Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 62007CN0551

Asia C-551/07: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 11.12.2007 — Deniz Sahin v. Bundesminister für Inneres

EUVL C 64, 8.3.2008, p. 19–19 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

8.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 64/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 11.12.2007 — Deniz Sahin v. Bundesminister für Inneres

(Asia C-551/07)

(2008/C 64/28)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Deniz Sahin

Vastaaja: Bundesminister für Inneres

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

a)

Onko Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (1) (jäljempänä direktiivi) 3 artiklan 1 kohtaa, 6 artiklan 2 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja 2 kohtaa tulkittava siten, että ne kattavat myös ne direktiivin 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitetut perheenjäsenet, jotka ovat saapuneet unionin kansalaisesta riippumatta vastaanottavaan jäsenvaltioon (direktiivin 2 artiklan 3 alakohta) ja joista on vasta siellä tullut unionin kansalaisen perheenjäseniä tai jotka ovat vasta siellä aloittaneet perhe-elämän hänen kanssaan?

b)

Mikäli näin on, onko täydentävästi merkitystä sillä, että perheenjäsen oleskelee perheenjäseneksi tulemisen tai perhe-elämän aloittamisen aikaan laillisesti vastaanottavassa jäsenvaltiossa? Mikäli näin on, riittääkö lailliseen oleskeluun se, että perheenjäsenellä on oleskeluoikeus vain sillä perusteella, että hän on turvapaikanhakija?

c)

Jos ensimmäisen kysymyksen a ja b kohtaan annettavan vastauksen perusteella direktiivistä ei voida johtaa ”pelkästään” turvapaikanhakijana oleskeluun oikeutetun perheenjäsenen oleskeluoikeutta, kun tämä on saapunut vastaanottavaan jäsenvaltioon unionin kansalaisesta riippumatta ja tästä on tullut unionin kansalaisen perheenjäsen vasta siellä tai tämä on aloittanut perhe-elämän hänen kanssaan vasta siellä: voidaanko tästä huolimatta tilanteessa, jossa perheenjäsen on oleskellut vastaanottavassa jäsenvaltiossa vajaat neljä vuotta ja ollut siellä avioliitossa unionin kansalaisen kanssa — jonka kanssa hän on asunut yhdessä noin kolme ja puoli vuotta ja jonka kanssa hänellä on 20 kuukauden ikäinen yhteinen lapsi — yhden vuoden ajan, johtaa oleskeluoikeus EY 18 artiklasta tai EY 39 artiklasta, kun otetaan huomioon perusoikeus perhe-elämän kunnioittamiseen?

2)

Onko kansallinen lainsäädäntö ristiriidassa direktiivin 9 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan kanssa, kun sen mukaan unionin kansalaisen perheenjäsenet, joilla ei ole minkään jäsenvaltion kansalaisuutta ja joille kuuluu oleskeluoikeus yhteisön oikeuden eli erityisesti direktiivin 7 artiklan 2 kohdan mukaan, eivät voi saada oleskelukorttia (”unionin kansalaisen perheenjäsenten oleskelukortti”) pelkästään sen vuoksi, että heillä on vastaanottavan jäsenvaltion turvapaikkalainsäädännön säännösten nojalla (väliaikainen) oikeus oleskella tässä valtiossa?

(1)  EUVL L 158, s. 77.

Top