a)

FOBT-laitteet tarjosivat toimintoja, joita voitiin pitää ”vedonlyöntinä” kansallisen lainsäädännön mukaan (tai joita asianomainen sääntelyviranomainen käyttäessään sääntelyvaltaansa oli valmis pitämään kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettuna vedonlyöntinä)

ja

b)

III osan rahapelilaitteet tarjosivat toimintoja, jotka luokiteltiin kansallisessa laissa eri tavalla, nimittäin ”rahapeleiksi”, ja että rahapeleihin ja vedonlyöntiin sovellettiin eri sääntelyjärjestelmiä uhka- ja rahapelien valvontaa ja sääntelyä koskevan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan? Jos näin on, mitkä ovat kyseisten sääntelyjärjestelmien ne erot, jotka kansallisen tuomioistuimen olisi otettava huomioon?

a)

FOBT-laitteiden ja III osan rahapelilaitteiden sallittujen enimmäispanosten ja -palkintojen samankaltaisuudet ja erot;

b)

se, että FOBT-laitteita voitiin pelata ainoastaan tietyntyyppisissä tiloissa, joille on myönnetty vedonlyöntilupa ja jotka olivat erilaiset kuin tilat, joille oli myönnetty rahapelilupa, ja joita koskivat myös erilaiset lakisääteiset rajoitukset (vaikka FOBT-laitteita ja enintään kahta III osan rahapelilaitetta voitiin käyttää rinnakkain tiloissa, joille oli myönnetty vedonlyöntilupa);

c)

FOBT-laitteilla voittomahdollisuus liittyi suoraan julkaistuihin kiinteisiin kertoimiin, kun taas III osan rahapelilaitteilla voittomahdollisuutta voitiin joissakin tapauksissa muuttaa laitteella, jolla varmistettiin tietty voittoprosentti operaattorille ja pelaajalle tietyllä aikavälillä;

d)

FOBT-laitteissa ja III osan rahapelilaitteissa käytettävien formaattien yhtäläisyydet ja erot;

e)

FOBT-laitteiden ja III osan rahapelilaitteiden yhtäläisyydet ja erot laitteen ja pelaajan välisen vuorovaikutuksen osalta;

f)

se, olivatko edellä mainitut seikat pelaajien enemmistön tiedossa tai pitikö pelaajien enemmistö niitä merkityksellisinä tai tärkeinä;

g)

se, onko erilainen arvonlisäverokohtelu oikeutettu edellä mainittujen seikkojen perusteella?

a)

voiko jäsenvaltio vedota asianmukaiseen huolellisuuteen liittyvään puolustautumisperusteeseen, kun väitetään, että kyseinen jäsenvaltio on loukannut verotuksen neutraalisuuden periaatetta; ja

b)

jos kysymykseen vastataan myöntävästi, mitkä tekijät ovat merkityksellisiä arvioitaessa, voiko jäsenvaltio vedota kyseiseen puolustautumisperusteeseen?