolta siitä, että tulevaisuudessa ei ehkä ole saatavilla osien valmistuksessa tarvittavia eurooppalaisia kumppaneita, jotta voitaisiin yhteisellä kehitystyöllä varmistaa teknologiajohtajuus.

Moottorit ovat tuotekehityksen ja lainsäädännön vaatimusten mukaisuuden kannalta keskeinen osatekijä, mutta toisin kuin autoalalla, ainoastaan suurten monikansallisten yhtiöiden rahkeet riittävät moottorinvalmistukseen.

Riippumattomien moottorinvalmistajien määrä laskee, ja niillä on markkinoilla marginaalinen asema. Suurin osa laitevalmistajista uhkaa usein joutua riippuvaisiksi moottorintoimittajista, jotka ovat niiden kilpailijoiden määräysvallassa.

3.4   Jakelu- ja huoltoverkoston merkitys

Jakelija- ja huoltoverkosto on eräs valmistajien menestyksen ratkaisevista tekijöistä. Monimutkaiset koneet aiheuttavat turvallisuus- ja terveysriskejä, ellei niitä käytetä ja huolleta oikein. Ne edellyttävät hyvin koulutettua jakelujärjestelmää, joka auttaa sopivimman tekniikan valinnassa ja tarjoaa laadukkaita huolto- ja korjauspalveluja. Vain siten voidaan taata monimutkaisten laitteiden tarvitsema nopea ja luotettava huolto ja vastata asiakkaiden korkeisiin suoritusodotuksiin aloilla, joilla ilmasto-olot, tuotannon kausivaihtelut ja tiukat määräajat vaikuttavat.

3.5   Talouskriisin vaikutus kasvuun ja tuotantoon

Talouskriisi on iskenyt kumpaankin alaan erittäin voimakkaasti hetkellä, jolloin globaali kysyntä oli erittäin korkealla tasolla. Rakennuslaitteiden kysyntä romahti maailmanlaajuisesti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2009 eurooppalaisten valmistajien kokonaismyynti laski 42 prosenttia, mikä johti ylisuuriin varastoihin ja erittäin alhaiseen kapasiteetin käyttöasteeseen. Kuten todettua, vuonna 2010 kokonaiskysynnän havaittiin vähentyneen vielä 9 prosentin verran. Vuoden 2010 lopussa Aasiassa kysyntä piristyi uudelleen.

Maatalouskonealalla kriisin vaikutukset alkoivat myöhemmin, koska maanviljelys ei ole yhtä riippuvaista yleisestä talousilmapiiristä. Vuonna 2009 myynti kuitenkin putosi 22 prosenttia, ja vuonna 2010 tapahtui 9 prosentin lisävähennys.

Kummallakin alalla vuodeksi 2011 odotetaan yksinumeroisia kasvulukuja, paljon vähemmän kuin mitä tarvittaisiin kriisiä edeltävän ajan tasolle pääsemiseen.

Kriisin aikana tärkein rajoittava tekijä oli vaikea luotonsaanti. Se koski pääasiassa asiakkaita, jotka tarvitsivat luottoja rahoittaakseen uudet koneet, mutta myös valmistajia. Lisäksi toimeliaisuuden laimeus on luonnollisesti rajoittanut uusien laitteiden kysyntää varsinkin rakennusalalla. Kysyntä on osoittautunut kummallakin alalla hyvin epävakaaksi.

4.   Vaikeudet ja haasteet kriisin jälkeen

Talouskriisi on tuonut selkeästi esiin eräitä kummankin alan erikoispiirteitä ja johtanut erittäin vaikeaan tilanteeseen, jossa tarvitaan väliintuloa poliittisella tasolla.

4.1   Toimittajien ja taitotiedon riittämättömyys

On tärkeää korostaa, että rakennuslaiteteollisuus käy parhaillaan läpi olennaisia ja perustavanlaatuisia muutoksia.

Maailmanmarkkinoiden painopiste on siirtynyt yhä enemmän Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan.

Kun globaalista kokonaiskysynnästä 20 prosenttia oli peräisin Euroopasta vuonna 2005, vuonna 2014 Euroopan osuus maailmanlaajuisesta kysynnästä tulee olemaan vain 14 prosenttia. (1)

Näyttävin muutos tapahtuu Kiinassa ja Intiassa. Kiinan rakennuslaitekysynnän odotetaan vuonna 2014 edustavan 34:ää prosenttia maailmanlaajuisesta kysynnästä verrattuna vain 18 prosenttiin vuonna 2005, mikä tarkoittaa kysynnän kaksinkertaistumista yhdeksässä vuodessa.

Tällaisen muutoksen seuraukset ovat merkitykseltään ensiarvoisen tärkeitä, koska Yhdysvaltojen ja EU:n kysyntä edustaa yhteensä vain 29:ää prosenttia maailmanlaajuisesta kysynnästä.

Kriisin vaikutuksesta massiivinen suuntaus siirtää tuotanto lähemmäksi uusia markkinoita Euroopan ulkopuolella on suuresti nopeutunut. Tästä syystä keskeisten osatoimittajien määrä Euroopassa on myös laskenut huomattavasti. Tämä ei koske ainoastaan tuotantolaitosten vaan myös välttämättömän taitotiedon siirtymistä.

Koska ulkomaisten markkinoiden tarpeet ja spesifikaatiot poikkeavat eurooppalaisista, ollaan yhä enemmän huolissaan siitä, että tulevaisuudessa ei ole eurooppalaisia osatoimittajia, jotka voisivat toimittaa eurooppalaisia tarpeita vastaavia kohtuuhintaisia osia.

Toinen pulmallinen kysymys on teräksen saatavuus elpyvässä maailmantaloudessa, jossa hinnankorotukset ja protektionistiset toimenpiteet vaikuttavat alaan kielteisesti, kuten kriisiä edeltävät luvut osoittavat.

4.2   Vaikutukset työllisyyteen: ikääntyvä työvoima, ammattitaitoisen henkilöstön puute sekä aivovienti

Kone- ja laiteteollisuus työllistää Euroopassa 3,6 miljoonaa ihmistä. (2)

Näistä 10 prosenttia työskentelee maatalouskone- ja rakennuslaiteteollisuudessa. Alan työvoima ikääntyy yleisesti – työntekijöistä vain 20,1 prosenttia on alle 30-vuotiaita, kun keskiarvo muilla kuin rahoitusalaan kuuluvilla tuotesektoreilla on noin yksi neljästä työntekijästä.

Käyttäjäpuolella maanviljelijöillä on samoja ongelmia: vain 7 prosenttia kaikista Euroopan maanviljelijöistä on alle 35-vuotiaita. Maatalous ja rakennusala houkuttavat muita aloja vähemmän ihmisiä, koska työ on raskaampaa ja siitä maksetaan vähemmän kuin monesta muusta työstä Euroopassa.

Toimialan heikko julkinen kuva johtaa siihen, etteivät ihmiset ymmärrä sen merkitystä koko yhteisölle. Alalle ei saada ammattitaitoista työvoimaa eikä insinöörejä, eivätkä tarvittava osaaminen ja työmarkkinoilla saatavana oleva osaaminen kohtaa. Ammattinimikkeet ja kansalliset tutkintotodistukset ovat moninaisia ja vertailukelvottomia, eikä luonnon- ja insinööritieteissä ole saatavana huipputason koulutusta… Talouskriisi on kärjistänyt kaikkia edellä mainittuja alalle ominaisia piirteitä.

Toimiala on yrittänyt rajoittaa työpaikkojen leikkauksia mahdollisimman paljon. Kuten edellä mainittiin, rakennuslaiteteollisuuden työllistämä työvoima on kuitenkin kriisin takia vähentynyt 35 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. (3)

Kriisi on johtanut myös Kaukoitään ja Etelä-Amerikkaan suuntautuvaan aivovientiin, sillä siellä markkinat kukoistavat eikä kriisin vaikutukset ole olleet yhtä dramaattisia.

5.   EU:n tasolla tarvittavat toimet

5.1   Vilpillistä kilpailua torjuvien toimenpiteiden tehostaminen

Vaatimustenvastaisten rakennuslaitteiden tuonti EU:hun ja niiden myynti ja käyttö on edelleen merkittävä ongelma Euroopan rakennuslaiteteollisuudelle. Ensimmäistä kertaa EU:n markkinoille saatettavien laitteiden on oltava kaikkien voimassa olevien turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaisia. Koneet, jotka eivät täytä vaatimuksia, ovat vaatimustenvastaisia, ja jäsenvaltioiden olisi estettävä niiden saattaminen EU:n markkinoille.

Tämä aiheuttaa vilpillistä kilpailua ja vaarantaa vilpittömässä mielessä toimivien toimittajien valmiuden harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Se saattaa vuorostaan Euroopan rakennuslaiteteollisuuden kilpailukyvyn ja alan tarjoamat työpaikat vaaraan. Vaatimustenvastaisista koneista aiheutuu muita todennäköisemmin onnettomuuksia, eivätkä ne useinkaan täytä EU:n ympäristönormeja.

EU:n lainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttävät valmistajat kohtaavat nykyisin jatkuvasti haasteinaan tuotteita, jotka on saatettu EU:n markkinoille vilpillisin ehdoin ja hinnalla, joka on vain murto-osa vaatimustenmukaisten tuotteiden hinnasta. Viranomaisilla ei ole keinoja eikä resursseja puuttua tilanteeseen, koska lainsäädännössä ei kaikissa tapauksissa puolusteta laillisia tuotteita riittävän yksiselitteisesti.

EU:n markkinoille saatetaan laittomasti yhä enemmän vaatimustenvastaisia koneita, eivätkä markkinavalvonta- ja tulliviranomaiset toimi tehokkaasti, vaikka aiempaa tiukempi lainsäädäntö tuli voimaan 1. tammikuuta 2010 (asetus 765/2008).

Suositus: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioiden viranomaisia ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin rehellisen kilpailun varmistamiseksi EU:n markkinoilla ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi valmistajille, joiden on kilpailtava kansainvälisellä areenalla.

5.2   Oikeita päätöksiä ympäristön tilan parantamiseksi

Samoin kuin autoteollisuusalalla, kummankin alan suurimpia haasteita on liikkuvien koneiden päästöjä sääntelevä lainsäädäntö. Autoteollisuusalaan verrattuna liikkuvien työkoneiden yksikkökohtaiset vaatimustenmukaisuuden noudattamiskustannukset ovat äärimmäisen korkeat, koska tuotanto ja myynti ovat volyymiltään paljon pienempiä ja eri malleja on paljon enemmän.

Vuonna 2011 alkavassa seuraavassa päästöpoliittisessa vaiheessa (IIIB) ja sitä seuraavassa, vuodeksi 2014 suunnitellussa vaiheessa (IV vaihe) keskeisiä saasteita vähennetään yli 90 prosentilla nykytasoihin verrattuna. Muutokset vaikuttavat moottoreihin mutta edellyttävät myös koko koneen perusteellista uudelleensuunnittelua.

Päästötasojen noudattamisen edellyttämä tekniikka vaatii erittäin vähärikkisen polttoaineen käyttöä. Sitä on vaikea hankkia maastossa liikkuviin työkoneisiin Euroopassa, eikä sitä ole saatavissa Euroopan ulkopuolella ollenkaan. Tämä estää sekä uusien että käytettyjen laitteiden myynnin Euroopan ulkopuolelle.

Toimiala on pyytänyt kriisiä helpottavana toimena oikeudellista välinettä, joka sallisi nykyisten direktiivien mukaisten joustojärjestelmien moottorimäärien lisäyksen. Kustannusten säästö alalla olisi merkittävä, ja toimenpiteen hinta olisi päästöjen kertaluonteinen lisäys noin 0,5 prosenttia. Euroopan komissio tukee pyyntöä ja on esittänyt kaksi ehdotusta asiaankuuluvien direktiivien muuttamiseksi. Ehdotukset ovat parhaillaan neuvoston ja parlamentin käsiteltävinä. Asian edistyminen on kuitenkin liian hidasta ja voi vähentää hankkeen kaavailtua taloudellista vaikutusta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittelee, että maastossa liikkuvia työkoneita koskevan lainsäädännön seuraavan vaiheen lisäjoustosäännökset ja maataloustraktoreita koskeva vastaava ehdotus hyväksytään mahdollisimman nopeasti.

Noen ja typpioksidin päästöjen vähentäminen tulevaisuudessa edellyttää erikoistekniikkaa, joka lisää polttoaineen kulutusta ja siten hiilidioksidipäästöjä. Valmistajat ovat estäneet polttoaineen kulutuksen todellisen lisäyksen parantamalla koko koneen tehokkuutta. Mahdollisen hiilirajoituksia/-vähennyksiä koskevan uuden lainsäädännön on oltava nykyisen päästölainsäädännön mukaista, ja ennen sen käyttöönottoa on jätettävä riittävästi aikaa nykyisten päästövaiheiden päättymisen jälkeen.

Suositus: ennen kuin harkitaan entistä tiukempaa tai uutta samoihin tuotteisiin sovellettavaa lainsäädäntöä, on tehtävä Euroopan unionin tasolla vaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon mahdolliset kielteiset vaikutukset toimialan kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla ja mahdollisesti marginaaliset käytännön parannukset kyseisissä koneissa.

5.3   Käytössä olevan laitteiston ikä – liikkuvia työkoneita koskeva romutusjärjestelmä tarpeen

Maataloudessa ja rakennusalalla hyödynnettävien työkoneiden osalta odotettavissa oleva käyttöikä on pitkä. Traktorien keskimääräinen käyttöikä on yli 15 vuotta. Uusien laitteiden ympäristötehokkuuden jatkuva parantaminen vaikuttaa siten vain rajoitetusti ja hitaasti käytössä olevan laitekannan ympäristötehokkuuteen kokonaisuudessaan. Nopeampaa edistystä voitaisiin saavuttaa kannustamalla poistamaan erittäin vanhaa ja saastuttavaa laitteistoa markkinoilta. Lähestymistavalla on selkeitä etuja verrattuna siihen, että vanhoihin laitteisiin muutosasennetaan jälkikäsittelyjärjestelmiä. Vanhan laitteiston mukauttaminen suodattimien avulla lisää haasteita ja tehottomuutta, kun ajatellaan turvallisuutta ja suorituskykyä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittelee romutusjärjestelmää asianmukaisena ratkaisuna vanhojen ja saastuttavien työkoneiden ongelmaan. Tämä edesauttaa ympäristön puhdistumista ja parantaa työturvallisuutta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että muutosasennusjärjestelmä on väärä ratkaisu taajamissa käytettävien saastuttavien laitteiden ongelmaan. Tällainen järjestelmä ei ratkaise ongelmaa, vaan päinvastoin pitää meluisat ja turvattomat koneet käytössä ja mahdollisesti jopa lisää riskejä epäonnistuneiden asennusten takia.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittelee myös yhdenmukaisten vaatimusten kehittämistä jälkikäsittelyjärjestelmien muutosasennusta varten, ei pelkästään päästöjen vähentämispotentiaalia silmällä pitäen vaan myös niiden riskien voittamiseksi, joita syntyy, kun järjestelmiä asennetaan maatalous- ja rakennuslaitteisiin.

5.4   Hiilidioksidihaaste teollisuuden hallintaan

Samoin kuin maantieajoneuvojen kohdalla, alan tärkein hiilidioksidipäästölähde on polttoaineen kulutus. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksia on arvioitava laitteen erityisen työsuorituksen kannalta, ei pelkästään kilometrikulutuksen kannalta kuten autoalalla.

Viime vuosina on jo saavutettu merkittäviä parannuksia kehittämällä entistä tehokkaampia koneita. Käyttöaikaisista kustannuksista, joista polttoainekulut muodostavat suuren osan, on tullut yhä tärkeämpi näkökohta ostopäätöstä tekevälle asiakkaalle.

Jotta hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää mahdollisimman paljon, optimoinnissa ei pidä keskittyä pelkästään moottoriin voimanlähteenä, vaan koko koneeseen, sovelluksiin ja prosessiin käyttötehokkuuden ja vaihtoehtoisten matalahiilisten energianlähteiden mahdollisen käytön lisäksi.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioiden edustajia tukemaan markkinalähtöistä kokonaisvaltaista lähestymistapaa liikkuvien työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Koska yleispätevää keinoa ei ole, käytännöllinen ja järkevä päätös on kehittää asianmukaisia ratkaisuja eniten päästöjä tuottavia koneita (traktorit, leikkuupuimurit yms.) varten siten, että mitataan koneen kokonaistehoa (eli polttoaineen kulutusta korjattua jyvätonnia tai päällystettyä tiekilometriä kohden).

5.5   Yhdenmukaistaminen keskeistä sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti niin maantieliikenteen turvallisuutta kuin ympäristökysymyksiä ajatellen

Kun markkinat ovat siirtymässä pois Euroopasta, maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun tuotelainsäädännön ja standardoinnin merkitys kasvaa nopeasti. Tämä pätee myös liikenneturvallisuutta koskevien vaatimusten yhdenmukaistamiseen, joka nykyisellään on jäänyt tekemättä rakennuslaitteiden ja eräiden maatalousajoneuvojen osalta.

Euroopan teollisuuden haasteena on myös se, että eurooppalaiset vaatimukset ovat muuhun maailmaan verrattuna yhä tiukempia, mikä tekee työkoneiden eurooppalaisista versioista joko liian kalliita tai soveltumattomia.

Jokaisen EU:n tasolla tehdyn päätöksen vaikutusta olisi huolellisesti harkittava ympäristönsuojelun näkökulmasta, ennen kuin lainsäädäntöä annetaan ja pannaan täytäntöön EU:ssa.

Maatalous- ja rakennuskoneala on auttanut suojelemaan ympäristöä vähentämällä koneiden päästöjä direktiivin 97/68/EY (liikkuvat työkoneet) ja direktiivin 2000/25/EY (traktorit) edellyttämällä tavalla. Tämä johtaa merkittäviin vähennyksiin hiukkasten (97 %), typpioksidin (96 %) ja hiilioksidin (85 %) osalta.

Toimiala on toteuttanut samat ponnistukset, kun on kyse melupäästöistä: toimiala on tehnyt töitä kymmenen vuoden ajan noudattaakseen melupäästöjä säätelevää asiaankuuluvaa lainsäädäntöä 22 rakennuskonetyypissä.

Lisäksi kansainväliset koneiden käyttöikään sovellettavat standardit ovat jo käytössä, ja toimiala on itse edistänyt maansiirtolaitteiden kierrätysjärjestelmiä koskevia normeja.

Jotta eurooppalaisten tuotteiden tuleva kilpailukyky voidaan varmistaa, on äärimmäisen tärkeää, että säädöksistä ja säännöistä tehdään maailmanlaajuisesti yhtenäisiä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioiden edustajia tukemaan maailmanlaajuisten standardien kehittämistä, osallistumaan siihen ja toteuttamaan kehitettävät standardit käytännössä. Euroopan talouskomissio (4) vaikuttaa tätä tarkoitusta varten soveliaalta foorumilta standardien kehittämiseen.

5.6   Alan työolot ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Sekä maatalouskone- että rakennuskonealalla vaikuttaa lukuisasti pieniä ja keskisuuria toimijoita, minkä vuoksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edellyttää kyseisillä aloilla erityisjärjestelyjä. Henkilöstön edustus ei ole kovin merkittävää, ja rajatylittävään tiedonvaihtoon on vähemmän mahdollisuuksia kuin aloilla, joilla toimii eurooppalaisia yritysneuvostoja. Alan yrityksissä on kuitenkin havaittavissa määrätynlaista yhdenmukaisuutta, ja ne tarvitsevat yhtä lailla organisoitua koordinointia ja keskinäistä vaihdantaa. Yritysten ja työntekijöiden vuoropuhelu onkin kehitettävä uudelle tasolle.

Epävarmat työsuhteet ovat yleistymässä metalliteollisuuden aloilla aivan samoin kuin muillakin toimialoilla. Siitä on seurauksena muun muassa henkilöstökoulutuksen puutteellisuus ja pysyvä uhka kokeneiden ja ammattitaitoisten työntekijöiden menettämisestä muille toimialoille. Tämänkaltaiset palvelussuhteet heikentävät myös työoloja.

Suositus: Euroopan komission tulisi edistää ryhtymistä alakohtaiseen analyysiin, jossa keskitytään eritoten tarkastelemaan työolojen tilannetta. Komitea suosittaa myös toimenpiteiden toteuttamista työolojen kohentamiseksi kaikkialla EU:ssa. Lisäksi olisi erittäin tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta tulevaisuudessa vältetään talouskriisin aikana koettu ylikapasiteetti ja edistetään tuoreella tarmolla uusien tuotteiden ja uusien ideoiden kehittämistä työn organisoimiseksi hyödyntämällä kaikkien sidosryhmien tietämystä.

5.7   Euroopassa oltava edelleen nuorta ja ammattitaitoista työvoimaa

Ammattitaitoisen henkilöstön puute, työvoiman ikääntyminen, muille mantereille suuntautuva aivovienti… Nämä ovat ongelmia, jotka vaikuttavat maatalouskone- ja rakennuslaitealaan kun on kyse työvoimasta. Sektorin on yhä vaikeampi houkutella nuorta ja osaavaa väkeä. Elinkeinoalan ja toimielinten olisi edelleen jatkettava tarvittavia investointeja koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, koska kyseessä on Euroopan teollisuuden keskeinen sektori.

Ilman huippuluokan koulutusta ja nuorten ammattitaitoa alalla ei ole tulevaisuutta, ja tekninen innovaatio edellyttää korkeasti koulutettuja ja luovia insinöörejä. On ryhdyttävä toteuttamaan eri tasoilla työntekijöille suunnattuja ohjelmia, joilla edistetään yleissivistävää ja ammatillista koulutusta ja korostetaan niiden hyödyllisyyttä työntekijöiden näkökulmasta. Ohjelmissa on kuitenkin myös tähdennettävä etuja, joita työnantajille kertyy investoinneista työntekijöihin ja näiden osaamiseen. Ohjelmien hyväksyntä karttuu työmarkkinaosapuolten myötävaikutuksella.

Suositus: Jäsenvaltioiden olisi edelleen tuettava toimialaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja konetekniikkaan liittyvän ammattitaidon kehittämisen saroilla. Työttömäksi jäävien työntekijöiden uudelleenkoulutusohjelmien tuettu toteuttaminen hyvissä ajoin ennen työn loppumista on tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä.

5.8   Pk-yritykset alati innovaation avaintoimijoita

Kuten äskettäin julkistetussa yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston laatimassa tiedonannossa ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka” aiheellisesti huomautetaan, eräs tärkeimmistä haasteista ja poliittisista toimista pk-yritysten kannustamiseksi eri sektoreilla (kuten rakennus- ja maatalouskonealoilla) on rahoituksen saanti, joka on edelleen yritystoiminnan pullonkaula.

Vaikka pk-yritykset tuovat usein innovaatioita markkinoille, rahoituksen saannin kiristäminen rajoittaa innovaatioihin tehtävien investointien mahdollisuutta. Rahoituksen saanti on kaikissa jäsenvaltioissa tullut entistä vaikeammaksi rahoitus- ja talouskriisin aikana. Erityisesti tässä käsiteltävän sektorin pk-yritykset ovat kokeneet luottoehtojen tiukentamista. Useimmissa maissa valtiovalta onkin ottanut käyttöön tai laajentanut julkisia takuujärjestelmiä tai myöntänyt suoraa valtiontukea. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittelee jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle, että maatalouskone- ja rakennuskonealojen pk-yrityksiä tuetaan niiden tarpeita vastaavin hankkein ja määrärahoin.

---

(1)  Tiedot Off Highwayn tutkimuksesta: www.offhighway.co.uk.

(2)  Eurostatin tiedot: European Business Facts and Figures, vuoden 2009 laitos.

(3)  Tiedot ovat peräisin Euroopan rakennuslaiteteollisuuden komitealta CECE:ltä (Committee for European Construction Equipment).

(4)  Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomissio (Geneve, www.unece.org).

---