EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62007CN0503
Case C-503/07 P: Appeal brought on 19 November 2007 by Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH against the order delivered by the Court of First Instance (Third Chamber) on 11 September 2007 in Case T-28/07 Fels-Werke GmbH, Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH, Spenner-Zement GmbH & Co. KG v Commission of the European Communities
Asia C-503/07 P: Valitus, jonka Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH on tehnyt 19.11.2007 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-28/07, Fels-Werke GmbH, Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH, Spenner-Zement GmbH & Co. KG v. Euroopan yhteisöjen komissio, 11.9.2007 antamasta tuomiosta
Asia C-503/07 P: Valitus, jonka Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH on tehnyt 19.11.2007 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-28/07, Fels-Werke GmbH, Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH, Spenner-Zement GmbH & Co. KG v. Euroopan yhteisöjen komissio, 11.9.2007 antamasta tuomiosta
EUVL C 64, 8.3.2008, p. 15–16
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
8.3.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 64/15 |
Valitus, jonka Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH on tehnyt 19.11.2007 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-28/07, Fels-Werke GmbH, Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH, Spenner-Zement GmbH & Co. KG v. Euroopan yhteisöjen komissio, 11.9.2007 antamasta tuomiosta
(Asia C-503/07 P)
(2008/C 64/24)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH (edustajat: Rechtsanwalt H. Posser ja Rechtsanwalt S. Altenschmidt)
Muu osapuoli: Fels-Werke GmbH, Spenner-Zement GmbH & Co. KG, Euroopan yhteisöjen komissio
Kantajan vaatimukset
|
— |
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kolmannen jaoston asiassa T-28/07 (Fels-Werke ym. v. Euroopan yhteisöjen komissio) 11.9.2007 tekemä päätös on kumottava niiltä osin kuin se koskee valittajaa |
|
— |
komission 29.11.2006 tekemän päätöksen, joka koskee kasvihuonekaasujen päästölupien myöntämistä koskevaa kansallista jakosuunnitelmaa, jonka Saksan liittotasavalta on antanut tiedoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisesti (asiakirjan numeroa ei ole ilmoitettu), 1 artiklan 2 kohta on kumottava niiltä osin kuin siinä todetaan direktiivin 2003/87/EY kanssa yhteensopimattomiksi sellaiset ensimmäisen päästökauppaa koskevan kauden osalta jaettavat päästöoikeuksia koskevat takeet, jotka kuvaillaan Saksaa koskevan kansallisen jakosuunnitelman luvussa 6.2 otsikon ”ZuG 2007:n 8 §:n mukaiset jaot” alla |
|
— |
kyseisen päätöksen 2 artiklan 2 kohta on kumottava niiltä osin kuin siinä asetetaan Saksan liittotasavallalle rajoituksia sellaisten ensimmäisen päästökauppaa koskevan kauden osalta jaettavia päästöoikeuksia koskevien takeiden soveltamisen osalta, jotka kuvaillaan Saksaa koskevan kansallisen jakosuunnitelman luvussa 6.2 otsikon ”ZuG 2007:n 8 §:n mukaiset jaot” alla, ja määrätään soveltamaan samaa edistystä koskevaa kerrointa kuin vastaaviin olemassa oleviin laitoksiin |
|
— |
toissijaisesti mainitun päätöksen 1 kohta on kumottava ja asia on palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen |
|
— |
komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi riitautetussa päätöksessä, että asia ei koske valittajaa erikseen ja jätti tämän vuoksi tutkimatta valittajan kumoamiskanteen, joka koski osia komission 29.11.2006 tekemästä päätöksestä, joka koskee kasvihuonekaasujen päästölupien myöntämistä koskevaa Saksan kansallista jakosuunnitelmaa.
Valittaja esittää valituksen perusteluna, että sen intressejä palvelevaa menettelyoikeutta sekä aineellista yhteisön lainsäädäntöä, EY 230 artiklan 4 kohtaa, on rikottu.
Ensiksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatetta sekä oikeutta tulla kuulluksi. Asia ei sen mukaan koske valittajaa erikseen etenkin sen vuoksi, että valittaja ei ole osoittanut kuuluvansa väitteensä mukaiseen teollisuusyritysten suljettuun piiriin eikä se erityisesti ole esittänyt luetteloa ZuG 2007:n 8 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvista teollisuusyrityksistä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole kuitenkaan pyytänyt valittajaa menettelyn missään vaiheessa esittämään luetteloa yrityksistä, joita päästöoikeuksia koskevat takeet koskevat. Valittaja ei ole myöskään muulla tavoin saanut tietoonsa tuollaisen luettelon esittämisen merkityksellisyyttä, koska niiden yritysten, joita päästöoikeuksia koskevat takeet koskevat, piirin rajoittunut ja suljettu luonne käy ilmi jo ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle esitetystä ZuG 2007:n pakottavasta oikeudellisesta rakenteesta. Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin vaatii tuollaisen listan esittämisellä jotakin, mikä on valittajalle tosiasiassa mahdotonta.
Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on rikkonut EY 230 artiklan 4 kohtaa, koska se on virheellisesti katsonut, että asia ei koske valittajaa erikseen. Henkilöiden piiri, jota riitautettu päätös koskee, ei nimittäin ole — kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on esittänyt — ”enemmän tai vähemmän tarkasti” määritelty, vaan se määritellään suoraan lain nojalla menneisyyden tapahtumien perusteella, eikä se ole loogisesti ajatellen laajennettavissa. Riitautettu päätös voidaan niiden yrittäjien osalta, joita ZuG 2007:n 8 §:n päästöoikeuksia koskevat takeet koskevat, katsoa myös nipuksi yksittäisiä päätöksiä, koska päästöoikeuksia koskevat takeet on evätty jokaisen yksittäisen yrityksen osalta.