29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/20

1)

Neuvosto tarkasteli 27 päivänä helmikuuta 2007 Yhdistyneen kuningaskunnan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa budjettivuodet 2006/2007–2011/2012 (2).

2)

Ohjelmassa esitetään kaksi makrotalouden skenaariota: keskiskenaario ja vaihtoehtoinen skenaario, jonka mukaan trendin mukainen kasvu on 0,25 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin keskiskenaariossa. Tarkistetun lähentymisohjelman julkista taloutta koskevat ennusteet perustuvat jälkimmäiseen skenaarioon, joka on suunniteltu varovaisemmaksi kuin keskiskenaario ja jota pidetään tässä arviossa viiteskenaariona. Skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu on 2,75 prosenttia vuosina 2006 ja 2007 ja hidastuu keskimäärin 2,50 prosenttiin ohjelman loppukaudella. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä ohjelma näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Inflaatioennusteet (inflaation odotetaan hidastuvan 2,5 prosentista vuonna 2006 2 prosenttiin vuodesta 2007 alkaen) vaikuttavat äskettäin julkaistun toteutuman perusteella lyhyellä aikavälillä varsin alhaisilta mutta muuten realistisilta.

3)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan budjettivuoden 2006/07 julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Nykyisen tarkistetun lähentymisohjelman mukaan saman vuoden alijäämäksi arvioidaan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä vastaa viimeaikaisia suuntauksia, jotka osoittavat vahvaa tulojen kasvua ja hitaampaa menojen kasvua ja jotka jatkuvat budjettivuoden jäljellä olevien kuukausien ajan.

4)

Lähentymisohjelman mukaan finanssipolitiikan keskeisinä tavoitteina on varmistaa pitkän aikavälin kestävyys sekä sukupolvien sisäinen ja niiden välinen oikeudenmukaisuus ja tästä syystä tukea rahapolitiikkaa erityisesti antamalla automaattisten vakauttajien tasoittaa talouden kehitystä. Ohjelmassa ennustetaan alijäämän supistuvan alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuoteen 2006/2007 mennessä (2,8 %) ja 1,4 prosenttiin ennustejakson loppuun mennessä budjettivuonna 2011/2012. Perusjäämän arvioidaan olevan 0,6 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2005/2006. Sen odotetaan palaavan tasapainoon budjettivuoteen 2008/2009 mennessä ja olevan 0,7 prosenttia ylijäämäinen budjettivuonna 2011/2012. Ennustejakson aikainen julkisen talouden sopeuttaminen on tasapainoisesti tulo- ja menoperusteista. Tulosuhteen odotetaan kasvavan ennustejakson kahden ensimmäisen vuoden aikana osittain harkinnanvaraisten toimien ansiosta, kun taas menoja sopeutetaan voimakkaasti budjettivuodesta 2008/2009 alkaen hillitsemällä juoksevien menojen kasvua. Lähentämisohjelmassa käytetyn määritelmän mukaisten julkisten investointien (3) odotetaan vakiintuvan 2,25 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuodesta 2006/2007 ja alijäämän odotetaan koostuvan yksinomaan julkisten investointien rahoituksesta budjettivuodesta 2007/2008. Sopeutusura vastaa pitkälti vuoden 2005 tarkistuksessa kaavailtua sopeutusuraa, vaikkakin makrotalouden näkymät vaikuttava suotuisammilta lyhyellä aikavälillä.

5)

Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannetasoitetun rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä) ennustetaan paranevan 2,5 prosentista suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2006/2007 noin 1,25 prosenttiin suhteessa BKT:hen ohjelman viimeisenä budjettivuonna eli 2011/2012. Näiden arvioiden perusteella tämä sopeutus on nopeampaa budjettivuosina 2006/2007 ja 2008/2009 ja hidastuu tämän jälkeen. Kuten vuoden 2005 tarkistuksessa, rakenteelliselle rahoitusasemalle ei ole asetettu keskipitkän aikavälin määrällistä tavoitetta. Ohjelmassa viitataan kansallisten sääntöjen mukaisiin finanssipoliittisiin tavoitteisiin, jotka ovat johdonmukaisia sen kanssa, että julkinen velka suhteessa BKT:hen vakautetaan suhteellisen alhaiselle tasolle, mutta jotka tarjoaisivat ainoastaan tietyissä olosuhteissa varmuusmarginaalin suhteessa alijäämärajaan, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa budjettivuoteen 2007/2008 asti, mutta julkisen talouden toteutuma voi olla myöhempinä vuosina ennakoitua heikompi riippuen menojen valvonnan toteutuksesta. Veroasteen BKT-suhteen ennakoitu kasvu riippuu jossain määrin suhteellisen epävakaista tekijöistä, kuten rahoitus- ja öljyntuotantoaloilta saatavista voitoista. Talouden viimeaikainen kehitys ja vankka kannattavuus kuitenkin näyttävät tukevan suhteellisen hyviä tuloennusteita. Budjettivuodesta 2008/2009 alkaen ohjelman mukaisen alijäämäuran saavuttaminen riippuu kuitenkin menojen kasvun hillitsemisestä suunnitellulla tavalla ja menokehysten noudattamisen aktiivisesta seurannasta. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on ensisijaisen tärkeää hidastaa menojen kasvua kaikilta osin julkisten menojen laajan uudelleenarvioinnin mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat ilmoittaneet ennakolta supistavansa monien pienempien ministeriöiden budjettimäärärahoja ja sitoutuneet 5 prosentin todellisiin vuotuisiin vähennyksiin koko hallituksen hallintobudjettien osalta sekä paras vastine rahalle -säästöihin. Menojen kasvun hillitsemisen tukemiseksi budjettivuodesta 2008/2009 alkaen ei ole vielä juurikaan turvauduttu erityisiin budjettimäärärahoihin, joiden osalta asiaa koskevaa viranomaisten vahvistusta odotetaan kesäksi 2007 suunnitellussa julkisten menojen laajassa uudelleenarvioinnissa, jossa ilmoitetaan budjettivuoteen 2010/2011 ulottuvista tiukoista menosuunnitelmista. Menokehysten noudattamisen aktiivisesta seurannasta saadut tulokset ovat positiivisia.

7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikka on pääosin asianmukainen liiallisen alijäämän korjaamiseksi budjettivuoteen 2006/2007 mennessä, kuten neuvosto on suositellut. Finanssipolitiikka tarjoaa vasta budjettivuoden 2009/2010 tienoilla — ja tällöinkin ennusteet riippuvat julkisten menojen laajan uudelleenarvioinnin tuloksista — riittävän varmuusmarginaalin sen varmistamiseksi, ettei alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity normaaleissa suhdannevaihteluissa. Liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeisinä vuosina vauhtia, jolla julkista taloutta sopeutetaan, olisi tiukennettava.

8)

Bruttovelkasuhteen, joka oli 42,1 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2005/2006 eli selvästi alle perustamissopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon enimmillään hieman yli 44 prosenttiin budjettivuonna 2008/2009. Tämän jälkeen suhteen odotetaan vakiintuvan ja kääntyvän laskuun ohjelmakauden lopussa.

9)

Ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa lähellä EU:n keskiarvoa ja eläkekustannukset näyttävät kasvaneen hieman vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä johtuu osittain siitä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään vanhastaan suhteellisesti enemmän yksityisiä eläkejärjestelyjä kuin muissa EU-maissa. Eläketurvaan ehdotetuissa uudistuksissa on ratkaistu turvan mahdolliseen riittämättömyyteen tulevaisuudessa liittyvät ongelmat kannustamalla yksityistä eläkesäästämistä ja lisäämällä lakisääteistä eläketurvaa, minkä vuoksi julkiset eläkemenot ovat kasvaneet hieman ennakoitua enemmän. Uudistukseen sisältyy myös suunniteltu lakisääteisen eläkeiän korottaminen asteittain. Vaikka julkisen talouden alkuasetelma onkin parantunut vuoteen 2005 verrattuna, se on edelleen, myös ilman väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia, riski julkisen talouden kestävyydelle, ellei mitään merkittävää alijäämän supistusta tapahdu keskipitkällä aikavälillä. Julkisen talouden vakauttaminen parantamalla julkisen talouden rahoitusasemaa lähentymisohjelmassa suunniteltua enemmän edistäisi näin ollen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvien riskien vähentämistä. Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen talouden kestävyyteen näyttää kaiken kaikkiaan liittyvän keskisuuria riskejä.

10)

Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös järjestelmällisesti tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan erityisesti huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Erityisesti molempien ohjelmien tavoitteena on saavuttaa hallituksen tavoitteet asteittain julkisten palvelujen tarjonnan tehostamiseksi ja suuremman vastineen saamiseksi rahalle, ja julkista taloutta koskevissa pitkän aikavälin ennusteissa on otettu huomioon ehdotetun eläkeuudistuksen arvioidut kustannukset.

11)

Ohjelmaan sisältyvä finanssipoliittinen strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (4).