11.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/27

1.1

ETSK on esittänyt useaan otteeseen, että yhteisön säännöstöä yksinkertaistettaisiin. Alkuperäiseen säännöstöön ajan mittaan tehdyt päällekkäiset säädösmuutokset ovat aiheuttaneet hankaluuksia sen soveltamisessa ja useissa tapauksissa liiallista byrokratiaa, joka estää säänneltyjen elinten joustavan toiminnan.

1.2

Komitea on kuitenkin myös todennut, että kyseisen yksinkertaistamisprosessin ei pidä merkitä sääntelyn purkamista eikä heikentää oikeusvarmuutta, jonka on vallittava kaikilla aloilla Euroopassa.

1.3

Sisämarkkinoiden sääntelyn ja Euroopan taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden välisten yhteyksien avulla on ollut mahdollista yhtäältä yhdenmukaistaa eri lainsäädännöt ja toisaalta toteuttaa henkilöiden ja pääomien vapaa liikkuvuus ilman että tämä olisi johtanut osallistuvien eri tahojen oikeuksien ja velvollisuuksien kaventumiseen.

1.4

Tämän johdosta ja ottaen huomioon seuraukset, jotka sisämarkkinoiden eräiden keskeisten tahojen sääntelyn ja avoimuuden puutteella on ollut, komitea katsoo, että komission tulisi arvioida, onko yksinkertaistamista koskevilla muutosehdotuksilla yksinomaan myönteisiä vaikutuksia – taloudellisten kustannusten väheneminen – vai voivatko ne päinvastoin vaikuttaa sulautumisten ja jakautumisten kautta syntyvien keskittymien oikeusvarmuuteen.

1.5

Näin ollen ETSK katsoo, että säännöt, joilla säännellään eurooppalaisia pk-yrityksiä, jotka ovat unionin sisämarkkinoiden yleisin yritysmuoto, tulisi erottaa selkeästi säännöistä, joita sovelletaan suuryrityksiin, erityisesti niihin, jotka hankkivat rahoituksensa pörssimarkkinoilta. Useisiin ehdotettuihin sääntöihin liittyvän yksimielisyysvaatimuksen voidaankin ymmärtää koskevan pieniä ja keskisuuria pääomayhtiöitä, sillä muussa tapauksessa se ei olisi toteutettavissa.

1.6

Niin kauan kuin kyseistä erottelua ei ole toteutettu, oikeudelliset takeet tulisi säilyttää sekä osakkeenomistajille että velkojille ja työntekijöille. Lisäksi pk-yrityksiä varten olisi etsittävä tukikeinoja, joilla lievitetään voimassa olevan lainsäädännön noudattamisesta niille aiheutuvaa taloudellista taakkaa.

2.1

Yksi sisämarkkinoihin liittyvistä komission painopisteistä on ollut käynnistää prosessi yhteisön sääntöjen, erityisesti eurooppalaisiin yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa sääntelevien sääntöjen, yksinkertaistamiseksi. Suurin osa eurooppalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä, mutta siitä huolimatta monet yhtiödirektiiveihin sisältyvistä velvollisuuksista on suunniteltu suurille pääomayhtiöille, jotka hankkivat varoja pörssimarkkinoilta.

2.2

Keväällä 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto (1) hyväksyi toimintaohjelman yritysten taloudellista toimintaa tarpeettomasti haittaavien hallinnollisten rasitteiden yksinkertaistamiseksi ja vähentämiseksi. Tavoitteeksi asetettiin hallinnollisten rasitteiden vähentäminen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä.

2.3

Yhtiöoikeuden osalta on jo tehty yksinkertaistamista koskevia ehdotuksia kahdella alalla: aineellisen oikeuden osalta niin kutsutussa osakeyhtiöiden perustamista koskevassa ensimmäisessä direktiivissä (2) ja osakeyhtiöiden perustamista ja niiden pääoman säilyttämistä ja muuttamista koskevassa toisessa direktiivissä (3) sekä prosessioikeuden alalla (4) erityisesti tilinpäätösstandardien ja julkisesti noteerattujen yhtiöiden tiedotusvaatimusten osalta.

2.4

Direktiiveistä, joita nyt ehdotetaan muutettaviksi, kaksi on jo ollut yksinkertaistamisehdotusten kohteena. Ne ovat sulautumisia koskeva kolmas direktiivi sekä kuudes direktiivi, jolla säännellään jakautumisia (5) keskeisen aiheen osalta: riippumattomien asiantuntijoiden osallistuminen osakeyhtiöiden sulautumisissa ja jakautumisissa. ETSK otti aiheeseen kantaa kriittisesti (6) todeten, että objektiivisen, yhtiön ulkopuolisen arviointiperusteen puuttuminen voi vahingoittaa kolmansien osapuolien, velkojien ja työntekijöiden intressejä.

3.1

Käsillä olevassa lausunnossa tarkasteltava direktiiviehdotus vaikuttaa suoraan kolmeen direktiiviin: sulautumisista annettuun kolmanteen direktiiviin, jakautumisista annettuun kuudenteen direktiiviin sekä viimeksi hyväksyttyyn direktiiviin pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista (7). Lisäksi se muuttaa epäsuorasti toista direktiiviä (8), sillä se, että sulautumis- ja jakautumissääntöihin sisällytetään poikkeus, jonka mukaan muuna kuin rahana suoritettavista vastikkeista ei vaadita asiantuntijalausuntoa, vaikuttaa kyseiseen direktiiviin sisältyviin, pääoman muuttamista koskeviin sääntöihin.

3.2

Kokonaisuudessaan edellä mainittuihin kolmeen direktiiviin vaikuttavat yksinkertaistamistoimenpiteet koskevat seuraavia seikkoja:

3.3

Sekä kolmannessa että kuudennessa direktiivissä vaaditaan nykyään toimittamaan kolme asiakirjaa: johdon kertomus sulautumisen tai jakautumisen oikeudellisista ja taloudellisista perusteluista, riippumattoman asiantuntijan lausunto sekä välitilinpäätös siinä tapauksessa, että vuositilinpäätös on yli kuusi kuukautta vanha. Kunkin sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuvan yhtiön yhtiökokouksen on hyväksyttävä kaikki edellä mainitut asiakirjat.

3.4

Ehdotuksessa vähennetään kyseisiä vaatimuksia, jos kaikki osakkeenomistajat yksimielisesti päättävät luopua johdon kirjallisesta kertomuksesta, ja välitilinpäätöksen osalta sovelletaan avoimuusvaatimuksia koskevan direktiivin (9) säännöksiä, kun yhtiöllä on julkisen kaupankäynnin kohteeksi otettuja arvopapereita.

3.5

Pääoman muuttamista koskevaa toista direktiiviä ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhtiöt vapautetaan velvollisuudesta toimittaa asiantuntijalausunto muuna kuin rahana suoritettavista vastikkeista.

3.6

Merkittävä ehdotus sulautumisia ja jakautumisia koskevien tietojen julkaisemisen osalta on uusien teknologioiden (internetin) käyttöönotto kyseisten tietojen ilmoittamisessa.

3.7

Velkojien suojelun osalta ehdotetussa direktiivissä muutetaan velkojien oikeutta vastustaa sulautumis- ja jakautumisoperaatioita, kunnes niiden saatavien maksaminen varmistetaan. Kyseistä oikeutta ehdotetaan toisin sanoen poistettavaksi. Rajatylittävissä sulautumisissa asiantuntijalausunto muuna kuin rahana suoritettavista vastikkeista on kuitenkin toimitettava velkojien suojelemiseksi, jotta varmistetaan kannekelpoinen arvo niissä eri jäsenvaltioissa, joihin yhtiöt ovat sijoittautuneet.

4.1

ETSK pitää yhteisön säännöstön ja erityisesti yhtiölainsäädännön yksinkertaistamista kokonaisuudessaan myönteisenä asiana, kun otetaan huomioon eurooppalaisiin yrityksiin ja etenkin EU:n elinkeinorakenteessa merkittävän osan muodostaviin pk-yrityksiin kohdistuvat hallinnolliset rasitteet. Komitea on kuitenkin jo todennut, että kyseisen yksinkertaistamisprosessin ei missään tapauksessa pidä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta sisämarkkinoiden toimijoille.

4.2

Komitea ymmärtää komission intressin suojella osakkeenomistajia, jotka ovat yrityksen omistajia, mutta missään oikeudellisessa toimenpiteessä ei pidä unohtaa muita sidosryhmiä, joiden legitiimeihin oikeuksiin toimenpiteet voivat vaikuttaa. Siksi komitea ymmärtää Euroopan parlamentin (10) kannan asiassa ja kannattaa sitä. EP on muistuttanut tarpeesta ottaa huomioon kaikkien sidosryhmien (sijoittajien, omistajien, velkojien ja työntekijöiden) edut. ETSK on jo aiemmin tuonut julki edellä mainitun näkökannan (11), jonka se tässä toistaa, jotta säilytetään avoimuus ja varmistetaan sisämarkkinoiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden luottamus.

4.3

Kriittisiä huomioita on esitettävä siltä osin kuin on kyse tietojen ilmoittamista koskevien vaatimusten ehdotetusta yksinkertaistamisesta sulautumisissa tai jakautumisissa. Ehdotettu muutos mahdollistaa sen, että asiakirjat, jotka on annettava osakkeenomistajien ja velkojien saataville, voidaan julkaista rekisterin sijasta internetsivuilla (tämä koskee myös rajatylittäviä sulautumisia). Ensinnäkään kyseisen muutoksen ei voida katsoa takaavan osakkeenomistajien eikä velkojien oikeuksia, sillä rekisterille ominainen julkinen luonne katoaa. Toiseksi kyseistä tietoa ei ole enää mahdollista käyttää luotettavana todisteena riitatapauksessa. Komitea onkin sitä mieltä, että kyseisenlaisissa menettelyissä avoimuus on asetettava kustannussäästön edelle, ja katsoo siksi, että kyseinen periaate on turvattava tehokkaammin.

4.4

Sitä vastoin komitea pitää tarkoituksenmukaisena, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden (12) tapauksessa välitilinpäätöksiä ei vaadita, sillä osavuosikatsaukset laaditaan annettujen säännösten mukaisesti ja niiden laadintaan osallistuvat pörssiviranomaiset. Kyseisen menettelyn laajentaminen muihin, julkisesti noteeraamattomiin yhtiöihin, silloin kun kaikkien asianomaisten yhtiöiden kaikki osakkeenomistajat ovat asiasta yhtä mieltä, näyttää kuitenkin vääristävän säännön tarkoituksen. Jos yhtiön tilinpäätöstiedot ovat jo saatavilla ja lainsäädännön mukaisia, niiden toistamiseen ei ole tarvetta. Asia ei kuitenkaan ole näin kolmannen direktiivin 9 artiklan ii kohdan b alakohdan mukaan. Sen perusteella välitilinpäätöksen laatimisesta voidaan luopua, jos osakkeenomistajat ovat yksimielisiä.

4.5

Eräs seikka, jota komitea pitää huolestuttavana, on toiseen direktiiviin 77/91/ETY ehdotettu muutos, joka tehdään siihen jo aiemmin tehtyjen muutosten lisäksi. Ehdotuksen mukaan 10 artiklaa, joka koskee muuna kuin rahana annettavia vastikkeita ja riippumattoman asiantuntijan niistä tekemää arviota, ei sovelleta sulautumisissa tai jakautumisissa ja että sen sijaan sovelletaan asiantuntijalausuntoja koskevia erityissäännöksiä. Komitea katsoo, että lausunnossa vahvistetaan kullekin osakkeenomistajalle kuuluva pääoman osa, ja pääoma on kunkin yhtiön vastuun määrä kolmansiin osapuoliin nähden. ETSK painottaa avoimuutta koskevaa näkökantaansa sekä etenkin takeita, jotka kaikilla sidosryhmillä ja asianosaisilla on oltava. Se, ettei saatavilla ole edes ”objektiivista” lausuntoa yhtiön varallisuudesta, jota pääoman nimellinen arvo edustaa, on huono lähtökohta.

4.6

Velkojien mahdollisuus vastustaa sulautumisia ja jakautumisia siihen asti, kunnes ne saavat takeet takaisinmaksusta (kun niillä on hallussaan kyseisiin oikeudellisiin toimiin osallistuvia yhtiöitä koskeva laillinen velkakirja), on ollut yksi keinoista luoda luottamusta kaupallisiin operaatioihin ja varmistaa niiden sujuvuus. Kyseisiä takeita heikennetään säätämällä, että velkojien on haettava ”hallinto- tai oikeusviranomaisilta” riittäviä takeita ja osoitettava ”uskottavalla tavalla”, että ”niiden saatavat ovat vaarassa jäädä saamatta eikä kyseiseltä yhtiöltä ole saatu riittäviä takeita” (direktiivin 82/891/ETY 12 artiklan 2 kohta). Tämän todistustaakan kääntämisen tulisi saada pohtimaan kyseisen muutoksen tarkoituksenmukaisuutta, kun otetaan huomioon, että se vaikeuttaa kaupallisia operaatioita, jotka ovat olleet tähän saakka tavanomaisia, ja voi mahdollisesti lisätä taattujen, täytäntöönpanokelpoisten operaatioiden määrää.