EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52009IP0153

Taidealan koulutus Euroopan unionissa Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. maaliskuuta 2009 taidealan koulutuksesta Euroopan unionissa (2008/2226(INI))

EUVL C 117E, 6.5.2010, p. 23–26 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

6.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 117/23


Tiistai 24. maaliskuuta 2009
Taidealan koulutus Euroopan unionissa

P6_TA(2009)0153

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. maaliskuuta 2009 taidealan koulutuksesta Euroopan unionissa (2008/2226(INI))

2010/C 117 E/04

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 149 ja 151 artiklan,

ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY elinikäisen oppimisen avaintaidoista (1),

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1350/2008/EY Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuodesta (2009) (2),

ottaa huomioon 24. ja 25. toukokuuta 2007 annetut neuvoston päätelmät kulttuuri- ja luovan alan mahdollisuuksista edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista sekä 21. ja 22. toukokuuta 2008 kokoontuneen neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevan neuvoston ja komission yhteisen raportin vuonna 2008 – ”Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta” (3),

ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden sosiaalisesta asemasta (4),

ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (5),

ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuuriteollisuudesta (6),

ottaa huomioon suositukset, jotka annetaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyssä Unescon yleissopimuksessa,

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0093/2009),

A.

katsoo, että ”moninaisuudessaan yhtenäinen” -tunnuslauseensa mukaisesti Euroopan unionin on tunnustettava yhteinen historiansa ja tehtävä se eurooppalaisen taiteen historian pohjalta, sillä se on luonteeltaan yleismaailmallista,

B.

katsoo, että koulusta olisi tultava jälleen tärkein kulttuurin saatavuuden demokratisoinnin paikka,

C.

katsoo, että taide- ja kulttuurikasvatus, josta kuvakasvatus on osa, on jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien tärkeä elementti,

D.

katsoo, että taide- ja kulttuurikasvatus on tärkeä osatekijä lasten ja nuorten koulutuksessa, koska se myötävaikuttaa vapaan tahdon, toisten ihmisten huomioon ottamisen ja heitä kohtaan osoitetun avoimuuden kehittymistä; katsoo, että se on avainkysymys, mitä tulee yhtäläisiin mahdollisuuksiin, ja kulttuurin saatavuuden todellisen demokratisoinnin edellytys,

E.

katsoo, että kulttuurin saatavuuden demokratisoinnin muodostaman haasteen kohtaamiseksi on välttämätöntä edistää taidetietoisuutta kaikilla tasoilla ja kaikissa ikäryhmissä, tunnustaa taidealan ryhmä- ja harrastelijatoimintojen merkitys ja edistää taidekoulutukseen pääsyä,

F.

pitää valitettavana sitä, että jäsenvaltiot usein katsovat taloudellisten syiden pakottavan ne vähentämään taideaineille yleisessä koulutuspolitiikassa annettua tilaa,

G.

katsoo, että taidekasvatus on taidealan ammatillisen koulutuksen perusta ja että se edistää sekä luovuutta että fyysistä ja henkistä kehitystä tällä alalla luomalla tiiviimpiä ja hedelmällisempiä suhteita koulutuksen, kulttuurin ja taiteiden välille,

H.

katsoo, että taide- ja muotoilualojen koulut ja oppilaitokset auttavat kehittämään uusia ajattelumalleja sekä luomaan uudenlaisia tyylejä ja suuntauksia taiteen alalla ja avaamaan pääsyn erilaisiin kulttuurimaailmoihin, mikä vahvistaa Euroopan unionin imagoa maailmalla,

I.

katsoo, että koulutus on hyvin tärkeää ammattilaisten menestymisen kannalta taiteen ja luovan työn alalla,

J.

katsoo, että taidealan opinnot, joiden tavoitteena on ammatin hankkiminen ja uran kehittäminen, edellyttävät opiskelijoilta lahjakkuuden lisäksi vankkaa kulttuurin tuntemusta, joka voidaan saavuttaa ainoastaan monialaisella ja järjestelmällisellä koulutuksella; katsoo, että tällaisella koulutuksella lisätään myös mahdollisuuksia päästä alan työmarkkinoille, koska se tarjoaa opiskelijoille yleistä kulttuurin ja tutkimusmenetelmien tuntemusta, yrittäjätaitoja ja tietoa liiketoiminnasta sekä pätevyyttä nykytaiteeseen liittyvillä erilaisilla toiminnan aloilla,

K.

katsoo, että ne talouteen ja työllisyyteen liittyvät mahdollisuudet, joita luova teollisuus, kulttuuri- ja taideteollisuus sekä näiden alojen yritykset tarjoavat Euroopan unionissa, vaikuttavat merkittävästi taidealan kehitykseen,

L.

ottaa huomioon, että tekninen vallankumous on lisännyt kilpailukykyä sekä maiden sisällä että niiden välillä ja nostanut älyllisen kyvyn ja luovuuden erittäin tärkeään asemaan Lissabonin strategian yhteydessä,

M.

katsoo, että yhteiskunnissamme tapahtuvat nopeat ja jatkuvat muutokset edellyttävät ihmisiltä työelämässä yhä parempaa sopeutumiskykyä, joustavuutta, luovuutta sekä innovointi- ja viestintäkykyä; katsoo, että jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien olisi kehitettävä näitä ominaisuuksia edellä mainitun Koulutus 2010 -työohjelman tavoitteiden mukaisesti,

N.

katsoo, että olisi otettava huomioon, että taideopetuksen muodoissa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä,

O.

katsoo, että olisi otettava huomioon, että globalisaation ja kansalaisten lisääntyneen liikkuvuuden sekä Euroopan unionin peräkkäisten laajentumisten seurauksena kulttuuria ja sen monimuotoisuutta koskevalla koulutuksella on tärkeä merkitys identiteetin säilyttämisessä ja kulttuurien ja uskontojen välisen ymmärryksen edistämisessä; katsoo, että Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden tavoitteena olevaa kulttuuritietoisuuden lisäämistä ja kulttuurin tukemista olisi jatkettava myös vuoden 2008 jälkeen,

1.

katsoo, että taidekasvatuksen pitäisi olla pakollinen osa opetusohjelmia koulutuksen kaikilla tasoilla, jotta edistettäisiin kulttuurin saatavuuden demokratisointia;

2.

korostaa, että on tärkeää sekä koulujen opetusohjelmissa että ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen ohjelmissa jatkuvasti järjestää kursseja, joilla edistetään ja kehitetään luovuutta kaikissa ikäryhmissä osana elinikäistä oppimista;

3.

muistuttaa, että yksi taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteista on osallistua kansalaiskasvatukseen ja että se osaltaan vahvistaa kykyämme ajatella ja edistää yksilön kehitystä älyllisellä, emotionaalisella ja fyysisellä tasolla;

4.

tunnustaa taiteiden tehtävän tärkeänä innovoinnin edistäjänä yhteiskunnassa ja taloudessa Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 puitteissa;

5.

kiinnittää neuvoston ja jäsenvaltioiden huomiota siihen rooliin, joka eurooppalaisella kulttuurilla ja sen monimuotoisuudella on Euroopan yhdentymistä edistävänä tekijänä, sekä taide- ja kulttuurikasvatuksen merkitykseen yhteisössä, muun muassa perinteisten kulttuuriarvojen turvaamisessa eri alueilla;

6.

toteaa, että yhä useammat taidealan opiskelijat haluavat suorittaa opintonsa toisessa jäsenvaltiossa, ja kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita koordinoimaan taideopetusta koskevaa politiikkaansa Euroopan unionin tasolla, vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja lisäämään sekä opiskelijoiden että opettajien liikkuvuutta tällä alalla;

7.

ehdottaa taidealan ammattilaisten liikkuvuuden parantamista kiinnittämällä enemmän huomiota pätevyyden tunnustamiseen; tämä olisi tehtävä kannustamalla koulutuslaitoksia ja työnantajia olemaan yhteydessä eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, jotta alan tutkintoja ja pätevyyksiä voidaan verrata Euroopan tasolla;

8.

kehottaa tässä yhteydessä komissiota tekemään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä eurooppalaisten taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden liikkuvuuden puitteiden suunnittelemisessa, painottaen erityisesti nuorten taiteilijoiden ja taidealan opiskelijoiden liikkuvuutta;

9.

katsoo, tosin tunnustaen, että tämä on jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluva asia, että taidekasvatusta koskevaa politiikkaa olisi koordinoitava EU:ssa erityisesti seuraavilla osa-alueilla:

taidealan koulutuksen luonteen, sisällön ja keston kuvaileminen eri yleisöryhmille,

taidekasvatuksen, luovuuden ja innovoinnin välinen yhteys,

taidekasvatusta koskevan politiikan tehokkuus, kun otetaan huomioon sen sosioekonomiset vaikutukset,

teoreettisten opintojen ja käytännön perehdytyksen välisen tasapainon luominen, jotta varmistetaan, ettei taideopetus jää epähavainnolliseksi,

taideopetuksen menetelmien ja strategioiden soveltaminen ja kehittäminen tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaisesti,

taidealan opettajien koulutus ja uusiin viestimiin perehtyneiden ”taiteilijainsinöörien” kouluttaminen perinteisten taidealan opettajien ohella;

10.

kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita

tunnustamaan Lissabonin strategian mukaisesti, että tietoon perustuvassa taloudessa on tärkeää edistää taidekasvatusta ja luovuutta,

määrittelemään taidekasvatuksen tehtävän keskeisenä pedagogisena välineenä, jolla voidaan lisätä kulttuurin arvoa globaalistuneessa ja monikulttuurisessa maailmassa,

laatimaan yhteisiä strategioita, joiden avulla edistetään taidekasvatusta ja taidealan opettajankoulutusta koskevaa politiikkaa,

tunnustamaan taiteilijoiden tärkeän tehtävän yhteiskunnassa ja tarpeen määritellä taideopetusta koskeva erityispätevyys koulutusprosessissa,

kannustamaan äskettäin perustetun koulutusta ja kulttuuria käsittelevän työryhmän kansallisia edustajia kulttuurialan avoimen koordinointimenetelmän puitteissa keskustelemaan taiteiden tehtävästä erilaisissa koulutusyhteyksissä (virallinen, vapaamuotoinen ja epävirallinen koulutus) ja kaikilla koulutuksen tasoilla (esiasteen koulutuksesta taidealan korkea-asteen ja sen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen) ja myös taideopettajilta vaadittavasta koulutuksesta,

kannustamaan avoimen koordinointimenetelmän kulttuuriteollisuuden työryhmiin kuuluvia kansallisia edustajia pitämään ammatillista koulutusta ja taiteilijoiden, managerien, opettajien, toiminnan edistäjien ja muiden kulttuurialan ammattilaisten jatkuvaa ammatillista kehitystä keskeisenä aiheena,

pyytämään asiaan kuuluvia kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä jakamaan keskenään tämän alan tietonsa ja asiantuntemuksensa pitäen silmällä avoimen koordinointimenetelmän yhteydessä käynnissä olevaa prosessia,

parantamaan ammatillisen koulutuksen tarjoamista taidealalla tunnustamalla korkea-asteen taidekoulutuksen kaikilla kolmella tasolla Bolognan julistuksen käynnistämässä prosessissa määritettyjen linjojen mukaisesti (kandidaatti, maisteri, tohtori) ja siten parantamaan taiteilijoiden liikkuvuutta EU:ssa,

ottamaan kulttuurialan monivuotisen ohjelman puitteissa käyttöön erityisen toimen taidekoulutusta koskevien ohjelmien tukemiseksi,

tunnustamaan taidealan ryhmä- ja harrastelijatoiminnan merkityksen;

11.

vaatii, että taidehistorian opetukseen on sisällytettävä myös taiteilijoiden tapaamisia ja vierailuja kulttuurikohteisiin, jotta opiskelijoiden uteliaisuus herätettäisiin ja jotta heidän pohdinnalleen annettaisiin virikkeitä;

12.

korostaa, että kun taideaineet otetaan mukaan koulujen opetusohjelmiin, on tärkeää hyödyntää uusien viestintä- ja tietotekniikoiden sekä internetin tarjoamia mahdollisuuksia nykyaikaisen ja ajanmukaisen opetuksen välineinä;

13.

korostaa tässä yhteydessä sellaisten hankkeiden keskeistä merkitystä kuten Euroopan digitaalikirjasto, Europeana;

14.

suosittaa, että kehitetään yhdessä taide- ja kulttuurikasvatuksen eurooppalainen portaali ja että taidekasvatus sisällytetään jäsenvaltioiden opetussuunnitelmiin, jotta voidaan varmistaa kansainvälisesti arvostetun eurooppalaisen kulttuurimallin kehittäminen ja edistäminen;

15.

pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan, miten taidekasvatuksen sisällyttämisessä opetusohjelmiin edistytään; ehdottaa erityisesti, että komissio tekisi tarvittavat selvitykset, jotta saataisiin luotettavaa tietoa taideaineiden opetuksen vaikutuksista opiskelijoiden opintojen tasoon ja ammattitaitoon Euroopan unionissa;

16.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


(1)  EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(2)  EUVL L 348, 24.12.2008, s. 115.

(3)  EUVL C 86, 5.4.2008, s. 1.

(4)  EUVL C 125 E, 22.5.2008, s. 223.

(5)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0124.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0123.


Top