Vyberte si experimentálne prvky, ktoré chcete vyskúšať

Tento dokument je výňatok z webového sídla EUR-Lex

Dokument C2006/314E/02

PÖYTÄKIRJA
Tiistai 14. marraskuuta 2006

EUVL C 314E, 21.12.2006, s. 15 – 142 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

21.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 314/15


PÖYTÄKIRJA

(2006/C 314 E/02)

ISTUNNON KULKU

Puhetta johti Sylvia-Yvonne KAUFMANN

Varapuhemies

1.   Istunnon avaaminen

Istunto avattiin klo 9.00.

2.   Vastaanotetut asiakirjat

Seuraavat asiakirjat on vastaanotettu neuvostolta ja komissiolta:

Määrärahasiirtoesitys DEC 39/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1064 — C6-0383/2006 — 2006/2266(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa (Kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0657 — C6-0381/2006 — 2006/0220(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: JURI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tietyistä osista ja ominaisuuksista (Kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0662 — C6-0380/2006 — 2006/0221(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: JURI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (Kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0652 — C6-0378/2006 — 2006/0214(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: JURI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden näkyvyysalueista ja tuulilasin pyyhkimistä (Kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0651 — C6-0377/2006 — 2006/0216(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: JURI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uuden tilastollisen toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3696/93 kumoamisesta (KOM(2006)0655 — C6-0376/2006 — 2006/0218(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: ECON

 

lausuntoa varten: CULT, ENVI, ITRE, IMCO, TRAN

Ehdotus neuvoston päätökseksi valtuutuksesta tehdä sopimus, jolla uusitaan ja muutetaan tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla tehty Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus (KOM(2006)0343 — C6-0373/2006 — 2006/0111(CNS))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: ITRE

 

lausuntoa varten: AFET

Määrärahasiirtoesitys DEC 53/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1354 — C6-0372/2006 — 2006/2264(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Määrärahasiirtoesitys DEC 52/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1353 — C6-0371/2006 — 2006/2263(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Määrärahasiirtoesitys DEC 44/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1284 — C6-0370/2006 — 2006/2262(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Määrärahasiirtoesitys DEC 50/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1351 — C6-0369/2006 — 2006/2261(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Määrärahasiirtoesitys DEC 48/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1349 — C6-0368/2006 — 2006/2260(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Määrärahasiirtoesitys DEC 49/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1350 — C6-0367/2006 — 2006/2259(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Määrärahasiirtoesitys DEC 46/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1286 — C6-0366/2006 — 2006/2258(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Määrärahasiirtoesitys DEC 45/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1285 — C6-0365/2006 — 2006/2257(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Määrärahasiirtoesitys DEC 43/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1283 — C6-0364/2006 — 2006/2256(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi metallisen elohopean viennin kieltämisestä ja turvallisesta varastoinnista (KOM(2006)0636 — C6-0363/2006 — 2006/0206(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: ENVI

 

lausuntoa varten: ITRE, INTA

Määrärahasiirtoesitys DEC 41/2006 — Pääluokka III — Komissio (SEC(2006)1281 — C6-0361/2006 — 2006/2255(GBD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 97/67/EY muuttamisesta siltä osin kuin se koskee yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräistä toteuttamista (KOM(2006)0594 — C6-0354/2006 — 2006/0196(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: TRAN

 

lausuntoa varten: EMPL, ITRE, ECON, IMCO

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tilastohallinnoinnin neuvoaantavan lautakunnan perustamisesta (KOM(2006)0599 — C6-0348/2006 — 2006/0199(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: ECON

 

lausuntoa varten: IMCO

3.   Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset)

Seuraavat jäsenet tai poliittiset ryhmät ovat esittäneet työjärjestyksen 115 artiklan mukaisesti pyynnön ottaa kyseiseen keskusteluun seuraavat päätöslauselmaesitykset:

I.

ETIOPIA

Luisa Morgantini GUE/NGL-ryhmän puolesta Etiopiasta (B6-0596/2006)

Eoin Ryan, Roberts Zīle, Michał Tomasz Kamiński ja Adam Bielan UEN-ryhmän puolesta Etiopiasta (B6-0598/2006)

Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta Etiopiasta (B6-0600/2006)

Pasqualina Napoletano ja Ana Maria Gomes PSE-ryhmän puolesta Etiopiasta (B6-0603/2006)

Michael Gahler, Mario Mauro ja Bernd Posselt PPE-DE-ryhmän puolesta Etiopiasta (B6-0606/2006)

Marie-Hélène Aubert, Margrete Auken ja Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta Etiopiasta (B6-0613/2006)

II.

BANGLADESH

Vittorio Agnoletto ja Esko Seppänen GUE/NGL-ryhmän puolesta Bangladeshista (B6-0595/2006)

Frédérique Ries ja Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta journalisteihin kohdistuneesta väkivallasta Bangladeshissa (B6-0599/2006)

Pasqualina Napoletano, Neena Gill ja Robert Evans PSE-ryhmän puolesta Bangladeshista (B6-0601/2006)

Thomas Mann, Charles Tannock ja Bernd Posselt PPE-DE-ryhmän puolesta Bangladeshista (B6-0605/2006)

Roberta Angelilli UEN-ryhmän puolesta Bangladeshista (B6-0608/2006)

Jean Lambert ja Gérard Onesta Verts/ALE-ryhmän puolesta Bangladeshista (B6-0612/2006)

III.

IRAN

Giusto Catania ja André Brie GUE/NGL-ryhmän puolesta Iranista (B6-0597/2006)

Pasqualina Napoletano, Christa Prets ja Lilli Gruber PSE-ryhmän puolesta ihmisoikeusloukkauksista Iranissa (B6-0602/2006)

Marco Pannella, Marco Cappato, Frédérique Ries ja Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta ihmisoikeusloukkauksista Iranissa ja erityisesti vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisesta (B6-0604/2006)

Michael Gahler, Bernd Posselt ja Charles Tannock PPE-DE-ryhmän puolesta Iranista (B6-0607/2006)

Romano Maria La Russa, Michał Tomasz Kamiński, Adam Bielan, Mogens N. J. Camre ja Mieczysław Edmund Janowski UEN-ryhmän puolesta ihmisoikeustilanteesta Iranissa (B6-0609/2006)

Angelika Beer ja Monica Frassoni Verts/ALE-ryhmän puolesta Iranista (B6-0614/2006)

Puheaika jaetaan työjärjestyksen 142 artiklan mukaisesti.

4.   Päätös kiireellistä käsittelyä koskevasta pyynnöstä

Kiireellistä käsittelyä koskeva neuvoston pyyntö (työjärjestyksen 134 artikla):

EY:n ja Mauritanian kalastuskumppanuussopimus

* Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä (KOM(2006)0506 — C6-0334/2006 — 2006/0168(CNS)) — PECH-valiokunta

Rosa Miguélez Ramos käytti puheenvuoron PECH-valiokunnan puolesta.

Pyyntö käsitellä asia kiireellisenä hyväksyttiin.

Tämä kohta otettiin torstaina 16.11.2006 pidettävän istunnon esityslistalle.

Määräaika tarkistusten jättämiselle täysistuntoa varten on keskiviikko 15.11.2006 klo 10.00.

5.   Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen esittely — 2005 (keskustelu)

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti Hubert Weber esitteli edustamansa toimielimen vuosikertomuksen.

Siim Kallas (komission varapuheenjohtaja) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Salvador Garriga Polledo PPE-DE-ryhmän puolesta, Dan Jørgensen PSE-ryhmän puolesta, Jan Mulder ALDE-ryhmän puolesta, Bart Staes Verts/ALE-ryhmän puolesta, Kartika Tamara Liotard GUE/NGLryhmän puolesta, Nils Lundgren IND/DEM-ryhmän puolesta, sitoutumaton Ashley Mote, Daniel Caspary, Szabolcs Fazakas, Jeffrey Titford, José Javier Pomés Ruiz, Herbert Bösch, Hubert Weber, Siim Kallas, Ashley Mote täsmentääkseen aikaisempaa puheenvuoroaan ja Jan Mulder esittääkseen kysymyksen komissiolle, johon Siim Kallas vastasi.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

6.   Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmästä (SESAR) vastaava yhteisyritys * (keskustelu)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (KOM(2005)0602 — C6-0002/2006 — 2005/0235(CNS)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.

Esittelijä: Erna Hennicot-Schoepges (A6-0382/2006)

Jacques Barrot (komission varapuheenjohtaja) käytti puheenvuoron.

Puhetta johti Gérard ONESTA

Varapuhemies

Erna Hennicot-Schoepges esitteli laatimansa mietinnön.

Puheenvuorot: Philip Bradbourn (TRAN-valiokunnan lausunnon valmistelija), Reinhard Rack PPE-DE-ryhmän puolesta, Britta Thomsen PSE-ryhmän puolesta, Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta, Eva Lichtenberger Verts/ALE-ryhmän puolesta, Jaromír Kohlíček GUE/NGL-ryhmän puolesta, Mieczysław Edmund Janowski UENryhmän puolesta, Georgios Karatzaferis IND/DEM-ryhmän puolesta, Emanuel Jardim Fernandes, Seán Ó Neachtain ja Jacques Barrot.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 14.11.2006, kohta 9.18.

7.   Elohopeaa sisältävät mittalaitteet *** I (keskustelu)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tiettyjen elohopeaa sisältävien mittalaitteiden markkinoille saattamista koskevista rajoituksista (KOM(2006)0069 — C6-0064/2006 — 2006/0018(COD)) — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta.

Esittelijä: María Sornosa Martínez (A6-0287/2006)

Günter Verheugen (komission varapuheenjohtaja) käytti puheenvuoron.

María Sornosa Martínez esitteli laatimansa mietinnön.

Puheenvuorot: Martin Callanan PPE-DE-ryhmän puolesta, Linda McAvan PSE-ryhmän puolesta, Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta, Carl Schlyter Verts/ALE-ryhmän puolesta, Adamos Adamou GUE/NGLryhmän puolesta, Urszula Krupa IND/DEM-ryhmän puolesta, sitoutumaton Irena Belohorská, Avril Doyle, Dorette Corbey ja Jim Allister.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 14.11.2006, kohta 9.16.

8.   Asuntoluotot (keskustelu)

Mietintö: Asuntoluotot EU:ssa (2006/2102(INI)) — Talous- ja raha-asioiden valiokunta.

Esittelijä: John Purvis (A6-0370/2006)

John Purvis esitteli laatimansa mietinnön.

Charlie McCreevy (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Manuel Medina Ortega (IMCO-valiokunnan lausunnon valmistelija), Kurt Lechner (JURI-valiokunnan lausunnon valmistelija), Harald Ettl PSE-ryhmän puolesta, Margarita Starkevičiūtė ALDE-ryhmän puolesta, sitoutumaton Marek Aleksander Czarnecki ja Charlie McCreevy.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 14.11.2006, kohta 11.3.

Puhetta johti Pierre MOSCOVICI

Varapuhemies

9.   Äänestykset

Äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat (tarkistukset, erilliset äänestykset, kohta kohdalta -äänestykset, ...) esitetään pöytäkirjaan sisältyvässä liitteessä ”Äänestysten tulokset”.

9.1.   YMP:n suoria tukijärjestelmiä koskevat yhteiset säännöt ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuki * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä maataloustuottajien tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta ja oikaisemisesta sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta (KOM(2006)0500 — C6-0335/2006 — 2006/0172(CNS)) — Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta.

Esittelijä: Joseph Daul (A6-0377/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 1)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0468)

9.2.   EY:n ja Kanadan sopimus korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisoasioiden alan yhteistyöpuitteista * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisoasioiden alan yhteistyöpuitteiden asettamista koskevan Euroopan yhteisön ja Kanadan hallituksen välisen sopimuksen tekemisestä (KOM(2006)0274 — C6-0255/2006 — 2006/0096(CNS)) — Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta.

Esittelijä: Marie-Hélène Descamps (A6-0338/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 2)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0469)

9.3.   EY:n ja Yhdysvaltojen sopimus korkea-asteen koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen korkeaasteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelman uusimista koskevan sopimuksen tekemisestä (KOM(2006)0180 — C6-0174/2006 — 2006/0061(CNS)) — Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta.

Esittelijä: Marie-Hélène Descamps (A6-0339/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 3)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0470)

9.4.   Yhteisön alueella liikkuviin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat sosiaaliturvajärjestelmät *** I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta (KOM(2005)0676 — C6-0442/2005 — 2005/0258(COD)) — Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta.

Esittelijä: Maria Matsouka (A6-0346/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 4)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0471)

9.5.   Tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käyttö vesiviljelyssä * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käyttö vesiviljelyssä (KOM(2006)0154 — C6-0137/2006 — 2006/0056(CNS)) — Kalatalousvaliokunta.

Esittelijä: Philippe Morillon (A6-0331/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 5)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0472)

9.6.   Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteinen markkinajärjestely * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 muuttamisesta (KOM(2006)0233 — C6-0202/2006 —2006/0081(CNS)) — Kalatalousvaliokunta.

Esittelijä: Philippe Morillon (A6-0311/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 6)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0473)

9.7.   Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskeva yleissopimus * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi muutoksen tekemisestä yhteisön puolesta tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevaan yleissopimukseen (KOM(2006)0338 — C6-0276/2006 — 2006/0113(CNS)) — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta.

Esittelijä: Eija-Riitta Korhola (A6-0336/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 7)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0474)

9.8.   Kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttaminen arvonlisä- ja valmisteverosta * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttamisesta arvonlisä- ja valmisteverosta (KOM(2006)0076 — C6-0078/2006 — 2006/0021(CNS)) —Talous- ja raha-asioiden valiokunta.

Esittelijä: Charles Tannock (A6-0361/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 8)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0475)

9.9.   Yhteisön kolmas rahoitusosuus Tšernobylin reaktorisuojarahastoon * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille Tšernobylin reaktorisuojarahastoon suoritettavasta Euroopan yhteisön kolmannen rahoitusosuuden ensimmäisestä erästä (KOM(2006)0305 — C6-0251/2006 — 2006/0102(CNS)) — Budjettivaliokunta.

Esittelijä: Janusz Lewandowski (A6-0374/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 9)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0476)

9.10.   Korruption vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (KOM(2006)0082 — C6-0105/2006 — 2006/0023(CNS)) —Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta.

Esittelijä: Giusto Catania (A6-0380/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 10)

Giusto Catania (esittelijä) käytti työjärjestyksen 131 artiklan 4 kohdan mukaisen puheenvuoron.

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0477)

9.11.   Maaseudun kehittämisen tukeminen maaseuturahastosta * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta (KOM(2006)0237 — C6-0237/2006 — 2006/0082(CNS)) — Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta.

Esittelijä: Jan Mulder (A6-0319/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 11)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0478)

9.12.   Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskeva pyyntö (2006/2099(IMM)) — Oikeudellisten asioiden valiokunta.

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0378/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 12)

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0479)

9.13.   Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskeva pyyntö (2006/2122(IMM)) — Oikeudellisten asioiden valiokunta.

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0383/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 13)

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0480)

9.14.   Gérard Onestan parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Gérard Onestan parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskeva pyyntö (2006/2121(IMM)) — Oikeudellisten asioiden valiokunta.

Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne (A6-0386/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 14)

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0481)

9.15.   Yhteisön meriympäristöpolitiikka *** I (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (KOM(2005)0505 — C6-0346/2005 — 2005/0211(COD)) — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta.

Esittelijä: Marie-Noëlle Lienemann (A6-0373/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 15)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0482)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0482)

9.16.   Elohopeaa sisältävät mittalaitteet *** I (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tiettyjen elohopeaa sisältävien mittalaitteiden markkinoille saattamista koskevista rajoituksista (KOM(2006)0069 — C6-0064/2006 — 2006/0018(COD)) — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta.

Esittelijä: María Sornosa Martínez (A6-0287/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 16)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0483)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0483)

9.17.   YMP:n suorien tukien vapaaehtoinen mukauttaminen * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen suorien tukien vapaaehtoista mukauttamista koskevista säännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta (KOM(2006)0241 — C6-0235/2006 — 2006/0083(CNS)) — Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta.

Esittelijä: Lutz Goepel (A6-0315/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 17)

KOMISSION EHDOTUS

Hylättiin

Komissiota pyydettiin työjärjestyksen 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti peruuttamaan ehdotuksensa. Charlie McCreevy (komission jäsen) ilmoitti, ettei komissio peruuta ehdotustaan.

Asia palautettiin uudelleen asiasta vastaavaan valiokuntaan.

9.18.   Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmästä (SESAR) vastaava yhteisyritys * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (KOM(2005)0602 — C6-0002/2006 —2005/0235(CNS)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.

Esittelijä: Erna Hennicot-Schoepges (A6-0382/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 18)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0484)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0484)

Puhetta johti Josep BORRELL FONTELLES

Puhemies

10.   Juhlaistunto — Georgia

Parlamentti kokoontui klo 12.05-12.55 juhlaistuntoon Georgian presidentin Mihail Saakashvilin vierailun johdosta.

Puhetta johti Pierre MOSCOVICI

Varapuhemies

11.   Äänestykset (jatkoa)

11.1.   Euroaluetta koskeva vuotuinen kertomus 2006 (äänestys)

Mietintö: Euroaluetta koskeva vuotuinen kertomus 2006 (2006/2239(INI)) — Talous- ja raha-asioiden valiokunta.

Esittelijä: José Manuel García-Margallo y Marfil (A6-0381/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 19)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0485)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

Alain Lipietz esitti tarkistukseen 13 suullisen tarkistuksen.

Yli 37 jäsentä vastusti suullisen tarkistuksen huomioon ottamista, joten sitä ei otettu käsiteltäväksi.

11.2.   Meriympäristön teemakohtainen strategia (äänestys)

Mietintö: Meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeva teemakohtainen strategia (2006/2174(INI)) —Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta.

Esittelijä: Aldis Kušķis (A6-0364/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 20)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0486)

11.3.   Asuntoluotot (äänestys)

Mietintö: Asuntoluotot EU:ssa (2006/2102(INI)) — Talous- ja raha-asioiden valiokunta.

Esittelijä: John Purvis (A6-0370/2006)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 21)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0487)

12.   Äänestysselitykset

Kirjalliset äänestysselitykset:

Työjärjestyksen 163 artiklan 3 kohdan mukaiset kirjalliset äänestysselitykset julkaistaan tämän istunnon sanatarkoissa istuntoselostuksissa.

Suulliset äänestysselitykset:

Mietintö: Joseph Daul — A6-0377/2006

Andreas Mölzer

Mietintö: Maria Matsouka — A6-0346/2006

Andreas Mölzer

Mietintö: María Sornosa Martínez — A6-0287/2006

Richard Corbett

Mietintö: Lutz Goepel — A6-0315/2006

Richard Corbett, Hynek Fajmon ja Michl Ebner

13.   Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset ovat nähtävissä verkkosivulla ”Séance en direct” kohdassa ”Résultats des votes (appels nominaux)/Results of votes (roll-call votes)” sekä liitteen ”Nimenhuutoäänestysten tulokset” painetussa versiossa.

Europarlin sähköistä versiota päivitetään säännöllisesti enintään kahden viikon ajan äänestyspäivästä.

Tämän määräajan jälkeen äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevien ilmoitusten luettelo on lopullinen, ja se toimitetaan käännettäväksi ja julkaistavaksi virallisessa lehdessä.

Nils Lundgren ilmoitti, että hänen äänestyskoneensa ei toiminut äänestettäessä Philippe Morillonin mietinnöstä A6-0311/2006.

Brian Crowley ilmoitti, että hänen äänestyskorttinsa ei toiminut äänestettäessä Jan Mulderin mietinnöstä A6-0319/2006.

Luis Manuel Capoulas Santos ilmoitti, että hänen äänestyskoneensa ei toiminut äänestettäessä Lutz Goepelin mietinnöstä A6-0315/2006.

Arlene McCarthy ilmoitti, että hänen äänestyskoneensa ei toiminut äänestettäessä José Manuel García-Margallo y Marfilin mietinnön A6-0381/2006 tarkistuksesta 10.

Piia-Noora Kauppi ilmoitti, että hänellä ei ollut äänestyskorttiaan ja näin ollen hän ei äänestänyt 9 ensimmäisessä äänestyksessä, mutta hän olisi halunnut äänestää seuraavasti:

Mietintö: Philippe Morillon

A6-0331/2006: puolesta

Mietintö: Philippe Morillon

A6-0311/2006: puolesta

Mietintö: Jan Mulder

A6-0319/2006: puolesta

Mietintö: María Sornosa Martínez

A6-0287/2006 tarkistus 19: puolesta

tarkistus 18: puolesta

muutettu ehdotus: puolesta

lainsäädäntöpäätöslauselma: puolesta

Mietintö: Lutz Goepel — A6-0315/2006

lainsäädäntöpäätöslauselma: vastaan

Mietintö: Erna Hennicot-Schoepges — A6-0382/2006

tarkistus 60: puolesta

(Istunto keskeytettiin klo 13.10 ja sitä jatkettiin klo 15.10.)

Puhetta johti Josep BORRELL FONTELLES

Puhemies

14.   Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen

Edellisen istunnon pöytäkirja hyväksyttiin.

15.   Komission lainsäädäntö- ja työohjelma 2007 (keskustelu)

Komission julkilausuma: Komission lainsäädäntö- ja työohjelma 2007

José Manuel Barroso (komission puheenjohtaja) antoi julkilausuman.

Johdanto — Politiikan laajat suuntaviivat

Puheenvuorot: Françoise Grossetête PPE-DE-ryhmän puolesta, Martin Schulz PSE-ryhmän puolesta, Silvana Koch-Mehrin ALDE-ryhmän puolesta, Pierre Jonckheer Verts/ALE-ryhmän puolesta, Gabriele Zimmer GUE/NGL-ryhmän puolesta, Brian Crowley UEN-ryhmän puolesta, Jens-Peter Bonde IND/DEM-ryhmän puolesta, sitoutumaton Frank Vanhecke ja José Manuel Barroso.

Kasvu — Työllisyys — Kilpailukyky

Puheenvuorot: Ria Oomen-Ruijten PPE-DE-ryhmän puolesta, Hannes Swoboda PSE-ryhmän puolesta, Lena Ek ALDE-ryhmän puolesta, Jean Lambert Verts/ALE-ryhmän puolesta, Ilda Figueiredo GUE/NGL-ryhmän puolesta, Konrad Szymański UEN-ryhmän puolesta, Nils Lundgren IND/DEM-ryhmän puolesta, sitoutumaton Roger Helmer ja Paul Rübig.

Puhetta johti Dagmar ROTH-BEHRENDT

Varapuhemies

Puheenvuorot: Stephen Hughes, Elizabeth Lynne, Adamos Adamou, Alessandro Battilocchio, Amalia Sartori, Pervenche Berès, Salvador Garriga Polledo, Enrique Barón Crespo, José Javier Pomés Ruiz ja Evelyne Gebhardt.

Yhteenkuuluvuus — Luonnonvarojen säilyttäminen

Puheenvuorot: Konstantinos Hatzidakis PPE-DE-ryhmän puolesta, Riitta Myller PSE-ryhmän puolesta, Jean Marie Beaupuy ALDE-ryhmän puolesta, Elisabeth Schroedter Verts/ALE-ryhmän puolesta, John Bowis, Catherine Guy-Quint, Reino Paasilinna ja Carmen Fraga Estévez.

Sisäasiat

Puheenvuorot: Martine Roure PSE-ryhmän puolesta, Sophia in 't Veld ALDE-ryhmän puolesta, Kathalijne Maria Buitenweg Verts/ALE-ryhmän puolesta, Giusto Catania GUE/NGL-ryhmän puolesta, Michael Henry Nattrass IND/DEM-ryhmän puolesta, Bert Doorn, Maria Berger, Alexander Alvaro, Kyriacos Triantaphyllides, Malcolm Harbour ja Jo Leinen.

Puhetta johti Miroslav OUZKÝ

Varapuhemies

Genowefa Grabowska käytti puheenvuoron.

Ulkoasiat

Puheenvuorot: Maria Martens PPE-DE-ryhmän puolesta, Véronique De Keyser PSE-ryhmän puolesta, Andrew Duff ALDE-ryhmän puolesta, Angelika Beer Verts/ALE-ryhmän puolesta, Konrad Szymański UEN-ryhmän puolesta, Georgios Karatzaferis IND/DEM-ryhmän puolesta, Robert Sturdy ja Margrietus van den Berg.

Keskustelun päättäminen

Margot Wallström (komission varapuheenjohtaja) käytti puheenvuoron.

Työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskustelun päätteeksi käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset:

Määräajat: 6.12.2006 klo 18.00.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: joulukuun 2006 istuntojakso.

(Istunto keskeytettiin klo 18.10 kyselytunnin alkamista odotettaessa ja sitä jatkettiin klo 18.30.)

Puhetta johti Sylvia-Yvonne KAUFMANN

Varapuhemies

16.   Kyselytunti (kysymykset komissiolle)

Parlamentti käsitteli komissiolle osoitettuja kysymyksiä (B6-0445/2006).

Puhemies ilmoitti, että komission pyynnöstä kyselytunnin toisen osan komission jäsenten vastausvuoroja on muutettu seuraavasti ja että kysymysten esittäjille on tiedotettu asiasta:

László Kovács (kysymykset 41 ja 42), Neelie Kroes (kysymykset 43-47), Louis Michel (kysymykset 32-40).

Ensimmäinen osa

Kysymys 30 (Manolis Mavrommatis): Euroopan yliopistot.

Ján Figeľ (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Manolis Mavrommatis ja Reinhard Rack.

Kysymys 31 (Chris Davies): Uusien moottoriajoneuvojen hiilidioksidipäästöt.

Günter Verheugen (komission varapuheenjohtaja) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Chris Davies, Reinhard Rack ja Jörg Leichtfried.

Toinen osa

Kysymys 41 (Bernd Posselt): Oluen verotus.

Kysymys 42 (Justas Vincas Paleckis): Alkoholin valmisteveron korottamisen laskutapa.

László Kovács (komission jäsen) vastasi kysymyksiin sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Bernd Posselt, Danutė Budreikaitė, Justas Vincas Paleckis, Andreas Mölzer ja Richard Corbett.

Kysymys 43 (Georgios Papastamkos): Kilpailuoikeutta koskeva hajautettu järjestelmä.

Neelie Kroes (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Georgios Papastamkos, Richard Corbett ja Katerina Batzeli.

Kysymys 44 (Ruth Hieronymi): Elokuvatuotannon tukeminen verohelpotuksin Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Neelie Kroes vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Ruth Hieronymi.

Kysymyksiin 45-47 vastataan kirjallisesti.

Kysymys 32 (Claude Moraes): HIV:n/AIDSin ennaltaehkäisy ja hoito Etelä-Afrikassa.

Louis Michel (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Claude Moraes ja Danutė Budreikaitė.

Kysymys 33 (Manuel Medina Ortega): Maahanmuutto — palautettujen maahanmuuttajien tukeminen.

Louis Michel vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Manuel Medina Ortega, Glyn Ford ja Jörg Leichtfried.

Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. sanatarkkojen istuntoselostusten liite).

Komissiolle varattu kyselytunti julistettiin päättyneeksi.

(Istunto keskeytettiin klo 19.50 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti Manuel António dos SANTOS

Varapuhemies

17.   Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

Parlamentti käsitteli neuvostolle osoitettuja kysymyksiä (B6-0455/2006).

Kysymys 1 raukesi laatijan poissaolon vuoksi.

Kysymys 2 (Manuel Medina Ortega): Määräenemmistöpäätökset vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta sekä maahanmuuttoa koskevissa asioissa.

Paula Lehtomäki (neuvoston puheenjohtaja) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Manuel Medina Ortega, Richard Corbett ja Danutė Budreikaitė.

Nils Lundgren käytti puheenvuoron.

Kysymys 3 (Marie Panayotopoulos-Cassiotou): Ihmisarvoisen työn tarjoamista kaikille koskevan toimintaohjelman edistäminen.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Marie Panayotopoulos-Cassiotou ja Laima Liucija Andrikienė.

Kysymys 4 (Sajjad Karim): EU:n ja Intian vapaakauppasopimus.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Sajjad Karim.

Kysymys 5 (Sarah Ludford): Ulkoasioiden neuvoston kokous 15. syyskuuta 2006.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Sajjad Karim (laatijan sijainen) ja Sophia in 't Veld.

Kysymys 6 (Nils Lundgren): Armenialaisten kansanmurha.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Nils Lundgren, Danutė Budreikaitė ja Piia-Noora Kauppi.

Kysymys 7 (Piia-Noora Kauppi): Puolassa esiintyvä homofobia.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Piia-Noora Kauppi.

Kysymys 8 raukesi laatijan poissaolon vuoksi.

Kysymys 9 (Elena Valenciano Martínez-Orozco): Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvosto.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Manuel Medina Ortega (laatijan sijainen) ja Laima Liucija Andrikienė.

Kysymys 10 (Chris Davies): EU:n ja Israelin assosiaatiosopimus.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Chris Davies.

Kysymys 11 raukesi laatijan poissaolon vuoksi.

Kysymys 12 (Brian Crowley): EU:n ja Balkanin maiden suhteet.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Brian Crowley ja Agnes Schierhuber.

Kysymys 13 (Liam Aylward): Euroopan unionin energiatehokkuusohjelmat.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Brian Crowley (laatijan sijainen).

Kysymys 14 (Eoin Ryan): EU:n tuki Mosambikille.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Brian Crowley (laatijan sijainen).

Kysymys 15 on peruutettu.

Kysymys 16 (Robert Evans): Islanti.

Paula Lehtomäki vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Robert Evans.

Kysymyksiin 17-29, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. sanatarkkojen istuntoselostusten liite).

Neuvostolle varattu kyselytunti julistettiin päättyneeksi.

(Istunto keskeytettiin klo 22.20 ja sitä jatkettiin klo 22.25.)

18.   Rahapelit ja vedonlyönti sisämarkkinoilla (keskustelu)

Arlene McCarthyn IMCO-valiokunnan puolesta komissiolle laatima suullinen kysymys (O-0118/2006): Rahapelit ja vedonlyönti sisämarkkinoilla (B6-0443/2006)

Arlene McCarthy esitteli suullisen kysymyksen.

Charlie McCreevy (komission jäsen) vastasi suulliseen kysymykseen.

Puhetta johti Gérard ONESTA

Varapuhemies

Puheenvuorot: Malcolm Harbour PPE-DE-ryhmän puolesta, joka aloitti pahoittelemalla sitä, että keskustelu oli käynnistynyt esityslistassa ilmoitettua aikaisemmin (puhemies vastasi hänelle, että parlamentin verkkosivuilla oli tiedotettu tästä mahdollisuudesta hyvissä ajoin), Donata Gottardi PSE-ryhmän puolesta, Toine Manders ALDE-ryhmän puolesta, Kathy Sinnott IND/DEM-ryhmän puolesta, Marianne Thyssen, Manuel Medina Ortega, Andreas Schwab, Joel Hasse Ferreira, Jacques Toubon, Manolis Mavrommatis, Othmar Karas, Brian Crowley ja Charlie McCreevy.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

19.   Uusi monikielisyyden puitestrategia (keskustelu)

Mietintö: Uusi monikielisyyden puitestrategia (2006/2083(INI)) — Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta.

Esittelijä: Bernat Joan i Marí (A6-0372/2006)

Bernat Joan i Marí esitteli laatimansa mietinnön.

Ján Figeľ (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Erna Hennicot-Schoepges PPE-DE-ryhmän puolesta, Maria Badia i Cutchet PSE-ryhmän puolesta, Jolanta Dičkutė ALDE-ryhmän puolesta, Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta, Bairbre de Brún GUE/NGL-ryhmän puolesta, Zdzisław Zbigniew Podkański UEN-ryhmän puolesta, Alejo Vidal-Quadras, Marianne Mikko, Daniel Strož, Roberts Zīle, Vasco Graça Moura, Seán Ó Neachtain ja Ján Figeľ.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 15.11.2006, kohta 4.1.

20.   Euroopan unionin yleinen tullietuusjärjestelmä (keskustelu)

Komission julkilausuma: Euroopan unionin yleinen tullietuusjärjestelmä

Peter Mandelson (komission jäsen) antoi julkilausuman.

Puheenvuorot: Godelieve Quisthoudt-Rowohl PPE-DE-ryhmän puolesta, Antolín Sánchez Presedo PSE-ryhmän puolesta, Sajjad Karim ALDE-ryhmän puolesta, Caroline Lucas Verts/ALE-ryhmän puolesta, Jan Andersson, Kader Arif ja Peter Mandelson.

Työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskustelun päätteeksi käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset:

Helmuth Markov GUE/NGL-ryhmän puolesta Euroopan unionin yleisestä tullietuusjärjestelmästä (B6-0578/2006)

Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Ria Oomen-Ruijten ja Maria Martens PPE-DE-ryhmän puolesta Euroopan unionin yleisestä tullietuusjärjestelmästä (B6-0579/2006)

Cristiana Muscardini, Eugenijus Maldeikis, Roberta Angelilli ja Mieczysław Edmund Janowski UEN-ryhmän puolesta Euroopan unionin yleisestä tullietuusjärjestelmästä (B6-0580/2006)

Caroline Lucas ja Jean Lambert Verts/ALE-ryhmän puolesta Euroopan unionin yleisestä tullietuusjärjestelmästä (B6-0581/2006)

Antolín Sánchez Presedo, Jan Andersson, Erika Mann ja Stephen Hughes PSE-ryhmän puolesta Euroopan unionin yleisestä tullietuusjärjestelmästä (B6-0582/2006)

Jean-Louis Bourlanges, Bernard Lehideux ja Johan Van Hecke ALDE-ryhmän puolesta GSP+ -edunsaajamaille myönnettävästä tullietuuskohtelusta (B6-0583/2006).

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 15.11.2006, kohta 4.2.

21.   Seuraavan istunnon esityslista

Huomisen istunnon esityslista on vahvistettu (ks. ”Esityslista” PE 379.744/OJME).

22.   Istunnon päättäminen

Istunto päättyi klo 24.00.

Julian Priestley

Pääsihteeri

Pierre Moscovici

Varapuhemies


LÄSNÄOLOLISTA

Allekirjoittaneet:

Adamou, Agnoletto, Aita, Albertini, Allister, Alvaro, Andersson, Andrejevs, Andria, Andrikienė, Angelilli, Antoniozzi, Arif, Arnaoutakis, Ashworth, Assis, Atkins, Attard-Montalto, Attwooll, Aubert, Audy, Auken, Ayala Sender, Aylward, Ayuso, Bachelot-Narquin, Baco, Badia i Cutchet, Barón Crespo, Barsi-Pataky, Batten, Battilocchio, Batzeli, Bauer, Beaupuy, Beazley, Becsey, Beer, Beglitis, Belder, Belet, Belohorská, Bennahmias, Berend, Berès, van den Berg, Berger, Berlato, Berlinguer, Berman, Bielan, Birutis, Bobošíková, Böge, Bösch, Bonde, Bono, Booth, Borghezio, Borrell Fontelles, Bossi, Bourlanges, Bourzai, Bowis, Bowles, Bozkurt, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Breyer, Březina, Brie, Brok, Brunetta, Budreikaitė, van Buitenen, Buitenweg, Bullmann, Bushill-Matthews, Busk, Busquin, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Calabuig Rull, Callanan, Camre, Capoulas Santos, Cappato, Carlotti, Carlshamre, Carnero González, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castex, Castiglione, del Castillo Vera, Catania, Cavada, Cederschiöld, Cercas, Chichester, Chiesa, Chmielewski, Christensen, Chruszcz, Claeys, Clark, Cocilovo, Coelho, Cohn-Bendit, Corbett, Corbey, Cornillet, Correia, Costa, Cottigny, Coûteaux, Coveney, Cramer, Crowley, Marek Aleksander Czarnecki, Ryszard Czarnecki, Daul, Davies, De Blasio, de Brún, Degutis, Dehaene, De Keyser, Demetriou, Deprez, De Rossa, De Sarnez, Descamps, Désir, Deß, Deva, De Veyrac, De Vits, Díaz de Mera García Consuegra, Dičkutė, Didžiokas, Díez González, Dillen, Dimitrakopoulos, Dobolyi, Dombrovskis, Doorn, Douay, Dover, Doyle, Drčar Murko, Duchoň, Duff, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Ek, El Khadraoui, Elles, Esteves, Estrela, Ettl, Eurlings, Jonathan Evans, Robert Evans, Fajmon, Falbr, Farage, Fatuzzo, Fava, Fazakas, Ferber, Fernandes, Fernández Martín, Anne Ferreira, Elisa Ferreira, Figueiredo, Flasarová, Flautre, Florenz, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Fontaine, Ford, Fourtou, Fraga Estévez, Frassoni, Freitas, Friedrich, Fruteau, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, García Pérez, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gebhardt, Gentvilas, Geremek, Geringer de Oedenberg, Gewalt, Gibault, Gierek, Giertych, Gill, Gklavakis, Glante, Glattfelder, Goepel, Golik, Gollnisch, Gomes, Gomolka, Gottardi, Goudin, Grabowska, Grabowski, Graça Moura, Graefe zu Baringdorf, Gräßle, de Grandes Pascual, Grech, Griesbeck, Gröner, de Groen-Kouwenhoven, Groote, Grosch, Grossetête, Gruber, Guardans Cambó, Guellec, Guerreiro, Guidoni, Gurmai, Gutiérrez-Cortines, Guy-Quint, Gyürk, Hänsch, Hall, Hammerstein, Hamon, Handzlik, Hannan, Harangozó, Harbour, Harkin, Harms, Hasse Ferreira, Hassi, Hatzidakis, Haug, Hazan, Heaton-Harris, Hedh, Hedkvist Petersen, Helmer, Henin, Hennicot-Schoepges, Hennis-Plasschaert, Herczog, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Holm, Honeyball, Hoppenstedt, Horáček, Howitt, Hudacký, Hudghton, Hughes, Hutchinson, in 't Veld, Isler Béguin, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jäätteenmäki, Jałowiecki, Janowski, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jensen, Joan i Marí, Jöns, Jørgensen, Jonckheer, Jordan Cizelj, Juknevičienė, Kacin, Kaczmarek, Kallenbach, Kamall, Kamiński, Karas, Karatzaferis, Karim, Kasoulides, Kaufmann, Kauppi, Tunne Kelam, Kindermann, Kinnock, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Klinz, Koch, Koch-Mehrin, Kohlíček, Konrad, Kósáné Kovács, Koterec, Kozlík, Krahmer, Krarup, Krasts, Kratsa-Tsagaropoulou, Krehl, Krupa, Kuc, Kudrycka, Kuhne, Kułakowski, Kušķis, Kusstatscher, Kuźmiuk, Lagendijk, Laignel, Lamassoure, Lambert, Lambrinidis, Landsbergis, Lang, Langen, Langendries, Laperrouze, La Russa, Lauk, Lavarra, Lax, Lechner, Le Foll, Lehideux, Lehne, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Jean-Marie Le Pen, Marine Le Pen, Le Rachinel, Lévai, Lewandowski, Liberadzki, Libicki, Lichtenberger, Lienemann, Liese, Liotard, Lipietz, Locatelli, Lombardo, López-Istúriz White, Losco, Louis, Lucas, Lulling, Lundgren, Lynne, Maat, McAvan, McCarthy, McGuinness, McMillan-Scott, Madeira, Maldeikis, Manders, Maňka, Erika Mann, Thomas Mann, Mantovani, Markov, Marques, Martens, David Martin, Hans-Peter Martin, Martinez, Martínez Martínez, Masiel, Maštálka, Mastenbroek, Mathieu, Mato Adrover, Matsakis, Matsis, Matsouka, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Medina Ortega, Méndez de Vigo, Menéndez del Valle, Meyer Pleite, Miguélez Ramos, Mikko, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Mölzer, Mohácsi, Montoro Romero, Moraes, Moreno Sánchez, Morgan, Morgantini, Moscovici, Mote, Mulder, Musacchio, Muscat, Musotto, Mussolini, Musumeci, Myller, Napoletano, Nassauer, Nattrass, Navarro, Newton Dunn, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Nicholson, Nicholson of Winterbourne, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Öger, Özdemir, Olajos, Olbrycht, Ó Neachtain, Onesta, Onyszkiewicz, Oomen-Ruijten, Ortuondo Larrea, Őry, Ouzký, Oviir, Paasilinna, Pack, Pafilis, Paleckis, Panayotopoulos-Cassiotou, Pannella, Panzeri, Papadimoulis, Papastamkos, Parish, Patriciello, Patrie, Peillon, Pęk, Pflüger, Piecyk, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pinior, Piotrowski, Pirilli, Pirker, Piskorski, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Pleštinská, Podestà, Podkański, Pöttering, Poignant, Polfer, Poli Bortone, Pomés Ruiz, Portas, Posdorf, Posselt, Prets, Prodi, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Ransdorf, Rapkay, Rasmussen, Remek, Resetarits, Reul, Reynaud, Ribeiro e Castro, Riera Madurell, Ries, Riis-Jørgensen, Rivera, Rizzo, Rogalski, Roithová, Romagnoli, Romeva i Rueda, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Rudi Ubeda, Rübig, Rutowicz, Ryan, Sacconi, Saïfi, Sakalas, Saks, Salinas García, Samaras, Sánchez Presedo, dos Santos, Sartori, Saryusz-Wolski, Savi, Sbarbati, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schenardi, Schierhuber, Schlyter, Olle Schmidt, Frithjof Schmidt, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schroedter, Schulz, Schuth, Schwab, Seeber, Seeberg, Segelström, Seppänen, Siekierski, Sifunakis, Silva Peneda, Simpson, Sinnott, Škottová, Smith, Sommer, Sonik, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Spautz, Speroni, Staes, Staniszewska, Starkevičiūtė, Stauner, Sterckx, Stevenson, Stihler, Stockmann, Strejček, Strož, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Susta, Svensson, Swoboda, Szájer, Szejna, Szent-Iványi, Szymański, Tabajdi, Tajani, Takkula, Tannock, Tarabella, Tarand, Tatarella, Thomsen, Thyssen, Titford, Titley, Toia, Tomczak, Toubon, Toussas, Trakatellis, Trautmann, Triantaphyllides, Trüpel, Turmes, Tzampazi, Uca, Ulmer, Väyrynen, Vaidere, Vakalis, Valenciano Martínez-Orozco, Vanhecke, Van Lancker, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vaugrenard, Veneto, Ventre, Veraldi, Vergnaud, Vernola, Vidal-Quadras, Virrankoski, Vlasák, Vlasto, Voggenhuber, Wagenknecht, Wallis, Walter, Watson, Henri Weber, Manfred Weber, Weiler, Weisgerber, Westlund, Wieland, Wiersma, Willmott, Wise, von Wogau, Wohlin, Bernard Piotr Wojciechowski, Janusz Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wurtz, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zani, Zapałowski, Zappalà, Zatloukal, Ždanoka, Železný, Zieleniec, Zīle, Zimmer, Zingaretti, Zvěřina, Zwiefka.

Tarkkailijat:

Abadjiev, Ali, Anastase, Athanasiu, Bărbuleţiu, Bliznashki, Buruiană-Aprodu, Cappone, Cioroianu, Corlăţean, Coşea, Corina Creţu, Gabriela Creţu, Martin Dimitrov, Dîncu, Duca, Dumitrescu, Ganţ, Hogea, Husmenova, Iacob-Ridzi, Ivanova, Kazak, Kelemen, Kirilov, Kónya-Hamar, Mihăescu, Mihalache, Morţun, Paparizov, Parvanova, Paşcu, Petre, Podgorean, Popa, Popeangă, Sârbu, Severin, Silaghi, Sofianski, Stoyanov, Szabó, Ţicău, Ţîrle, Vigenin.


LIITE I

ÄÄNESTYSTEN TULOKSET

Käytettyjen merkkien ja lyhenteiden selitykset

+

hyväksytty

-

hylätty

rauennut

per.

peruutettu

NHÄ (..., ..., ...)

nimenhuutoäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää)

KÄ (..., ..., ...)

koneäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää)

osat

kohta kohdalta -äänestys

erillinen äänestys

tark.

tarkistus

KT

kompromissitarkistus

vo

vastaava osa

P

tekstiä poistava tarkistus

=

identtiset tarkistukset

§

kohta

art.

artikla

kappale

johdanto-osan kappale

PR

päätöslauselmaesitys

PRC

yhteinen päätöslauselmaesitys

SEC

salainen äänestys

1.   YMP:n suoria tukijärjestelmiä koskevat yhteiset säännöt ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuki *

Mietintö: Joseph DAUL (A6-0377/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

2.   EY:n ja Kanadan sopimus korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisoasioiden alan yhteistyöpuitteista *

Mietintö: Marie-Hélène DESCAMPS (A6-0338/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

3.   EY:n ja Yhdysvaltojen sopimus korkea-asteen koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta *

Mietintö: Marie-Hélène DESCAMPS (A6-0339/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

4.   Yhteisön alueella liikkuviin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat sosiaaliturvajärjestelmät *** I

Mietintö: Maria MATSOUKA (A6-0346/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

5.   Tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käyttö vesiviljelyssä *

Mietintö: Philippe MORILLON (A6-0331/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

NHÄ

+

429, 19, 13

Nimenhuutoäänestystä koskeva pyyntö

PPE-DE: lopullinen äänestys

IND/DEM: lopullinen äänestys

6.   Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteinen markkinajärjestely *

Mietintö: Philippe MORILLON (A6-0311/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

NHÄ

+

450, 18, 12

Nimenhuutoäänestystä koskeva pyyntö

IND/DEM: lopullinen äänestys

7.   Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskeva yleissopimus *

Mietintö: Eija-Riitta KORHOLA (A6-0336/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

8.   Kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttaminen arvonlisä- ja valmisteverosta *

Mietintö: Charles TANNOCK (A6-0361/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

9.   Yhteisön kolmas rahoitusosuus Tšernobylin reaktorisuojarahastoon *

Mietintö: Janusz LEWANDOWSKI (A6-0374/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

10.   Korruption vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus *

Mietintö: Giusto CATANIA (A6-0380/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

11.   Maaseudun kehittämisen tukeminen maaseuturahastosta *

Mietintö: Jan MULDER (A6-0319/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

NHÄ

+

565, 12, 25

Nimenhuutoäänestystä koskeva pyyntö

IND/DEM: lopullinen äänestys

12.   Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö

Mietintö: Diana WALLIS (A6-0378/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

13.   Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö

Mietintö: Diana WALLIS (A6-0383/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

14.   Gérard Onestan parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö

Mietintö: Klaus-Heiner LEHNE (A6-0386/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

15.   Yhteisön meriympäristöpolitiikka *** I

Mietintö: Marie-Noëlle LIENEMANN (A6-0373/2006)

Kohde

Tark. nro

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1-2

4-7

9-23

25-26

28-30

32-35

37-38

41

43-55

57-61

63-64

67

69-71

73-79

valiokunta

 

+

 

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — erilliset äänestykset

3

valiokunta

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

8

valiokunta

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

31

valiokunta

osat

 

 

1

+

 

2/KÄ

+

326, 274, 18

36

valiokunta

osat

 

 

1

+

 

2/KÄ

+

352, 261, 8

40

valiokunta

+

 

42

valiokunta

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

56

valiokunta

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

3

+

 

62

valiokunta

+

 

65

valiokunta

+

 

66

valiokunta

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

68

valiokunta

+

 

72

valiokunta

+

 

art. 1

85

PPE-DE

 

+

 

24

valiokunta

 

 

2 art. jälkeen

27

valiokunta

+

333, 286, 7

86

PPE-DE

 

 

4 art. jälkeen

39

valiokunta

 

+

 

87

PPE-DE

 

 

art. 12, § 3

88

PPE-DE

 

+

 

ennen liitettä

80

valiokunta

osat

 

 

1

+

 

2

-

 

89

PPE-DE

 

 

91

ALDE

 

+

 

92

ALDE

+

343, 245, 15

81

Verts/ALE,

GUE/NGL

 

+

 

82

Verts/ALE,

GUE/NGL

 

+

 

83

PSE, PPE-DE

 

 

liite 2

90

PPE-DE

 

+

 

10 kappaleen jälkeen

84

PPE-DE

 

+

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: tark. 40, 62, 65, 68 ja 72

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE

tark. 31

1. osa:”Jokaisen merialueen ... tämän direktiivin säännösten mukaisesti”

2. osa:”Jäsenvaltioiden on määriteltävä ... vahvistetussa määräajassa”

tark. 36

1. osa:”Kun jäsenvaltiot ... saadaan kokeilualue”

2. osa:”Edellä ensimmäisen kohdan ... tiukempia suojelutoimia”

tark. 42

1. osa:”Meristrategian laatimista ja ... kyseisellä merialueella”

2. osa:”ja sellaisten kolmansien maiden ... tai ilmakehän välityksellä”

tark. 66

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman c alakohtaa

2. osa: c alakohta (”merivesien fyysisten ... yleinen etu”)

PPE-DE, Verts/ALE

tark. 56

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”erityisesti direktiiveissä 79/409/ETY ja 92/43/ETY”

2. osa:”erityisesti direktiiveissä 79/409/ETY ja 92/43/ETY”

3. osa:”etenkin meripalvelujen alalla”

Verts/ALE

tark. 3

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”ja niiden ekologisia mahdollisuuksia” ja ”esimerkkinä jätteiden absorptio”

2. osa: nämä sanat

tark. 8

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”ja joka ottaa huomioon yhteisen kalastuspolitiikan periaatteet”

2. osa: nämä sanat

PSE

tark. 80

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman q ja r alakohtaa

2. osa: q ja r alakohta

16.   Elohopeaa sisältävät mittalaitteet *** I

Mietintö: María SORNOSA MARTÍNEZ (A6-0287/2006)

Kohde

Tark. nro

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

art. 2

11

IND/DEM

 

-

 

17

PSE, ALDE, Verts/ALE, GUE/NGL

 

+

 

liite I, 19 a kohta, oikea sarake, 1 kohta

10

IND/DEM

 

-

 

liite I, 19 a kohta, oikea sarake, 1 kohdan jälkeen

19

PPE-DE, IND/DEM

NHÄ

+

327, 274, 17

14

PSE, ALDE, Verts/ALE, GUE/NGL

 

 

18vo

PSE, ALDE, Verts/ALE, GUE/NGL

NHÄ

+

576, 31, 25

2

7

valiokunta

 

 

6

valiokunta

 

+

 

5

valiokunta

 

 

8

valiokunta

+

 

kappaleet — ryhmä 1

12

13

15

16

PSE, ALDE, Verts/ALE, GUE/NGL

 

+

 

kappaleet — ryhmä 2

1

3

4

valiokunta

 

 

4 kappale

9

IND/DEM

+

312, 307, 11

äänestys: muutettu ehdotus

NHÄ

+

582, 17, 21

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

NHÄ

+

599, 13, 25

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: tark. 19

PSE: tark. 18 ja 19, lainsäädäntöehdotus, lainsäädäntöpäätöslauselma

IND/DEM: tark. 19

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

Verts/ALE: tark. 8

17.   YMP:n suorien tukien vapaaehtoinen mukauttaminen *

Mietintö: Lutz GOEPEL (A6-0315/2006)

Kohde

Tark. nro

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

äänestys: lainsäädäntöehdotus

NHÄ

-

64, 559, 16

Asia palautettiin uudelleen asiasta vastaavaan valiokuntaan työjärjestyksen 52 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: lainsäädäntöehdotus

18.   Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmästä (SESAR) vastaava yhteisyritys *

Mietintö: Erna HENNICOT-SCHOEPGES (A6-0382/2006)

Kohde

Tark. nro

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1-5

8-24

26-29

32

34-40

42-44

46-55

57-59

valiokunta

 

+

 

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — erilliset äänestykset

6

valiokunta

-

 

7

valiokunta

-

 

25

valiokunta

eä/KÄ

+

323, 291, 9

41

valiokunta

+

 

56

valiokunta

+

 

art. 4, § 1, a-b alakohta

30

valiokunta

 

-

 

31

valiokunta

-

 

art. 4, § 1, a alakohta

63vo

PSE

 

+

 

art. 4, § 1, b alakohta

61 =

63vo =

PPE-DE, PSE

 

+

 

liite, art. 4, § 2

45

valiokunta

 

-

 

60

PPE-DE

NHÄ

-

295, 335, 12

62

PSE

 

-

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Tarkistus 33 ei koske kaikkia kieliversioita, joten siitä ei äänestetty (työjärjestyksen 151 artiklan 1 kohdan d alakohta).

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: tark. 60

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: tark. 6, 7 ja 31

PSE: tark. 6, 25 ja 56

GUE/NGL: tark. 41

19.   Euroaluetta koskeva vuotuinen kertomus 2006

Mietintö: José Manuel GARCÍA-MARGALLO Y MARFIL (A6-0381/2006)

Kohde

Tark. nro

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

§ 2

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

-

 

§ 9

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

§ 13

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

§ 16

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

3

+

 

§ 19

11

Verts/ALE

 

+

 

§ 20

§

alkuperäisen tekstin siirtäminen

 

+

siirretään § 28 jälkeen

§ 21

1

PSE

 

-

 

§ 23 jälkeen

2

PSE

 

+

 

§ 26

10

Verts/ALE

NHÄ

-

231, 311, 56

§ 26 jälkeen

13

Verts/ALE

 

+

 

§ 28

3

PSE

 

+

 

5

PPE-DE

 

 

C kappaleen jälkeen

4

PPE-DE

 

+

 

E kappaleen jälkeen

6

Verts/ALE

 

+

 

7

Verts/ALE

 

-

 

8

Verts/ALE

 

+

 

9

Verts/ALE

 

-

 

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

NHÄ

+

444, 71, 85

Tarkistus 12 peruutettiin.

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

Verts/ALE: tark. 10

IND/DEM: lopullinen äänestys

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

ALDE

§ 2

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanaa ”yhteenvedot”

2. osa: nämä sanat

Verts/ALE

§ 9

1. osa:”tiedostaa, että ... kysynnän heikkoudesta”

2. osa:”ja että tuotanto-, ... kehitykseen sopeutumiseksi”

§ 13

1. osa:”katsoo, että ... kehottaa sen vuoksi”

2. osa:”jäsenvaltioita panemaan ... liikkuvuuden periaatteisiin”

Verts/ALE, GUE/NGL

§ 16

1. osa:”katsoo, että ... joustavammiksi”

2. osa:”ja jotkin vakituisia ... olisi poistettava”

3. osa:”myöntää, että ... politiikan vahvistamista”

Muuta

PSE-ryhmä ehdotti 20 kohdan siirtämistä 28 kohdan jälkeen.

20.   Meriympäristön teemakohtainen strategia

Mietintö: Aldis KUŠĶIS (A6-0364/2006)

Kohde

Tark. nro

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

NHÄ

+

573, 8, 13

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: lopullinen äänestys

21.   Asuntoluotot

Mietintö: John PURVIS (A6-0370/2006)

Kohde

Tark. nro

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

§ 10

1

PPE-DE

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

§ 14 jälkeen

2

PPE-DE

 

+

 

§ 16

§

alkuper. teksti

+

 

§ 21

3

PPE-DE

osat

 

 

1

+

 

2/KÄ

+

271, 260, 23

§ 22

4

PPE-DE

 

+

 

§ 27

5

PPE-DE

 

+

 

§ 28

§

alkuper. teksti

 

§ 34

6

PPE-DE

 

+

 

§ 35

§

alkuper. teksti

 

§ 45

§

alkuper. teksti

+

 

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

 

+

 

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: § 28 ja 35

ALDE: § 45

PSE: § 16

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

PSE

tark. 1

1. osa:”katsoo, että ... muuttamista pakollisiksi”

2. osa:”mikäli sääntöjä ... varhaisessa vaiheessa”

tark. 3

1. osa:”tunnustaa luoton ... toimijoita varten”

2. osa:”(poistetaan)”


LIITE II

NIMENHUUTOÄÄNESTYSTEN TULOKSET

1.   Mietintö: Morillon A6-0331/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 429

ALDE: Alvaro, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Cocilovo, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, Drčar Murko, Duff, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Karim, Koch-Mehrin, Krahmer, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Matsakis, Mohácsi, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Prodi, Ries, Savi, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, Catania, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Strož, Uca, Wagenknecht, Wurtz

IND/DEM: Belder, Bonde, Goudin, Karatzaferis, Louis, Sinnott

NI: Battilocchio, Chruszcz, Claeys, Czarnecki Marek Aleksander, Giertych, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Martinez, Masiel, Mölzer, Rivera, Romagnoli, Rutowicz, Schenardi, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Bauer, Becsey, Berend, Böge, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Esteves, Fatuzzo, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Hannan, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langendries, Lehne, Lewandowski, Lulling, McGuinness, Mann Thomas, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, van Nistelrooij, Novak, Olbrycht, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Pīks, Pinheiro, Pleštinská, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Reul, Ribeiro e Castro, Rudi Ubeda, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Seeber, Seeberg, Siekierski, Sommer, Spautz, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Tajani, Thyssen, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka

PSE: Andersson, Arnaoutakis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, van den Berg, Bösch, Bono, Bullmann, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Christensen, Corbett, Correia, Cottigny, De Keyser, De Vits, Díez González, Douay, El Khadraoui, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hedh, Hedkvist Petersen, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Krehl, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Napoletano, Paasilinna, Patrie, Peillon, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, dos Santos, Scheele, Segelström, Sifunakis, Simpson, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Van Lancker, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Aylward, Camre, Didžiokas, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Ryan, Vaidere, Zīle

Verts/ALE: Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kusstatscher, Lambert, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Staes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 19

GUE/NGL: Holm, Krarup, Liotard, Pafilis, Seppänen, Svensson, Toussas

IND/DEM: Grabowski, Krupa, Piotrowski, Rogalski, Zapałowski, Železný

PPE-DE: Cabrnoch, Fajmon, Patriciello, Škottová, Strejček, Zvěřina

Tyhjää: 13

GUE/NGL: de Brún

IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Farage, Nattrass, Titford, Wise

NI: Allister, Bobošíková, Mote

PPE-DE: Lauk

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Puolesta: Edite Estrela, Piia-Noora Kauppi, Paul Rübig, Marie-Hélène Descamps, Hubert Pirker, Nils Lundgren

2.   Mietintö: Morillon A6-0311/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 450

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Cocilovo, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Hennis- Plasschaert, in 't Veld, Juknevičienė, Koch-Mehrin, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Prodi, Ries, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, Catania, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Markov, Maštálka, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Remek, Strož, Toussas, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz

IND/DEM: Belder, Goudin, Louis, Sinnott

NI: Battilocchio, Chruszcz, Czarnecki Marek Aleksander, Giertych, Helmer, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Martin Hans-Peter, Martinez, Masiel, Mölzer, Rivera, Romagnoli, Rutowicz, Schenardi, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Bauer, Beazley, Becsey, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brunetta, Bushill- Matthews, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Esteves, Fatuzzo, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García- Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Kratsa- Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Landsbergis, Langendries, Lehne, Lewandowski, Lulling, McGuinness, Mann Thomas, Marques, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, van Nistelrooij, Novak, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Patriciello, Pīks, Pinheiro, Pleštinská, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Rack, Reul, Ribeiro e Castro, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Seeber, Seeberg, Siekierski, Sommer, Spautz, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Tajani, Thyssen, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Weber Manfred, Weisgerber, Wohlin, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka

PSE: Andersson, Arnaoutakis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Berès, van den Berg, Berman, Bösch, Bono, Bullmann, Calabuig Rull, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Vits, Díez González, Douay, El Khadraoui, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Grech, Groote, Gurmai, Hänsch, Haug, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Kindermann, Kinnock, Krehl, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Muscat, Napoletano, Paasilinna, Patrie, Peillon, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, dos Santos, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Van Lancker, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Weiler, Willmott, Yañez-Barnuevo García

UEN: Aylward, Camre, Didžiokas, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Ryan, Vaidere, Zīle

Verts/ALE: Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen- Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Ždanoka

Vastaan: 18

GUE/NGL: Holm, Krarup, Liotard, Seppänen, Svensson

IND/DEM: Batten, Bonde, Booth, Clark, Grabowski, Krupa, Nattrass, Piotrowski, Rogalski, Titford, Wise, Zapałowski, Železný

Tyhjää: 12

GUE/NGL: de Brún

NI: Allister, Bobošíková, Claeys, Mote

PPE-DE: Cabrnoch, Fajmon, Ouzký, Škottová, Strejček, Zvěřina

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Puolesta: Edite Estrela, Piia-Noora Kauppi, Paul Rübig, Hubert Pirker

Vastaan: Hélène Goudin, Nils Lundgren

3.   Mietintö: Mulder A6-0319/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 565

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Cappato, Carlshamre, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, Catania, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Strož, Svensson, Toussas, Triantaphyllides, Uca, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Grabowski, Karatzaferis, Krupa, Louis, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Sinnott, Zapałowski, Železný

NI: Allister, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Dillen, Giertych, Gollnisch, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Martinez, Masiel, Mölzer, Rivera, Romagnoli, Rutowicz, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Belet, Berend, Böge, Bowis, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chmielewski, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Kaczmarek, Karas, Kasoulides, Kelam, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Patriciello, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pleštinská, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Strejček, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bozkurt, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Krehl, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Morgan, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Occhetto, Öger, Paasilinna, Paleckis, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, dos Santos, Scheele, Segelström, Sifunakis, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Aylward, Berlato, Bielan, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Musumeci, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Ryan, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Breyer, Cramer, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen- Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 12

IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Farage, Goudin, Lundgren, Nattrass, Titford, Wise

PPE-DE: Deva

UEN: La Russa

Verts/ALE: Schlyter

Tyhjää: 25

GUE/NGL: de Brún

IND/DEM: Bonde

NI: Baco, Helmer, Mote

PPE-DE: Ashworth, Beazley, Bradbourn, Bushill-Matthews, Chichester, Dover, Hannan, Harbour, Heaton- Harris, Jackson, Kamall, Kirkhope, Parish, Purvis, Stevenson, Sturdy, Tannock, Van Orden

UEN: Camre

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Puolesta: Piia-Noora Kauppi, Brian Crowley

4.   Mietintö: Sornosa Martínez A6-0287/2006

Tarkistus 19

Puolesta: 327

ALDE: Alvaro, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Cappato, Cavada, Cocilovo, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Fourtou, Gentvilas, Gibault, Griesbeck, Hennis-Plasschaert, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Manders, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Nicholson of Winterbourne, Piskorski, Sbarbati, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Watson

IND/DEM: Batten, Belder, Booth, Clark, Farage, Krupa, Louis, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Sinnott, Titford, Wise, Železný

NI: Allister, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Dillen, Giertych, Helmer, Masiel, Mote, Rivera, Rutowicz, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García- Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Kratsa- Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Veneto, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Wortmann- Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Kindermann, Prets, Reynaud, Van Lancker

UEN: Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Musumeci, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Ryan, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Vastaan: 274

ALDE: Birutis, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Costa, Drčar Murko, Duff, Geremek, Guardans Cambó, Hall, in 't Veld, Kułakowski, Matsakis, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Prodi, Resetarits, Ries, Riis- Jørgensen, Savi, Schmidt Olle, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Veraldi, Virrankoski

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Toussas, Triantaphyllides, Uca, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Goudin, Lundgren

NI: Baco, Battilocchio

PPE-DE: Hennicot-Schoepges, Karas, Pirker, Rack, Rübig, Seeber, Spautz

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kinnock, Kósáné Kovács, Krehl, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Morgan, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Öger, Paasilinna, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Rapkay, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Sifunakis, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zani

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Cramer, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Isler Béguin, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 17

IND/DEM: Rogalski, Zapałowski

NI: Belohorská, Gollnisch, Kozlík, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Martinez, Mölzer, Romagnoli, Schenardi

PSE: Attard-Montalto, Grech, Muscat, Rouček

UEN: Kamiński

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Puolesta: Piia-Noora Kauppi

Vastaan: Hans-Peter Martin

5.   Mietintö: Sornosa Martínez A6-0287/2006

Tarkistus 18

Puolesta: 576

ALDE: Andrejevs, Busk, Carlshamre, Cavada, Cocilovo, Cornillet, Costa, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, in 't Veld, Juknevičienė, Karim, Klinz, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lehideux, Matsakis, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Staniszewska, Starkevičiūtė, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Veraldi, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Toussas, Triantaphyllides, Uca, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Farage, Goudin, Lundgren, Nattrass, Titford, Wise

NI: Allister, Battilocchio, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Helmer, Martin Hans-Peter, Masiel, Rivera, Rutowicz

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, MannThomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pīks, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Berès, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gill, Glante, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Krehl, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Morgan, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Öger, Paasilinna, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Sifunakis, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Krasts, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Musumeci, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Ryan, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Cramer, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 31

ALDE: Alvaro, Andria, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Cappato, Davies, Degutis, Deprez, Hennis-Plasschaert, Koch-Mehrin, Lax, Maaten, Manders, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Sterckx, Watson

IND/DEM: Bonde, Grabowski, Krupa, Piotrowski, Rogalski, Železný

NI: Bobošíková, Chruszcz, Giertych, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Belet

Tyhjää: 25

ALDE: Birutis, Ek

IND/DEM: Belder, Karatzaferis, Louis, Sinnott

NI: Borghezio, Claeys, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Martinez, Mölzer, Mote, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke

PPE-DE: Roithová

PSE: Attard-Montalto, Gierek, Grech, Muscat

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Puolesta: Piia-Noora Kauppi

6.   Mietintö: Sornosa Martínez A6-0287/2006

Muutettu ehdotus

Puolesta: 582

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Busk, Cavada, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Uca, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Bonde, Goudin, Karatzaferis, Lundgren, Sinnott

NI: Allister, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Dillen, Martin Hans-Peter, Martinez, Rivera, Romagnoli, Speroni, Vanhecke

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lehne, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schmitt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Krehl, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Morgan, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Paleckis, Panzeri, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Sifunakis, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Aylward, Berlato, Camre, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Krasts, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Musumeci, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Ryan, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Cramer, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 17

GUE/NGL: Seppänen

IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Louis, Nattrass, Rogalski, Titford, Wise, Železný

NI: Chruszcz, Giertych, Mote, Wojciechowski Bernard Piotr

PSE: Occhetto

Tyhjää: 21

ALDE: Cappato, Newton Dunn

GUE/NGL: Krarup

IND/DEM: Grabowski, Krupa, Pęk, Piotrowski, Zapałowski

NI: Baco, Borghezio, Claeys, Gollnisch, Helmer, Kozlík, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Mölzer, Schenardi

PPE-DE: Roithová

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Puolesta: Piia-Noora Kauppi, Georgios Toussas

7.   Mietintö: Sornosa Martínez A6-0287/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 599

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Uca, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Bonde, Goudin, Karatzaferis, Louis, Lundgren, Sinnott

NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Claeys, Czarnecki Ryszard, Dillen, Martin Hans-Peter, Rivera, Rutowicz, Speroni, Vanhecke

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Gargani, Gaubert, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Krehl, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Morgan, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Sifunakis, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Aylward, Berlato, Camre, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Musumeci, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Ryan, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Cramer, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 13

GUE/NGL: Triantaphyllides

IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Farage, Nattrass, Titford, Wise

NI: Chruszcz, Giertych, Mote, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Dehaene

Tyhjää: 25

ALDE: Cappato, Newton Dunn

GUE/NGL: Krarup

IND/DEM: Coûteaux, Grabowski, Krupa, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Zapałowski, Železný

NI: Allister, Gollnisch, Helmer, Kozlík, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Martinez, Mölzer, Romagnoli, Schenardi

PPE-DE: Roithová

UEN: Bielan

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Puolesta: Piia-Noora Kauppi

8.   Mietintö: Goepel A6-0315/2006

Lainsäädäntöpäätöslauselma

Puolesta: 64

ALDE: Nicholson of Winterbourne, Pannella

GUE/NGL: Holm, Liotard, Seppänen, Svensson

IND/DEM: Bonde

NI: Belohorská

PPE-DE: Andrikienė, Březina, Cabrnoch, Duchoň, Fajmon, Fjellner, Gutiérrez-Cortines, Hökmark, Ouzký, Seeberg, Strejček, Veneto, Vlasák, Wohlin, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina

PSE: Andersson, van den Berg, Christensen, Corbett, Correia, Estrela, Evans Robert, Fernandes, Ferreira Elisa, Ford, Gill, Gomes, Hasse Ferreira, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Jørgensen, Kinnock, McAvan, McCarthy, Martin David, Mastenbroek, Moraes, Morgan, Rouček, dos Santos, Schaldemose, Segelström, Simpson, Stihler, Thomsen, Titley, Weiler, Westlund, Willmott

Verts/ALE: Schlyter

Vastaan: 559

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Cappato, Carlshamre, Cavada, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, Catania, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Strož, Toussas, Triantaphyllides, Uca, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Batten, Belder, Booth, Clark, Farage, Nattrass, Sinnott, Titford, Wise, Železný

NI: Allister, Battilocchio, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Czarnecki Ryszard, Dillen, Giertych, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Martin Hans-Peter, Martinez, Mölzer, Mote, Rivera, Romagnoli, Rutowicz, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Esteves, Eurlings, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Stauner, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zwiefka

PSE: Arif, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Berès, Berger, Berlinguer, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Ettl, Falbr, Fava, Fazakas, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Golik, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Haug, Hutchinson, Jöns, Kindermann, Kósáné Kovács, Krehl, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, Madeira, Maňka, Martínez Martínez, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moreno Sánchez, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Öger, Paasilinna, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Scheele, Schulz, Sifunakis, Sornosa Martínez, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Wiersma, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Krasts, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Musumeci, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Ryan, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Cramer, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 16

GUE/NGL: de Brún, Krarup

IND/DEM: Coûteaux, Goudin, Grabowski, Krupa, Lundgren, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Zapałowski

NI: Baco, Kozlík

PSE: Berman, Bozkurt

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Puolesta: Luis Manuel Capoulas Santos, Jamila Madeira, Charlotte Cederschiöld

Vastaan: Piia-Noora Kauppi, Margrete Auken

9.   Mietintö: Hennicot-Schoepges A6-0382/2006

Tarkistus 60

Puolesta: 295

IND/DEM: Batten, Belder, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Grabowski, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Sinnott, Titford, Wise, Zapałowski, Železný

NI: Allister, Belohorská, Claeys, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Dillen, Helmer, Masiel, Rutowicz, Vanhecke

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

UEN: Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Krasts, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Musumeci, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Ryan, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Auken, Cohn-Bendit, Onesta

Vastaan: 335

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Cappato, Carlshamre, Cavada, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Toussas, Triantaphyllides, Uca, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

NI: Battilocchio, Chruszcz, Giertych, Gollnisch, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Martin Hans-Peter, Martinez, Mölzer, Romagnoli, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Dehaene, Rübig, Schwab

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Krehl, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Morgan, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Öger, Paasilinna, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Sifunakis, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Camre, Maldeikis

Verts/ALE: Aubert, Beer, Bennahmias, Breyer, Cramer, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 12

ALDE: Ek

IND/DEM: Bonde, Goudin, Karatzaferis

NI: Baco, Bobošíková, Borghezio, Kozlík, Mote, Rivera, Speroni

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Puolesta: Piia-Noora Kauppi

10.   Mietintö: García-Margallo y Marfil A6-0381/2006

Tarkistus 10

Puolesta: 231

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Uca, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

NI: Battilocchio, Borghezio, Chruszcz, Giertych, Martin Hans-Peter, Speroni, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Audy, Ebner, Gewalt, Kelam, Ventre

PSE: Andersson, Arnaoutakis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Falbr, Fava, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Haug, Hazan, Hedkvist Petersen, Herczog, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kuc, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, Madeira, Maňka, Martin David, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Morgan, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Öger, Paasilinna, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Westlund, Wiersma, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Ždanoka

Vastaan: 311

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Cappato, Cavada, Cocilovo, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, in 't Veld, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Pafilis, Toussas, Triantaphyllides

IND/DEM: Batten, Belder, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Goudin, Karatzaferis, Krupa, Lundgren, Piotrowski, Sinnott, Wise, Železný

NI: Bobošíková, Czarnecki Ryszard, Masiel, Mote, Rutowicz

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Harbour, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kasoulides, Kauppi, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Patriciello, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Spautz, Stauner, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka

UEN: Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Krasts, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Tyhjää: 56

IND/DEM: Grabowski, Louis, Pęk, Rogalski, Zapałowski

NI: Baco, Belohorská, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Kozlík, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Martinez, Mölzer, Rivera, Romagnoli, Schenardi

PPE-DE: Ashworth, Atkins, Bowis, Bushill-Matthews, Cabrnoch, Chichester, Deva, Duchoň, Elles, Heaton-Harris, Jackson, Kirkhope, Nicholson, Parish, Purvis, Škottová, Stevenson, Strejček, Sturdy, Tannock, Van Orden, Vlasák, Zvěřina

PSE: Corbett, Evans Robert, Ford, Hedh, Honeyball, Howitt, Hughes, McAvan, Stihler, Titley, Willmott

Verts/ALE: van Buitenen, Schlyter

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Tyhjää: Arlene McCarthy, Brian Simpson

11.   Mietintö: García-Margallo y Marfil A6-0381/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 444

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Budreikaitė, Busk, Cappato, Cavada, Cocilovo, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

IND/DEM: Belder, Sinnott

NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Czarnecki Ryszard, Kozlík, Martin Hans-Peter, Masiel, Rivera, Rutowicz

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Busuttil, Buzek, Casa, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chmielewski, Coelho, Coveney, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kasoulides, Kauppi, Kelam, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Patriciello, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Stauner, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka

PSE: Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, De Keyser, De Rossa, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Fava, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Haug, Hazan, Hedkvist Petersen, Herczog, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kuc, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, Madeira, Maňka, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Öger, Paasilinna, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Saks, Salinas García, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Segelström, Sifunakis, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stockmann, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Westlund, Wiersma, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Berlato, Bielan, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Janowski, Kamiński, Krasts, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Musumeci, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Graefe zu Baringdorf, Staes, Trüpel

Vastaan: 71

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Toussas, Triantaphyllides, Uca, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Batten, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Goudin, Grabowski, Karatzaferis, Krupa, Louis, Lundgren, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Wise, Zapałowski, Železný

NI: Chruszcz, Claeys, Dillen, Giertych, Gollnisch, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Martinez, Mölzer, Mote, Romagnoli, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Ayuso, Daul, Mauro, Wohlin

PSE: Swoboda

Verts/ALE: Voggenhuber

Tyhjää: 85

NI: Borghezio, Helmer, Speroni

PPE-DE: Ashworth, Atkins, Audy, Bowis, Bushill-Matthews, Cabrnoch, Callanan, Chichester, Deva, Dover, Duchoň, Elles, Fajmon, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Jackson, Kamall, Kirkhope, Nicholson, Parish, Purvis, Škottová, Stevenson, Strejček, Sturdy, Tannock, Van Orden, Vlasák, Zvěřina

PSE: Cottigny, Evans Robert, Falbr, Ford, Hedh, Honeyball, Howitt, Hughes, Laignel, McAvan, McCarthy, Martin David, Simpson, Stihler, Titley, Willmott

UEN: Camre

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, van Buitenen, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Flautre, Frassoni, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Turmes, Ždanoka

12.   Mietintö: Kušķis A6-0364/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 573

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Cappato, Cavada, Cocilovo, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, in 't Veld, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Aita, de Brún, Flasarová, Guidoni, Henin, Holm, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Uca, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Bonde, Coûteaux, Goudin, Grabowski, Karatzaferis, Krupa, Louis, Lundgren, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Sinnott, Zapałowski

NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Claeys, Czarnecki Ryszard, Dillen, Gollnisch, Helmer, Kozlík, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Martin Hans-Peter, Masiel, Mölzer, Rivera, Romagnoli, Rutowicz, Schenardi

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Bowis, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Stauner, Stevenson, Strejček, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Sifunakis, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Krasts, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Musumeci, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Poli Bortone, Ryan, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Onesta, Rühle, Schroedter, Turmes, Ždanoka

Vastaan: 8

IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Wise

NI: Chruszcz, Giertych, Mote, Wojciechowski Bernard Piotr

Tyhjää: 13

GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro, Pafilis, Toussas

IND/DEM: Železný

NI: Baco, Borghezio, Martinez, Speroni

PPE-DE: McMillan-Scott

Verts/ALE: van Buitenen, Schlyter, Smith

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Puolesta: Carl Schlyter


HYVÄKSYTYT TEKSTIT

 

P6_TA(2006)0468

YMP:n suoria tukijärjestelmiä koskevat yhteiset säännöt ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuki *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä maataloustuottajien tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta ja oikaisemisesta sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta (KOM(2006)0500 — C6-0335/2006 — 2006/0172(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0500) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0335/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0377/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0469

EY:n ja Kanadan sopimus korkea-asteen koulutuksesta ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisoasioiden alan yhteistyöpuitteista *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi korkeaasteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisoasioiden alan yhteistyöpuitteiden asettamista koskevan Euroopan yhteisön ja Kanadan hallituksen välisen sopimuksen tekemisestä (KOM(2006)0274 — C6-0255/2006 — 2006/0096(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2006)0274) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 149 ja 150 artiklan,

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0255/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0338/2006);

1.

hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Kanadan hallitukselle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0470

EY:n ja Yhdysvaltojen sopimus korkea-asteen koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöohjelman uusimista koskevan sopimuksen tekemisestä (KOM(2006)0180 — C6-0174/2006 — 2006/0061(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2006)0180) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan sekä 149 ja 150 artiklan,

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0174/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0339/2006);

1.

hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdysvaltojen hallitukselle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0471

Yhteisön alueella liikkuviin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat sosiaaliturvajärjestelmät *** I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta (KOM(2005)0676 — C6-0442/2005 — 2005/0258(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0676) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan sekä 42 ja 308 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0442/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0346/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2005)0258

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. marraskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N.o .../2006 antamiseksi sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 42 ja 308 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tiettyjen jäsenvaltioiden lainsäädäntöön tehtyjen muutosten ottamiseksi huomioon on tiettyjä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteitä muutettava.

(2)

Sen vuoksi asetus (ETY) N:o 1408/71 olisi muutettava vastaavasti.

(3)

Jotta huolehdittaisiin siitä, että 1 päivästä tammikuuta 2006 voimaan tullut Alankomaiden hoitovakuutusjärjestelmän perinpohjainen uudistus olisi otettu asianmukaisesti huomioon yhteisön yhdenmukaistamissäännöksissä jo voimaantulopäivästään, ja siten varmistettaisiin sairausetuuksien yhdenmukaistamista koskeva oikeusvarmuus, on tarpeen säätää, että asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteisiin I ja VI tehtäviä muutoksia, jotka liittyvät Alankomaiden hoitovakuutusjärjestelmän uudistukseen, sovelletaan takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2006.

(4)

Perustamissopimuksessa ei ole sen 308 artiklassa määrätyn toimivallan lisäksi muita määräyksiä muiden henkilöiden kuin palkattujen työntekijöiden sosiaaliturvaan liittyvien asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvittavista valtuuksista,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteet I, II, II a, III, IV ja VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Alankomaita koskevia liitteen 1 kohdan b alakohtaa ja 6 kohdan b alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006, lukuun ottamatta asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä VI olevan jakson ”Q. ALANKOMAAT” 1 kohdan f alakohdan kuudetta luetelmakohtaa, sellaisena kuin se on lisättynä tämän asetuksen liitteessä olevan 6 kohdan b alakohdalla, jota sovelletaan tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetystä päivästä lukien.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  Lausunto annettu ... (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. marraskuuta 2006.

LIITE

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteet seuraavasti:

1.

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)

Korvataan I osassa jakso ”X. RUOTSI” seuraavasti:

”X.   RUOTSI

Ansiotoimintaa harjoittavia henkilöitä, jotka maksavat omat maksunsa näistä ansioista sosiaalivakuutusmaksulain (2000:980) 3 luvun 3 kohdan mukaisesti, pidetään itsenäisinä ammatinharjoittajina.”

b)

Korvataan II osassa jakso ”Q. ALANKOMAAT” seuraavasti:

”Q.   ALANKOMAAT

Tämän asetuksen III osaston 1 ja 4 luvussa tarkoitettuja etuuksia koskevaa oikeutta määritettäessä tarkoitetaan ilmaisulla ”perheenjäsen” puolisoa, rekisteröityä kumppania tai alle 18-vuotiasta lasta.”

2.

Korvataan liitteessä II olevassa III osassa jakso ”R. ITÄVALTA” seuraavasti:

”R.   ITÄVALTA

Ei mitään.”

3.

Muutetaan liite II a seuraavasti:

a)

Korvataan jakso ”M. LIETTUA” seuraavasti:

”M.   LIETTUA

a)

Sosiaaliavustuseläke (vuonna 2005 annettu laki valtion sosiaalietuuksista, 5 artikla).

b)

Erityisavustus (vuonna 2005 annettu laki valtion sosiaalietuuksista, 15 artikla).

c)

Erityinen liikuntarajoitteisten vammaisten kuljetuskorvaus (vuonna 2000 annettu laki kuljetuskorvauksista, 7 artikla).”

b)

Jaksossa ”V. SLOVAKIA” muutetaan nykyinen teksti a alakohdaksi ja lisätään alakohta seuraavasti:

”b)

Ennen 1 päivää tammikuuta 2004 myönnetty sosiaalieläke.”

4.

Poistetaan liitteessä III olevan A osan 187 kohta.

5.

Muutetaan liite IV seuraavasti:

a)

Korvataan A osassa jakso ”V. SLOVAKIA” seuraavasti:

”V.   SLOVAKIA

Työkyvyttömyyseläke henkilölle, joka on vammautunut ollessaan vielä huollettava lapsi ja jonka kohdalla vakuutuskausivaatimuksen katsotaan kaikissa tapauksissa täyttyneen (sosiaalivakuutuksesta annettu laki nro 461/2003 muutoksineen, 70 §:n 2 momentti, 72 §:n 3 momentti sekä 73 §:n 3 ja 4 momentti).”

b)

Korvataan B osassa jakso ”G. ESPANJA” seuraavasti:

”G.   ESPANJA

Sellaisten merenkulun alalla työskentelevien itsenäisten ammatinharjoittajien eläkeiän alentamisjärjestelmä, jotka harjoittavat 30 päivänä joulukuuta 2004 annetussa kuninkaallisessa asetuksessa nro 2390/2004 tarkoitettua toimintaa.”

c)

Muutetaan C osa seuraavasti:

i)

Korvataan jakso ”V. SLOVAKIA” seuraavasti:

”V.   SLOVAKIA

Perhe-eläke (lesken- ja orvoneläke), jonka määrä perustuu edunjättäjälle aiemmin maksettuun vanhuus-, varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen.”

ii)

Korvataan jakso ”X. RUOTSI” seuraavasti:

”X.   RUOTSI

Ansiosidonnaiset vanhuuseläkkeet (laki 1998:674) ja vanhuuseläkkeenä maksettavat takuueläkkeet (laki 1998:702).”

d)

Muutetaan D osa seuraavasti:

i)

Korvataan 1 kohdan i alakohta seuraavasti:

”i)

Ruotsin takuueläke ja takuukorvaus, joilla on korvattu ennen 1 päivää tammikuuta 1993 sovelletun kansaneläkelainsäädännön mukainen Ruotsin täysi kansaneläke, kyseisestä ajankohdasta sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien siirtymäsäännösten mukaisesti myönnettävä täysi kansaneläke sekä Ruotsin ansiosidonnainen sairauskorvaus ja aktivointikorvaus.”

ii)

Korvataan 2 kohdan i alakohta seuraavasti:

”i)

Takuukorvauksena maksettava sairauskorvaus ja aktivointikorvaus (laki 1962:381 muutettuna lailla 2001:489), hyväksyttävien vakuutuskausien perusteella laskettu perhe-eläke (lait 2000:461 ja 2000:462) sekä Ruotsin takuueläkkeenä maksettava vanhuuseläke, joka on laskettu aiemmin huomioon otettujen kausien perusteella (laki 1998:702).”

iii)

Muutetaan 3 kohta seuraavasti:

Korvataan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

sosiaaliturvasta 18 päivänä elokuuta 2003 tehty pohjoismainen sopimus”

Lisätään alakohta seuraavasti:

”c)

sosiaaliturvasta 10 päivänä marraskuuta 2000 tehty Suomen tasavallan ja Luxemburgin suurherttuakunnan sopimus.”

6.

Muutetaan liite VI seuraavasti:

a)

Korvataan jakso ”E. VIRO” seuraavasti:

”E.   VIRO

Vanhempainetuutta laskettaessa katsotaan muissa jäsenvaltioissa kuin Virossa täyttyneiden työskentelykausien perustuvan määrään, joka vastaa niiden kanssa yhteen laskettavien, Virossa työskenneltyjen jaksojen aikana maksettua keskimääräistä sosiaaliveroa. Jos henkilö on viitevuotena työskennellyt pelkästään muissa jäsenvaltioissa, etuuden laskentaperusteena käytetään sitä keskimääräistä sosiaaliveroa, joka on maksettu Virossa viitevuoden ja äitiysloman välisenä aikana.”

b)

Korvataan jakson ”Q. ALANKOMAAT” 1 kohta seuraavasti:

”1.

Hoitovakuutus

a)

Kun kyse on oikeudesta luontoisetuuksiin Alankomaiden lainsäädännön mukaan, tarkoitetaan pantaessa tämän asetuksen III osaston 1 ja 4 luvun säännöksiä täytäntöön luontoisetuuksiin oikeutetuilla henkilöillä

i)

henkilöitä, joilla on Zorgverzekeringswet-lain (hoitovakuutuslain) 2 artiklan mukaisesti velvollisuus ottaa vakuutus hoitovakuutuslaitoksesta

ja

ii)

sikäli kuin nämä eivät kuulu i alakohdan piiriin, henkilöitä, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa ja joilla on asetuksen mukaisesti oikeus terveydenhoitoon asuinvaltiossaan Alankomaiden vastatessa kustannuksista.

b)

Edellä a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden on Zorgverzekeringswet-lain (hoitovakuutuslain) säännösten mukaisesti otettava vakuutus hoitovakuutuslaitoksesta, ja a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden on rekisteröidyttävä College voor zorgverzekeringen -vakuutusvirastossa.

c)

Edellä a alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin ja heidän perheenjäseniinsä sovelletaan Zorgverzekeringswet-lain (hoitovakuutuslain) ja Algemene wet bijzondere ziektekosten -lain (erityissairaanhoitokuluja koskevan yleisen lain) säännöksiä, jotka koskevat velvollisuutta suorittaa maksuja. Perheenjäsenten kohdalla maksut peritään siltä, johon oikeus terveydenhoitoon perustuu.

d)

Zorgverzekeringswet-lain (hoitovakuutuslain) säännöksiä, jotka koskevat viivästynyttä vakuutuksen ottamista, sovelletaan soveltuvin osin, kun kyse on a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden viivästyneestä rekisteröitymisestä College voor zorgverzekeringen -vakuutusvirastossa.

e)

Jos Alankomaissa asuvalla tai siellä tilapäisesti oleskelevalla henkilöllä on toisen jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva oikeus luontoisetuuksiin, hänellä on oikeus vastaaviin luontoisetuuksiin kuin Alankomaissa vakuutetuilla on asuin- tai oleskelupaikan laitoksen tarjoaman turvan mukaisesti, ottaen huomioon Zorgverzekeringswet-lain (hoitovakuutuslain) 11 artiklan 1-3 momentti ja 19 artiklan 1 momentti, samoin kuin oikeus Algemene wet bijzondere ziektekosten -lain (erityissairaanhoitokuluja koskevan yleisen lain) mukaisiin luontoisetuuksiin.

f)

Tämän asetuksen 27-34 artiklaa sovellettaessa pidetään seuraavia eläkkeitä niiden säännösten mukaan maksettavina eläkkeinä, jotka mainitaan Alankomaiden kuningaskunnan tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti antaman ilmoituksen b alakohdassa (työkyvyttömyys) ja c alakohdassa (vanhuus):

eläkkeet, jotka on myönnetty virkamiesten ja heidän jälkeenjääneidensä eläkkeistä 6 päivänä tammikuuta 1966 annetun lain mukaisesti (Algemene burgerlijke pensioenwet) (Alankomaiden virkamieseläkelaki)

eläkkeet, jotka on myönnetty sotilashenkilöiden ja heidän jälkeenjääneidensä eläkkeistä 6 päivänä lokakuuta 1966 annetun lain mukaan (Algemene militaire pensioenwet) (sotilaseläkelaki)

eläkkeet, jotka on myönnetty Alankomaiden rautatieyhtiön (NV Nederlandse Spoorwegen) työntekijöiden ja heidän jälkeenjääneidensä eläkkeistä 15 päivänä helmikuuta 1967 annetun lain mukaan (Spoorwegpensioenwet) (rautatie-eläkelaki)

eläkkeet, jotka on myönnetty työskentelyedellytyksistä Alankomaiden rautatieyhtiössä annetun asetuksen mukaan (Reglement Dienstvoorwaarden Nederlandse Spoorwegen)

etuudet, jotka annetaan eläkkeelle siirtyneelle ennen 65 vuoden eläkeiän saavuttamista sellaisen eläkejärjestelmän mukaan, jossa tarkoituksena on antaa vanhuusavustusta entisille työntekijöille, tai varhaiseläkkeet, jotka annetaan 55 vuotta täyttäneille jäsenvaltion laatimien säännösten mukaisesti tai yhteisellä varhaiseläkkeistä tehdyllä sopimuksella

etuudet, jotka annetaan sotilashenkilöstöön kuuluville ja virkamiehille henkilöstön vähentämistä, työn luonteen vuoksi ikäsyistä tapahtuvaa irtisanomista ja varhaiseläkkeelle siirtymistä koskevan järjestelyn mukaisesti.

g)

Sovellettaessa tämän asetuksen III osaston 1 ja 4 lukua on korvaushakemuksettomalta kaudelta maksettavaa palautusta, joka myönnetään Alankomaiden järjestelmän mukaan terveydenhoitopalvelujen vähäisen käytön perusteella, pidettävä sairauden perusteella myönnettävänä rahaetuutena.”

c)

Korvataan jaksossa ”W. SUOMI” 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.

Sovellettaessa 46 artiklan 2 kohdan a alakohtaa Suomen työeläkelainsäädännön mukaisen tulevan ajan ansioiden laskemiseksi silloin, kun henkilö on työskennellyt osan Suomen lainsäädännön mukaista tarkasteluaikaa toisessa jäsenvaltiossa ja hänelle on täyttynyt siihen perustuvia eläkevakuutuskausia, tulevan ajan ansioiden on katsottava vastaavan summaa, jonka henkilö on ansainnut tarkasteluaikana Suomessa ja joka jaetaan Suomessa tarkasteluaikana täyttyneiden vakuutuskuukausien lukumäärällä.”

Jakson 3, 4 ja 5 kohdasta tulee 2, 3 ja 4 kohta.

d)

Muutetaan jakso ”X. RUOTSI” seuraavasti:

i)

Poistetaan 1 kohta.

ii)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”1.

Tämän asetuksen säännöksiä vakuutus- tai oleskelukausien yhteenlaskemisesta ei sovelleta Ruotsin lainsäädännön siirtymäsäännöksiin, jotka koskevat sellaisten vuonna 1937 tai aikaisemmin syntyneiden oikeutta takuueläkkeeseen, jotka ovat asuneet Ruotsissa tietyn ajan ennen eläkehakemuksen jättämistä (laki 2000:798).”

iii)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”2.

Laskettaessa teoreettisia tuloja yleisen sosiaaliturvalain (Lag 1962:381 om allmän försäkring) 8 luvun mukaisia ansiosidonnaisia sairaus- ja aktivointikorvauksia varten sovelletaan seuraavia:

a)

kun vakuutettu on viitekautena kuulunut työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana myös yhden tai useamman toisen jäsenvaltion lainsäädännön piiriin, kyseisissä jäsenvaltioissa saatujen tulojen katsotaan vastaavan vakuutetun Ruotsissa viitekautena saamia keskimääräisiä bruttotuloja siten, että Ruotsissa saadut tulot jaetaan niiden ansaintavuosien lukumäärällä

b)

kun lasketaan tämän asetuksen 40 §:n mukaisesti sellaisten henkilöiden etuuksia, jotka eivät ole vakuutettuja Ruotsissa, viitekausi määritetään edellä mainitun lain 8 luvun 2 ja 8 §:n mukaisesti ikään kuin kyseinen henkilö olisi vakuutettu Ruotsissa. Ellei asianomaisella henkilöllä ole kyseiseltä kaudelta ansiosidonnaisesta vanhuuseläkkeestä annetun lain (1998:674) mukaisia eläkettä kerryttäviä tuloja, viitekauden voidaan katsoa alkavan aikaisimmasta ajankohdasta, jolloin vakuutetulla oli tuloja ansiotoiminnasta Ruotsissa.”

iv)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”3.

a)

Laskettaessa teoreettisia eläkevaroja ansiosidonnaista perhe-eläkettä varten (laki 2000:461) otetaan siinä tapauksessa, ettei Ruotsin lainsäädännön mukainen vaatimus eläkeoikeudesta vähintään kolmelta viidestä vakuutetun kuolemaa edeltävältä vuodelta (viiteaika) täyty, huomioon myös muissa jäsenvaltioissa täyttyneet vakuutuskaudet ikään kuin ne olisivat täyttyneet Ruotsissa. Muissa jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien katsotaan perustuvan Ruotsin keskimääräiseen eläkekarttumaan. Jos asianomaiselle on karttunut eläkettä Ruotsista vain yhden vuoden ajalta, kaikkien toisessa jäsenvaltiossa täyttyneiden vakuutuskausien katsotaan olevan määrältään samoja.

b)

Laskettaessa teoreettisia eläkepisteitä 1 päivän tammikuuta 2003 jälkeen sattuneeseen kuolemantapaukseen liittyvää leskeneläkettä varten on siinä tapauksessa, ettei Ruotsin lainsäädännön mukainen vaatimus eläkepisteistä vähintään kahdelta neljästä vakuutetun kuolemaa edeltävältä vuodelta (viiteaika) täyty mutta viitekautena on täyttynyt vakuutuskausia toisessa jäsenvaltiossa, pidettävä kyseisten vuosien perustana Ruotsissa vietettyä vuotta vastaavaa eläkepistemäärää.”

P6_TA(2006)0472

Tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käyttö vesiviljelyssä *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä (KOM(2006)0154 — C6-0137/2006 — 2006/0056(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0154) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0137/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6-0331/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

KOMISSION TEKSTI

PARLAMENTIN TARKISTUKSET

Tarkistus 1

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

(5 a) Vesiviljely ei ole ainoa lähde, josta tulokaslajit voivat levitä vesiympäristöön. Muu toiminta, esimerkiksi painolastiveden käyttö ja koristeina käytettävien kalojen kauppa, saattaa olla merkittävämpi ympäristöriski ja vaatia erityisiä hallintomenettelyitä. Olisi kehitettävä kattavia strategioita tulokaslajiongelman ratkaisemiseksi kokonaisvaltaisella tavalla. Niin kauan kuin tällaista linjausta ei ole saatu toteutettua, on aiheellista ryhtyä alakohtaisiin toimiin, kuten tässä asetuksessa ehdotetut toimet.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

 

(5 b) Olisi kehitettävä erityisstrategioita, jotta estetään muuntogeenisten lajien käyttöönotto EU:n kalanviljelyalalla ja valvotaan hedelmöittyneiden munien liikkumista.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

(8 a) Olisi otettava huomioon, että varmoissa ja alhaisen leviämisriskin omaavissa suljetuissa vesiviljelylaitoksissa pidettävien tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien liikkumisesta ei pitäisi normaalisti tehdä ennakolta ympäristöriskiarviointia.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

 

(9 a) Eräitä tulokaslajeja on yleisesti käytetty jo pitkään vesiviljelyssä, ja kokemus on osoittanut, että niihin liittyvä ympäristöriski on erittäin pieni. Niihin liittyvää toimintaa pitäisikin käsitellä erikseen ja helpottaa toiminnan kehittämistä ilman hallinnollista lisärasitusta.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

 

(9 b) On säädettävä riittävän pitkä siirtymäaika tämän asetuksen voimaantulon ja soveltamisen välille ottaen huomioon sen taloudelliset ja institutionaaliset vaikutukset sidosryhmille.

Tarkistus 6

2 artiklan 4 a kohta (uusi)

 

4 a. Tätä asetusta sovellettaessa olisi otettava huomioon, että 3 artiklan 3 kohdassa määritellyissä suljetuissa vesiviljelylaitoksissa leviämisriski on pienempi.

Tarkistus 7

2 artiklan 5 a kohta (uusi)

 

5 a. Lukuun ottamatta 3 ja 4 artiklaa, tätä asetusta ei sovelleta lajeihin, joita on käytetty yleisesti vesiviljelyssä yli 30 vuoden ajan ja joiden leviäminen luontoon ei ole osoittautunut ympäristöriskiksi.

Komissio laatii asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä noudattaen ja tieteellisen tietämyksen perusteella luettelon tällaisista lajeista ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Tarkistus 8

5 artikla

Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän asetuksen vaatimusten noudattamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen, jäljempänä ”toimivaltainen viranomainen”. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä itseään avustamaan neuvoa-antava komitea, jossa asiaa koskeva biologinen ja ekologinen asiantuntemus ovat edustettuina, jäljempänä ”neuvoa-antava komitea”.

Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän asetuksen vaatimusten noudattamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen, jäljempänä ”toimivaltainen viranomainen”. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä itseään avustamaan neuvoa-antava komitea, jossa asiaa koskeva biologinen ja ekologinen asiantuntemus ovat edustettuina, jäljempänä ”neuvoa-antava komitea”. Jos valtuudet vesiviljelytoiminnan hallinnoimiseksi on siirretty alueellisille tai paikallisille elimille, nämä elimet voivat nimittää toimivaltaisia viranomaisia ja neuvoa-antavia komiteoita.

Tarkistus 9

6 artiklan 1 kohta

1. Jokaisen, joka aikoo tuoda alueelle tai siirtää alueelta toiselle vesieliön, on haettava lupaa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Jätettävät hakemukset voivat koskea useita, enintään viiden vuoden pituisen ajanjakson kuluessa tehtäviä siirtoja.

1. Jokaisen, joka aikoo tuoda alueelle tai siirtää alueelta toiselle vesieliön, on haettava lupaa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Jätettävät hakemukset voivat koskea useita, enintään seitsemän vuoden pituisen ajanjakson kuluessa tehtäviä siirtoja.

Tarkistus 10

10 artiklan 1 kohta

1. Hakijalle on ilmoitettava luvan myöntämistä tai epäämistä koskevasta päätöksestä kohtuullisen ajan kuluessa ja joka tapauksessa vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

1. Hakijalle on ilmoitettava luvan myöntämistä tai epäämistä koskevasta päätöksestä kohtuullisen ajan kuluessa ja joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Tarkistus 11

12 artikla

Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa luvan koska tahansa, jos tulee esiin ennalta arvaamattomia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai kotoperäisiin kantoihin.

Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa luvan koska tahansa, jos tulee esiin ennalta arvaamattomia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai kotoperäisiin kantoihin. Luvan peruuttaminen on perusteltava tieteellisillä syillä.

Tarkistus 12

25 artiklan 1 a kohta (uusi)

 

Sitä sovelletaan ... (2) alkaen


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)   Kaksitoista kuukautta sen voimaantulopäivästä.

P6_TA(2006)0473

Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteinen markkinajärjestely *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 muuttamisesta (KOM(2006)0233 — C6-0202/2006 — 2006/0081(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0233) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0202/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6-0311/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0474

Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskeva yleisopimus *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muutoksen tekemisestä yhteisön puolesta tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevaan yleissopimukseen (KOM(2006)0338 —C6-0276/2006 — 2006/0113(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2006)0338) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0276/2006),

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin tavoitteista Almatyssa pidettävässä Århusin yleissopimusta käsittelevässä konferenssissa (2),

ottaa huomioon Århusin yleissopimuksen toisen osapuolten kokouksen (MOP-2) Almatyssa, Kazakstanissa 25.-27. toukokuuta 2005,

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A6-0336/2006);

1.

hyväksyy muutoksen tekemisen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EUVL C 92 E, 20.4.2006, s. 383.

P6_TA(2006)0475

Kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttaminen arvonlisä- ja valmisteverosta *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttamisesta arvonlisä- ja valmisteverosta (KOM(2006)0076 — C6-0078/2006 — 2006/0021(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0076) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0078/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0361/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

KOMISSION TEKSTI

PARLAMENTIN TARKISTUKSET

Tarkistus 1

3 artiklan 1 a) alakohta (uusi)

 

1a)

”meriliikenteen lautta- tai risteilymatkustajalla” matkustajia, jotka matkustavat aikataulun mukaan liikennöivällä meriliikenteen lautalla, vuorolaivalla tai risteilyaluksella vähintään 50 kilometriä;

Tarkistus 2

8 artiklan 1 kohdan 1 alakohta

1. Jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta muut kuin 3 jaksossa tarkoitetut tuontitavarat, jos niiden kokonaisarvo on enintään 220 euroa henkeä kohti.

1. Jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta muut kuin 3 jaksossa tarkoitetut tuontitavarat, jos niiden kokonaisarvo on enintään 330 euroa henkeä kohti.

Tarkistus 3

8 artiklan 1 kohdan 2 alakohta

Lentomatkustajille määritelty 1 kohdassa rahamääräinen rajoitus on 500 euroa.

Lentomatkustajille tai meriliikenteen lautta- tai risteilymatkustajille 1 kohdassa määritelty rahamääräinen rajoitus on 1000 euroa.

Tarkistus 4

8 artiklan 2 kohta

2. Jäsenvaltiot voivat alentaa alle 15 vuotta vanhojen matkustajien rahamääräistä rajoitusta käytettävästä kuljetusvälineestä riippumatta. Rahamääräinen rajoitus ei saa olla alempi kuin 110 euroa.

2. Jäsenvaltiot voivat alentaa alle 16-vuotiaitten matkustajien rahamääräistä rajoitusta käytettävästä kuljetusvälineestä riippumatta. Rahamääräinen rajoitus ei saa olla alempi kuin 110 euroa.

Tarkistus 5

9 artiklan 2 kohta

2. Jäsenvaltiot voivat tehdä eron lentomatkustajien ja muiden matkustajien välillä soveltamalla 1 kohdassa vahvistettuja määrällisiä vähimmäisrajoituksia ainoastaan muihin matkustajiin kuin lentomatkustajiin.

2. Jäsenvaltiot voivat tehdä eron lentomatkustajien tai meriliikenteen lautta- tai risteilymatkustajien ja muiden matkustajien välillä soveltamalla 1 kohdassa vahvistettuja määrällisiä vähimmäisrajoituksia ainoastaan muihin matkustajiin kuin lentomatkustajiin tai meriliikenteen lautta- tai risteilymatkustajiin.

Tarkistus 6

10 artiklan 3 kohta

3. Edellä 1 kohdassa säädetyn verovapautuksen lisäksi jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta yhteensä neljä litraa kuohumatonta viiniä ja 16 litraa olutta.

3. Edellä 1 kohdassa säädetyn verovapautuksen lisäksi jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta yhteensä kahdeksan litraa kuohumatonta viiniä ja 16 litraa olutta.

Tarkistus 7

11 artikla

Edellä 9 ja 10 artiklassa säädettyjä verovapautuksia ei sovelleta alle 17 vuotta vanhoihin matkustajiin.

Edellä 9 ja 10 artiklassa säädettyjä verovapautuksia ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin matkustajiin.

Tarkistus 8

12 artikla

Jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta kaikkien yksittäisten moottoriajoneuvojen polttoainesäiliössä oleva polttoaine sekä tällaisilla ajoneuvoilla kuljetettavassa kannettavassa säiliössä oleva polttoaine, jos sitä on enintään 10 litraa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta polttoaineen hallussapitoa ja kuljettamista koskevan kansallisen lainsäädännön soveltamista.

Jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisä- ja valmisteverosta moottoriajoneuvossa kuljetettavassa kannettavassa säiliössä oleva polttoaine, jos sitä on enintään 10 litraa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta polttoaineen hallussapitoa ja kuljettamista koskevan kansallisen lainsäädännön soveltamista. Jäsenvaltioilla on kuitenkin oltava oikeus seurata polttoaineen hankkimiseksi tapahtuvan matkailun laajuutta ja ryhtyä tarvittaviin vastatoimiin, milloin tällaisen matkailun tarkoituksena on veronkierto niiden raja-alueilla.

Tarkistus 9

14 artiklan 1 kohdan a) alakohta

a) raja-alueilla asuvat henkilöt;

Poistetaan.

Tarkistus 10

16 artiklan 3 a kohta (uusi)

 

3 a. Edellä 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja rahamääräisiä rajoituksia tarkistetaan ainakin viiden vuoden välein vähintään yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä tai Eurostatin virallisiin lukuihin perustuvaa jäsenvaltioiden keskimääräistä inflaatioastetta vastaavalla määrällä sen mukaan kumpi niistä on suurempi, ellei neuvosto yksimielisesti päätä asiasta toisin.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0476

Yhteisön kolmas rahoitusosuus Tšernobylin reaktorisuojarahastoon *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille Tšernobylin reaktorisuojarahastoon suoritettavasta Euroopan yhteisön kolmannen rahoitusosuuden ensimmäisestä erästä (KOM(2006)0305 — C6-0251/2006 —2006/0102(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0305) (1),

ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen 203 artiklan,

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0251/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0374/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

KOMISSION TEKSTI

PARLAMENTIN TARKISTUKSET

Tarkistus 1

1 artiklan 2 kohta

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa. Rahoitusosuus rahoitetaan käytettävissä olevien vuosittaisten talousarviomäärärahojen puitteissa.

Tarkistus 2

2 artiklan 1 kohdan 2 alakohta

Komissio toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle kaikki asiaa koskevat tiedot ja pyytää EBRD:ltä tilintarkastustuomioistuimen mahdollisesti haluamat lisätiedot Tšernobylin reaktorisuojarahaston toiminnasta siltä osin kuin se liittyy yhteisön rahoitusosuuteen.

Komissio toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle ja budjettivallan käyttäjälle kaikki asiaa koskevat tiedot ja toimittaa näiden mahdollisesti haluamat lisätiedot Tšernobylin reaktorisuojarahaston toiminnasta siltä osin kuin se liittyy yhteisön rahoitusosuuteen.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0477

Korruption vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (KOM(2006)0082 — C6-0105/2006 — 2006/0023(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2006)0082) (1),

ottaa huomioon 31. lokakuuta 2003 tehdyn korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen,

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan, 57 artiklan 2 kohdan, 95 artiklan, 107 artiklan 5 kohdan, 179 artiklan, 181 a artiklan, 190 artiklan 5 kohdan, 195 artiklan 4 kohdan, 199 artiklan, 207 artiklan 3 kohdan, 218 artiklan 2 kohdan, 223 artiklan viimeisen kohdan, 224 artiklan toiseksi viimeisen kohdan, 225 a artiklan toiseksi viimeisen kohdan, 245 artiklan 2 kohdan, 248 artiklan 4 kohdan viimeisen alakohdan, 255 artiklan 2 kohdan, 255 artiklan 3 kohdan, 260 artiklan toisen kohdan, 264 artiklan toisen kohdan, 266 artiklan viimeisen kohdan, 279 artiklan, 280 artiklan, 283 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0105/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon (A6-0380/2006);

1.

hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi sellaisena kuin se on tarkistettuna ja hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

KOMISSION TEKSTI

PARLAMENTIN TARKISTUKSET

Tarkistus 1

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

 

(4 a) On olennaisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet ja ratifioineet yleissopimusta, tekevät sen viipymättä.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0478

Maaseudun kehittämisen tukeminen maaseuturahastosta *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta (KOM(2006)0237 — C6-0237/2006 — 2006/0082(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0237) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0237/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0319/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0479

Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2006/2099(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Gabriele Albertinin esittämän, 25. huhtikuuta 2006 päivätyn pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 27. huhtikuuta 2006 ja joka koski hänen parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamista häntä vastaan Milanon aluetuomioistuimessa käynnistetyn rikosoikeudenkäynnin yhteydessä,

kuultuaan Gabriele Albertinia työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 ja 10 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0378/2006);

1.

päättää puolustaa Gabriele Albertinin parlamentaarista koskemattomuutta;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Italian tasavallan kyseessä oleville viranomaisille.


(1)  Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok. 1964 suomenkielinen erityispainos I, s. 203, ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986 suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.

P6_TA(2006)0480

Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2006/2122(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Gabriele Albertinin esittämän, 28. huhtikuuta 2006 päivätyn pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 15. toukokuuta 2006 ja joka koskee hänen parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamista häntä vastaan Milanon aluetuomioistuimessa käynnistetyn rikosoikeudenkäynnin yhteydessä,

kuultuaan Gabriele Albertinia työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 ja 10 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon Italian tasavallan perustuslain 68 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0383/2006),

A.

ottaa huomioon, että Gabriele Albertini on 10.-13. kesäkuuta 2004 järjestetyillä kuudensilla välittömillä vaaleilla valittu Euroopan parlamentin jäsen ja että Euroopan parlamentti tarkisti hänen valtakirjansa 14. joulukuuta 2004 (2),

B.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus ja että koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta (3),

C.

ottaa huomioon, että käsiteltävänä olevaan tapaukseen sovellettava säännös on Italian perustuslain 68 pykälän toinen momentti, joka sallii rikosoikeudenkäynnin käynnistämisen parlamentin jäseniä vastaan ilman mitään erityisiä muodollisuuksia, kun otetaan huomioon, että siinä säädetään, että ilman parlamentin ylä- tai alahuoneen lupaa, sen mukaan, kumman jäsenestä on kysymys, parlamentin jäsenelle ei voida suorittaa ruumiintarkastusta, hänen asunnossaan ei voida tehdä kotietsintää, häntä ei voida pidättää tai hänen henkilökohtaista vapauttaan muulla tavoin riistää eikä häntä voida pitää vangittuna, ellei kyse ole lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta tai ellei häntä ole tavattu itse teosta (flagrante delicto) sellaiseen rikokseen liittyen, josta pidätysmääräys on pakollinen,

D.

ottaa huomioon, että Milanon aluetuomioistuimen yleisen syyttäjän viraston Gabriele Albertinia vastaan nostamat syytteet koskevat tyhjien muutosesitysten jättämistä Milanon kaupunginvaltuuston budjettimenettelyn yhteydessä tarkoituksena täyttää ne myöhemmin, kun opposition jättämät muutosesitykset olisivat selvillä, jotta vältettäisiin muutosesitysten jättämistä määräajan päätyttyä, koska sellaista ei hyväksyttäisi,

E.

katsoo, että tyhjien muutosesitysten jättämistä voidaan pitää politiikan ja poliittisen elämän yhtenä osana ja että sikäli kuin lopullista asiakirjaa, johon ne liittyvät, ei ole hyväksytty, tällaiset muutosesitykset ovat yksinkertaisesti sisäiseen menettelyyn kuuluvia asiakirjoja, joilla ei ole ulkoista vaikutusta, erityisesti ja ennen kaikkea rikosoikeudellisesta näkökulmasta, koska tällaisten muutosesitysten jättäminen on mahdoton rikos ja tällaista rikosta ei joka tapauksessa ole olemassa,

F.

ottaa huomioon, että eräässä toisessa oikeudenkäynnissä (asia nro 9384/03 R.G.N.R.) Milanon aluetuomioistuinta on pyydetty tutkimaan Gabriele Albertinia vastaan esitettyjä väitteitä vastaavia väitteitä, jotka Gabriel Albertin on puolestaan itse esittänyt ja kohdistanut poliittisin vastustajiinsa, ja että tässä yhteydessä Milanon aluetuomioistuin kuitenkin on todennut, etteivät perusteet asian käsittelemiselle täyty, ja jättänyt asian tutkimatta,

G.

ottaa huomioon, että se, että sama tuomioistuin on omaksunut täysin vastakkaiset kannat kahdessa olennaisilta osiltaan samankaltaisessa tapauksessa, on kohtuutonta eikä yhdenvertaisen kohtelun mukaista, mikä antaa aihetta olettaa, että Gabriele Albertinin asiaa ei ole tutkittu oikeudenmukaisella tavalla,

H.

ottaa huomioon, että kyse on erittäin arkaluonteisesta asiasta ja että siitä Euroopan parlamentin erioikeuksille aiheutuvia seurauksia on mahdoton hyväksyä, koska yhdenvertaisen kohtelun puuttumiselle Gabriele Albertinin tapauksessa ei ole mitään perusteita, mikä herättää kysymyksen fumus persecutionis -tilanteesta,

I.

katsoo, että mikä tahansa Euroopan parlamentin yhteen jäseneen kohdistuva poliittinen vaino on hyökkäys Euroopan kansalaisten demokraattisesti valitseman poliittisen instituution Euroopan parlamentin koskemattomuutta vastaan ja merkitsee parlamentin väheksymistä,

J.

katsoo, että italialaisen tuomioistuimen syrjivä asenne on Gabriele Albertinia kohtaan vahingollinen,

K.

ottaa huomioon, että jos Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt olisivat jo tulleet voimaan, mitä ei ole vielä tapahtunut, vaikka Euroopan parlamentti on hyväksynyt ne jo kahdesti, 5. joulukuuta 2002 (4) ja 17. joulukuuta 2003 (5) antamissaan päätöslauselmissa, oikeudenkäyntimenettely Gabriele Albertinia vastaan olisi voitu keskeyttää;

1.

pitää valitettavana sitä, että Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehty pöytäkirja ei, sellaisena kuin se nyt on, anna Euroopan parlamentille keinoja toteuttaa sitovia toimia Gabriele Albertinin suojelemiseksi, ja päättää näin ollen olla puolustamatta hänen koskemattomuuttaan;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä yleisen syyttäjän virastoon Milanon aluetuomioistuimeen rikosasiaan nro 8629/05 R.G. liittyen.


(1)  Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok. 1964 suomenkielinen erityispainos I, s. 203, ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986 suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.

(2)  Euroopan parlamentin päätös valtakirjojen tarkastuksesta (EUVL C 226 E, 15.9.2005, s. 51).

(3)  Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 10 artikla.

(4)  EUVL C 27 E, 30.1.2004, s. 139.

(5)  EUVL C 91 E, 15.4.2004, s. 230.

P6_TA(2006)0481

Gérard Onestan parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös Gérard Onestan parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2006/2121(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Monica Frassonin esittämän, 17. toukokuuta 2006 päivätyn pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 31. toukokuuta 2006 ja joka koskee Gérard Onestan parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista Ranskassa Toulousen rikosasioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen 3. jaostossa häntä vastaan aloitetun oikeudenkäynnin yhteydessä,

on kuullut Gérard Onestaa työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 ja 10 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot (1),

ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0386/2006),

A.

ottaa huomioon, että Gérard Onesta on Euroopan parlamentin jäsen, joka valittiin kuudensissa välittömissä vaaleissa 10.-13. kesäkuuta 2004 ja jonka valtakirjan parlamentti tarkasti 14. joulukuuta 2004 (2),

B.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsenet nauttivat parlamentin istuntojen aikana oman valtionsa alueella kyseisen valtion parlamentin jäsenille myönnettyä koskemattomuutta ja että koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta (3),

C.

ottaa huomioon, että tähän tapaukseen sovelletaan Ranskan perustuslain 26 artiklan toista alakohtaa, jonka mukaan parlamentin jäsentä ei saa pidättää vakavan rikoksen tai muun vakavan sääntöjenvastaisuuden vuoksi eikä häneen saa kohdistaa muitakaan vapauden menetykseen tai rajoitukseen liittyviä toimia ilman sen parlamentin puhemiehistön lupaa, jonka jäsen hän on; ottaa huomioon, että tällaista lupaa ei kuitenkaan vaadita, jos jäsen tavataan itse teosta (flagrante delicto) tai jos lainvoimainen tuomio on annettu,

D.

ottaa huomioon, että Toulousen rikosasioita käsittelevä muutoksenhakutuomioistuin tuomitsi Gérard Onestan kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen ja sovelsi samalla Onestaan ankarampaa rangaistusta kuin muihin syytettyihin; ottaa huomioon, että sama tuomioistuin perusteli tätä eri ratkaisua toteamalla, että parlamentin jäsenenä Gérard Onestalla oli muita kansalaisia enemmän mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin poliittisissa elimissä, erityisesti muiden parlamenttiin valittujen saman puolueen tai poliittisen ryhmänsä jäsenten sekä, tarvittaessa, tiedotusvälineiden tuella, koska hän, ranskalaisen tuomioistuimen mukaan, on taitava viestinnässä,

E.

ottaa huomioon, että Gérard Onestan ankarampi rankaiseminen ainoastaan hänen parlamentin jäsenyytensä takia on selkeää vaaleilla valittujen poliitikkojen syrjintää siinä mielessä, että poliitikkojen ei, koska heillä on muita tehokkaampia mielipiteenilmaisukeinoja, sallita osallistua julkisiin mielenosoituksiin samalla tavalla kuin muiden kansalaisten, ja että tästä voisi päätellä, että parlamentin jäsenet saavat toimia vain poliittisissa elimissä ja että niiden ulkopuolella heillä on vähemmän oikeuksia mielipiteenilmaisuun kuin muilla kansalaisilla, mikä ei ole hyväksyttävissä,

F.

ottaa huomioon, että Ranskan viranomaisten syrjivä tapa käyttää käsitettä flagrante delicto ainoastaan parlamentin jäsenten - jotka on valittu yli 400 asianomaisen henkilön joukosta - tapauksessa on väärin ja että sen ainoana tarkoituksena on kiertää erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa,

G.

ottaa huomioon, että Gérard Onesta väittää tarkoituksenaan olleen kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan Ranska on jättänyt saattamatta geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön 12. maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (4) osaksi kansallista lainsäädäntöään,

H.

ottaa huomioon, että kyse on erittäin arkaluontoisesta asiasta ja että siitä Euroopan parlamentin jäsenten erioikeuksille aiheutuvia seurauksia on mahdoton hyväksyä, ja pahoittelee syvästi ranskalaisen tuomioistuimen syrjivästä asenteesta Gérard Onestan kansalaisoikeuksille aiheutuvaa poliittista haittaa,

I.

ottaa huomioon, että koska Gérard Onesta on käyttänyt kaikki kotimaassaan tarjolla olevat oikeuskeinot, hänellä on oikeus viedä asiansa Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuimeen ja että Euroopan parlamentti harkitsee jo toimenpiteitä hänen tukemisekseen,

J.

katsoo, että mikä tahansa Euroopan parlamentin yhteen jäseneen kohdistuva poliittinen vaino on hyökkäys Euroopan kansalaisten demokraattisesti valitseman poliittisen instituution Euroopan parlamentin koskemattomuutta vastaan ja merkitsee parlamentin väheksymistä, ja katsoo, että demokraattisena instituutiona Euroopan parlamentti puolustaa erioikeuksiaan käyttäen kaikkia käytettävissään olevia keinoja;

1.

pitää valitettavana sitä, että Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehty pöytäkirja ei, sellaisena kuin se nyt on, anna Euroopan parlamentille keinoja ryhtyä sitoviin toimiin Gérard Onestan suojelemiseksi, ja päättää näin ollen olla puolustamatta hänen parlamentaarista koskemattomuuttaan.


(1)  Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok. 1964 suomenkielinen erityispainos I, s. 203, ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986 suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.

(2)  Euroopan parlamentin päätös valtakirjojen tarkastamisesta (EUVL C 226 E, 15.9.2005, s. 51).

(3)  Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 10 artikla.

(4)  EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1.

P6_TA(2006)0482

Yhteisön meriympäristöpolitiikka *** I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (KOM(2005)0505 — C6-0346/2005 — 2005/0211(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0505) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0346/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja kalatalousvaliokunnan lausunnon (A6-0373/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2005)0211

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. marraskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/.../EY antamiseksi yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Meriympäristö on arvokas perintö, jota on sellaisena suojeltava, ennallistettava ja kohdeltava siten, että perimmäisenä tavoitteena on turvata biologisesti monimuotoiset ja dynaamiset meret ja valtameret, jotka ovat turvallisia, puhtaita, terveitä ja tuottavia.

(2)

Eurooppaa ympäröi neljä merta, Välimeri, Itämeri, Pohjanmeri ja Mustameri, ja kaksi valtamerta, Atlantin valtameri ja Pohjoinen jäämeri.

(3)

Yhteisön maa-alue muodostuu itse asiassa niemimaasta, jolla on tuhansia kilometrejä pitkät rannikot, ja yhteisön merialue on laajempi kuin sen maa-alue.

(4)

On ilmeistä, että merten luonnonvaroja ja niiden ekologisia mahdollisuuksia käytetään liikaa, esimerkkinä jätteiden absorptio, ja että yhteisön on rajoitettava toimintansa vaikutuksia merivesiin omalla alueellaan ja sen ulkopuolella.

(5)

Koska Itämeri on sisämeriluonteinen murtovesialue, jonka ekosysteemi on erityisen herkkä, Itämeren alueen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä puuttumaan kiireellisesti erityisuhkiin, joita ovat rehevöityminen, tulokaslajien ilmaantuminen ja liikakalastus.

(6)

Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY (4) mukaisesti kolmen vuoden kuluessa kyseisen ohjelman hyväksymisestä olisi laadittava meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeva teemakohtainen strategia, jonka yleisinä tavoitteina on merien kestävän käytön edistäminen ja merien ekosysteemien säilyttäminen.

(7)

Meriympäristöä koskevan teemakohtaisen strategian, joka perustuu integroituun lähestymistapaan, olisi sisällettävä strategiaan kuuluvien toimien vertailun ja arvioinnin mahdollistavat laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja aikataulut. Strategian täytäntöönpanoon liittyvien toimien olisi oltava toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Olisi myös kiinnitettävä huomiota eri osapuolten osallistumisen lisäämiseen sekä meriympäristön suojeluun suorasti tai välillisesti liittyvien yhteisön rahoitusvälineiden käytön parantamiseen.

(8)

Strategian kehittämisessä ja täytäntöönpanossa olisi pyrittävä ekosysteemin säilyttämiseen. Tässä lähestymistavassa olisi otettava huomioon sekä suojeltavat luonnonmaantieteelliset alueet että meriympäristöön vaikuttava ihmisen toiminta.

(9)

On tarpeen jatkaa sellaisten biologisten ja ympäristötavoitteiden sekä viitekehysten asettamista, joissa otetaan huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (5) (luontotyyppidirektiivi) ja yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (6) säädetyt tavoitteet ja muut kansainvälisesti sovitut tavoitteet.

(10)

Merien kestävän käytön edistämiseksi ja merien ekosysteemien säilyttämiseksi ensisijaisena tavoitteena olisi oltava yhteisön meriympäristön hyvän tilan saavuttaminen, meriympäristön suojelun ja säilyttämisen jatkaminen sekä sen varmistaminen, että estetään merien tilan huonontuminen.

(11)

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan avointa ja yhdenmukaista puitelainsäädäntöä , johon sisältyy ympäristön hyvän tilan määritelmä ja joka ottaa huomioon yhteisen kalastuspolitiikan periaatteet , joka muodostaa yleisen perustan toimille ja mahdollistaa toteutettavien toimien koordinoinnin, toimien johdonmukaisuuden ja niiden yhdentämisen yhteisön muuhun lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuviin toimiin.

(12)

Yhteisön meriympäristön muodostavien merialueiden erilaiset olosuhteet, ongelmat ja tarpeet edellyttävät erilaisia ja erityisiä ratkaisuja. Tämä erilaisuus olisi otettava huomioon toimenpiteiden valmistelussa, suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, jotta merialueisiin ja osa-alueisiin perustuvilla toimilla voitaisiin saavuttaa yhteisön meriympäristön hyvä tila.

(13)

Tämän vuoksi jäsenvaltioiden, joilla on yhteinen merialue, olisi varmistettava, että jokaista aluetta ja osa-aluetta varten laaditaan yksi yhteinen meristrategia niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvia vesiä varten. Kunkin jäsenvaltion olisi laadittava Euroopan vesiään varten meristrategia, joka koskee erityisesti valtion omia vesiä mutta jossa otetaan samalla huomioon kyseessä olevan merialueen yleinen tilanne. Meristrategioiden on määrä johtaa ympäristön hyvän tilan saavuttamiseen tähtäävien toimenpideohjelmien toteuttamiseen.

(14)

Koska meriympäristö on rajat ylittävää, kutakin merialuetta koskevien meristrategioiden laatimista olisi koordinoitava. Koska merialueet kuuluvat osittain sekä muille jäsenvaltioille että kolmansille maille, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan mahdollisimman tiivis koordinointi kaikkien kyseessä olevien jäsenvaltioiden ja muiden maiden kanssa. Jos se on mahdollista ja hyödyllistä, merialueilla jo olemassa olevia institutionaalisia rakenteita olisi käytettävä kyseisen koordinaation varmistamiseksi.

(15)

Koska kansainvälisen tason toimet ovat välttämättömiä kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tämän direktiivin tulisi tehostaa kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia yhteisön toimia.

(16)

Koska meriliikennettä ja kalastusta harjoittavien maiden ja niiden aluksiin ja meriympäristössä toteuttamiin toimiin liittyvät intressit ovat keskenään vuorovaikutuksessa, on erittäin tärkeää koordinoida yhdessä lippuvaltioiden kanssa toimet meriympäristön suojelemiseksi riskeiltä, jotka liittyvät alusten toimintaan merialueella. Kun merialueella toimii kolmansien maiden aluksia, jäsenvaltioiden olisi koordinoitava meriympäristön suojelutoimensa olemassa olevien tahojen ja instituutioiden puitteissa.

(17)

Yhteisö ja jäsenvaltiot ovat sopimuspuolena Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (UNCLOS), joka hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 98/392/EY (7). Tässä direktiivissä olisi sen vuoksi otettava kaikilta osin huomioon näiden sopimusten mukaiset yhteisön ja jäsenvaltioiden velvoitteet.

(18)

Direktiivin olisi lisäksi tuettava neuvoston päätöksellä 93/626/EY hyväksyttyyn, biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen (8) liittyvää yhteisön voimakasta kantaa biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisestä, merien biologisen monimuotoisuuden säilyttävästä ja kestävästä käytöstä ja merien suojelualueiden maailmanlaajuisen verkon luomisesta vuoteen 2012 mennessä. Lisäksi sillä olisi myötävaikutettava biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten seitsemännessä konferenssissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Konferenssissa hyväksyttiin merien ja rannikoiden biologista monimuotoisuutta koskeva laaja työohjelma ja siinä määritetyt tavoitteet ja toimet, joilla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden häviäminen kansallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti sekä varmistamaan merien ekosysteemien mahdollisuudet tukea tavaroiden ja palveluiden tarjontaa, sekä suojeltuja alueita koskeva työohjelma, jonka tavoitteena on luoda suojeltujen merialueiden ekologisesti edustavat kansalliset ja alueelliset järjestelmät vuoteen 2012 mennessä ja varmistaa niiden ylläpito. Jäsenvaltioiden velvollisuus nimetä Natura 2000 -alueita luontotyyppidirektiivin mukaisesti antaa merkittävän panoksen tähän prosessiin.

(19)

Natura 2000 -verkoston täysimääräistä täytäntöönpanoa varten meriympäristössä olisi määriteltävä asianmukainen lähestymistapa. Siihen olisi sisällyttävä ehdotuksia luontotyyppidirektiivin meriluontotyyppejä ja -lajeja koskevien liitteiden mukauttamisesta. Siinä olisi myös sovellettava ja mukautettava tarvittavia teknisiä ja rahoitusvälineitä koskevia toimia.

(20)

Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että merensuojelualueita koskevat säilyttämistavoitteet, hallintotoimet sekä seuranta- ja arviointitoimet sisällytetään meristrategioihin.

(21)

Direktiivin tulisi myötävaikuttaa siihen, että yhteisö ja jäsenvaltiot voivat täyttää useaan muuhun kansainväliseen sopimukseen perustuvat velvoitteensa ja noudattaa sopimusten yhteydessä tehtyjä merkittäviä sitoumuksia, jotka liittyvät meriympäristön suojeluun pilaantumiselta; näitä sopimuksia ovat Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, hyväksytty neuvoston päätöksellä 94/157/EY (9), Koillis-Atlantin meriympäristön suojelua koskeva yleissopimus, hyväksytty neuvoston päätöksellä 98/249/EY (10), ja sen uusi merialueen ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelua ja säilyttämistä koskeva liite V sekä vastaava lisäys 3, hyväksytty neuvoston päätöksellä 2000/340/EY (11), Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskeva yleissopimus, hyväksytty neuvoston päätöksellä 77/585/ETY (12), ja siihen vuonna 1995 tehdyt tarkistukset, hyväksytty neuvoston päätöksellä 1999/802/EY (13) sekä Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskeva pöytäkirja, hyväksytty neuvoston päätöksellä 83/101/ETY (14).

(22)

Naapurimaita olisi kehotettava osallistumaan tähän prosessiin ja niiden kanssa olisi kehitettävä kumppanuuksia, erityisesti Itämerellä, Välimerellä ja Mustallamerellä. Tässä olisi otettava huomioon muun muassa vuonna 2002 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksen yhteydessä tehdyt kumppanuusaloitteet.

(23)

Luonnon monimuotoisuus ja syrjäisimpien alueiden syvänmeren ympäristöihin liittyvän meritutkimuksen sisältämät mahdollisuudet olisi myös otettava huomioon. Syvänmeren ekosysteemien tuntemuksen parantamiseen pyrkivien tieteellisten tutkimusten kehittämistä olisi tuettava erityisohjelmien avulla.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi meriympäristön tehokkaan suojelun aikaansaamiseksi luotava puitteet ja foorumeita, jotka mahdollistavat meriin liittyvien kysymysten monialaisen käsittelyn. Merivesien tilan kehitystä ei näin ollen tulisi tarkastella pelkästään ympäristölähtökohdista, vaan siinä tulisi ottaa huomioon myös alueen taloudellinen, sosiaalinen ja hallinnollinen kehitys.

(25)

Koska meristrategioiden perusteella toteutetut toimenpideohjelmat ovat tehokkaita ja mahdollisimman kustannustehokkaita ainoastaan, jos ne suunnitellaan tietyn alueen meriympäristön tilaa koskevan luotettavan tieteellisen tiedon perusteella ja mukautetaan mahdollisimman hyvin kyseisten vesien tarpeisiin kunkin jäsenvaltion tapauksessa ja kyseisen merialueen yleistilanne huomioon ottaen, on tarpeen säätää, että kansallisella tasolla valmistellaan asianmukaiset puitteet, jotka mahdollistavat perustellun politiikanteon ja joihin sisältyy myös meriympäristön tutkimus- ja valvontatoimia .

(26)

Kyseisen valmistelun ensimmäisenä askeleena tietyn merialueen jäsenvaltioiden olisi toteutettava analyysit merivesiensä ominaisuuksista ja funktioista ja määritettävä kyseisiin vesiin kohdistuvat tärkeimmät paineet ja vaikutukset, niiden taloudellinen ja sosiaalinen käyttö sekä meriympäristön tilan huonontumisesta aiheutuvat kustannukset.

(27)

Näiden analyysien perusteella jäsenvaltioiden olisi määritettävä Euroopan vesiä varten ominaisuudet, jotka vastaavat ympäristön hyvää tilaa. Tätä varten on aiheellista säätää yleisistä laadullisista kuvaajista, yksityiskohtaisista perusteista ja standardeista, jotka komissio laatii lähitulevaisuudessa ja joiden laatimiseen osallistuvat kaikki sidosryhmät.

(28)

Yhteisön olisi luotava olosuhteet, joissa jäsenvaltiot voivat hyötyä meritieteiden tutkimukselle omistautuneiden yliopistojen tutkimuksen laadusta ja niiden tuottamasta tiedosta. Tällä direktiivillä luotavien eri vaiheiden toteuttamisessa tarvittava tieteellinen ja tekninen tieto saadaan täten luotettavista lähteistä ja samalla taataan rannikkoalueiden, joilla nämä opetuslaitokset yleensä sijaitsevat, kestävä kehitys.

(29)

Tuki meriympäristön tutkimukselle olisi sisällytettävä Euroopan yhteisön seitsemänteen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan (2007-2013).

(30)

Seuraavana askeleena kohti ympäristön hyvän tilan saavuttamista olisi laadittava ympäristötavoitteet ja jatkuvan arvioinnin mahdollistavat seurantaohjelmat, joiden avulla kyseisten vesistöjen tila voidaan arvioida säännöllisesti.

(31)

Tämän perusteella jäsenvaltioiden olisi laadittava ja pantava täytäntöön toimenpideohjelmat, joiden tarkoituksena on ympäristön hyvän tilan saavuttaminen kyseisillä vesillä siten, että samalla otetaan huomioon voimassa olevat yhteisön ja kansainväliset vaatimukset sekä kyseisen merialueen tarpeet.

(32)

Koska toimet on kohdistettava tarkasti, kyseisten toimien toteuttaminen kuuluu jäsenvaltioille, mutta jotta voitaisiin varmistaa eri puolilla yhteisöä toteutettavien toimien yhdenmukaisuus kokonaisuutena ja maailmanlaajuisten sitoumusten kanssa, on tärkeää, että komissio hyväksyy sekä valmistelupuitteet että toimenpideohjelmat.

(33)

Toimenpideohjelmien suunnittelu, täytäntöönpano ja hallinto voivat aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Ottaen huomioon, että toimenpideohjelmat ovat tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamisen väline, yhteisön olisi osallistuttava jäsenvaltioiden menoihin näiden ohjelmien valmistelun, täytäntöönpanon ja yhteensovittamisen aikana.

(34)

Oikeudenmukaisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden vuoksi on syytä säätää tapauksista, joissa jäsenvaltioiden ei ole mahdollista saavuttaa asetettujen ympäristötavoitteiden vaatimustasoa.

(35)

Tässä yhteydessä on tarpeen säätää kahdentyyppisistä erityistapauksista. Ensimmäinen liittyy tilanteeseen, jossa jäsenvaltio ei voi saavuttaa ympäristötavoitteita ja tähän on syynä toisen maan toimi tai toimien puute, luonnon tai ylivoimaisen esteen aiheuttamat olosuhteet tai kyseisen jäsenvaltion itsensä toteuttamat toimet, joiden perusteena on yleinen etu, jonka on katsottu olevan merkittävämpi kuin ympäristöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Tällaisissa tapauksissa on aiheellista sallia jäsenvaltioiden toteuttaa tilapäisiä toimenpiteitä sen toimenpideohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden sijasta. Tilapäiset toimenpiteet olisi suunniteltava siten, että niillä estetään kyseessä olevien merivesien tilan huonontuminen edelleen ja lievennetään haitallisia vaikutuksia kyseisellä merialueella.

(36)

Toisentyyppisiä erityistapauksia ovat ne, joissa jokin jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta Euroopan merivesien ympäristön tilaan ja jopa koko merialueeseen, mutta asiaan ei voida tarttua kansallisilla toimenpiteillä. Tällaisten tapausten varalle olisi säädettävä siitä, että komissiolle ilmoitetaan asiasta toimenpideohjelmien toimittamisen yhteydessä.

(37)

On kuitenkin tarpeen, että erityistapauksiin sovellettavaa joustavuutta valvotaan yhteisön tasolla. Ensimmäisen tapaustyypin osalta on sen vuoksi tarpeen, että komission tehdessä arviota, joka edeltää toimenpideohjelman hyväksymistä, tilapäisten toimenpiteiden tehokkuutta pohditaan riittävästi. Lisäksi tapauksissa, joissa jäsenvaltio perustelee toteutettuja toimia yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, komission olisi varmistettava, että tämän seurauksena meriympäristöön tehtävät muutokset eivät pysyvästi estä tai vaaranna ympäristön hyvän tilan saavuttamista kyseisellä merialueella.

(38)

Toisentyyppisissä erityistapauksissa komission olisi ennen toimenpideohjelman hyväksymistä selvitettävä kyseessä olevan jäsenvaltion kannan perusteltavuus eli varmistettava, että kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet eivät riitä vaan tarvitaan yhteisön tason toimenpiteitä.

(39)

Koska merien ekosysteemit ovat dynaamisia ja luonnostaan vaihtelevia ja koska niihin kohdistuvat paineet ja vaikutukset muuttuvat ihmisten toimintatapojen kehittyessä ja ilmastonmuutoksen seurauksena, on tärkeää tunnustaa, että ympäristön hyvän tilan määritelmän on oltava dynaaminen ja joustava ja että sitä on mukautettava ajan myötä. Vastaavasti meriympäristön suojelun on oltava joustavaa ja sitä on mukautettava. Tämän vuoksi on tarpeen säätää meristrategioiden ajantasaistamisesta säännöllisesti.

(40)

On myös tarpeen säätää toimenpideohjelmien julkaisemisesta ja niiden ajantasaistamisesta sekä komissiolle toimitettavista välikertomuksista, joissa kuvataan ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä.

(41)

Jotta voidaan varmistaa yleisön osallistuminen meristrategioiden laatimiseen, täytäntöönpanoon ja ajantasaistamiseen, on tarpeen toimittaa asianmukaista tietoa meristrategioiden eri osista ja niiden ajantasaistamisista sekä pyydettäessä asiaan liittyvät meristrategioiden laatimisessa käytetyt tausta-asiakirjat ja tiedot.

(42)

Komission tulisi esittää ensimmäinen arviointikertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki toimenpideohjelmat, ja viimeistään vuoteen 2017 mennessä. Tämän jälkeen komission kertomukset olisi julkaistava joka kuudes vuosi.

(43)

Jotta varmistetaan yhdenmukaisuus Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta ... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/.../EY (15) kanssa, olisi säädettävä meriympäristön tilan arviointia, seurantaa ja ympäristötavoitteita koskevien standardien sekä tiedon siirtoon ja käsittelyyn tarvittavien teknisten formaattien mukautusten vahvistamisesta.

(44)

Kalastuksenhoitoa säänteleviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa muun muassa yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (16) mukaisesti ja tieteellisten lausuntojen perusteella, ja myös niitä käsitellään sen vuoksi tässä direktiivissä. Radioaktiivisten aineiden käytöstä johtuvien päästöjen valvontaa säännellään Euratomin perustamissopimuksen 30 ja 31 artiklalla, eikä sitä sen vuoksi käsitellä tässä direktiivissä.

(45)

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksessa olisi otettava huomioon kalastuksen ympäristövaikutukset ja tämän direktiivin tavoitteet.

(46)

Tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(47)

Jäsenvaltioiden toimissa on noudatettava varovaisuusperiaatetta ja ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa.

(48)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Erityisesti direktiivillä pyritään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan mukaisesti edistämään sitä, että ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen sisällytetään unionin politiikkoihin ja varmistetaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

(49)

Tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet olisi vahvistettava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (17) mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

Luku I

Yleiset säännökset

1 artikla

Aihe

Tällä direktiivillä luodaan puitteet , joiden avulla jäsenvaltioiden on saavutet tava meriympäristön hyvä tila viimeistään vuonna 2017, ja niiden on toteutettava toimia, joilla

a)

varmistetaan meriympäristön suojelu ja säilyminen tai annetaan sen elpyä tai mikäli mahdollista elvytetään meren biologisen monimuotoisuuden ja merten ekosysteemien rakenteita, toimintaa ja prosesseja;

b)

ehkäistään ja poistetaan asteittain meriympäristön pilaantumista, jotta voidaan varmistaa, että meren biologiseen monimuotoisuuteen, merten ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen ja merten oikeutettuun käyttöön ei vaikuteta tai niitä ei vaaranneta merkittävästi;

c)

säilytetään merten tarjoamien palvelujen ja hyödykkeiden käyttö samoin kuin muu meriympäristössä harjoitettu toiminta kestävällä tasolla, niin ettei vaaranneta tulevien sukupolvien toimintaa eikä merten ekosysteemien kykyä reagoida luonnon ja ihmisen aiheuttamiin muutoksiin.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä direktiiviä sovelletaan kaikilla Euroopan merivesillä, ja siinä otetaan huomioon tarve varmistaa assosioituneiden maiden ja hakijamaiden meriympäristön laatu .

3 artikla

Olemassa olevat velvoitteet, sitoumukset ja aloitteet

Tämä direktiivi ei vaikuta

a)

jäsenvaltioiden tai yhteisön olemassa oleviin velvoitteisiin, sitoumuksiin ja aloitteisiin yhteisön tasolla tai kansainvälisellä tasolla, kun on kyse ympäristönsuojelusta Euroopan merivesillä, eikä

b)

jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin nykyisissä kansainvälisissä institutionaalisissa rakenteissa.

4 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)

”Euroopan merivesillä”:

kaikkia Euroopan vesiä merenpuoleisella alueella perusviivasta, josta aluevesien leveys mitataan, aina jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen ulkorajaan saakka, mukaan luettuna kaikkien kyseisten vesien pohja ja sen sisusta; ja

kaikkia vuoroveden vaikutuksen alaisia vesiä, jotka joko sijaitsevat jäsenvaltioissa tai rajoittuvat jäsenvaltioihin, joista mitataan aluevesien laajuus, sekä näiden vesien väliaikaisesti tai jatkuvasti peittämää maa-aluetta tai merenpohjaa;

2)

”ympäristön tilalla”: ympäristön yleistä tilaa kyseisillä vesillä ottaen huomioon seuraavat seikat:

a)

meriympäristön muodostavat rakenteet, toiminnat ja prosessit; ja

b)

rakenneosat, olosuhteet ja tekijät, jotka voivat olla akustisia, biologisia, kemiallisia, ilmastollisia, maantieteellisiä, geologisia, fyysisiä tai fysiografisia ja joilla on keskinäisiä vaikutuksia ja jotka määräävät a alakohdassa tarkoitetun meriympäristön olosuhteet, tuottavuuden, laadun ja tilan.

Rakenneosat, olosuhteet ja tekijät, joihin viitataan b alakohdassa, sisältävät ihmisen toiminnan vaikutukset riippumatta siitä, harjoitetaanko toimintaa Euroopan merivesillä vai niiden ulkopuolella;

3)

”ympäristön hyvällä tilalla”: ympäristön tilaa seuraavissa tapauksissa:

a)

meriympäristön muodostavien ekosysteemien rakenteiden, toimintojen ja prosessien turvin nämä ekosysteemit voivat toimia täysin itsenäisesti ja luonnollisesti. Merten ekosysteemit säilyttävät luonnollisen selviytymiskykynsä suhteessa laajempiin ympäristönmuutoksiin;

b)

kaikkea ihmisen toimintaa kyseisellä alalla ja alan ulkopuolella hallitaan siten, että toiminnan kollektiiviset paineet merten ekosysteemeihin ovat sovitettavissa ympäristön hyvään tilaan. Ihmisen toiminta meriympäristössä ei ylitä kestävän käytön tasoa arviointitarkoituksiin soveltuvassa maantieteellisessä laajuudessa mitattuna. Säilytetään tulevien sukupolvien mahdollisuudet käyttää meriympäristöä ja toimia siinä;

c)

merten biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä suojellaan, niiden heikkenemistä vältetään, elpyminen on mahdollista ja niiden rakenteet, toiminta ja prosessit palaavat mahdollisuuksien mukaan ennalleen;

d)

vähennetään jatkuvasti meriympäristön pilaantumista ja energiaa, myös melua, jotta voidaan varmistaa, että merten biologiseen monimuotoisuuteen, merten ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen ja merten oikeutettuun käyttöön vaikutetaan mahdollisimman vähän ja että niitä ei vaaranneta; ja

e)

kaikki liitteessä I luetellut edellytykset täytetään;

4)

”pilaantumisella”: ihmisen toiminnan seurauksena suoraan tai välillisesti tapahtuvaa aineiden tai energian, melu mukaan luettuna, johtamista meriympäristöön niin, että seuraukset voivat olla erittäin haitallisia ja vahingoittaa merten biologista monimuotoisuutta ja merten ekosysteemejä, vaarantaa ihmisten terveyden ja estää merten oikeutettua käyttöä;

5)

”suojelluilla merialueilla” alueita, joilla meriympäristölle suuria paineita ja/tai vaikutuksia aiheuttaviksi havaittuja toimintoja on rajoitettu tai joilla ne on kielletty. Jäsenvaltioiden on nimettävä suojellut merialueet meristrategian laadintavaiheessa, ja ne kuuluvat merialuesuunnittelujärjestelmään, joka on yhdenmukainen yhteisön tasolla sekä alue- ja osa-aluetasolla ja sopusoinnussa yhteisöä velvoittavien kansainvälisten sitoumusten kanssa.

5 artikla

Merialueet ja osa-alueet

1.   Jäsenvaltioiden on pantava tämä direktiivi täytäntöön seuraavien merialueiden osalta:

a)

Itämeri;

b)

Koillis-Atlantti;

c)

Välimeri;

d)

Mustameri.

2.   Tietyn alueen erityisominaisuuksien huomioon ottamiseksi jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten jakaa 1 kohdassa mainitut alueet osiin tavalla, joka on sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa, ja siten , että osat vastaavat seuraavia merien osa-alueita:

a)

Koillis-Atlantilla:

i)

Pohjanmerellä sen laajemmassa merkityksessä, mukaan luettuina Kattegat ja Englannin kanaali, merivedet, jotka kuuluvat Belgian, Tanskan, Saksan, Ranskan, Alankomaiden, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

ii)

Kelttienmerellä merivedet, jotka kuuluvat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

iii)

Biskajanlahdella ja Iberian niemimaan rannikolla, merivedet, jotka kuuluvat Espanjan, Ranskan ja Portugalin suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

iv)

Atlantin valtamerellä, Portugalin suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvat merivedet Azorien ja Madeiran ympäristössä ja Espanjan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvat merivedet Kanarian saarten ympärillä.

b)

Välimerellä:

i)

Läntisellä Välimerellä merivedet, jotka kuuluvat Espanjan, Ranskan ja Italian suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

ii)

Adrianmerellä merivedet, jotka kuuluvat Italian , Slovenian ja Kroatian suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

iii)

Joonianmerellä merivedet, jotka kuuluvat Kreikan, Italian ja Maltan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan;

iv)

Egean- ja Levantinmerellä merivedet, jotka kuuluvat Kreikan, Italian ja Maltan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mahdollisista osa-alueista 30 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettuun päivämäärään mennessä.

3.     Jokaisen merialueen osalta asianomaisten jäsenvaltioiden on saavutettava meriympäristön hyvä tila Euroopan merivesillä tällä alueella viimeistään vuonna 2017 laatimalla ja toteuttamalla aluetta koskeva meristrategia tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä asianmukaiset hallintoyksiköt Euroopan merivesilleen kunkin merialueen tai osa-alueen osalta. Hallintoyksiköt ottavat tarvittaessa huomioon nykyiset hallinto-, valvonta- ja viiteyksiköt, ja niiden yhteystiedot on mainittava meristrategiassa.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki määritellyt hallintoyksiköt 30 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetussa määräajassa.

6 artikla

Meristrategiat

1.     Jäsenvaltioiden on saavutettava ympäristön hyvä tila laatimalla ja toteuttamalla meristrategioita.

2.     Jäsenvaltioiden, joilla on yhteinen merialue, on varmistettava, että jokaista aluetta ja osa-aluetta varten laaditaan yksi yhteinen meristrategia sellaisten vesien osalta, jotka kuuluvat niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kyseisellä alueella. Kunkin jäsenvaltion on laadittava kunkin merialueen osalta meristrategia sille kuuluvia merivesiä varten seuraavan toimintasuunnitelman mukaisesti:

a)

Valmistelu:

i)

alustava arvioinnin laatiminen ... (18) kyseisten vesien ympäristön senhetkisestä tilasta sekä ihmisten toiminnan vaikutuksesta kyseisiin vesiin 10 artiklan mukaisesti;

ii)

kyseisten vesien ympäristön hyvän tilan määrittäminen ... (18) 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

iii)

ympäristötavoitteiden asettaminen ... (19) 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

iv)

seurantaohjelman laatiminen ja täytäntöönpano ... (19) tavoitteiden jatkuvan arvioinnin ja säännöllisen ajantasaistamisen varmistamiseksi 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä ei muuta säädetä.

b)

Toimenpideohjelmat:

i)

toimenpideohjelman laatiminen viimeistään vuonna 2012 ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi 16 artiklan 1, 3 ja 5 kohdan mukaisesti,

ii)

edellä 1 alakohdassa tarkoitetun ohjelman saattaminen toiminnalliseksi viimeistään vuonna 2014 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

3.     Kun jäsenvaltiot, joilla on tietty yhteinen merialue tai osa-alue, sopivat 2 kohdan a ja b alakohdassa lueteltujen toimenpiteiden toteuttamisesta nopeammalla aikataululla, niiden on ilmoitettava komissiolle uudet aikataulunsa ja toimittava niiden mukaisesti.

Kyseiset jäsenvaltiot saavat Euroopan unionilta asianmukaista tukea lisääntyviin ponnisteluihinsa ympäristön parantamiseksi niin, että alueesta saadaan kokeilualue.

Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut säännökset eivät estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai ottamasta käyttöön tiukempia suojelutoimia.

4.     Jäsenvaltioiden on luotava asianmukaisia mekanismeja sen varmistamiseksi, että 2 kohdassa tarkoitettuja 10, 11, 12, 13 ja 16 artiklaan perustuvia toimia kehitetään ja pannaan täytäntöön 8 artiklan mukaisesti siten, että jokaista aluetta koskee yksi yhteinen meristrategia ja yhteinen raportointi näissä artikloissa tarkoitettujen tekijöiden suhteen.

Jäsenvaltion tai toimivaltaisen viranomaisen on jokaisen merialueen osalta toimitettava kertomus kolmen kuukauden määräajassa komissiolle ja jäsenvaltioille, joita asia koskee.

5.     Itämeren merialue voisi soveltua meristrategian täytäntöönpanon kokeilualueeksi. Tuleva Helsingin komission (HELCOM) Itämeren toimintasuunnitelma voisi olla käyttökelpoinen väline Itämeren käyttämiseksi tähän tarkoitukseen.

Itämeren alueen jäsenvaltioiden on laadittava viimeistään vuoteen 2010 mennessä Itämeren merialuetta koskeva yhteinen toimenpideohjelma 16 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti Itämeren merialueen ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi.

7 artikla

Meriluonnonsuojelualueet

1.     Jäsenvaltioiden on määriteltävä strategioissaan ympäristönsuojelutoimenpiteitä alueille ja osaalueille ja näitä kutsutaan ”meriluonnonsuojelualueiksi”.

Jäsenvaltioiden on toteutettava merialue- ja osa-aluekohtaisissa strategioissaan tarvittaessa myös toimenpiteitä suljettujen luonnonsuojelualueiden perustamiseksi kaikkein haavoittuvimpien meriekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja säilyttämiseksi.

2.     Toimenpideohjelman laativan jäsenvaltion on sisällytettävä ohjelman toimenpiteisiin alueellisten suojelutoimenpiteiden käyttö, mukaan lukien mutta ei pelkästään direktiivissä 92/43/ETY tarkoitetut erityisten suojelutoimien alueet, luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetussa neuvoston direktiivissä 79/409/ETY (20) (lintudirektiivi) tarkoitetut erityissuojelu ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten kokouksen päätöksellä VII/5 sovitut suojellut merialueet, sekä muista kansainvälisistä tai alueellisista sopimuksista, joissa yhteisö on osapuolena, johtuvat velvoitteet.

3.     Jäsenvaltioiden on varmistettava, että näistä alueista muodostetaan viimeistään vuoteen 2012 mennessä suojeltujen merialueiden yhdenmukainen ja edustava verkosto, johon sisältyy kaikenlaiselta mineraalien hyödyntämiseltä suojeltuja riittävän suuria alueita, jotta voidaan suojella muun muassa kutu-, kasvu- ja ruokailupaikkoja ja säilyttää tai palauttaa ekosysteemien eheys, rakenne ja toiminta.

4.     Jäsenvaltioiden on laadittava yksi tai useampia rekistereitä, jotka koskevat meriluonnonsuojelualueita ja jotka on saatava valmiiksi viimeistään ... (21).

5.     Yleisöllä on oltava mahdollisuus tutustua rekisterin tai rekisterien sisältämiin tietoihin.

6.     Kutakin merialuetta ja osa-aluetta koskevaa meriluonnonsuojelualueiden rekisteriä tai rekistereitä on tarkistettava, ja ne on saatettava ajan tasalle.

8 artikla

Yhteistyö ja koordinointi kolmansien maiden kanssa

1.   Tämän direktiivin soveltamista varten jäsenvaltioiden, joilla on merivesiä samalla merialueella tai osaalueella, on tehtävä yhteistyötä ja koordinoitava toimiaan.

Jos se on mahdollista ja hyödyllistä, jäsenvaltioiden on käytettävä kyseistä merialuetta tai osa-aluetta varten jo luotuja institutionaalisia rakenteita ja mahdollisuuksien mukaan ohjelmia ja toimia, jotka on jo hyväksytty, ja mukautettava niitä aiheellisella tavalla, erityisesti niiden saattamiseksi 22 artiklan mukaisiksi .

2.    Meristrategian laatimista ja täytäntöönpanoa varten jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin tavoin koordinoimaan toimensa

a)

sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluu merivyöhykkeitä kyseisellä merialueella;

b)

sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden lipun alla purjehtivia aluksia liikennöi kyseisellä merialueella; ja

c)

sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ovat sisämaavaltioita, mutta joiden maa-alueella on piste- ja hajakuormituslähteitä, joiden saasteita kulkeutuu kyseiselle merialueelle jokien tai ilmakehän välityksellä.

Tätä varten jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä olemassa olevia ohjelmia ja toimia, joita on laadittu kansainvälisten sopimusten perusteella.

Jäsenvaltioiden ja komission on yhteisön sellaisten organisaatioiden ja kolmansien maiden kanssa tekemien kansainvälisten ja alueellisten sopimusten puitteissa, joille kuuluu suvereniteetti tai lainkäyttövalta

Euroopan merivesiin rajautuvilla vesillä,

Euroopan merivesillä toimivilla aluksilla sekä,

maa-alueilla, jotka saattavat aiheuttaa Euroopan merivesien saastumisen

edistettävä meristrategioihin liittyvien toimenpiteiden ja ohjelmien käyttöönottoa II ja III luvun säännösten mukaisesti.

3.     Komissio laatii vuoteen 2007 mennessä ympäristökriteereihin keskittyvän sääntelykehyksen sen varmistamiseksi, että kaikkia asianosaisia kuullaan ennen meriympäristössä toteutettavia suuria infrastruktuurihankkeita.

4.     Euroopan unionin tukea esimerkiksi yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa saa antaa vain toimijoille, jotka voivat osoittaa toimintansa olevan ravinteiden osalta tasapainoista eli että suuria määriä ravinteita ei pääse vesistöihin.

9 artikla

Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset

1.   Jäsenvaltioiden on 30 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettuun päivämäärään mennessä nimettävä kutakin merialuetta varten toimivaltainen viranomainen, joka vastaa direktiivin täytäntöönpanosta niiden Euroopan merivesien osalta.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista sekä liitteessä II luetellut tiedot kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä päivämäärästä.

Jäsenvaltioiden on samaan aikaan lähetettävä komissiolle luettelo niiden kansainvälisten elinten kansallisista toimivaltaisista viranomaisista, joiden toimintaan ne osallistuvat.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista 1 kohdan mukaisesti annettuihin tietoihin tehdyistä muutoksista kolmen kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulosta.

Luku II

Meristrategiat: Valmistelu

10 artikla

Arviointi

1.    Jokaisen merialueen osalta jäsenvaltioiden on tehtävä niille kuuluvista Euroopan merivesistä alustava arviointi, joka sisältää seuraavat seikat:

a)

kyseisten vesien olennaisia ominaisuuksia , funktioita sekä ympäristön tämänhetkistä tilaa koskeva analyysi, joka perustuu liitteessä III olevassa taulukossa 1 esitettyyn tekijöiden epätäydelliseen luetteloon ja jossa käsitellään luontotyyppejä, biologisia tekijöitä, fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia sekä hydromorfologiaa;

b)

analyysi merkittävimmistä paineista ja vaikutuksista, mukaan luettuina ihmisten toimet, jotka kohdistuvat kyseisten vesien tilaan, seuraavasti:

i)

analyysi perustuu liitteen III taulukossa 2 esitettyyn ei-tyhjentävään luetteloon;

ii)

analyysissä tarkastellaan kumulatiivisia ja synergisiä vaikutuksia sekä havaittavia suuntauksia, ja

iii)

otetaan huomioon yhteisön voimassa olevan lainsäädännön nojalla laaditut asianmukaiset arvioinnit;

c)

taloudellinen ja sosiaalinen analyysi vesien käytöstä sekä meriympäristön tilan huonontumisesta johtuvista kustannuksista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa analyyseissä on otettava huomioon direktiivin 2000/60/EY säännösten soveltamisalaan kuuluviin rannikkovesiin, jokisuiden vaihettumisalueisiin ja aluevesiin liittyvät tekijät sekä yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (22), uimaveden laadun hallinnasta 15 päivänä helmikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/7/EY (23) ja ympäristön laatunormeista vesipolitiikan alalla ja direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta ... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin .../.../EY (24) asiaa koskevat säännökset , jotta voidaan laatia kattava arviointi meriympäristön tilasta.

3.     Jokaisen merialueen osalta jäsenvaltioiden, jotka valmistelevat 1 kohdassa tarkoitettua arviointia, on varmistettava seuraavat seikat 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun koordinoinnin avulla:

a)

kaikkien samaan alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden arviointimenetelmät ovat yhdenmukaisia;

b)

otetaan huomioon rajatylittävät vaikutukset ja ominaisuudet; ja

c)

otetaan huomioon samaan merialueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden kannat.

4.     Alustavasta arvioinnista saatu aineisto ja siitä saadut tiedot on annettava Euroopan ympäristökeskuksen sekä asiaan liittyvien alueellisten meri- ja kalastusorganisaatioiden ja yleissopimusten käyttöön viimeistään kolme kuukautta arvioinnin tekemisestä, jotta niitä voitaisiin käyttää yleiseurooppalaisiin meriarviointeihin, etenkin yhteisön meriympäristön tilan tarkistamiseksi 23 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

11 artikla

Ympäristön hyvän tilan määrittäminen

1.   Edellä 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alustavan arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden on kunkin merialueen osalta määritettävä Euroopan merivesiä varten ympäristön hyvän tilan erityiset ominaisuudet käyttäen liitteissä I ja III tarkoitettuja yleisiä laatukuvaajia, -perusteita ja -standardeja.

Niiden on otettava erityisesti huomioon liitteissä I ja III luetellut ominaisuudet, jotka koskevat erityisesti luontotyyppejä, biologisia tekijöitä, fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia sekä hydromorfologiaa .

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdystä arvioinnista sekä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdystä määrittämisestä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on saatu päätökseen .

12 artikla

Ympäristötavoitteiden asettaminen

1.   Edellä 10 artiklan 1 kohdassa mainitun alustavan arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden on asetettava jokaista merialuetta varten yhteiset kattavat ympäristötavoitteet , joiden avulla on tarkoitus saavuttaa ympäristön hyvä tila viimeistään vuonna 2017, ja vahvistettava niihin liittyvät indikaattorit kaikkien niille kuuluvien Euroopan merivesien osalta ja otettava tällöin huomioon liitteessä IV esitetty ominaisuuksien luettelo, joka ei ole täydellinen.

Näitä tavoitteita ja indikaattoreita laatiessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon, että samoja vesiä koskevia kansallisella, yhteisön tai kansainvälisellä tasolla asetettuja ympäristötavoitteita sovelletaan edelleen , ja varmistettava, että otetaan huomioon myös rajatylittävät vaikutukset ja tekijät .

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ympäristötavoitteet komissiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua niiden asettamisesta.

13 artikla

Seurantaohjelmien laatiminen

1.   Edellä 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyn alustavan arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden on laadittava ja toteutettava koordinoidut seurantaohjelmat, joilla arvioidaan jatkuvasti Euroopan merivesien ympäristön tilaa liitteissä III ja V esitettyjen luettelojen sekä 12 artiklan mukaisesti asetettujen ympäristötavoitteiden perusteella.

Ohjelmien on oltava johdonmukaisia kullakin merialueella tai osa-alueella ja niissä on jatkettava työtä, joka perustuu asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä , erityisesti direktiiveissä 79/409/ETY ja 92/43/ETY, tai kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettuihin arviointia ja seurantaa koskeviin sääntöihin tai yhteisön aloitteisiin, jotka koskevat paikkatietoinfrastruktuureja sekä ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa (GMES), etenkin meripalvelujen alalla, siltä osin kuin vaatimukset koskevat jäsenvaltioiden Euroopan merivesiä kyseisellä merialueella .

2.   Jäsenvaltioiden on laadittava jokaiselle merialueelle tai -osa-alueelle seurantaohjelma 1 kohdan mukaisesti, ja niiden yhteensovittamiseksi jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että:

a)

eri jäsenvaltioiden seurantamenetelmät ovat yhtenäisiä ja perustuvat selkeästi määritellyille yhteisille tavoitteille;

b)

että seurannassa otetaan huomioon rajatylittävät vaikutukset ja tekijät.

3.   Komissio vahvistaa tarvittaessa 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti seurantaa ja arviointia varten eritelmät ja standardoidut menetelmät, joissa otetaan huomioon aiemmat sitoumukset ja joilla varmistetaan seuranta- ja arviointitulosten vertailtavuus.

4.     Näistä seurantaohjelmista saatu aineisto ja niistä saadut tiedot on annettava Euroopan ympäristökeskuksen sekä asiaan liittyvien alueellisten meri- ja kalastusorganisaatioiden ja yleissopimusten käyttöön viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ohjelmien saattamisesta päätökseen, jotta niitä voitaisiin käyttää yleiseurooppalaisiin meriarviointeihin, etenkin yhteisön meriympäristön tilan tarkistamiseksi 23 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

14 artikla

Merten pilaantuminen

Jäsenvaltioiden on toteutettava meren pilaantumisen havaitsemista ja jäljitettävyyttä koskevia toimenpiteitä sekä ohjelmia.

15 artikla

Hyväksyminen

Kaikkien 10 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan sekä 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti kutakin merialuetta varten tehtyjen ilmoitusten perusteella komissio arvioi kunkin jäsenvaltion osalta, muodostavatko ilmoitetut osat tämän direktiivin tavoitteiden mukaiset puitteet.

Arviointeja tehdessään komissio arvioi puitteiden yhdenmukaisuuden eri merialueilla sekä kaikkialla yhteisössä.

Komissio voi arviointia varten pyytää kyseisiä jäsenvaltioita toimittamaan lisätietoja, joita se tarvitsee tehdäkseen päätöksensä.

Komissio voi kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut 13 artiklan mukaisesti perustettuja seurantaohjelmia koskevan ilmoituksen, hylätä minkä tahansa jäsenvaltion puitteet tai minkä tahansa niiden osan sillä perusteella, että ne eivät ole tämän direktiivin mukaisia.

Luku III

Meristrategiat: Toimenpideohjelmat

16 artikla

Toimenpideohjelmat

1.   Jäsenvaltioiden on kunkin merialueen osalta määritettävä toimenpiteet, jotka on toteutettava 11 artiklan 1 kohdan mukaisen ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi kaikilla niille kuuluvilla Euroopan merivesillä.

Nämä toimenpiteet on suunniteltava 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetun alustavan arvioinnin perusteella sekä 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettujen ympäristötavoitteiden mukaisesti ja ottaen huomioon liitteessä VI luetellut toimenpidetyypit ja asiaankuuluvat rajatylittävät vaikutukset ja tekijät, ja niiden on perustuttava seuraaviin ympäristöperiaatteisiin:

a)

varovaisuusperiaate sekä periaatteet, joiden mukaan olisi toteutettava ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, ympäristövahingot olisi korjattava ensisijaisesti niiden lähteellä ja aiheuttajan olisi vastattava kustannuksista;

b)

ekosysteemiin perustuva lähestymistapa.

Jäsenvaltioiden on päätettävä toimenpiteistä, jotka on toteutettava merten pilaantumisen jäljitettävyyttä ja havaitsemista koskevan 14 artiklan perusteella.

2.     Jäsenvaltioiden toimenpideohjelmiin on sisällytettävä alueellisia suojelutoimenpiteitä. Toimenpiteisiin on sisällytettävä vähintään, mutta ei pelkästään direktiivissä 92/43/ETY tarkoitettujen erityisten suojelutoimien alueiden käyttö, direktiivissä 79/409/ETY tarkoitettujen erityissuojelualueiden käyttö ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten kokouksen päätöksellä VII/5 sovitut suojellut merialueet sekä muista kansainvälisistä tai alueellisista sopimuksista, joissa yhteisö on osapuolena, johtuvat velvoitteet.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että näistä alueista muodostetaan viimeistään vuoteen 2012 mennessä suojeltujen merialueiden yhdenmukainen ja edustava verkosto. Verkostoon on sisällytettävä kaikenlaiselta mineraalien hyödyntämiseltä suojeltuja riittävän suuria alueita, jotta voidaan suojella muun muassa kutu-, kasvu- ja ruokailupaikkoja ja säilyttää tai palauttaa ekosysteemien eheys, rakenne ja toiminta.

3.   Jäsenvaltioiden on yhdistettävä 1 kohdan mukaisesti suunnitellut toimenpiteet toimenpideohjelmaksi ja otettava samalla huomioon toimenpiteet, joita edellytetään asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten perusteella. Erityisesti jäsenvaltioiden on otettava aiheellisesti huomioon direktiivin 91/271/ETY, direktiivin 2006/7/EY ja [ympäristön laatunormeista vesipolitiikan alalla annetun] direktiivin .../EY täytäntöönpanosta saatavat edut.

4.     Toimenpideohjelmiin on erityisesti sisällytettävä seuraavat asiat:

a)

rannikkovesiin, jokisuiden vaihettumisvesiin ja aluevesiin liittyvät toimenpiteet direktiivin 2000/60/EY nojalla; ja

b)

meriluonnonsuojelualueiden suojelutoimenpiteet 7 artiklan nojalla.

5.   Laatiessaan 3 kohdan mukaista toimenpideohjelmaa jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon kestävä kehitys ja erityisesti suunniteltujen toimenpiteiden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Jäsenvaltioiden on luotava hallinnolliset puitteet ja foorumeita, jotka mahdollistavat meriasioiden monialaisen käsittelyn, jotta voidaan kytkeä ympäristötieteet ja -toimet alueen taloudelliseen, sosiaaliseen ja hallinnolliseen kehitykseen ja hyötyä näin tällaisesta vuorovaikutuksesta.

Jäsenvaltioiden on ennen uusien toimenpiteiden käyttöönottoa varmistettava, että toimenpiteet ovat kustannustehokkaita ja teknisesti toteuttamiskelpoisia, ja suoritettava vaikutusten arviointi, joka sisältää yksityiskohtaiset kustannus-hyötyanalyysit.

6.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toimenpideohjelmissaan siitä, kuinka toimenpiteet toteutetaan ja kuinka ne edistävät 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

7.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille, joita asia koskee, toimenpideohjelmistaan kolmen kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta.

8.   Jollei 19 artiklasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ohjelmat ovat toiminnallisia kahden vuoden kuluessa niiden valmistumisesta.

9.     Komissio vahvistaa kaikkia sidosryhmiä kuultuaan viimeistään ... (25) 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yksityiskohtaiset perusteet ja standardit valtamerien hyvän hallinnon periaatteiden noudattamiseksi.

17 artikla

Poikkeukset

1.   Jos jäsenvaltio , joka on laatinut toimenpideohjelman 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti, havaitsee tapauksen, jossa jostakin jäljempänä luetelluista syistä ympäristötavoitteita ja ympäristön hyvää tilaa ei voida saavuttaa kyseisen jäsenvaltion toimin, sen on ilmoitettava tapaus selkeästi toimenpideohjelmassaan ja toimitettava komissiolle kantansa tueksi tarvittavat perustelut :

a)

ympäristötavoitteet eivät ole asianmukaisia tämän jäsenvaltion suhteen johtuen ominaisuuksista, joiden takia asia ei koske tätä jäsenvaltiota;

b)

yhteisön lainsäädännön nojalla kyseiseen toimenpiteeseen tai kyseisiin toimenpiteisiin ryhtyminen ei kuulu yksinomaan tälle jäsenvaltiolle;

c)

kansainvälisen lainsäädännön nojalla kyseiseen toimenpiteeseen tai kyseisiin toimenpiteisiin ryhtyminen ei kuulu yksinomaan tälle jäsenvaltiolle;

d)

jonkin toisen jäsenvaltion, kolmannen maan , Euroopan yhteisön tai muun kansainvälisen järjestön toimi tai toimien puute;

e)

luonnon tai ylivoimaisen esteen aiheuttamat olosuhteet;

f)

ilmastonmuutos;

g)

merivesien fyysisten ominaisuuksien muutokset sellaisten toimien seurauksena, joiden ensisijaisena perusteena on yleinen etu.

2.     Jokaisen jäsenvaltion, joka vetoaa 1 kohdan b, c, d, e tai f alakohdassa tarkoitettuihin perusteluihin, on sisällytettävä toimenpideohjelmaansa tilapäisiä toimenpiteitä, jotka ovat yhteensopivia yhteisön lainsäädännön ja kansainvälisen lainsäädännön kanssa, jotta voitaisiin minimoida vaikutuksia , jos ympäristön hyvää tilaa ei voida saavuttaa Euroopan merivesillä kyseisellä merialueella.

3.    Jokaisen jäsenvaltion, joka vetoaa 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuihin perusteluihin, on varmistettava, että muutokset eivät pysyvästi estä tai vaaranna ympäristön hyvän tilan saavuttamista kyseisellä merialueella.

4.    Kun jäsenvaltio vetoaa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin perusteluihin ja komissio hyväksyy perustelun, komission on välittömästi ryhdyttävä kaikkiin sen käytössä oleviin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kyseinen ympäristötavoite toteutetaan.

18 artikla

Tiedottaminen

Kun jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta Euroopan merivesien ympäristön tilaan mutta jota ei voida ratkaista kansallisilla toimenpiteillä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja toimitettava komissiolle tarvittava näyttö kantansa tueksi.

19 artikla

Hyväksyminen

Komissio arvioi 16 artiklan 7 kohdan mukaisesti ilmoitettujen toimenpideohjelmien perusteella kunkin jäsenvaltion osalta, muodostavatko ohjelmat asianmukaisen tavan saavuttaa 11 artiklan 1 kohdassa määritetyn ympäristön hyvä tila.

Arviointeja tehdessään komissio arvioi toimenpideohjelmien yhdenmukaisuuden eri puolilla yhteisöä.

Komissio voi arviointia varten pyytää kyseisiä jäsenvaltioita toimittamaan lisätietoja, joita se tarvitsee tehdäkseen päätöksensä.

Komissio voi kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut toimintaohjelmaa koskevan ilmoituksen, hylätä minkä tahansa jäsenvaltion ohjelman tai sen osan sillä perusteella, että se ei ole tämän direktiivin mukainen.

Luku IV

Ajantasaistaminen, raportointi ja tiedottaminen

20 artikla

Ajantasaistaminen

1.   Jäsenvaltioiden on kunkin merialueen osalta varmistettava, että niiden meristrategiat pidetään ajan tasalla.

2.   Edellä 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on tarkistettava seuraavassa luetellut meristrategioiden osat joka kuudes vuosi strategioiden laatimisen jälkeen:

a)

10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alustava arviointi sekä 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ympäristön hyvän tilan toteaminen;

b)

12 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetut ympäristötavoitteet;

c)

13 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut seurantaohjelmat;

d)

16 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditut toimenpideohjelmat.

3.   Tiedot ajantasaistamisista, joita mahdollisesti tehdään edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tarkistusten seurauksena, on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille, joita asia koskee, kolmen kuukauden kuluessa niiden julkaisemisesta 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4.   Sovelletaan 15 ja 19 artiklaa soveltuvin osin.

21 artikla

Välikertomukset

Jäsenvaltioiden on kolmen vuoden kuluessa kunkin toimintaohjelman julkaisemisesta tai sen ajantasaistamisesta 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle välikertomus, jossa käsitellään kyseisen ohjelman täytäntöönpanon edistymistä.

22 artikla

Yleisön kuuleminen ja tiedottaminen

1.   Jäsenvaltioiden on yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/35/EY (26) mukaisesti varmistettava kaikkien sidosryhmien aktiivinen osallistuminen tämän direktiivin täytäntöönpanoon, erityisesti luvussa II ja III tarkoitettujen meristrategioiden laatimiseen sekä niiden ajantasaistamiseen 20 artiklan mukaisesti.

2.     Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan käytettävä 1 kohdassa tarkoitetussa sidosryhmien osallistumisessa olemassa olevia hallintoelimiä tai rakenteita, mukaan lukien alueelliset mertensuojelusopimukset, neuvoa-antavat tieteelliset tahot ja alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat.

3.     Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön neuvotteluja ja säännöllistä tietojenvaihtoa varten rakenne, joka kokoaa yhteen toimivaltaiset paikallisviranomaiset, asiantuntijat, valtiosta riippumattomat järjestöt ja kaikki merialueella tai -osa-alueella toimivat henkilöt. Tällä rakenteella on oltava suora yhteys Euroopan unionin suosittelemiin kalastusalan alueellisiin neuvoa-antaviin toimikuntiin.

4.   Jäsenvaltioiden on julkaistava yhteenvedot meristrategioiden jäljempänä luetelluista osista tai niihin liittyvistä ajantasaistamisista ja varmistettava, että yleisöllä on mahdollisuus esittää niistä huomionsa:

a)

10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alustava arviointi sekä 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ympäristön hyvän tilan määrittäminen;

b)

12 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetut ympäristötavoitteet;

c)

13 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut seurantaohjelmat;

d)

16 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditut toimenpideohjelmat.

5.   Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (27) mukaisesti meristrategioiden laatimisessa käytetyt tausta-asiakirjat ja tiedot asetetaan saataville pyynnöstä. Erityisesti alustavasta arvioinnista ja seurantaohjelmista saatavat tiedot on asetettava yleisön saataville Internetin tai muun soveltuvan televiestintävälineen kautta.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla on tehtäviensä hoitamista varten rajoittamaton mahdollisuus saada ja käyttää kyseisiä tietoja.

23 artikla

Komission kertomukset

1.   Komission julkaisee ensimmäinen arviointikertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki toimenpideohjelmat, ja viimeistään vuonna 2017 .

Tämän jälkeen komissio julkaisee kertomuksen joka kuudes vuosi.

Se toimittaa kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.     Komissio julkaisee ... (28) mennessä kertomuksen, jossa tuodaan esiin tämän direktiivin mahdollisten parannusten ja 3 artiklassa mainittujen velvoitteiden, sitoumusten ja aloitteiden väliset ristiriidat ja täydentävyydet .

Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa on oltava:

a)

katsaus direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä;

b)

Euroopan ympäristökeskuksen sekä asiaan liittyvien alueellisten meri- ja kalastusorganisaatioiden ja -yleissopimusten kanssa yhteistyössä laadittu selvitys meriympäristön tilasta yhteisössä;

c)

katsaus meristrategioista sekä niiden parantamista koskevat suositukset;

d)

yhteenveto komission 19 artiklan mukaisesti tekemistä arvioinneista, jotka liittyvät jäsenvaltioilta 18 artiklan mukaisesti saatuihin tietoihin;

e)

yhteenveto komission antamista vastauksista jäsenvaltioiden 21 artiklan mukaisesti toimittamiin kertomuksiin;

f)

yhteenveto vastauksista Euroopan parlamentin ja neuvoston edellisistä meristrategioista esittämiin huomautuksiin.

4.     Komissio antaa ... (29) selvityksen meriympäristön tilasta yhteisölle tärkeillä arktisilla vesillä ja tarvittaessa ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianmukaisia toimia näiden alueiden suojelemiseksi, Pohjoisnapa-alueen julistamiseksi suojelluksi alueeksi Antarktis-alueen tapaan ja sen nimeämiseksi rauhalle ja tieteelle omistetuksi luonnonsuojelualueeksi.

Jäsenvaltioiden, joiden Euroopan merivesiin kuuluu arktisen alueen vesiä, on asetettava kyseisten vesien alustavan arvioinnin tulokset Arktisen neuvoston saataville.

24 artikla

Suojelualueita koskeva edistymisraportti

Komissio esittää ... (30) kertomuksen siitä, miten on edistytty suojeltujen alueiden verkoston perustamisessa ja alueiden sulkemisessa suojeltujen kasvupaikkojen ja -aikojen aikaansaamiseksi biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten kokouksen päätöksellä VII/5 sovittujen sitoumusten mukaisesti, ja miten yhteisö on myötävaikuttanut kyseisen verkoston aikaansaamiseen.

Tällä perusteella komissio ehdottaa tarvittaessa perustamissopimuksessa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti yhteisön lisätoimia, joita tarvitaan suojeltujen merialueiden edustavan verkoston tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2012 mennessä.

25 artikla

Direktiivin tarkistus

1.    Komissio tarkistaa tämän direktiivin ... (31) ja tekee tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen tarpeellisiksi osoittautuneista muutoksista , joiden tavoitteena on:

a)

edistää ympäristön hyvän tilan saavuttamista Euroopan merivesillä, jos tilaa ei ole saavutettu vuoteen 2017 mennessä;

b)

edistää ympäristön hyvän tilan säilyttämistä Euroopan merivesillä, jos tila on saavutettu vuoteen 2017 mennessä.

2.     Komission ottaa erityisesti huomioon ensimmäisen arviointiraportin, joka on laadittu 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

26 artikla

Yhteisön rahoitus

1.     Kun otetaan huomioon, että meristrategian laatiminen on luonnostaan painopistealue, tämän direktiivin täytäntöönpanoa tuetaan yhteisön rahoitusvälineillä vuodesta 2007 alkaen.

2.     Euroopan unioni osallistuu jäsenvaltioiden laatimien ohjelmien rahoittamiseen olemassa olevien rahoitusvälineiden mukaisesti.

Luku V

Loppusäännökset

27 artikla

Tekniset mukautukset

1.   Liitteet III, IV ja V mukautetaan tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ottaen huomioon 20 artiklan 2 kohdassa vahvistetut määräajat meristrategioiden tarkistusta ja ajantasaistamista varten.

2.   Tarvittaessa komissio voi 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vahvistaa:

a)

standardit liitteiden III, IV ja V soveltamista varten;

b)

tekniset formaatit tietojen siirtoa ja käsittelyä varten, mukaan luettuina tieteelliset ja kartografiset tiedot.

28 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa direktiivin 2000/60/EY 21 artiklan 1 kohdassa perustettu komitea, jäljempänä ”komitea”.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.     Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1-4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

29 artikla

Euroopan merivesien ulkopuolella sijaitsevat vedet

Euroopan parlamentin ja neuvoston tai tarvittaessa neuvoston on hyväksyttävä yhteisön toimenpiteitä, joiden avulla voidaan parantaa Euroopan merivesien ulkopuolella sijaitsevien vesien tilaa silloin, kun parantaminen on mahdollista yhteisön tai jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien toimien valvonnan avulla.

Nämä toimenpiteet hyväksytään komission esittämien ehdotusten perusteella ... (32) perustamissopimuksessa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

30 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ... (33). Niiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle kyseiset toimenpiteet sekä kyseisten säännösten ja tämän direktiivin säännösten välinen vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

31 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

32 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)   EUVL C 185, 8.8.2006, s. 20 .

(2)   EUVL C 206, 29.8.2006, s. 5 .

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. marraskuuta 2006.

(4)   EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1 .

(5)  EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(6)  EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

(7)  EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1.

(8)  EYVL L 309, 13.12.1993, s. 1.

(9)  EYVL L 73, 16.3.1994, s. 19.

(10)  EYVL L 104, 3.4.1998, s. 1.

(11)  EYVL L 118, 8.5.2000, s. 44.

(12)  EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1 .

(13)  EYVL L 322, 14.12.1999, s. 32.

(14)  EYVL L 67, 12.3.1983, s. 1.

(15)  EUVL ....

(16)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(17)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(18)   Kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta.

(19)   Kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta.

(20)  EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

(21)  Kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

(22)  EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(23)  EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37.

(24)  EUVL ....

(25)  Kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

(26)   EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17 .

(27)   EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26 .

(28)  Neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

(29)  Kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

(30)  Kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

(31)   10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

(32)  Neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

(33)   Kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

LIITE I

4 JA 11 ARTIKLASSA TARKOITETUT EDELLYTYKSET

a)

Suuntauksia kuvaavien tietojen perusteella merialueen biologinen monimuotoisuus säilyy (kun suuntaukset ovat vakaita) ja palautuu (kun heikkenevä suuntaus on pantu merkille), myös ekosysteemien, luontotyyppien ja lajien osalta, kun kiinnitetään erityistä huomiota ihmisen toiminnan johdosta haavoittuvimpiin osiin tiettyjen ympäristöön liittyvien ominaisuuksien perusteella: heikkous, herkkyys, hidas kasvu, vähäinen lisääntyvyys, pitkäikäisyys, sijainti etäällä levinneisyysalueesta, vähäinen geenivirta ja geneettisesti erilaiset alalajit;

b)

kaikki meren elollisten luonnonvarojen kannat ovat elpyneet tasolle ja säilyvät tasolla, joka takaa lajien runsauden pitkällä aikavälillä ja niiden lisääntymiskapasiteetin täydellisen säilymisen, ja lajien ikä- ja kokorakenne osoittaa kannan olevan hyvässä kunnossa;

c)

ihmisen toiminta ei saa (oleellisesti) vaikuttaa sellaisten lajien levinneisyyteen ja runsauteen, joita ei suoraan käytetä hyödyksi;

d)

kalastuksen kielteiset vaikutukset meriympäristöön, mukaan lukien merenpohjaan sekä muiden kuin kohdelajien ja kalanpoikasten satunnaiseen pyyntiin, ovat vähentyneet;

e)

pienten ”rehukalalajien” kannat, ravintoketjun alimmalla tasolla, ovat kestäviä, erityisesti kun otetaan huomioon niiden merkitys niistä riippuvaisille petokaloille, mukaan lukien kalat, joilla on kaupallista arvoa, sekä ekosysteemien ja niiden resurssien kestävälle säilymiselle;

f)

ihmisen toiminnasta peräisin olevien ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuudet, hormonitoimintaan vaikuttavat synteettiset aineet ja kemialliset tuotteet mukaan lukien, ovat lähes olemattomat eivätkä voi suoraan tai välillisesti aiheuttaa vahinkoa ympäristölle tai ihmisten terveydelle;

g)

luonnosta peräisin olevien ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuudet ovat lähellä ekosysteemin luonnollista tasoa;

h)

rannikolta tai sisämaasta, vesiviljelystä tai viemäreiden ja muiden valumien päästöistä peräisin olevien orgaanisten yhdisteiden ja lannoitteiden vaikutukset ovat tasolla, joka ei vaikuta ympäristöön tai ihmisten terveyteen taikka merten ja rannikoiden oikeutettuun käyttöön;

i)

rehevöityminen, joka johtuu esimerkiksi ravinteiden, kuten fosforin ja typen päästöistä, on saatu vähennetyksi tasolle, jolla ei enää aiheudu haitallisia vaikutuksia, kuten biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, ekosysteemin heikentymistä, vahingollisia leväkukintoja ja merenpohjan vesien hapenpuutetta;

j)

merenpohjan, sen sisustan tai pohjalajien tutkimuksesta tai hyväksikäytöstä aiheutuvat vaikutukset merten ja rannikoiden ekosysteemeihin, mukaan lukien luontotyypit ja lajit, on vähennetty minimiin eivätkä ne ole kielteisiä suhteessa pohjaekosysteemien ja niihin liittyvien ekosysteemien rakenteelliseen ja ympäristölliseen eheyteen;

k)

jätteiden määrää meri- ja rannikkoympäristöissä on vähennetty sellaiselle tasolle, että voidaan varmistaa, että ne eivät uhkaa merten lajeja ja luontotyyppejä, ihmisten terveyttä sekä rannikkoyhteisöjen turvallisuutta ja taloutta;

l)

säännellyt toiminnalliset päästöt porauslautoilta ja putkistoista sekä porauslietteen käyttö eivät ole enää merkittävä riski meriympäristölle, ja avomerellä sijaitsevista öljyn- ja kaasuntuotantolaitoksista peräisin olevien aineiden satunnaiset päästöt on saatu minimoitua;

m)

kaikkia toiminnallisia ja meriliikenteestä peräisin olevia päästöjä säännellään kansainvälisellä lainsäädännöllä, meriympäristön suojelua koskevilla alueellisilla yleissopimuksilla tai EU:n lainsäädännöllä ja niiden osalta noudatetaan annettuja säännöksiä, ja onnettomuuksien riski on saatu minimoitua;

n)

säännölliset öljypäästöt öljynporauslautoilta ja öljyputkista sekä porauksesta aiheutuvan vahingollisen lietteen käyttö on lopetettu ja näiden aineiden satunnaiset päästöt on saatu minimoitua;

o)

eri toiminnoista aiheutuvat haitalliset päästöt ja meriliikenteestä peräisin olevat päästöt on poistettu ja haitallisia päästöjä mahdollisesti aiheuttavien onnettomuuksien riski on vähennetty minimiin;

p)

eksoottisten lajien tarkoituksellinen levittäminen meri- ja rannikkoympäristöön on kielletty, niiden satunnaista leviämistä on rajoitettu minimiin ja painolastivedet on poistettu mahdollisena leviämisen lähteenä. Uusien lajien käyttö (mukaan lukien eksoottiset ja geneettisesti muunnetut lajit) vesiviljelyssä on kielletty ilman ennalta tehtyä vaikutusten arviointia;

q)

ihmisten harjoittamasta rakennustoiminnasta aiheutuvat vaikutukset merten ja rannikoiden lajeihin ja luontotyyppeihin on vähennetty minimiin, eivätkä ne ole kielteisiä merenpohjan ja muiden ekosysteemien rakenteellisen ja ekologisen eheyden kannalta, eikä merten ja rannikoiden lajien ja luontotyyppien kykyyn sopeuttaa levinneisyysalueensa ilmastonmuutokseen vaikuteta kielteisesti;

r)

muun muassa meriliikenteestä ja vedenalaisista äänilaitteista peräisin oleva melusaaste on vähennetty minimiin tavoitteena välttää meren elämälle, ihmisten terveydelle ja merten ja rannikoiden oikeutetulle käytölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia;

s)

kaiken nesteen tai kaasun järjestelmällinen/tarkoituksellinen päästäminen vesialueelle on kielletty ja kiinteiden aineiden päästäminen vesialueelle on kielletty, paitsi jos siihen on saatu lupa kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja jos on tehty ympäristövaikutusten arviointi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY (1) ja asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti;

t)

kaiken nesteen tai kaasun järjestelmällinen/tarkoituksellinen päästäminen merenpohjaan/merenpohjan sisustaan on kielletty ja kiinteiden aineiden päästäminen merenpohjaan/merenpohjan sisustaan on kielletty, paitsi jos siihen on saatu lupa kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja jos on tehty ympäristövaikutusten arviointi direktiivin 85/337/ETY ja asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti;

u)

kaikilla alueilla ihmisen mahdollisesti haitalliselta toiminnalta suojeltujen merialueiden osuus sekä näiden alueiden ekosysteemien monimuotoisuus ovat riittävät suojeltujen merialueiden alueellisen ja globaalin verkoston luomiseksi.


(1)  EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/35/EY.

LIITE II

9 ARTIKLAN 1 KOHTA

1) Toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite — nimetyn viranomaisen virallinen nimi ja osoite.

2) Toimivaltaisen viranomaisen oikeudellinen asema — selvitys toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisesta asemasta ja tarvittaessa ote tai jäljennös sen perustamissäännöksestä, perustamissopimuksesta tai vastaavasta oikeudellisesta asiakirjasta.

3) Vastuut — selvitys kunkin toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja tehtävistä kaikilla merivesillä, joita asia koskee.

4) Osallisuus — jos toimivaltainen viranomainen toimii muita toimivaltaisia viranomaisia koordinoivana elimenä, vaaditaan luettelo kyseisistä elimistä sekä selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä.

5) Alueellinen koordinointi — tiivistelmä koordinoinnin varmistamiseksi luoduista järjestelyistä niiden jäsenvaltioiden välillä, joilla on Euroopan merivesiä samalla merialueella.

LIITE III

10 ARTIKLAN 1 KOHTA, 11 ARTIKLAN 1 KOHTA JA 13 ARTIKLAN 1 KOHTA

Taulukko 1 — Ominaisuudet

Fysikaaliset ja kemialliset tekijät

syvyysominaisuudet,

vuosittaiset ja kausittaiset lämpötilaolosuhteet,

vallitsevat virrat sekä arvioidut kierto-/ja korvautumisajat,

suolaisuus, mukaan luettuna suuntaukset ja gradientit alueen eri osissa.

Luontotyypit

Vallitsevat luontotyypit ja kuvaus niille ominaisista fyysisistä ja kemiallisista ominaisuuksista — syvyys, lämpötilat, virtaukset, suolaisuus, rakenne ja pohjan koostumus.

Erityisten luontotyyppien määrittäminen ja kartoittaminen, erityisesti niiden luontotyyppien, jotka yhteisön lainsäädännössä (luontotyyppi- ja lintudirektiivi) tai kansainvälisissä yleissopimuksissa tunnustetaan tai nimetään tieteellisesti tai biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen kiinnostaviksi.

Muut erityisalueet, jotka ominaisuuksiensa, sijaintinsa tai strategisen merkityksensä vuoksi on syytä mainita. Näihin voi kuulua alueita, joihin kohdistuu voimakkaita tai erityisiä paineita tai alueita, joita on syytä suojella erityisjärjestelyin.

Biologiset tekijät

Selvitys vallitseviin luontotyyppeihin liittyvistä biologisista yhteisöistä. Selvityksen olisi sisällettävä tiedot tyypillisistä kasvi- ja eläinplanktonyhteisöistä, mukaan luettuina tyypilliset lajit, kausittaiset ja maantieteelliset vaihtelut sekä arviot perustuotannosta ja sekundäärisestä tuotannosta. Lisäksi olisi annettava tiedot selkärangattomasta pohjaeläimistöstä, mukaan luettuina lajikoostumus, biomassa, tuottavuus sekä vuosittaiset ja kausittaiset vaihtelut. Selvityksessä olisi esitettävä tiedot myös kalakantojen rakenteesta, mukaan luettuina kantojen runsaus, levinneisyys ja ikäja kokorakenne.

Selvitys kaikkien (osa)alueella esiintyvien merinisäkäslajien kannanvaihtelusta, luonnollisesta ja tosiasiallisesta levinneisyysalueesta ja tilasta. EU:n lainsäädännön (luontotyyppidirektiivin) tai kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvista lajeista on annettava myös selvitys merkittävimmistä uhkista sekä suojelu- ja hoitotoimenpiteistä.

Selvitys kaikkien (osa)alueella esiintyvien merilintulajien kannanvaihtelusta, luonnollisesta ja tosiasiallisesta levinneisyysalueesta ja tilasta. EU:n lainsäädännön (lintudirektiivin) tai kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvista lajeista on annettava myös selvitys merkittävimmistä uhkista sekä suojelu- ja hoitotoimenpiteistä.

Selvitys kaikkien niiden (osa)alueella esiintyvien muiden lajien kannanvaihtelusta, luonnollisesta ja tosiasiallisesta levinneisyysalueesta ja tilasta, jotka kuuluvat EU:n lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan, mukaan luettuna selvitys merkittävimmistä uhkista sekä suojelu- ja hoitotoimenpiteistä.

Selvitys vieraiden tulokaslajien esiintymisestä, runsaudesta ja levinneisyydestä (osa) alueella.

Muut ominaisuudet

Selvitys ravinteiden lisääntymisestä tai päästöistä, ravinteiden kierrosta (virtaukset sekä sedimentin ja veden vuorovaikutus), alueellinen levinneisyys ja seuraukset.

Selvitys kemiallisen pilaantumisen yleisestä tilasta, mukaan luettuna ongelmalliset kemikaalit, sedimentin pilaantuminen, ongelmalliset alueet, terveyskysymykset (kalanlihan saastuminen).

Muut (osa)alueelle tyypilliset/erityiset seikat ja ominaisuudet (esim. upotetut sotatarvikkeet).


Taulukko 2 — Paineet ja vaikutukset

Yleistä

Pilaantuminen tarkoittaa ihmisen toimesta suoraan tai välillisesti tapahtuvaa aineiden tai energian, ihmisten aiheuttama melu mukaan luettuna, johtamista meriympäristöön niin, että sen seurauksena joko tosiasiallisesti tai todennäköisesti elolliset luonnonvarat ja merellinen elämä vahingoittuisivat, ihmisten terveys vaarantuisi, merellä tapahtuva toiminta, kuten kalastus, matkailu ja virkistyskäyttö ja muu oikeutettu meren käyttö, vaikeutuisi, meriveden käyttöominaisuudet huonontuisivat, viihtyisyys vähenisi tai aiheutuisi muita vastaavia haittoja.

Fyysinen menetys

Tukahduttaminen (esim. keinotekoisilla rakenteilla, ruoppausjätteen läjityksellä)

Tukkiminen (esim. pysyvillä rakenteilla)

Fyysinen vahinko

Liettyminen (esim. valumat, ruoppaus, laskuojat)

Kuluminen (esim. veneily, ankkurointi)

Selektiivinen hyödyntäminen (esim. hiekanotto, eläinten tarttuminen pyydyksiin)

Muu kuin fyysinen häiriö

Melu (esim. veneily, seismiset ilmiöt)

Visuaalinen häiriö (esim. virkistystoiminnot)

Myrkyllinen pilaantuminen

Synteettisten yhdisteiden (esim. torjunta-aineet, kiinnittymisenestoaineet, PCB-yhdisteet) leviäminen ympäristöön

Muiden kuin synteettisten yhdisteiden (esim. raskasmetallit, hiilivedyt) leviäminen ympäristöön

Muu kuin myrkyllinen pilaantuminen

Ravinteiden lisääntyminen (viljelyksestä johtuvat valumat, laskuojat)

Orgaanisten ravinteiden lisääntyminen (vesiviljely, laskuojat)

Muutokset lämpötiloissa (esim. laskuojat, voimalaitokset)

Muutokset sameudessa (esim. valumat, ruoppaus)

Muutokset suolaisuudessa (esim. vedenotto, laskuojat)

Biologinen häiriö

Mikrobiperäisten patogeenien pääseminen ympäristöön

Tulokaslajien leviäminen ympäristöön ja lajien siirtäminen

Lajien selektiivinen pyynti (esim. kaupallinen ja virkistyskalastus)

LIITE IV

12 ARTIKLAN 1 KOHTA

1) Jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kullakin merialueella tai osa-alueella kuuluvia merivesiä kuvaavien tekijöiden riittävä käsittely.

2) Tarve asettaa a) tavoitteet, joilla vahvistetaan ympäristön hyvän tilan määritelmään perustuvat tavoiteltavat olosuhteet, b) mitattavat tavoitteet, jotka mahdollistavat seurannan ja c) toiminnalliset tavoitteet, jotka liittyvät konkreettisiin täytäntöönpanotoimiin tulosten saavuttamiseksi.

3) Ympäristön tavoiteltavan tilan määrittäminen sekä sen ilmaiseminen mitattavissa olevina tekijöinä, jotka luonnehtivat tietyn jäsenvaltion Euroopan merivesiä tietyllä merialueella tai osa-alueella.

4) Asetettujen tavoitteiden johdonmukaisuus ja ristiriidattomuus.

5) Tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien resurssien määrittäminen.

6) Tavoitteiden sekä niiden saavuttamiseen tarvittavan aikataulun asettaminen.

7) Edistymisen seurantaan sekä tavoitteiden saavuttamista edistävien hallintopäätösten ohjaamiseen käytettävien indikaattorien määrittäminen.

8) Tarvittaessa viitearvojen määrittäminen (tavoite- ja raja-arvot).

9) Sosiaalisten ja taloudellisten seikkojen asianmukainen huomioiminen tavoitteita asetettaessa.

10) Laadittujen ympäristötavoitteiden, niihin liittyvien indikaattorien sekä raja- ja tavoitearvojen tarkastelu 1 artiklassa esitetyn yleisen ympäristötavoitteen näkökulmasta, jotta voidaan arvioida, johtaisiko näiden tavoitteiden saavuttaminen ympäristön tavoitellun tilan saavuttamiseen jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla.

11) Asetettujen tavoitteiden yhdenmukaisuus niiden sitoumusten kanssa, joita yhteisö ja jäsenvaltiot ovat tehneet asiaa koskevien kansainvälisten ja alueellisten sopimusten perusteella.

12) Kun ympäristötavoitteet ja indikaattorit on koottu yhteen, niitä olisi tarkasteltava yhdessä 1 artiklassa asetetun yleisen ympäristötavoitteen kanssa sen arvioimiseksi, johtaisiko tavoitteiden saavuttaminen meriympäristön tavoiteltavaan tilaan.

LIITE V

13 ARTIKLAN 1 KOHTA

1) On toimitettava tiedot, joiden avulla voidaan arvioida ympäristön tila, ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi vielä tarvittavat toimet sekä edistyminen hyvän tilan saavuttamisessa sellaisena kuin se on määritetty liitteen III sekä liitteiden I ja III mukaan vahvistettavien yksityiskohtaisten standardien ja perusteiden mukaisesti.

2) On varmistettava niiden tietojen kerääminen, joiden avulla voidaan määrittää asiamukaiset indikaattorit 12 artiklassa säädettyjä ympäristötavoitteita varten.

3) On varmistettava niiden tietojen kerääminen, joiden avulla voidaan arvioida 16 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden vaikutus.

4) Ohjelmiin on sisällytettävä toimia, joiden avulla määritetään muutoksen syy ja siten mahdolliset korjaavat toimenpiteet, joita olisi toteutettava ympäristön hyvän tilan palauttamiseksi, kun tilan on havaittu poikkeavan toivotusta.

5) On toimitettava tiedot kemiallisista pilaavista aineista, joita havaitaan ihmisten ravintona käytettävissä, kaupallisen kalastuksen alueilta saatavissa lajeissa.

6) Ohjelmiin on sisällytettävä toimia, joilla varmistetaan, että korjaavilla toimenpiteillä saavutetaan toivotut muutokset eikä niillä ole epätoivottavia sivuvaikutuksia.

7) On yhdistettävä tiedot merialueittain.

8) On laadittava yhteisön tason seurannassa käytettävät tekniset eritelmät ja standardoidut menetelmät, joilla varmistetaan tietojen vertailtavuus.

9) On varmistettava mahdollisimman suuressa määrin alueellisella ja kansainvälisellä tasolla laadittujen voimassa olevien ohjelmien yhdenmukaisuus, jotta voidaan edistää johdonmukaisuutta näiden ohjelmien välillä ja välttää toimien päällekkäisyys.

10) Ohjelmiin on sisällytettävä osana 10 artiklassa säädettyä alustavaa arviointia arviointi ympäristöolosuhteiden merkittävimmistä muutoksista sekä tarvittaessa uusista ja esiin tulevista kysymyksistä.

11) On käsiteltävä 10 artiklassa säädetyn alustavan arvioinnin osana liitteessä III lueteltuja tekijöitä sekä niiden luonnollista vaihtelevuutta sekä arvioitava edistymistä 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettujen ympäristötavoitteiden saavuttamisessa käyttäen tarvittaessa niihin liittyviä indikaattoreita sekä niiden raja- ja tavoitearvoja.

LIITE VI

16 ARTIKLAN 1 KOHTA

1) Panosten valvonta: hallintotoimenpiteet, jotka vaikuttavat ihmisten sallitun toiminnan määrään.

2) Tuotosten valvonta: hallintotoimenpiteet, jotka vaikuttavat ekosysteemin osaan kohdistuvan sallitun häiriön määrään.

3) Alueellisen ja ajallisen jakautumisen valvonta: hallintotoimenpiteet, jotka vaikuttavat siihen, missä ja milloin toiminta sallitaan.

4) Hallinnon koordinointitoimenpiteet: välineet, joilla varmistetaan hallinnon koordinointi.

5) Taloudelliset kannustimet: hallintotoimenpiteet, joilla edistetään sitä, että merien ekosysteemiä käyttävien taloudellisen edun mukaista on toimia tavoilla, joilla saavutetaan ekosysteemiä koskevat ekologiset tavoitteet.

6) Lieventämis- ja kunnostamisvälineet: hallintovälineet, joilla ohjataan ihmisten toimia merien ekosysteemien vahingoittuneiden osien ennallistamiseen.

7) Viestintä, sidosryhmien osallistuminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen.

P6_TA(2006)0483

Elohopeaa sisältävät mittalaitteet *** I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tiettyjen elohopeaa sisältävien mittalaitteiden markkinoille saattamista koskevista rajoituksista (KOM(2006)0069 — C6-0064/2006 — 2006/0018(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0069) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0064/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0287/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2006)0018

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. marraskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/.../EY antamiseksi neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tiettyjen elohopeaa sisältävien mittalaitteiden markkinoille saattamista koskevista rajoituksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komission 28 päivänä tammikuuta 2005 antamassa elohopeaa koskevaa yhteisön strategiaa käsittelevässä tiedonannossa tarkastellaan kaikkia elohopean käyttökohteita ja päädytään katsomaan, että olisi asianmukaista ottaa käyttöön yhteisön tasoisia tuotteitten markkinoille saattamiseen liittyviä rajoituksia, jotka koskevat elohopeaa sisältäviä muita kuin sähköisiä tai elektronisia mitta- ja valvontalaitteita; kyseiset laitteet muodostavat tärkeimmän elohopeatuoteryhmän, johon ei vielä ole kohdistettu yhteisön toimia.

(2)

Rajoittamalla elohopeaa sisältävien mittalaitteitten saattamista markkinoille estettäisiin elohopean pääsy jätevirtaan, mikä puolestaan olisi hyödyllistä ympäristön ja ajan mittaan myös ihmisten terveyden kannalta.

(3)

Kun otetaan huomioon rajoitusten tekniseen ja taloudelliseen toteutettavuuteen liittyvät seikat, vaikuttaa mitta- ja valvontalaitteita koskevien käytettävissä olevien tietojen perusteella siltä, että rajoitukset olisi kohdistettava välittömästi vain niihin mittalaitteisiin, jotka on tarkoitettu myytäväksi yleisölle, sekä kaikkiin kuumemittareihin.

(4)

Yli 50 vuotta vanhojen elohopeaa sisältävien mittalaitteiden tuonnissa on kyse joko antiikkiesineistä tai kulttuuriesineiden viennistä 9 päivänä joulukuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3911/92 (3) tarkoitetuista kulttuuriesineistä. Tällainen kauppa on suhteellisen pienimuotoista eikä näytä aiheuttavan vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Siksi sitä ei pitäisi rajoittaa.

(5)

Jotta voidaan minimoida elohopean pääsy ympäristöön ja varmistaa ammatti- ja teollisuuskäytössä vielä olevista elohopeaa sisältävistä mittalaitteista, ja erityisesti terveydenhuollossa käytettävissä stagmomanometreistä, luopuminen, komission olisi tutkittava, onko saatavilla turvallisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka ovat teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Terveydenhuollossa käytettävistä sfygmomanometreistä olisi kuultava alan ammattilaisia, jotta varmistetaan lääketieteellisten diagnoosi- ja hoitotarpeiden asianmukainen huomioon ottaminen.

(6)

Direktiivillä olisi rajoitettava vain uusien mittalaitteitten saattamista markkinoille. Rajoitusta ei siksi pitäisi soveltaa laitteisiin, jotka ovat jo käytössä tai jotka on jo saatettu markkinoille .

(7)

Erot jäsenvaltioiden laeissa ja hallinnollisissa määräyksissä, jotka koskevat elohopean käytön rajoittamista eri mitta- ja valvontalaitteissa, voivat luoda esteitä kaupalle ja vääristää kilpailua yhteisössä, minkä vuoksi niillä voi olla välitöntä vaikutusta sisämarkkinoiden toteutumiseen ja toimintaan. Siksi vaikuttaa tarpeelliselta lähentää mitta- ja valvontalaitteita koskevia jäsenvaltioiden lakeja ottamalla käyttöön elohopeaa sisältäviä laitteita koskevia yhdenmukaistettuja säännöksiä ja huolehtia näin sisämarkkinoiden toimivuudesta sekä varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso.

(8)

Tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annettua neuvoston direktiiviä 76/769/ETY (4) olisi muutettava vastaavasti.

(9)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava rajoittamatta sen työsuojelun vähimmäisvaatimuksia koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamista, joka sisältyy toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annettuun neuvoston direktiiviin 89/391/ETY (5) sekä siihen perustuviin erityisdirektiiveihin, etenkin työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7 päivänä huhtikuuta 1998 annettuun neuvoston direktiiviin 98/24/EY  (6).

(10)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (7) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 76/769/ETY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ennen ... päivää ...kuuta (8) . Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä .

Niiden on sovellettava näitä säädöksiä ... päivästä ...kuuta (9).

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säädökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  Lausunto annettu 13. syyskuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. marraskuuta 2006.

(3)  EYVL L 395, 31.12.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(4)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 201, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/90/EY (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 28 ).

(5)  EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(6)  EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11 .

(7)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(8)  Vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

(9)  18 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

LIITE

Lisätään direktiivin 76/769/ETY liitteeseen I kohta seuraavasti:

19 a

Elohopea

CAS No 7439-97-6

(1)

Ei saa saattaa markkinoille

(a)

kuumemittareissa;

(b)

muissa mittalaitteissa, jotka on tarkoitettu myytäväksi yleisölle (esim. manometrit, barometrit, sfygmomanometrit, muut lämpömittarit kuin kuumemittarit);

(c)

... (1) jälkeen muissa mittalaitteissa, joita ei ole tarkoitettu myytäväksi yleisölle;

(d)

kuluttajille ja terveydenhoitoon tarkoitetuissa sfygmomanometreissä (paitsi terveydenhoidossa käytettävissä venymäanturoissa), jotka sisältävät elohopeaa.

Valmistajat voivat pyytää poikkeusta c alakohdan soveltamiseen ennen ... (2). Poikkeukset myönnetään elohopean välttämätöntä käyttöä varten rajoitetuksi ajaksi, ja niistä päätetään tapauskohtaisesti, jos valmistajat pystyvät osoittamaan, että he ovat tehneet kaikkensa kehittääkseen turvallisempia vaihtoehtoja tai vaihtoehtoisia prosesseja ja että näitä ei edelleenkään ole käytettävissä.

(2)

Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua rajoitusta ei poikkeuksellisesti sovelleta

(a)

mittalaitteisiin, jotka ovat yli 50 vuotta vanhoja ... päivänä ...kuuta ... (3);

eikä

(b)

barometreihin. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat mekanismit, jotka koskevat barometrien lupamenettelyä ja markkinoille asettamisen valvontaa, jotta tämän direktiivin tavoitteita ei vaaranneta.

(3)

Komissio tarkistaa ... päivään ...kuuta ... (4) mennessä, onko elohopeaa sisältäville sfygmomanometreille ja muille terveydenhuollossa ja muussa ammatti- tai teollisuuskäytössä tarvittaville mittalaitteille olemassa turvallisia vaihtoehtoja, jotka ovat teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia.

Tämän tarkistamisen perusteella tai heti kun on käytettävissä uutta tietoa luotettavista turvallisista vaihtoehdoista elohopeaa sisältäville sfygmomanometreille ja muille terveydenhuollossa käytettäville mittalaitteille, komissio esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen 1 kohdassa tarkoitettujen rajoitusten ulottamisesta koskemaan sfygmomanometrejä ja muita terveydenhuollossa ja muussa ammattija teollisuuskäytössä tarvittavia mittalaitteita, jotta voidaan luopua elohopean käytöstä mittalaitteissa heti kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.

(1)   Kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulosta.

(2)   18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta.

(3)   Tämän direktiivin voimaantulopäivänä.

(4)   Kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

P6_TA(2006)0484

Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmästä (SESAR) vastaava yhteisyritys *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (KOM(2005)0602 — C6-0002/2006 — 2005/0235(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0602) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0002/2006),

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 ja 35 artiklan,

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A6-0382/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

KOMISSION TEKSTI

PARLAMENTIN TARKISTUKSET

Tarkistus 1

Johdanto-osan 1 viite

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 171 artiklan ,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 171 ja 173 artiklan ,

Tarkistus 2

Johdanto-osan 2 kappale

(2) Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke, jäljempänä ”SESAR-hanke”, on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tekninen perusta. Sen tarkoituksena on tarjota yhteisölle suorituskyvyltään huipputasoinen lennonjohtoinfrastruktuuri, jonka avulla voidaan varmistaa lentoliikenteen turvallinen ja ympäristöystävällinen kehitys hyödyntäen täysimääräisesti GALILEOn kaltaisissa ohjelmissa saavutettua teknistä kehitystä.

(2) Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke, jäljempänä ”SESAR-hanke”, on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tekninen perusta. Sen tarkoituksena on tarjota yhteisölle suorituskyvyltään huipputasoinen lennonjohtoinfrastruktuuri, jonka avulla voidaan varmistaa lentoliikenteen turvallinen , energiatehokas ja ympäristöystävällinen kehitys hyödyntäen täysimääräisesti Galileon kaltaisissa ohjelmissa saavutettua teknistä kehitystä. Siihen pyritään myös yhdistämään energiatehokkuussyistä lentokoneen nopeudenhallinta sekä tiivis yhteistyö sääpalvelujen kanssa ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentämiseksi.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 3 kappale

(3) SESAR-hankkeella pyritään liittämään toisiinsa toimintoja, jotka yhteisössä on aiemmin toteutettu erillisinä ja yhteensovittamattomina, sekä koordinoimaan niitä.

(3) SESAR-hankkeella pyritään liittämään toisiinsa toimintoja, jotka yhteisössä , mukaan lukien perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteisön syrjäiset ja syrjäisimmät alueet, on aiemmin toteutettu erillisinä ja yhteensovittamattomina, sekä koordinoimaan niitä.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 6 kappale

(6) Määrittelyvaihetta seuraa yhteisön ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamissuunnitelman toteutusvaihe, joka muodostuu kahdesta perättäisestä osasta : kehitys (2008-2013) ja käyttöönotto (2014-2020).

(6) Määrittelyvaihetta seuraa kaksi perättäistä vaihetta : kehitysvaihe (2008-2013) ja käyttöönottovaihe (2014-2020).

Tarkistus 5

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

 

(6 a) Jokaisen vaiheen pääasiallinen sisältö tulisi määritellä ja käyttöönottovaiheeseen liittyvät oikeussäännökset olisi määritettävä erillisessä ehdotuksessa.

Tarkistus 8

Johdanto-osan 12 kappale

(12) Tähän prosessiin osallistuvien toimijoiden suuren määrän sekä tarvittavien rahoitusvarojen ja teknisen asiantuntemuksen vuoksi on välttämätöntä, että perustetaan oikeushenkilö, joka kykenee varmistamaan, että SESAR-hankkeen toteutusvaiheeseen myönnettyjä varoja hallinnoidaan yhtenäisesti.

(12) Tähän prosessiin osallistuvien toimijoiden suuren määrän sekä tarvittavien rahoitusvarojen ja teknisen asiantuntemuksen vuoksi on välttämätöntä, että perustetaan oikeushenkilö, joka kykenee varmistamaan, että SESAR-hankkeen kehitysvaiheeseen myönnettyjä varoja hallinnoidaan yhtenäisesti.

Tarkistus 9

Johdanto-osan 13 kappale

(13) Tätä oikeushenkilöä, jonka tehtävä on Euroopan etua koskevan julkisen tutkimushankkeen hallinnointi , on pidettävä kansainvälisenä toimielimenä siten, kuten on tarkoitettu jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste, 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 15 artiklan 10 kohdan toisessa luetelmakohdassa, sekä valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/12/ETY 23 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa.

(13) Tämän oikeushenkilön tehtävänä on Euroopan etua koskevan julkisen tutkimushankkeen hallinnointi siten, kuten on tarkoitettu jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste, 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 15 artiklan 10 kohdan toisessa luetelmakohdassa, sekä valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/12/ETY 23 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa.

Tarkistus 10

Johdanto-osan 14 kappale

(14) Jäsenvaltioiden olisi myös myönnettävä tälle oikeushenkilölle vapautus muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta, ja yhteisyrityksen henkilöstölle maksettavat palkat olisi vapautettava kaikista kansallisista tuloveroista .

(14) Jäsenvaltioiden olisi myös myönnettävä tälle oikeushenkilölle vapautus muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta, ja yhteisyrityksen henkilöstölle maksettavien palkkojen olisi oltava Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisia .

Tarkistus 11

Johdanto-osan 15 kappale

(15) SESAR on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka rahoitus yhteisön tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmista on perusteltua. Näin ollen on tarpeen perustaa yhteisyritys Euroopan unionin perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla, jotta lennonjohtojärjestelmiin liittyvän teknologian kehityksessä saavutettaisiin huomattavaa edistystä kehitysvaiheessa (2008-2013).

(15) SESAR on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka rahoitus yhteisön tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmista on perusteltua. Näin ollen on tarpeen perustaa yhteisyritys perustamissopimuksen 171 ja 173 artiklan nojalla, jotta lennonjohtojärjestelmiin liittyvän teknologian kehityksessä saavutettaisiin huomattavaa edistystä kehitysvaiheessa (2008-2013).

Tarkistus 12

Johdanto-osan 17 kappale

(17) Yhteisyrityksen pääasiallinen tehtävä on organisoida ja koordinoida SESAR-hanketta yhdistämällä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatu rahoitus ja hyödyntämällä ulkoisia, erityisesti yhteisyrityksen osakkailta peräisin olevia teknisiä voimavaroja sekä Eurocontrolin kokemusta.

(17) Yhteisyrityksen pääasiallinen tehtävä on organisoida ja koordinoida SESAR-hanketta yhdistämällä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatu rahoitus ja hyödyntämällä ulkoisia, erityisesti yhteisyrityksen osakkailta peräisin olevia teknisiä voimavaroja sekä Eurocontrolin kokemusta ja asiantuntemusta .

Tarkistus 13

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

 

(17 a) On toivottavaa, että yksityissektori on asianmukaisesti mukana kaikissa vaiheissa, erityisesti kehitysvaiheessa, jotta voidaan varmistaa yksityissektorin osallistujien sitoutuminen käyttöönottovaiheessa.

Tarkistus 14

Johdanto-osan 20 kappale

(20) On syytä määritellä yhteisyrityksen organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt laatimalla yhteisyrityksen yhtiöjärjestys.

(20) On syytä määritellä yhteisyrityksen organisaatiota ja toimintaa, eturistiriitojen välttämistä yhteisyrityksessä ja sen henkilöstön palvelukseenottomenettelyä koskevat säännöt laatimalla yhteisyrityksen yhtiöjärjestys siten kuin liitteessä esitetään .

Tarkistus 15

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

 

(20 a) Euroopan parlamentille tulisi myöntää tarkkailijan asema yhteisyrityksen hallintoneuvostossa.

Tarkistus 16

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

 

(20 b) Yhteisyrityksen uudeksi osakkaaksi pääsyä koskevat pyynnöt olisi hyväksyttävä liitteessä olevan 1 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti.

Tarkistus 17

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

 

(22 a) Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän asetuksen soveltamisesta kolmen vuoden välein ja esitettävä tarvittaessa sen muuttamista.

Tarkistus 18

1 artiklan 1 kohta

1. Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen, jäljempänä ”SESAR-hankkeen”, toteutusvaiheen kehittämistoimien täytäntöönpanemiseksi perustetaan yhteisyritys, jäljempänä ”yhteisyritys SESAR”, 31 päivään joulukuuta 2013 ulottuvaksi ajaksi.

1. Perustetaan yhteisyritys (jäljempänä yhteisyritys). Sen tärkeimpänä tehtävänä on hallinnoida hankkeen kehitysvaiheen toimintaa ja nykyaikaistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintaa, jäljempänä SESAR-hanke, ajanjaksolla, joka alkaa siitä päivästä, kun neuvosto hyväksyy 1 a kohdan a alakohdassa tarkoitetun yhteisön ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman, ja päättyy kehitysvaiheen päättyessä.

Tarkistus 19

1 artiklan 1 a kohta (uusi)

 

1 a.

SESAR-hanke koostuu kolmesta vaiheesta:

a)

määrittelyvaihe, jossa pyritään määrittelemään tekniset vaihtoehdot, toteutettavat toimet ja uudistusohjelman prioriteetit sekä toimintaan liittyvät täytäntöönpanosuunnitelm t. Se alkoi lokakuussa 2005, ja sen arvioidaan päättyvän joulukuussa 2007 ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevan yleissuunnitelman valmistumisen myötä. Ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevan yleissuunnitelman kehittää Eurocontrolin valvonnassa toimiva yritysten yhteenliittymä;

b)

kehitysvaihe, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2008, kun neuvosto komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan on hyväksynyt ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevan yleisen toteutussuunnitelman. Kehitysvaihe päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013;

c)

käyttöönottovaihe, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020 ja koostuu uuden ilmaliikenteen hallintajärjestelmän infrastruktuurin laajamittaisesta tuotannosta ja täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen, jossa määritellään:

i)

siirtyminen kehitysvaiheesta käyttöönottovaiheeseen,

ii)

korvausmekanismit, joita sovelletaan kaikkiin yhteisyrityksen tilalle tuleviin elimiin, ja

iii)

tietyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden siirto yhteisyrityksen tilalle tuleville uusille elimille.

Tarkistus 20

1 artiklan 1 b kohta (uusi)

 

1 b. Neuvoston on tarvittaessa tarkistettava yhteisyrityksen laajuus, hallinto, rahoitus ja kesto hankkeen kehityksen sekä ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman mukaisesti. Neuvosto ottaa huomioon 6 artiklassa tarkoitetun arvioinnin ja 6 a artiklan säännökset.

Tarkistus 21

1 artiklan 2 kohdan johdantokappale

2.

Yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen koordinoimalla tutkimus- ja kehitystoimintaa yhteisössä. Erityisesti se vastaa seuraavista tehtävistä:

2.

Yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen koordinoimalla ja keskittämällä kaikki merkittävä tutkimus- ja kehitystoiminta. Erityisesti se vastaa seuraavista tehtävistä:

Tarkistus 22

1 artiklan 2 kohdan 1 luetelmakohta

SESAR-hankkeen toteuttamisen organisoiminen ja koordinoiminen Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) laatiman Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamissuunnitelman, jäljempänä ”suunnitelma”, mukaisesti yhdistämällä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatava rahoitus,

SESAR-hankkeen kehitysvaiheen toimenpiteiden organisoiminen ja koordinoiminen ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman mukaisesti, joka on laadittu Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) hallinnoiman hankkeen määrittelyvaiheessa, yhdistämällä ja hallinnoimalla julkiselta ja yksityiseltä sektorilta saatavaa rahoitusta yhden organisaation kautta,

Tarkistus 23

1 artiklan 2 kohdan 2 a luetelmakohta (uusi)

 

tarvittavan rahoituksen varmistaminen kehitysvaiheen toimille ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman mukaisesti;

Tarkistus 24

1 artiklan 2 kohdan 2 b luetelmakohta (uusi)

 

Euroopan ilmaliikenteen hallinnan sidosryhmien osallisuuden varmistaminen sekä päätöksenteossa että rahoituksessa;

Tarkistus 25

1 artiklan 3 kohta

3. Yhteisyrityksen päätoimipaikka on Bryssel.

3. Yhteisyrityksen päätoimipaikka perustetaan tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (2) mukaisesti.

Tarkistus 26

2 artiklan 2 kohta

2. Yhteisyritystä on pidettävä direktiivin 77/388/ETY 15 artiklan 10 kohdan toisessa luetelmakohdassa sekä direktiivin 92/12/ETY 23 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuna kansainvälisenä toimielimenä.

Poistetaan.

Tarkistus 27

2 artiklan 3 kohta

3. Jäsenvaltiot myöntävät yhteisyritykselle vapautuksen muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta. Erityisesti se vapautetaan rekisteröintimaksuista sekä yritysveroista ja niitä vastaavista. Yhteisyrityksen henkilöstölle maksettavat palkat vapautetaan kaikista kansallisista tuloveroista.

3. Jäsenvaltiot myöntävät yhteisyritykselle vapautuksen muista veroista kuin arvonlisä- ja valmisteverosta. Erityisesti se vapautetaan rekisteröintimaksuista sekä yritysveroista ja niitä vastaavista. Palkat yhteisyrityksen henkilöstölle maksetaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.

Tarkistus 28

3 artiklan 1 kohta

1. Hyväksytään yhteisyrityksen yhtiöjärjestys, joka on tämän päätöksen liitteenä.

1. Hyväksytään liitteessä esitetty yhteisyrityksen yhtiöjärjestys, joka kuuluu erottamattomana osana tähän asetukseen.

Tarkistus 29

3 artiklan 2 kohta

2. Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, ja erityisesti tämä koskee yhtiöjärjestyksen 3-6 ja 8 artiklaa.

2. Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa 6 a artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Tarkistukset 63 ja 61

4 artiklan 1 kohdan a) ja b) alakohta

a)

sen osakkaiden rahoitusosuuksista yhtiöjärjestyksen 1 artiklan mukaisesti, ja

a)

sen osakkaiden rahoitusosuuksista yhtiöjärjestyksen 1, 3 ja 11 artiklan mukaisesti, ja

b)

lennonvarmistuspalveluja koskevien maksujen mahdollisesta perinnästä asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 3 kohdan e alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio määrittelee asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti näiden maksujen perintä- ja käyttömenettelyt.

b)

lennonvarmistuspalveluja koskevien maksujen mahdollisesta perinnästä asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 3 kohdan e alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen, jossa määritellään näiden maksujen perintä- ja käyttömenettelyt.

Tarkistus 32

4 artiklan 3 kohta

3. Kaikki yhteisyritykselle maksettavat yhteisön rahoitusosuudet lopetetaan 1 artiklassa tarkoitetun ajan umpeutuessa.

3. Kaikki yhteisyritykselle maksettavat yhteisön rahoitusosuudet lopetetaan kehitysvaiheen päättyessä, elleivät Euroopan parlamentti ja neuvosto päätä toisin komission ehdotuksesta .

Tarkistus 34

5 artiklan 2 a kohta (uusi)

 

2 a. Komissio kanta hallintoneuvoston päätöksiin ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman teknisistä muutoksista hyväksytään päätöksen 1999/468/EY 3 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Tarkistus 35

5 a artikla (uusi)

 

5 a artikla

Osakkaaksi pääsy

Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uusien osakkaiden liittymisestä yhteisyritykseen. Uusien osakkaiden, myös kolmansista maista olevien, pääsylle on saatava Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä.

Tarkistus 36

6 artikla

Joka kolmas vuosi yhteisyrityksen toiminnan käynnistymisestä sen päättymiseen asti komissio toteuttaa arvioinnit tämän asetuksen täytäntöönpanosta, yhteisyrityksen saavuttamista tuloksista ja sen työmenetelmistä.

Yhteisyrityksen toiminnan käynnistymisestä sen päättymiseen asti komissio toteuttaa perustamissopimuksen 173 artiklan mukaisesti arvioinnit tämän asetuksen täytäntöönpanosta, yhteisyrityksen saavuttamista tuloksista ja sen työmenetelmistä. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksia arviointien tuloksista ja niistä tehtävistä johtopäätöksistä.

Tarkistus 37

6 a artikla (uusi)

 

6 a artikla

Tarkistaminen

Jos komissio pitää tarpeellisena tai Euroopan parlamentti tai neuvosto pyytää komitologiamenettelyssä tämän asetuksen tai yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen tarkistamista, komissio laatii asianmukaisen lainsäädäntöehdotuksen perustamissopimuksessa määrätyn menettelyn mukaisesti.

Tarkistus 38

Liite, 1 artiklan 2 kohdan 3 luetelmakohta

mikä tahansa muu julkinen tai yksityinen yritys tai yhteisö.

mikä tahansa muu julkinen tai yksityinen yritys tai yhteisö , joka on tehnyt yhteisön kanssa vähintään yhden ilmaliikennealan sopimuksen .

Tarkistus 39

Liite, 1 artiklan 3 kohdan 2 alakohta

Hallintoneuvosto päättää, hyväksytäänkö pyyntö vai hylätäänkö se . Myönteisissä tapauksissa pääjohtaja neuvottelee liittymistä koskevat ehdot ja toimittaa ne hallintoneuvostolle Näihin ehtoihin voi sisältyä säännöksiä, jotka liittyvät erityisesti rahoitusosuuksiin ja edustukseen hallintoneuvostossa.

Hallintoneuvosto suosittaa komissiolle pyynnön hyväksymistä tai hylkäämistä, ja komissio tekee asiasta ehdotuksen 5 a artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Myönteisissä tapauksissa pääjohtaja neuvottelee liittymistä koskevat ehdot ja toimittaa ne hallintoneuvostolle Näihin ehtoihin voi sisältyä säännöksiä, jotka liittyvät erityisesti rahoitusosuuksiin ja edustukseen hallintoneuvostossa.

Tarkistus 40

Liite, 1 artiklan 3 a kohta (uusi)

 

3 a.

Tehdessään ehdotusta siitä, sallitaanko osakkuusneuvottelut jonkin julkisen tai yksityisen yrityksen tai yhteisön kanssa, edellyttäen, että on tehty liitteen 1 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu sopimus, hallintoneuvosto ottaa huomioon erityisesti seuraavat perusteet:

todistuksin osoitettavissa oleva tietämys ja kokemus ilmaliikenteen hallinnasta ja/tai ilmaliikenteen hallinnan tarvikkeiden valmistamisesta ja/tai palvelujen tarjoamisesta;

rahoitusosuus, jonka yritys tai yhteisö voi antaa ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman täytäntöönpanoon;

yrityksen tai yhteisön taloudellinen varmuus;

mahdolliset eturistiriidat.

Tarkistus 41

Liite, 3 artikla, 1 kohta, a a) alakohta (uusi)

 

a a) puolustusvoimien edustaja;

Tarkistus 42

Liite, 3 artikla, 2 kohta

2. Edellä 1 kohdan b-f alakohdassa tarkoitetut edustajat nimeää teollisuudenalan neuvoa-antava elin, joka on perustettu asetuksen (EY) N:o 549/2004 6 artiklan nojalla.

2. Euroopan parlamentilla on tarkkailijan asema hallintoneuvostossa.

Tarkistus 43

Liite, 3 artikla, 2 a kohta (uusi)

 

2 a. Komissio toimii hallintoneuvoston puheenjohtajana.

Tarkistus 44

Liite, 4 artikla, 1 kohta

1. Edellä 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuilla edustajilla on äänioikeus .

1. Kaikilla 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla edustajilla on käytettävissään painotettu äänimäärä suhteessa kunkin rahoitusosuuteen yhteisyrityksessä 2 kohdan säännösten mukaisesti .

Tarkistus 46

Liite, 4 artikla, 5 kohta

5. Kaikkien 1 artiklan 2 kohdan mukaista uusien osakkaiden hyväksymistä, uuden pääjohtajan nimittämistä tai yhteisyrityksen lakkauttamista koskevien päätösten on saatava hallintoneuvostossa yhteisön edustajan hyväksyntä.

Poistetaan.

Tarkistus 47

Liite, 4 artikla, 5 a kohta (uusi)

 

5 a. Ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman hyväksymistä ja muuttamista koskevat päätökset edellyttävät, että kaikki perustajaosakkaat äänestävät niiden puolesta. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisiä päätöksiä ei voida hyväksyä, jos 3 artiklan 1 kohdan c-f alakohdassa tarkoitetut edustajat vastustavat niitä yksimielisesti.

Tarkistus 48

Liite, 4 artikla, 5 b kohta (uusi)

 

5 b. Ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevasta yleisestä toteutussuunnitelmasta ilmoitetaan ja se välitetään Euroopan parlamentille.

Tarkistus 49

Liite, 5 artikla, 1 kohta, b) alakohta

b)

päättää uusien osakkaiden liittymisestä ,

b)

tehdä ehdotus uusien osakkaiden liittymisestä ,

Tarkistus 50

Liite, 5 artikla, 1 kohta, c) alakohta

c)

nimittää pääjohtaja ja hyväksyä organisaatiorakenne,

c)

nimittää pääjohtaja liitteessä olevan 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainitun menettelyn mukaisesti sekä hyväksyä organisaatiorakenne,

Tarkistus 51

Liite, 5 a artikla (uusi)

 

5 a artikla

Eturistiriitojen välttäminen

1. Yhteisyrityksen osakkaat ja hallintoneuvoston jäsenet tai yhteisyrityksen henkilökunta eivät saa osallistua julkisten tarjouskilpailujen valmisteluun tai tarjousten arviointiin tai sopimusten myöntämiseen, mikäli he omistavat sellaisia yhteisöjä tai heillä on kumppanuussopimuksia sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka ovat mahdollisia ehdokkaita tarjouskilpailuissa tai edustavat sellaisia yhteisöjä.

2. Yhteisyrityksen osakkaiden tai hallintoneuvoston jäsenten on ilmoitettava kaikki suorat tai välilliset henkilökohtaiset tai yrityksensä edut, jotka ovat riippuvaisia hallintoneuvoston päätöksistä missä tahansa asialistalla olevassa asiassa. Tämä vaatimus koskee myös yhteisyrityksen henkilökuntaa sille annettujen tehtävien osalta.

3. Hallintoneuvosto voi 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen perusteella päättää, että osakkaat, jäsenet tai henkilökunta eivät osallistu päätöksentekoon tai tehtävien suorittamiseen silloin, kun eturistiriita on todennäköinen. Kyseisillä osakkailla, jäsenillä ja henkilökunnalla ei tällöin ole oikeutta saada nähtäväkseen sellaisia seikkoja koskevia tietoja, joiden katsotaan mahdollisesti aiheuttavan eturistiriidan.

Tarkistus 52

Liite, 6 artikla, 1 kohta

1. Pääjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta ja hän on yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission ehdotuksesta. Hänellä on tehtäviensä hoitamisessa täydellinen itsenäisyys.

1. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ja Eurocontrolin julkisen rekrytointikilpailun tuloksen perusteella ehdottamista vähintään kolmesta henkilöstä ja Euroopan parlamentin nimittämää edustajaa kuultuaan. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä kolmen neljänneksen enemmistöllä.

Tarkistus 53

Liite, 6 artikla, 1 a kohta (uusi)

 

1 a. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Euroopan parlamentin nimittämää edustajaa kuultuaan ja asiaa arvioituaan hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään kolmen vuoden ajaksi.

Tarkistus 54

Liite, 8 artikla, johdantokappale

Tämän asetuksen 1 artiklassa määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi yhteisyritys tekee Eurocontrolin kanssa sopimuksen , jonka mukaisesti:

1. Tämän asetuksen 1 artiklassa määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi yhteisyritys tekee osakkaidensa kanssa erillisiä sopimuksia.

 

1 a. Eurocontrolin asema ja rahoitusosuus määritellään yhteisyrityksen kanssa tehtävällä sopimuksella. Sopimuksessa:

Tarkistus 55

Liite, 8 artikla, a) ja b) alakohta

a)

Eurocontrol jakaa määrittelyvaiheen tulokset yhteisyrityksen kanssa,

a)

laaditaan määrittelyvaiheen tulosten siirtämistä ja käyttöä koskevat soveltamissäännökset yhteisyrityksen kanssa,

b)

Eurocontrol saa vastattavakseen seuraavat tehtävät, jotka liittyvät suunnitelman toteuttamiseen, sekä tähän liittyvien varojen hallinnoinnin :

b)

kuvataan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevan yleisen toteutussuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät Eurocontrolin tehtävät ja vastuut, kuten :

Tarkistus 56

Liite, 11 artikla, 3 kohta, 1 alakohta

3. Edellä 1 artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetut osakkaat sitoutuvat maksamaan vähintään 10 miljoonan euron suuruisen alkurahoitusosuuden vuoden määräajan kuluessa siitä, kun niiden liittyminen yhteisyritykseen on hyväksytty. Tämä summa lasketaan viiteen miljoonaan euroon niiden jäsenten osalta, jotka liittyvät yhteisyritykseen 12 kuukauden kuluessa sen perustamisesta.

3. Edellä 1 artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetut osakkaat sitoutuvat maksamaan vähintään 10 miljoonan euron suuruisen alkurahoitusosuuden vuoden määräajan kuluessa siitä, kun niiden liittyminen yhteisyritykseen on hyväksytty.

Tarkistus 57

Liite, 11 artikla, 3 kohta, 2 alakohta

Niiden yritysten osalta, jotka sijoittavat pääomaa yksinään tai yhdessä ja jotka voidaan luokitella pieniksi ja keskisuuriksi yrityksiksi komission 6 päivänä toukokuuta 2003 antaman pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan suosituksen mukaisesti, tämä määrä rajoitetaan 250 000 euroon riippumatta siitä, milloin näistä yrityksistä on tullut osakkaita.

Niiden yritysten osalta, jotka sijoittavat pääomaa yksinään tai yhdessä ja jotka voidaan luokitella pieniksi ja keskisuuriksi yrityksiksi komission 6 päivänä toukokuuta 2003 antaman pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan suosituksen mukaisesti, tämä määrä rajoitetaan 250 000 euroon riippumatta siitä, milloin näistä yrityksistä on tullut osakkaita. Perustajaosakkaat voivat jakaa määrän useaan maksusuoritukseen asianomaisten osapuolten sopimalle ajanjaksolle.

Tarkistus 58

Liite, 11 artikla, 5 kohta

5. Sijoitetut varat voivat olla myös luontoissuorituksia. Tällaisen omaisuuden arvosta ja sen tarjoamasta hyödystä yhteisyrityksen toiminnan toteuttamisessa on tehtävä arvio.

5. Sijoitetut varat saavat olla myös luontoissuorituksia , ja ne on mainittava tämän liitteen 8 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa . Tällaisen omaisuuden arvosta ja sen tarjoamasta hyödystä yhteisyrityksen toiminnan toteuttamisessa on tehtävä arvio.

Tarkistus 59

Liite, 17 artikla

Yhteisyritys omistaa kaikki aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka ovat syntyneet tai jotka sille on luovutettu SESAR-hankkeen toteutusvaihetta varten.

Yhteisyritys omistaa kaikki sille syntyneet tai luovutetut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet , jotka on tarkoitettu SESARhankkeen kehitysvaihetta varten sen tekemien osakkuussopimusten mukaisesti. Yhteisyritys voi myöntää erityisesti osakkailleen sekä myös Euroopan unionin ja/tai Eurocontrolin jäsenvaltioille oikeuden käyttää hankkeen aikana saatuja tietoja niiden omiin ei-kaupallisiin tarkoituksiin.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)   EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

P6_TA(2006)0485

Euroaluetta koskeva vuotuinen kertomus 2006

Euroopan parlamentin päätöslauselma euroaluetta koskevasta vuotuisesta kertomuksesta 2006 (2006/2239(INI))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vuotuinen lausuma euroalueesta” (KOM(2006)0392),

ottaa huomioon komission syyskuussa 2006 esittämän väliaikaisen ennusteen,

ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman euroalueen kansainvälisestä asemasta ja setelien ja kolikoiden käyttöönoton ensimmäisestä arvioinnista (1),

ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan taloudellisesta tilanteesta: alustava selvitys laajoista taloudellisista suuntaviivoista vuodeksi 2006 (2),

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Kansainvälisen valuuttarahaston toiminnan strategisesta tarkistamisesta (3),

ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 antamansa päätöslauselman julkisesta taloudesta talous- ja rahaliitossa (EMU) (4),

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman euroalueen laajentumisesta (5),

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2005 (6),

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) raportit euron kansainvälisestä asemasta ja rahapoliittisesta yhdentymisestä euroalueella,

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman yritysverotuksesta Euroopan unionissa: yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja (7),

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0381/2006),

A.

ottaa huomioon, että euroalueeseen kuuluminen vahvistaa jäsenvaltioiden keskinäistä taloudellista riippuvuutta ja kannustaa koordinoimaan talouspolitiikkaa tiiviimmin rakenteellisten heikkouksien poistamiseksi siten, että ollaan valmiit kohtaamaan tulevat haasteet ja lisätään vakautta ja kilpailukykyä, jotta voidaan valmistautua globaalistuneempaan talouteen,

B.

ottaa huomioon, että euroalueen talouskasvu vauhdittuu vuonna 2006 ja vaikuttaa laaja-alaisemmalta kotimaisen kysynnän ja erityisesti investointien elpyessä; ottaa huomioon, että kasvu voi kuitenkin hidastua vuonna 2007 korkean öljyn hinnan, euron vahvistumisen viivästyneiden vaikutusten ja Yhdysvaltojen kasvun heikkenemisen vuoksi,

C.

ottaa huomioon, että euroalueen potentiaalinen kasvu arvioidaan yleensä noin 2 prosentiksi ja että se on nostettava 3 prosenttiin ja pidettävä siinä yli 12 miljoonan työttömän eurooppalaisen työllistämiseksi, heidän käytettävissään olevien tulojen kasvattamiseksi ja ainutlaatuisten eurooppalaisten hyvinvointiyhteiskuntien uudenaikaistamiseen tarvittavien resurssien jakamiseksi,

D.

ottaa huomioon, että inflaatiota koskevan kriteerin yhteydessä käytetään kahta erilaista hintatason vakautta koskevaa määritelmää; toteaa, että EKP on täsmentänyt, että hintatason vakaustavoitteella pyritään siihen, että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle, mutta kuitenkin lähellä 2:ta prosenttia, kun taas EKP ja komissio käyttävät lähentymiskertomuksissaan viitearvoa, joka on 12 edellisen kuukauden inflaation keskiarvo hintavakaudeltaan kolmessa parhaassa jäsenvaltiossa, plus 1,5 prosenttiyksikköä EY:n perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lähentymisperusteista tehdyn pöytäkirjan perusteella, jonka mukaan parasta hintavakautta osoittaa käytännössä mahdollisimman alhainen inflaatio,

E.

ottaa huomioon, että 1. tammikuuta 2007 alkaen euroalue kattaa vain 13 jäsenvaltiota mutta että makrotalouspolitiikan koordinaatio ja sisämarkkinat kattavat kaikki 27 jäsenvaltiota,

F.

ottaa huomioon, että euroalueen ulkoinen edustus kansainvälisissä instituutioissa ja kansainvälisillä foorumeilla ei vastaa sillä maailman taloudessa olevaa taloudellista painoarvoa; ottaa huomioon, että euron käyttöönoton jälkeen on edistytty vain vähän sen varmistamiseksi, että euroalue esiintyisi yhtenäisenä kansainvälisissä rahoituslaitoksissa tai kansainvälisillä rahoitusfoorumeilla, ja katsoo, että näiden puutteiden johdosta euroalueen on vaikea ajaa etujaan ja osoittaa johtajuutta maailmanlaajuisten taloudellisten haasteiden edessä,

G.

ottaa huomioon, että EKP jakaa neuvoston kanssa vastuun vaihtokursseihin ja euroalueen edustukseen kansainvälisissä yhteyksissä liittyvistä kysymyksistä,

H.

ottaa huomioon, että euroryhmän toimivaltuuksiin kuuluu epävirallinen vuoropuhelu EKP:n kanssa ja että sen pääsialliset tehtävät ovat yhteisten näkökantojen laatiminen euroalueen talouden yleisestä toiminnasta sekä euron kurssin kehityksen tarkasteleminen muihin valuuttoihin nähden,

Makrotalouspolitiikka

1.

pitää tervetulleena sitä, että komissio on esittänyt ensimmäisen euroaluetta koskevan vuotuisen lausumansa, joka heijastelee euroalueen kansantalouksien kehittymistä vuonna 2006 ja tuo hyödyllisen panoksen keskusteluun euroalueeseen kuuluvien maiden yhteisistä talouspoliittisista haasteista;

2.

katsoo, että selkeät ja avoimet säännöt siitä, kuinka peruspilarit eli yhtäältä rahan määrän kasvu ja toisaalta muut tulevaa inflaatiokehitystä koskevat relevantit tiedot vaikuttavat rahapolitiikkaa koskeviin operatiivisiin päätöksiin, voisivat lisätä päätöksenteon ennakoitavuutta ja tehokkuutta; katsoo myös, että olisi julkaistava EKP:n johtokunnan kokousten pöytäkirjat, joissa esitetään selkeästi päätösten tueksi ja niitä vastaan esitetyt argumentit sekä näiden päätösten perustelut; pitää tätä avoimuutta tärkeänä, koska tällä tavalla markkinat saavat selkeämmän kuvan EKP:n rahapolitiikasta;

3.

ottaa huomioon, että viime vuosien rahataloudellisia kannustimia ollaan vähitellen poistamassa, ja kehottaa täten komissiota pitäytymään uudistetun vakaus- ja kasvusopimuksen tiukassa tulkinnassa ja jäsenvaltioita jatkamaan suhdannetasoitetun alijäämänsä parantamista vuosittain vertailuarvoksi asetetulla 0,5 prosentilla, mikä helpottaa inflaatiopaineiden keventämistä sekä korkojen pitämistä tasoilla, jotka eivät vaaranna nykyistä talouden elpymistä; muistuttaa tässä yhteydessä, että lisäarvoa voidaan saavuttaa pyrkimällä parempaan verotus- ja erityisesti budjettikoordinointiin jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan saavuttaa johdonmukaisempi makrotalouspolitiikkojen tasapaino EMUn kehittynyttä rahapolitiikkaa vastaavasti;

4.

katsoo, että vaikka veropolitiikassa vallitsevaa toissijaisuusperiaatetta ei kyseenalaistetakaan ja vaikka kunnioitetaan kansallisten hallitusten oikeutta määritellä oma rakenne- ja talousarviopolitiikkansa, on tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot tai ainakin euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot koordinoivat kansalliset verokalenterinsa ja perustavat budjettiennusteensa samanlaisiin kriteereihin, jotta vältetään epäsuhdat, jotka aiheutuvat siitä, että on käytetty erilaisia makrotaloudellisia ennusteita (maailmanlaajuinen kasvu, EU:n kasvu, öljybarrelin hinta, korkotaso) ja muita parametreja; uskoo, että komissio voi merkittävällä tavalla vaikuttaa tämän tehtävän onnistumiseen;

5.

kehottaa jäsenvaltioita käyttämään huomattavan osan nykyisen talouskasvun avulla saadusta verotulojen lisäyksestä julkisen velan supistamiseen, jotta voidaan vapauttaa resursseja koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen, infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja kehitykseen tehtäviin investointeihin Lissabonin-Göteborgin strategiassa asetettuja tavoitteita vastaavasti sekä väestön ikääntymisestä ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haasteiden kohtaamiseksi;

6.

muistuttaa komissiota siitä, että edellä mainitussa 4. huhtikuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti esitti jäsenvaltioiden verojärjestelmien yleistä tarkistamista, mikä on kilpailukyvyn lujittamisen ja julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeinen väline;

7.

kehottaa komissiota valmistelemaan tutkimusta, jossa tarkastellaan, mitä etuja euroalueelle ja koko unionille koituu kasvun ja työllisyyden alalla siitä, jos euroalueeseen sovellettava EMUn taloudellinen pilari toimisi paremmin;

Talousuudistukset

8.

palauttaa tässä yhteydessä mieleen, että Lissabonin strategian aktiivinen ja kiireellinen täytäntöönpano on yhtä tärkeää kaikilla tasoilla ja kaikilla politiikan aloilla, joihin monipuolista tukea tarjoava talous-, työllisyys-, ympäristö- ja sosiaalipolitiikkauudistusten yhdistelmä vaikuttaa;

9.

tiedostaa, että euroalueen talous mukautui maailmanlaajuisen kasvun elpymiseen hyvin hitaasti, mikä aiheutui pääasiassa kotimaisen kysynnän heikkoudesta, ja että tuotanto-, työvoima- ja pääomamarkkinoilla toteutettavat uudistukset auttavat hintoja ja palkkoja reagoimaan nopeammin muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin, mikä on olennaisen tärkeää kasvupotentiaalin kasvattamiseksi, perusteettoman inflaation torjumiseksi ja euroalueen jäsenvaltioiden välisten kasvuerojen tasaamiseksi sekä mahdollisesti epäedulliseen maailmanlaajuiseen kehitykseen sopeutumiseksi;

10.

ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat kansallisissa uudistusohjelmissaan osoittaneet olevansa sitoutuneita uudistuksiin; tiedostaa kuitenkin, että tämä ei riitä, ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimeen; muistuttaa, että talouden suorituskykyä voitaisiin parantaa hyväksymällä jäsenvaltioiden uudistusohjelmien keskinäisen seurannan mahdollistavat käytännesäännöt sekä parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla ja siten, että komissio julkaisee vuosittain tulostaulun, josta nähdään parhaiten ja huonoiten menestyneet maat, kuten Wim Kokin johtama korkean tason työryhmä marraskuussa 2004 antamassaan katsauksessa ”Tavoitteiden saavuttaminen - kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia” esitti;

11.

katsoo, että euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden olisi edistyttävä Lissabonin-Göteborgin mallin kaikkien kolmen periaatteen (talouskasvu, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja ympäristönsuojelu) suhteen, ja korostaa ”joustoturvan” (joustavuus ja turvallisuus) suomia mahdollisuuksia työmarkkinoille osallistumisen lisäämisessä, erityisesti naisten, ikääntyneiden työntekijöiden, nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja siirtolaisten osalta;

12.

toistaa uskovansa, että yhteisen yhtenäistetyn eurooppalaisen yritysveropohjan käyttöönoton tavoite voitaisiin saavuttaa myös tehostetun yhteistyön mekanismin avulla, jos jäsenvaltiot eivät pääse asiassa yksimielisyyteen; korostaa, että tehostetun yhteistyön mekanismi (vaikka se on huonompi ratkaisu kuin jäsenvaltioiden yksimielisyys) antaisi Euroopan maiden suurelle enemmistölle mahdollisuuden edistyä sisämarkkinoiden yritysverotuksen yhteisten puitteiden alalla, samalla kun jäsenvaltioille, jotka eivät siihen osallistu, annetaan mahdollisuus liittyä siihen myöhemmin; uskoo, että tämä kysymys on euroalueen kannalta tärkeämpi kuin koskaan, ja kehottaa euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita tehostamaan ponnistelujaan edistyäkseen tällä alalla;

Sisämarkkinat

13.

katsoo, että erityisesti palveluiden sisämarkkinoiden loppuun saattamisella on ratkaiseva merkitys talouskasvun vauhdittamisen ja luotavien työpaikkojen kannalta EMU-alueella, ja kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita panemaan direktiivit kattavammin ja paremmin täytäntöön; tuomitsee joidenkin jäsenvaltioiden harjoittaman politiikan, jonka tarkoituksena on keskeisten teollisuus- ja palvelualojen suojaaminen kansainväliseltä kilpailulta, ja vahvistaa jälleen sitoutumisensa henkilöiden, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden periaatteisiin;

14.

on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että on poistettava yhtenäisen eurooppalaisen maksualueen luomisen esteet ja toteutettava lisätoimia sirpaleisten vähittäisrahoituspalvelumarkkinoiden (säästöohjelmat, asuntolainat, vakuutukset ja eläkkeet) avaamiseksi kilpailulle siten, että samalla taataan kuluttajansuoja; korostaa, että on tärkeää kehittää yleiseurooppalainen lähestymistapa rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn ja valvontaan, ja muistuttaa, että vakuutusalan vakavaraisuussääntöjä (solvenssi II) ja sääntöjä sääntelyviranomaisten harkintavallasta rajatylittävissä sulautumisissa on tarkistettava kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion valvontaviranomaisten välisten ristiriitojen välttämiseksi;

15.

uskoo, että kunnianhimoinen EU:n innovaatiopolitiikka on yksi kestävän kehityksen ja työpaikkojen luomisen tärkeimmistä perustoista ja se olisi sisällytettävä yhtenä tärkeimmistä painopistealuista parannettua taloudellista koordinaatiota koskevan lähestymistavan puitteisiin; pahoittelee, että euroalueen tutkimus- ja kehitysmenot ovat noin 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli huomattavasti vähemmän kuin EU:n laajuinen tavoite (3 prosenttia); kehottaa komissiota tekemään konkreettisia ehdotuksia tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamisesta EU:ssa sekä tehokkaasta kehyksestä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä ottamaan käyttöön verokannustimia, jotka suunnataan T&K-toimintaan investoiville yrityksille ja yliopistoille, sillä ne tarjoavat suoria avustuksia paremmat takeet siitä, että julkisia varoja käytetään menestyvien yritysten tukemiseen;

16.

katsoo, että työmarkkinoita olisi muutettava joustavammiksi ja jotkin vakituisia työsuhteita koskevan lainsäädännön näkökohdat, jotka voivat toimia työmarkkinoiden sopeuttamisen esteenä, olisi poistettava; myöntää, että pitkällä aikavälillä reaalipalkkojen ja tuottavuuden olisi kasvettava samanaikaisesti; pitää valitettavana, että monia parlamentin tekemiä ehdotuksia ei ole otettu huomioon, varsinkaan ehdotuksia, jotka koskevat lastenhoitojärjestelyiden parantamista, paremman tasapainon luomista työn ja yksityiselämän välillä, kannustimien käyttöönottoa työntekijöiden rohkaisemiseksi lykkäämään vapaaehtoista eläkkeelle siirtymistä sekä laillisten maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumista ja laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevan politiikan vahvistamista;

17.

pitää valitettavana sitä, että koulutuksen ja elinikäisen oppimisen nykyiset tasot ovat mitä ilmeisimmin riittämättömät, vaikka niiden pitäisi kuulua parannettua taloudellista koordinaatiota koskevan lähestymistavan puitteiden painopistealueisiin, ja kannattaa valtaosaa komission ehdottamista toimenpiteistä; pitää kuitenkin valitettavana sitä, että joitakin parlamentin hyväksymiä ehdotuksia ei ole otettu huomioon, erityisesti ehdotuksia, joiden tarkoituksena on parantaa vieraiden kielten, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista perusasteen ja toisen asteen koulutuksessa, toteuttaa yhdennetty ammattikoulutuksen malli, houkutella enemmän opiskelijoita tutkijanuralle, lujittaa yliopistojen sekä teollisuuden ja liike-elämän välistä yhteistyötä, kannustaa koulutustarjontaan, jossa otetaan huomioon työmarkkinoiden kysyntä, taata kaikille pääsy kolmannen asteen koulutukseen, edistää elinikäistä oppimista ja ratkaista pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ongelmat vastaavasti sekä varmistaa tutkimustulosten parempi tiedottaminen, levittäminen ja soveltaminen;

18.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sisällyttämään tärkeimpiin painopistealueisiinsa energian sisämarkkinoiden luominen, vaihtoehtoisia energialähteitä ja ympäristöystävällisempiä ja puhtaampia energiamuotoja koskevan T&K-toiminnan parantaminen, mukaan lukien kannustaminen uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, vahvempi sitoutuminen energian säästämiseen ja energiatehokkuuteen sekä poliittisten ja taloudellisten yhteyksien vahvistaminen mahdollisimman moneen energiantuottajamaahan, jotta voidaan monipuolistaa energialähteitä ja selvitä paremmin tuotantokatkoksista;

Toimiva EMU

19.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että aiempaa suurempi osuus euroalueen kasvu- ja inflaatioeroista (vuonna 2005 nopeimman ja hitaimman talouskasvun maan välinen ero oli 4,5 prosenttiyksikköä ja korkeimman ja matalimman inflaation välinen ero 2,7 prosenttiyksikköä) johtuu rakenteellisista tekijöistä; pitää valitettavana sitä, että erot korkean inflaation jäsenvaltioiden inflaatiokehityksessä heikentävät koko euroalueen kilpailukykyä ja rahatalouden vakautta; huomauttaa, että nämä erot ovat joskus osa tulojen ja hintatason positiivista lähentymisprosessia, joka johtuu ”kiinniottoprosessista”; kehottaa euroalueen jäsenvaltioita jälleen kerran vahvistamaan pyrkimyksiään kohti talous- ja rahapolitiikkojen tehokasta koordinointia erityisesti vahvistamalla yhteisiä strategioitaan euroryhmässä, jotta voidaan parantaa kansantalouksien todellista lähentymistä ja rajoittaa epäsymmetrisen sokin vaaraa rahaliitossa;

20.

toivottaa Slovenian tervetulleeksi euroalueeseen 1. tammikuuta 2007 alkaen; kehottaa uusia jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin Maastrichtin lähentymiskriteerien täyttämiseksi ja kiinnittää huomiota siihen, että EKP:n ja komission on sovellettava hintavakauskriteeriä EY:n perustamissopimuksen mukaisesti, mikä eroaa EKP:n rahapolitiikkaa toteuttaessaan soveltamasta kriteeristä, ja ehdottaa, että EKP ja komissio arvioisivat, onko tällainen ero lähestymistavoissa vielä perusteltua;

21.

tunnustaa, että Maastrichtin lähentymiskriteerien mukaan inflaatioaste ei saa ylittää kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion inflaatiota yli 1,5 prosentilla; korostaa, että sekä kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion määritelmää että viitearvojen laskentamenetelmää on tarkasteltava huolellisesti, jotta otetaan huomioon se, että kaksitoista jäsenvaltiota kuuluu nyt talous- ja rahaliittoon ja käyttää yhtenäisvaluuttaa, jota hoidetaan yhteisellä rahapolitiikalla, ja että niiden yksilöllisen inflaatiosuoriutumisen erot heijastelevat pikemminkin rakenteellisia tekijöitä kuin makrotalouspoliittisen lähestymistavan eroja;

22.

kehottaa komissiota ja Eurostatia parantamaan tilastollisen makrotiedon (erityisesti budjettivaje ja valtion velka) laatua sekä käyttämään kaikkia välineitään välttääkseen verotuksellisen epätasapainon kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa lisäämään edelleen komission valtuuksia toimitetun tiedon laadun varmistamiseksi;

23.

kehottaa komissiota kiinnittämään tarkempaa huomiota siihen, miten rahoitusmarkkinoiden toiminta vaikuttaa euroalueen makrotaloudelliseen tilanteeseen;

24.

kehottaa toimivaltaisia valvontaviranomaisia tehostamaan ponnistelujaan, jotta ne voivat arvioida hedge-rahastoja tehokkaammin, mitä tulee niistä mahdollisesti aiheutuviin järjestelmäriskeihin, ja kehottaa euroryhmää erityisesti tarkastelemaan tätä kysymystä;

Ulkoinen edustus

25.

panee tyytyväisenä merkille neuvostossa aikaansaadun sopimuksen yhtenäisestä edustuksesta Bretton Woodsin instituutioiden vuosikokouksessa Singaporessa 19.-20. syyskuuta 2006; vaatii, että jäsenvaltioiden IMF-edustustojen kannat on koordinoitava paremmin; kehottaa jäsenvaltioita jälleen kerran pyrkimään kohti yhtenäisesti äänestävää ryhmää mahdollisesti siten, että aloitetaan euroryhmästä, jotta pitkällä aikavälillä voidaan turvata Euroopan yhtenäinen edustus, johon osallistuvat Ecofin-neuvoston puheenjohtajavaltio ja komissio parlamentin valvonnan alaisuudessa;

Koordinointi

26.

ilmaisee tyytyväisyytensä Jean-Claude Junckerin uudelleenvalintaan euroryhmän puheenjohtajaksi; katsoo, että euroryhmän olisi laadittava suunnitelma euroalueen tavoitteista seuraavien kahden vuoden ajalle;

27.

huomauttaa, että EY:n perustamissopimuksessa ei täsmennetä, kuinka neuvoston on harjoitettava vastuutaan valuuttakurssipolitiikasta; kehottaa euroryhmää, neuvostoa ja EKP:tä tehostamaan toimiensa yhteensovittamista valuuttakurssipolitiikan alalla;

28.

korostaa tarvetta tukea euroalueen yhteistyötä, jotta voidaan vahvistaa talouden ohjausta ja Euroopan yhdentymisprosessia siten, että voidaan vastata maailmanlaajuisiin taloudellisiin haasteisiin; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että euroaluetta koskevassa vuotuisessa lausumassa esitetään tulevaisuudessa konkreettisempia välineitä, jotka antavat mahdollisuuden kehittää syvempää vuoropuhelua unionin taloudellisen ohjauksen parantamisesta vastaavien EU:n eri elinten välillä; kehottaa komissiota tukemaan voimakkaasti euroryhmän ja sen puheenjohtajan toimia;

29.

katsoo, että kaikki osapuolet hyötyisivät, jos parlamentti, euroryhmä ja komissio kävisivät säännöllisemmin ja järjestelmällisemmin parlamentin johdolla yhteisiä keskusteluja makrotaloudellisista kysymyksistä vähintään neljännesvuosittain parlamentin ja EKP:n rahapoliittisen vuoropuhelun tapaan syventääkseen nykyisiä puitteita sekä keskustellakseen euroalueen talouden haasteista ja niihin vastaamisesta;

30.

uskoo, että Euroopan parlamentin ja kansallisten kansanedustuslaitosten säännölliset tapaamiset voisivat merkittävällä tavalla lisätä kansallisten parlamenttien osuutta tarvittavan talouspoliittisen koordinoinnin alalla;

*

* *

31.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman euroryhmän puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan keskuspankille.


(1)  EUVL C 74 E, 24.3.2004, s. 871.

(2)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0124.

(3)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0076.

(4)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0214.

(5)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0240.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0464.

(7)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0511.

P6_TA(2006)0486

Meriympäristön teemakohtainen strategia

Euroopan parlamentin päätöslauselma meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevasta teemakohtaisesta strategiasta (2006/2174(INI))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeva teemakohtainen strategia” (KOM(2005)0504),

ottaa huomioon kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman (EAP) (1),

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (KOM(2005)0505),

ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (2) (vesipolitiikan puitedirektiivi), jonka tavoitteisiin kuuluvat alue- ja merivesien suojelun edistäminen ja merivesien suojeleminen pilaantumiselta,

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman (3) komission tiedonannosta ”Kohti meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevaa strategiaa”,

ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) uusimman ympäristön tilaa koskevan raportin, joka on julkaistu vuonna 2005 (4),

ottaa huomioon Euroopan ympäristöpolitiikan instituutin (Institute for European Environmental Policy, IEEP) poliittisen selostuksen (5),

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) (6),

ottaa huomioon Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen (Helsingin yleissopimus) (7),

ottaa huomioon Koillis-Atlantin meriympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen (OSPAR) (8),

ottaa huomioon Välimeren suojelemisesta pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjat (Barcelonan yleissopimus) (9),

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0364/2006),

A.

katsoo, että meriympäristöön kohdistuu merkittäviä paineita ja edellä mainitun EYK:n raportin mukaan on olemassa orastavia merkkejä siitä, että Euroopan meri- ja rannikkoympäristön ravintoketjussa tapahtuu rakenteellisia muutoksia, jota osoittavat tärkeimpien lajien häviäminen, muita lajeja korvaavien tärkeimpien planktonlajien lisääntyminen ja tulokaslajien leviäminen; nämä ovat ilmastomuutoksen ja ihmisen lisääntyvän toiminnan seurausta,

B.

ottaa huomioon, että kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa annetaan etusija merialueiden laajemmalle suojelulle ja ympäristönäkökohtien paremmalle huomioonottamiselle yhteisön politiikan eri osa-alueilla,

C.

katsoo, että EU:n vesialue on maailman suurin ja että sen pinta-ala on suurempi kuin EU:n maa-alue kokonaisuudessaan; 20 jäsenvaltion rannikkoviivan pituus on yhteensä melkein 70 000 km, ja melkein puolet EU:n väestöstä asuu alle 50 km:n säteellä rannikosta; EU:n 15 jäsenvaltion merialueiden osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2004 jo yli 40 prosenttia; laivanrakennus, satamat, kalastus ja muut vastaavat palvelut työllistävät kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä; EU:lla on 1 200 satamaa, ja 90 prosenttia EU:n ulkopuolisesta kaupasta ja 41 prosenttia EU:n sisäisestä kaupasta kuljetetaan meritse,

D.

katsoo, että matkailu, kalastus ja vesiviljely ovat toimintoja, joita voidaan kehittää hyvin ainoastaan meriympäristössä, jonka ekologinen tila on hyvä,

E.

ottaa huomioon, että vuonna 2002 pidetyssä Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa osapuolet sopivat pienentävänsä huomattavasti meriympäristön biologisen monimuotoisuuden heikkenemisastetta vuoteen 2012 mennessä; tämä sitoumus toistettiin Curitibassa vuonna 2006 järjestetyssä biologista monimuotoisuutta käsittelevässä konferenssissa,

F.

katsoo, että jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin luontotyyppien ja meren biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi sekä jäsenvaltioiden rannikkojen ekosysteemien suojelemiseksi; katsoo, että tällaiset toimenpiteet olisi toteutettava myös merten luonnonvarojen kestävän käytön varmistamiseksi,

G.

katsoo, että hyvä politiikka perustuu korkeatasoiseen tietoon ja että eri hallinnon tasoilla tarvitaan tieteellisen tiedon käyttöä, jonka avulla olisi määritettävä ja täydennettävä tiedoissa olevat aukot, vähennettävä päällekkäisten tietojen keräystä ja tutkimusta sekä edistettävä meriä koskevan tutkimuksen ja tiedon yhdenmukaistamista, laajaa levittämistä sekä käyttöä,

H.

katsoo, että ei voida kyllin korostaa, että niiden kriteerien, jotka on valittu hyvän ympäristön tilan määrittämiseksi, on oltava riittävän pitkälle meneviä, koska nämä laatutavoitteet todennäköisesti ratkaisevasti ohjaavat toimenpideohjelmia pitkään tulevaisuudessa,

I.

katsoo, että tietyn merialueen meriympäristön suojelemiseksi ja parantamiseksi tarvitaan rajatylittäviä toimia kaikilla kyseiseen alueeseen vaikuttavilla aloilla, toisin sanoen toimia tarvitaan merialueen sisällä ja sen läheisillä meri- ja rannikkoalueilla, valuma-alueella ja joidenkin rajojen yli kulkeutuvien aineiden osalta myös muilla alueilla,

J.

ottaa huomioon, että jotkin arktiset vedet ovat tärkeitä yhteisölle ja Euroopan talousalueelle ja että jotkin jäsenmaat (Tanska, Suomi ja Ruotsi) ovat Arktisen neuvoston jäseniä,

K.

ottaa huomioon, että Bulgarian ja Romanian liityttyä EU:hun vuonna 2007 myös Mustameri tulee kuulumaan eurooppalaisiin vesiin,

L.

ottaa huomioon, että yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat osapuolia lukuisissa kansainvälisissä sopimuksissa, jotka sisältävät meriympäristön suojelemista pilaantumiselta koskevia tärkeitä velvoitteita; näitä ovat erityisesti Helsingin yleissopimus ja OSPAR-yleissopimus sekä yleissopimus Välimeren suojelemisesta pilaantumiselta,

M.

katsoo, että meriympäristön suojelu ja edistäminen ei voi tapahtua tehokkaasti pelkästään kansallisin toimin vaan edellyttää läheistä alueellista yhteistyötä ja muita asianmukaisia kansainvälisiä toimia,

Oikean tavoitetason asettaminen

1.

suhtautuu myönteisesti meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevaan komission teemakohtaiseen strategiaan ja merten kestävän käytön edistämistä ja merten ekosysteemien suojelua koskeviin kattaviin tavoitteisiin; katsoo, että meristrategiadirektiiviä koskeva ehdotus ei tässä muodossa saa alue- ja paikallisviranomaisia ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin;

2.

uskoo EU:n johtavaan rooliin tässä prosessissa ja pyytää siksi tehokasta meriympäristöä koskevaa EU:n politiikkaa, jolla estetään biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen entisestään ja meriympäristön tilan huonontuminen sekä edistetään meren biologisen monimuotoisuuden palautumista;

3.

pyytää, että meristrategiadirektiiviin sisällytetään yleinen EU:n laajuinen määritelmä ympäristön hyvästä tilasta (GES), joka tarkoittaa ympäristön tilaa silloin, kun kaikkia merten ekosysteemejä tietyllä merialueella hoidetaan siten, että ne voivat toimia tasapainoisesti ja omavaraisesti ympäristön muuttuessa ja tukea biologista monimuotoisuutta ja ihmisen toimintaa; katsoo, että tämä tehostaa meristrategiadirektiivin täytäntöönpanon vaikutusta;

4.

panee merkille, että Euroopan aluemerien ympäristön hyvä tila voidaan saavuttaa pikemminkin alueellisen tason tehokkailla ja koordinoidulla toimilla kuin yksittäisten jäsenvaltioiden toimin, ja pyytää siksi, että meristrategiadirektiiviin sisällytään jäsenvaltioille suunnattu oikeudellinen velvollisuus saavuttaa ympäristön hyvä tila; katsoo siksi, että strategian täytyy johtaa sitoviin ylikansallisiin velvoitteisiin, joihin voi kuulua yhteisiä sitoumuksia kolmansissa maissa;

5.

pyytää lisäksi, että direktiiviin sisällytetään luettelo yleisistä laadullisista kuvaajista, perusteista ja standardeista ympäristön hyvän tilan tunnistamista varten eli olemassa oleva luettelo, jonka merialan sidosryhmät yleisesti hyväksyvät, rajoittamatta, kuitenkaan luettelon parantamista ja kehittämistä;

6.

pitää tärkeänä, että meristrategiadirektiivissä ja muissa meriympäristöä koskevissa direktiiveissä kuten vesipolitiikan puitedirektiivissä ja luontotyyppidirektiivissä (10) käytetyt tavoitteet, toimet, kieli ja käsitteet ovat yhdenmukaiset, jotta voidaan lisätä selkeyttä ja helpottaa koordinointia näiden direktiivien välillä;

7.

katsoo, että veden laadun parantamista koskeviin toimiin on ryhdyttävä pikaisesti, ja on siksi huolissaan meristrategiadirektiiviä koskevassa ehdotuksessa esitetystä pidennetystä aikataulusta; katsoo, että olisi parempi yhdenmukaistaa aikataulu vesipolitiikan puitedirektiivin aikataulun kanssa;

8.

huomauttaa, että jäsenvaltiot ovat jo alkaneet panna täytäntöön vesipolitiikan puitedirektiivin aikataulua, jonka mukaan ympäristön hyvä tila rannikkovesillä on saavutettava vuoteen 2015 mennessä; katsoo, että ei ole loogista tai tarkoituksenmukaista ehdottaa samanaikaisesti vähemmän kunnianhimoista tavoitetta osittain päällekkäisten ja lähekkäisten merialueiden osalta; korostaa, että ei ole mahdollista saavuttaa ympäristön hyvää tilaa rannikkovesien eri alueilla, jollei niiden lähellä olevien merialueiden ympäristön tila ole vastaavasti hyvä;

Synergia EU:n politiikkojen kanssa

9.

suhtautuu myönteisesti vihreään kirjaan ”Euroopan unionin tuleva meripolitiikka” (KOM(2006)0275), jossa suunnitellaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa merien kestävään kehitykseen, mutta varoittaa korostamasta liikaa taloudellista lähestymistapaa ja kehottaa löytämään tasapainon taloudellisten näkökohtien ja ympäristönäkökohtien kesken; odottaa, että meristrategiadirektiivin ympäristöosuudessa esitetään oikeudelliset puitteet meriympäristön suojelemista ja meriympäristön eheyttä, asianmukaisia hallintoyksiköitä - merialueet ja meristrategiat - ja merta koskevaa suunnittelua ja päätöksentekoa varten;

10.

katsoo, että jos meriympäristön suojelua koskevat tavoitteet ja toimet eivät ole riittävän pitkälle meneviä, vaikutukset jäsenvaltioille on tehtävä selviksi, toisin sanoen on kiinnitettävä huomiota siihen, miten varmistetaan, että meristrategiadirektiivin tavoite eli ympäristön hyvä tila voidaan todella saavuttaa;

11.

panee merkille, että jäsenvaltiot ovat lykänneet Natura 2000 -verkon merta koskevien osien täytäntöönpanoa; rohkaisee jäsenvaltioita yksilöimään suojeltavia merialueita, jotka ovat tieteellisesti tai biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen kiinnostavia tai joihin kohdistuu valtavia paineita luontotyyppi- ja lintudirektiivin (11) mukaisesti;

12.

pitää parempana pitkän aikavälin toimia, joilla integroidaan ympäristötavoitteet yhteiseen kalastuspolitiikkaan (YKP) ja jotka täyttävät kestävän kehityksen vaatimukset, ja vaatii, että jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus ottaa käyttöön kiireellisempiä ja lyhyemmän aikavälin toimia, esimerkiksi perustaa ”kiellettyjä alueita” (merisuojelualueita) tai merten rauhoitusalueita kaikkein haavoittuvimpien merten ekosysteemien suojelemiseksi;

13.

pahoittelee sitä, ettei komissio ole tiedonannossaan ja meristrategiadirektiivissä viitannut Ranskan merentakaisten departementtien, Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten merivesiin, kun otetaan huomioon EY:n perustamissopimuksen 299 artiklassa mainitut olosuhteet, eikä perustamissopimuksen liitteessä II lueteltujen merentakaisten maiden ja alueiden merivesiin;

Talousarviota koskevat huolenaiheet

14.

pitää huolestuttavana, ettei meristrategioiden täytäntöönpanoa varten ole annettu rahoitussitoumusta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita yksilöimään toimet, jotka voitaisiin yhteisrahoittaa Life+-ohjelman kautta siitä syystä, että ne ovat erittäin tärkeitä eurooppalaisten merivesien ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi;

15.

katsoo, että koordinoinnin taloudellisten etujen ja ympäristöön liittyvien etujen välillä olisi aina kun mahdollista tapahduttava paikallisella tasolla, jotta voidaan taata toissijaisuusperiaatteen toteutuminen ja paikallisten sidosryhmien osallistuminen, mutta että koordinointia on tehtävä myös ylemmillä tasoilla (alueellisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla), silloin kun tämä on tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä;

16.

huomauttaa, että eri merialueet EU:n sisällä eroavat toisistaan ja niillä on erilainen suojelun tarve; katsoo siksi, että ympäristön hyvän tilan ja sen pysyvyyden saavuttamiseksi joitakin alueita varten saatetaan tarvita pidemmälle meneviä EU:n rahoitustoimenpiteitä kuin toisia alueita varten;

17.

katsoo, että paras mahdollinen hyöty yhteensovittamisesta voimassaolevien ohjelmien kanssa voidaan saada koordinoimalla meristrategian aikataulu tärkeiden EU:n tason ohjelmien kanssa; katsoo, että koordinointi EU:n maaseuturahaston seuraavan ohjelmakauden (vuodesta 2014 lähtien) kanssa on erittäin tärkeää niille seuduille, joilla huomattava osuus merialueisiin kohdistuvista päästöistä johtuu maataloudesta;

18.

katsoo, että kaikilla aloilla olisi kiinnitettävä huomiota taloudellisiin kannustimiin, joita ovat esimerkiksi Itämeren alueella jo voimassaolevat ympäristön mukaan eriytetyt satama- ja väylämaksut; katsoo, että tietyillä alueilla saatetaan tarvita tässä suhteessa myös pidemmälle meneviä toimia;

Tietojen jakaminen

19.

suosittelee merten arviointia ja seurantaa koskevaa uutta lähestymistapaa, joka perustuu olemassa oleviin laitoksiin ja ohjelmiin, mukaan luettuna yhteiseen kalastuspolitiikkaan liittyvä tietojenkeruuasetus, ja jolla varmistetaan täydellinen yhdenmukaisuus komission uusien paikkatietoinfrastruktuurialoitteiden ja GMES-aloitteiden (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta), erityisesti meripalvelujen, kanssa;

20.

palauttaa mieleen EYK:n toimivaltuudet laatia meriympäristöä koskevia säännöllisiä yleiseurooppalaisia arviointeja, jotka perustuvat olemassa oleviin indikaattoreihin ja muihin kansallisesti saatavilla oleviin tietoihin; korostaa, että on välttämätöntä parantaa edelleen kansallista raportointia, myös esimerkiksi tietovirtoja koskevien erityisten tietojenvaihtopöytäkirjojen avulla, EYK:n ydinindikaattoreiden kehittämisen tukemiseksi;

21.

katsoo, että on erittäin tärkeää ottaa käyttöön jäljitettävyyttä ja havaittavuutta edistäviä toimia ja ohjelmia, jotta saastuminen voidaan havaita ja sen lähde paikantaa, jolloin siihen voidaan puuttua tehokkaasti;

22.

katsoo, että merivesien laatua koskevan tiedon tuottamiseksi ja saastumisen havaitsemiseksi, paikallistamiseksi ja torjumiseksi on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä hajautettujen virastojen, muun muassa Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan meriturvallisuusviraston sekä yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa;

Yleissopimukset ja suhteet kolmansiin maihin

23.

suhtautuu myönteisesti siihen, että monet alueelliset meriyleissopimukset ovat edistäneet huomattavasti merien suojelua ottaen huomioon niiden tieteellinen ja tekninen tietämys ja niiden mahdollisuudet toimia siltana EU:n ulkopuolisiin maihin nähden; odottaa niiden olevan tärkeitä välineitä meristrategiadirektiivin toteuttamisessa ja edellyttää sellaisten nimenomaisten sitoumusten sisällyttämistä säännöksiin, joilla edistetään kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden ja järjestöjen kanssa, jotta nämä ottaisivat käyttöön meristrategiat, jotka kattaisivat sellaiset alueet, joihin kuuluu Euroopan merivesiä;

24.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että joko alueellisilla meriyleissopimuksilla on asiaankuuluvat oikeudelliset ja hallinnolliset mahdollisuudet tai että strategian yhteisen toteuttamisen mekanismeja kehitetään saman merialueen eri alueellisten elinten kanssa, jotta meristrategiadirektiivin tehokkaassa toteuttamisessa vältytään päällekkäiseltä byrokratialta; kummassakin tapauksessa on varmistettava laajin mahdollinen eri alojen välinen osallistuminen sekä sidosryhmien osallistuminen;

25.

kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta tehdä Itämerestä pilottialue ottaen huomioon se, että se on erityisen herkkää aluetta ja että sen ympärillä sijaitsevat jäsenvaltiot todennäköisesti hyväksyvät suunnitelmien ja toimien nopeamman täytäntöönpanon Helsingin komission ja muiden elinten puitteissa tapahtuvan työn kautta; huomauttaa, että Helsingin yleissopimukseen perustuva tuleva Itämeren toimintaohjelma voisi toimia pilottiohjelmana Itämeren merialueen strategian tavoitteiden toteuttamisessa;

26.

katsoo, että nykyisiä kansainvälisiä sääntöjä on tarkistettava, niin että kansainvälisiä vesiä (yli 12 meripeninkulmaa rannikolta) ei saa enää käyttää käymäläjätteiden laskemiseen vesistöön;

27.

panee merkille, että Välimeren suojelussa puuttuu joko tarvittava ympäristölainsäädäntö tai, jos tällainen lainsäädäntö on olemassa, poliittinen tahto sen täytäntöönpanemiseksi; Barcelonan yleissopimuksessa esitetyn rannikkovyöhykkeiden integroitua hoitoa koskevan tavoitteen osalta on hyväksyttävä se, että alueet kehittyvät kahdella eri nopeudella, nimittäin toisaalta eteläiset ja itäiset Välimeren maat ja toisaalta pohjoiset Välimeren maat;

28.

huomauttaa, että veden alhaisen lämpötilan ja veden vähäisen vaihtumisen vuoksi Itämeren ekosysteemi on hyvin herkkä saastumaan ja että Itämeren alueen meriekologian arvioidaan kärsineen korjaamatonta vahinkoa; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja komissiota muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa ottamaan käyttöön erityistoimia Itämeren ympäristön tilan parantamiseksi; katsoo, että lisäksi on lujitettava yhteistyötä EU:n ja Venäjän välillä ja että tässä yhteydessä EU:n pohjoisen ulottuvuuden ohjelman ympäristöalan kumppanuusohjelmaan liittyvällä rahoituksella on ensiarvoisen tärkeä merkitys Itämeren vesivarojen suojelun parantamisessa;

29.

pyytää komissiota ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä arktisten vesien suojelemiseksi, sillä kyseessä on erittäin haavoittuva ekosysteemi, johon kohdistuu jatkuvasti uusia uhkia, sekä kehittämään ja tukemaan ohjelmia ja hankkeita, joissa otetaan huomioon alkuperäiskansojen oikeudet ja tarpeet arktisen ympäristön luonnonresurssien kestävän käytön yhteydessä;

30.

kehottaa komissiota tutkimaan edellytyksiä nimetä arktinen alue Etelämantereen tavoin suojelluksi alueeksi ja ”rauhalle ja tieteelle omistetuksi luonnonsuojelualueeksi”, sekä antamaan aiheesta selvityksen parlamentille ja neuvostolle viimeistään vuonna 2008;

31.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota EU:n kansainvälisillä sopimuksilla ja alueellisilla sopimuksilla sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden suvereniteettiin tai lainsäädäntövaltaan kuuluu Euroopan merivesiä ympäröiviä vesiä, ja edistämään parhaillaan hyväksyttävänä olevan meristrategiadirektiivin mukaisia toimia ja ohjelmia;

32.

suosittelee, että Mustameri sisällytetään meristrategiadirektiiviin yhdeksi sen merialueeksi; tämä tärkeä merialue rajoittuu EU:hun vuonna 2007 liittyvien Bulgariaan ja Romaniaan, jotka osallistuvat jo vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoon osana työtä, jota johtaa Tonavan kansainvälinen suojelukomissio, sekä Turkkiin, jonka kanssa liittymisneuvottelut ovat käynnissä;

33.

pitää valitettavana, että Pohjois-Euroopan kaasuputkiston rakentamisen yhteydessä ei ole annettu ympäristötakuita mahdollisen ympäristöonnettomuuden estämiseksi Itämeren alueella; pyytää komissiota laatimaan suunniteltua hanketta koskevan ympäristön vaikutusten arvioinnin ja lykkäämään mahdollisia hankkeen yhteisrahoittamista koskevia päätöksiä;

34.

vaatii joka tapauksessa ennakkoneuvotteluja lähialueilla olevien maiden ja muiden osallisena olevien maiden kanssa, joiden hankkeilla voi olla vaikutus yhteiseen ympäristöön, vaikka hanke toteutetaan kansainvälisillä vesillä; huomauttaa, että kokemus on osoittanut, että ympäristövaikutusten arvioinneissa on usein puutteita eikä niitä tehtäessä neuvotella muiden valtioiden kanssa; pyytää siksi komissiota ehdottamaan pakollista neuvottelumekanismia jäsenvaltioiden kesken ja kehottaa neuvostoa toimimaan kansainvälisellä tasolla pakollisten ympäristövaikutusten arviointien kehittämiseksi EU:n ja kolmansien maiden välisissä suhteissa;

*

* *

35.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


(1)  EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.

(2)  EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

(3)  EUVL C 69 E, 19.3.2004, s. 141.

(4)  http://reports.eea.europa.eu/state_of_environment_report_2005_1/en.

(5)  http://www.europarl.europa.eu/comparl/envi/pdf/externalexpertise/ieep_6leg/marine_thematic_strategy.pdf.

(6)  http://www.un.org/Depts/los/convention_agreements/convention_overview_convention.htm;.

(7)  http://www.helcom.fi/stc/files/Convention/Conv0704.pdf.

(8)  http://www.ospar.org/eng/html/welcome.html.

(9)  http://europa.eu/scadplus/leg/en/lvb/l28084.htm.

(10)  Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(11)  EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1.

P6_TA(2006)0487

Asuntoluotot

Euroopan parlamentin päätöslauselma asuntoluotoista EU:ssa (2006/2102(INI))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission vihreän kirjan asuntoluotoista EU:ssa (KOM(2005)0327) (jäljempänä vihreä kirja),

ottaa huomioon komission valkoisen kirjan rahoituspalvelupolitiikasta vuosille 2005-2010 (KOM(2005)0629),

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin neuvoston 1. joulukuuta 2005 antaman vastauksen vihreään kirjaan asuntoluotoista EU:ssa,

ottaa huomioon luottolaitosten liiketoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 15. joulukuuta 1989 annetun toisen neuvoston direktiivin 89/646/ETY (1),

ottaa huomioon luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14. kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (2) (pääomavaatimuksia koskeva direktiivi) sekä sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 14. kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/49/EY (3) (uudelleen laadittu),

ottaa huomioon kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä 23. syyskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/65/EY (4),

ottaa huomioon tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (5),

ottaa huomioon muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajille myönnettävistä luottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 93/13/EY muuttamisesta (KOM(2005) 0483),

ottaa huomioon komission tarkistetun ehdotuksen neuvoston direktiiviksi sijoittautumisvapaudesta ja palvelujen vapaasta tarjoamisesta asuntoluottojen alalla (KOM(1987)0255),

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0370/2006),

A.

ottaa huomioon, että asuntoluotot muodostavat suuret ja nopeasti kasvavat markkinat ja ovat elintärkeä osa EU:n taloudellista ja yhteiskunnallista rakennetta,

B.

panee merkille, että eräiden jäsenvaltioiden kiinteistömarkkinoilla tapahtuneen ennennäkemättömän nousun ansiosta rakennusala ei enää ole riippuvainen suhdanteista, millä on ollut ratkaiseva merkitys talouskasvun ja työllisyyden luomisessa Euroopassa, jossa koettiin taloudellinen lama vuosien 2000 ja 2005 välisenä aikana,

C.

ottaa huomioon, että ennätyksellisen alhaisen korkotason takia asuntoluottoja otetaan entistä enemmän erityisesti niissä maissa, joissa asuntoluottojen ottaminen perustuu kuluttajien luottamukseen, joka puolestaan on saanut aikaan talouskasvua,

D.

katsoo, että eurooppalaisten kuluttajien suojelemisen on oltava kaikkien asuntoluottoja koskevien lainsäädännöllisten toimien tärkein tavoite, sillä asuntoluotto on useimpien EU:n kansalaisten suurin taloudellinen sitoumus koko heidän elämänsä aikana ja sillä on pitkän aikavälin vaikutuksia heidän elintasoonsa ja heidän taloutensa vakauteen,

E.

katsoo, että tarjolla olevien asuntoluottojen keskeisiä ominaisuuksia koskevan avoimuuden parantaminen tehostaa markkinoita ja sen lisäksi vahvistaa asuntoluottoa muista jäsenvaltioista hakevien luotonottajien luottamusta ja antaa heille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia päätöksiä,

F.

katsoo, että kuluttajien on voitava saada kussakin yksittäistapauksessa mahdollisimman kattavia ja yksinkertaisia vakiomuodossa esitettyjä tietoja, joiden avulla he voivat tehdä vertailuja jäsenvaltioiden välillä voidakseen käyttää valinnanvapauttaan asuntoluoton ottamisessa ulkomailta,

G.

katsoo, että tuotteiden ja palveluiden laajempaan valikoimaan, parempaan saatavuuteen ja yhtenäisiin rahoitusmarkkinoihin tähtäävät kohdennetut toimenpiteet voisivat edistää markkinatehokkuutta, mittakaavaetuja ja monipuolistamista, laskea luottokustannuksia ja siten hyödyttää Euroopan taloutta,

H.

katsoo, että mahdollistamalla asuntoluottopalvelujen tarjoajille pääsy asiakkaiden luottotietoja sisältäviin tietokantoihin rajat ylittävän luotonannon yhteydessä edistetään merkittävästi asuntoluottotoiminnan kilpailukykyä ja yhtenäisten eurooppalaisten asuntoluottomarkkinoiden syntymistä,

I.

katsoo, että yhtenäiset asuntoluottomarkkinat helpottavat työntekijöiden liikkuvuutta,

J.

ottaa huomioon, että, asuntoluoton antajat tai kuluttajajärjestöt eivät yllättävää kyllä juurikaan painosta kehittämään rajatylittävää luotonantoa muuten kuin konkreettisella sijoittautumisella erillisille kansallisille markkinoille,

K.

ottaa huomioon, että huomattavat markkinaesteet ovat tähän asti haitanneet rajat ylittävän asuntoluottotarjonnan lisääntymistä, joten niiden osuus koko EU:n asuntoluottomarkkinoista on tällä hetkellä alle yksi prosentti,

L.

ottaa huomioon, ettei yhteisöllä ole toimivaltaa tai että sen toimivalta on rajoitettu useiden merkittävien kysymysten suhteen ja että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita on noudatettava,

M.

katsoo, että asuntoluoton välittäjät voivat olla keskeisessä osassa rajatylittävän toiminnan tukemisessa ja toimia yhdistävinä tekijöinä kuluttajien ja ulkomaisten ja paikallisten rahoituslaitosten välillä käyttämällä hyväkseen paikallisilla markkinoilla sekä muiden jäsenvaltioiden markkinoilla tarjottavia asuntoluottoja koskevaa ammattitaitoaan,

N.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja tuotteiden valikoimassa ja niiden erityispiirteissä, jakelurakenteissa, laina-ajoissa ja rahoitusmekanismeissa, koska oikeuteen, verotukseen, sääntelyyn ja kuluttajansuojaan liittyvät olosuhteet ovat niissä erilaisia,

O.

katsoo, että asuntoluottomarkkinat ovat erittäin monimutkaisia ja että kansalliset oikeusjärjestelmät ja rahoituskäytänteet, omistusoikeus ja maarekisterijärjestelmä, esineoikeus, luottosopimuslainsäädäntö, arviointikysymykset, pakkomyyntiä koskeva lainsäädäntö, uudelleenrahoitusmarkkinat jne. poikkeavat merkittävästi toisistaan, vaikka alojen välillä vallitsee tiivis sisäinen yhteys,

P.

huomauttaa, että on olemassa joitakin syrjiviä verotuksellisia esteitä, jotka estävät asuntoluottojen yhtenäismarkkinoiden hyödyntämisen ja jotka joissakin tapauksissa saattavat jopa olla EU:n lainsäädännön vastaisia,

Q.

ottaa huomioon, että asuntoluottomarkkinat, makrotaloudellinen politiikka ja erityisesti rahapolitiikan hoito liittyvät suoraan toisiinsa,

R.

ottaa huomioon, että asuntoluottomarkkinoiden epävakaus voi vaikuttaa asuntojen myyntihintojen vaihteluihin sekä suhdannekiertoihin ja siten aiheuttaa järjestelmäriskejä,

S.

katsoo, että jotta EU:n asuntoluottomarkkinoista saataisiin tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä, olisi ensin tarkasteltava komission 1. päivänä maaliskuuta 2001 antaman, kuluttajille myönnettäviä asuntolainoja koskevia ennakkotietoja (asuntolainoja koskevat menettelysäännöt) (6) koskevan suosituksen 2001/193/EY täytäntöönpanoa ja tehokkuutta sekä vakiomuotoisen tietosivun käyttöä, millä pyritään takaamaan, että kuluttajat saavat avointa ja verrattavissa olevaa tietoa asuntolainoista,

T.

ottaa huomioon, että edellä mainittuja menettelysääntöjä on pantu jäsenvaltioissa täytäntöön vaihtelevin tuloksin, mutta että yleistä ongelmaa, yhteisten oikeudellisten puitteiden puuttumista, ei vieläkään ole ratkaistu,

Johdanto

1.

tunnustaa, että kuluttajat hyötyisivät EU:n asuntoluottomarkkinoiden yhdentämisestä entisestään ja tarkkaan suunnitellusti;

2.

katsoo, että EU:n tasolla toteutettavien Euroopan asuntoluottomarkkinoita koskevien toimien on ensisijaisesti hyödytettävä suoraan kansalaisia, sillä he ovat asuntoluoton ottajia; katsoo, että asuntoluottomarkkinoiden olisi oltava laajemman potentiaalisen luotonottajaryhmän saatavilla, mukaan lukien henkilöt joilla on heikot tai puutteelliset luottotiedot, määräaikaiset työntekijät ja ensiasunnon ostajat;

3.

on tyytyväinen komission toteuttamaan kattavaan kuulemiseen ja vaatii, että ennen konkreettisten ehdotusten esittämistä olisi laadittava perusteelliset taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnit;

4.

on tyytyväinen komission tähänastisiin ponnisteluihin, joilla pyritään vastaamaan lainsäädännön parantamisen vaatimuksiin; muistuttaa kuitenkin komissiota siitä, että kaikkien tehtyjen päätelmien on aina perustuttava laajamittaiseen kuulemisprosessiin;

5.

panee merkille EU:n asuntoluottojen yhtenäisten vähittäismarkkinoiden lukuisat esteet, jotka tuodaan esille vihreässä kirjassa, ja kehottaa komissiota keskittymään sellaisiin tarkoin kohdennettuihin toimenpiteisiin, joista saadaan suurin hyöty, ja kannustamaan markkinalähtöisiin aloitteisiin aina kun se on mahdollista;

6.

varoittaa komissiota siitä, että itse tuotteiden yhdenmukaistamisyritykset saattavat johtaa lainsäädännöllisiin ristiriitoihin ja siten vaikuttaa kielteisesti alaan;

7.

vaatii, että EU:n toimet eivät saa estää kilpailua ja innovointia varsinkaan tuotteiden, niihin liittyvien palvelujen ja rahoitusmenetelmien osalta;

Menettelysäännöt ja ennen sopimuksen tekoa annettavat tiedot

8.

kehottaa yhdenmukaistamaan määräyksiä, joilla säännellään ennen sopimuksen tekoa annettavia tietoja, joiden perusteella luotonottaja voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen mahdollisesta asuntoluottosopimuksesta;

9.

vaatii, että ennen sopimuksen tekoa annettavien tietojen on oltava tarkkoja ja ymmärrettäviä, jotta päätökset voidaan perustaa tietoon ja jotta kuluttajille annettaisiin mahdollisimman kattava ja laaja käsitys asuntolainasopimuksen pohjana olevien tietojen perusteella; korostaa, että jos luotonantaja haluaa tarjota luottoja toisessa jäsenvaltiossa, kyseiset tiedot on toimitettava luotonottajalle mahdollisimman pikaisesti luotonottajan asuinjäsenvaltion tunnustamilla virallisilla kielillä;

10.

katsoo, että menettelysäännöt ja vakiomuotoinen tietosivu ovat tärkeitä, mutta että ne eivät ole riittäviä välineitä suojaamaan niiden kansalaisten taloudellisia etuja, jotka liikkuvat jäsenvaltioiden välillä ja jotka aikovat hankkia kiinteistöjä muista jäsenvaltioista; kehottaa komissiota arvioimaan edistymistä ja harkitsemaan nykyisin vapaaehtoisten menettelysääntöjen tekemistä pakollisiksi, mikäli sääntöjä ei noudateta varhaisessa vaiheessa;

Rahoittaminen

11.

katsoo, että yhtenäisten, avointen ja yhteensopivien rahoitusmarkkinoiden kehittäminen on ensisijainen tavoite, sillä se edistää tehokkuutta, mahdollistaa luottoriskien hajauttamisen kansainvälisesti, optimoi rahoitusehdot ja pääoman sijoittamisen sekä laskee luotonottokustannuksia; tunnustaa markkinalähtöisten aloitteiden tärkeyden ja niiden suomat mahdollisuudet tältä osin;

12.

huomauttaa, että toissijaisia yhtenäisiä asuntolainamarkkinoita ei ole mahdollista luoda ilman asuntolainasopimuksen tekemistä koskevien kansallisten sääntöjen asteittaista yhdenmukaistamista;

13.

on tyytyväinen asuntoluottojen rahoittamista käsittelevän asiantuntijaryhmän perustamiseen ja pyytää laatimaan perusteellisen analyysin asuntoluottoihin vaikuttavista eroavuuksista kansallisessa sääntelyssä ja oikeudellisissa menettelyissä;

14.

katsoo, että pääomavaatimuksista annetun direktiivin katettuja joukkolainoja ja asuntovakuudellisia arvopapereita koskevat säännökset tarjoavat tärkeitä rahoitusvaihtoehtoja;

15.

ehdottaa, että komissio harkitsisi parasta tapaa luoda keskustietokanta, johon syötettäisiin tiedot eri kansallisista asuntoluottomarkkinoista ja kansainvälisistä asuntovakuudellisista arvopaperirahastoista (kuten maksukyvyttömyyden todennäköisyys, maksukyvyttömyydestä ja ennenaikaisista maksuista aiheutuvat tappiot), jotta sijoittajat voisivat arvioida ja hinnoitella asuntoluotot asianmukaisesti;

16.

ehdottaa, että pääomamarkkinoilla voitaisiin kaupata yhdenmukaisia eurooppalaisten asuntoluottojen paketteja, joiden riskiluokitus perustuisi niiden ominaispiirteisiin, ja siten edistää asuntovakuudellisten arvopapereiden toissijaisia markkinoita;

17.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon sharia-lakia noudattavat kasvavat asuntolainamarkkinat sekä varmistamaan, ettei kyseisiä markkinoita koskevia vaatimuksia jätetä minkään lainsäädännön ulkopuolelle;

18.

tunnustaa asuntoluottovakuutusten merkityksen luotonantajien riskialttiuden vähentämisessä ja luotonottomahdollisuuksien tarjoamisessa suuremmalle ryhmälle luotonottajia;

Vähittäismyynti

19.

pyytää komissiota tutkimaan esteitä, jotka heikentävät luotonantajan oikeutta palvelujen vapaaseen tarjoamiseen tai sijoittautumisvapauteen toisessa jäsenvaltiossa, sekä sitä, käytetäänkö yleistä etua koskevaa lauseketta hillitsemään rajatylittävää toimintaa;

20.

tukee komission toimintaa rajatylittävien fuusioiden ja yritysostojen helpottamiseksi rahoituspalvelujen alalla huolehtien samalla, että jakeluverkostoissa otetaan huomioon paikallisten olosuhteiden vaatimukset ja pienemmät markkinat; toteaa kuitenkin, että rajatylittävät fuusiot ja yritysostot eivät sinällään riitä edistämään tämän alan markkinoiden lähentymistä;

21.

katsoo, että asuntoluottomarkkinoiden avaaminen luottotoimintaa harjoittamattomille ja yhtäläisesti valvotuille laitoksille lisää kilpailua ja laajentaa tuotevalikoimaa;

22.

tunnustaa luoton välittäjien, kuten asuntoluoton välittäjien, merkityksen asiakkaiden auttamisessa saamaan kilpailukykyistä asuntoluottoa kotimaisilta ja ulkomaisilta luotonantajilta, ja kannattaa komission sitoutumista siihen, että se neuvottelee asianmukaisesta sääntely-ympäristöstä kyseisiä toimijoita varten;

23.

pyytää komissiota tutkimaan tekijöitä, jotka estävät lainojen siirron valtioiden rajojen yli, ja käsittelemään edelleen mahdollisuutta käyttää eurooppalaista asuntoluottoa vakuusvälineenä antamalla säädöksiä:

liitännäisvakuuksista, joita tarvitaan eurooppalaisen asuntoluoton ottamisen ja käyttöönoton yhteydessä erityisesti tarkistettaessa arviointiperustan todenperäisyyttä, maarekisterien julkisuutta sekä vaikutuksia kolmansiin osapuoliin,

eurooppalaisen asuntoluoton tulevasta asemasta suhteessa muihin, kiinteistöllä taattuihin maksuihin,

luoton ja vakuuksien välisestä suhteesta, sekä

vakuutetun luoton osittaisen tai täysimääräisen maksamisen oikeudellisista seurauksista sekä luoton arviointiperustassa tai siirrossa tapahtuneesta muutoksesta suhteessa velkojiin tai kolmansiin osapuoliin;

24.

katsoo, että kaikkiin tässä tarkoituksessa tehtäviin ehdotuksiin olisi tarvittaessa liitettävä vaikutustenarviointi, johon sisällytettäisiin myös oikeudelliset näkökohdat sekä yksityiskohtaiset oikeusvertailevat selvitykset; ehdotuksiin olisi liitettävä myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat kilpailukykyneuvoston 29. toukokuuta 2006 hyväksymiin vaikutuksenarviointien tekoa koskeviin ohjeisiin sisältyvän lähestymistavan mukaisesti;

25.

kehottaa komissiota edistämään kansallisten mekanismien kehittämistä joustolainoja ja tasaerälyhenteisiä lainoja varten siten, että varmistetaan täydet vakuudet tietojen julkisen saatavuuden sekä kolmansiin osapuoliin kohdistuvien vaikutusten suhteen;

26.

katsoo, että luotonantajat siirtyvät todennäköisemmin markkinoille, jos kansalliset säädökset sallivat heidän tarjota asiakkaille velan ennenaikaista takaisinmaksua kustannuksia vastaavalla hinnalla tai muuttaa korkotasoa markkinaolosuhteiden sekä luottoon liittyvän riskin mukaisesti, ja että kyseisten asioiden rajoittaminen luultavasti heikentää markkinoiden kehittymistä rahoituksen, uusien tuotteiden ja korkeampaan riskiryhmään luettaville luotonottajille annettavan luoton osalta;

27.

katsoo, että asuntoluotoista perittävän todellisen vuosikoron soveltamisalan ja laskutavan määrittelevän EU:n normin olisi koottava yhteen kaikki luotonantajan perimät maksut maksamista kuluista ja siinä olisi varmistettava vertailukelpoisuus laina-ajaltaan vastaavien muissa jäsenvaltioissa tarjottavien tuotteiden kanssa; uskoo kuitenkin, että luotonottajille olisi ilmoitettava etukäteen kaikista muista asiaan liittyvistä kustannuksista ja luotonottajan oikeudellisista velvoitteista, mukaan lukien kolmansien osapuolten perimistä maksuista, kuten notaarin palkkioista tai kiinteistön rekisteröintiin liittyvistä maksuista sekä mahdollisten juridisten prosessien ja arviointien kustannuksista; katsoo, että jos kyseiset tiedot eivät ole julkisesti saatavilla, olisi annettava viitteellinen arvio kustannuksista;

28.

katsoo, että todellista vuosikorkoa koskevan tiedon tarjoamisen lisäksi luotonantajan on annettava tietoja myös muuntyyppisistä luotonantajan maksuista tai kustannuksista, joita voivat olla lainahakemusten tutkimisesta aiheutuvat kustannukset, lainasitoumusmaksut, ennenaikaiseen täysimääräiseen tai osittaiseen takaisinmaksuun liittyvät maksut jne.;

29.

tunnustaa Internetin mahdollisuudet asuntoluottojen markkinoinnissa ja suosittelee, että komissio jatkaisi asian tutkimista;

Oikeudelliset, verotukselliset ja toiminnalliset esteet

30.

kehottaa komissiota tutkimaan niitä lainsäädännöstä ja muista säännöistä johtuvia esteitä, jotka hidastavat asuntoluottojen Euroopan laajuisten rahoitusmarkkinoiden markkinalähtöistä kehittymistä;

31.

kehottaa komissiota määrittämään tulevien ehdotustensa soveltamisalan ja rajoittamaan sen asuntoluottosopimuksiin ja niiden vakuuksiin (kiinteään omaisuuteen liittyvät kiinteät maksut), jotta vältetään mahdolliset päällekkäisyydet asiakirjan KOM(2005)0483 kanssa;

32.

kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan toissijaisten asuntoluottomarkkinoiden asianmukainen toimivuus ja luodaan oikeudellinen kehys tehokkaiden portfolio-operaatioiden toteuttamista varten, ja täsmennetään erityisesti, miltä osin käytettävissä olevilla uudelleenrahoitusta koskevilla oikeudellisilla välineillä ei ole mahdollista saavuttaa asetettua tavoitetta, sekä ottamaan huomioon erilaiset oikeudelliset perinteet sekä esinevakuuksia koskevat erilaiset mallit;

33.

on samaa mieltä komission kanssa siitä, että asuntoluottosopimuksiin sovellettavaa lainsäädäntöä koskeva kysymys olisi otettava esille sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta lainsäädännöstä vuonna 1980 tehdyn Rooman yleissopimuksen tarkistuksen yhteydessä; tukee asuntoluottoja tarkastelevan työryhmän näkemystä siitä, että sellaisiin asuntoluottosopimuksiin sovellettavan lainsäädännön ei tarvitse olla yhdenmukainen kiinnitysasiakirjaan sovellettavan lainsäädännön kanssa ja että kiinnitysasiakirjoihin sovelletaan kiinteistön sijaintipaikan lakia (lex rei sitae);

34.

korostaa asiakkaiden luottotietoja sisältävien kattavien ja luotettavien tietokantojen merkitystä ja kehottaa komissiota edistämään työkalujen kehittämistä tiedon muuntamiseksi yhtenäiseen muotoon kaikissa jäsenvaltioissa;

35.

kehottaa komissiota helpottamaan syrjimättömällä tavalla asiakkaiden luottotietoja sisältävien tietokantojen rajatylittävää käyttöä ja siten ensisijaisesti kannustamaan luotonantajia tulemaan mukaan uusille markkinoille;

36.

tunnustaa, että sekä positiivisten että negatiivisten luottotietojen saatavuus on toivottavaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusteltua tietosuojaa;

37.

kannattaa ponnisteluja pakkomyyntimenettelyjä säätelevän lainsäädännön parantamiseksi ja tarkistamiseksi;

38.

tukee komission ehdotusta siitä, että käyttöön otettaisiin pakkomyyntimenettelyiden kestoa ja niistä aiheutuneita kustannuksia osoittava tulostaulu;

39.

ehdottaa, että arvioijien ammattialajärjestöjen olisi tehtävä yhteistyötä, jotta EU:ssa voitaisiin ottaa käyttöön yhteiset kiinteistöjen arvon määrittämistä koskevat korkeatasoiset ja vertailukelpoiset normit;

40.

korostaa asuntoluottovakuuksia ja omistusoikeutta koskevien täydellisten ja täsmällisten tietojen helpon saatavuuden merkitystä luotonantajille;

41.

kannattaa ajatusta edistää kiinteistörekistereihin pääsyä, sikäli kuin sitä ei kielletä lainsäädännössä; tukee kaikkia ponnisteluja, joiden tarkoituksena on kansallisin toimin yhdenmukaistaa näiden rekistereiden informatiivista arvoa, ja kannustaa tehostamaan nykyistä eurooppalaista kiinteistötietopalvelujärjestelmää (Eulis);

42.

tukee toimia, joilla pyritään poistamaan syrjiviä verotuksellisia esteitä, kuten paikallisten ja ulkomaisten luotonantajien sekä valtiolle suoritettavien maksujen erilaista verotuksellista kohtelua;

43.

kehottaa komissiota pohtimaan rajatylittävien asuntoluottojen osalta sitä, miten asuntoluottojen koroista tehtäviä verovähennyksiä koskevia menettelyitä voidaan sovittaa yhteen koko EU:n alueella;

Kokonaisuutta ja vakautta koskevat kysymykset sekä makrotaloudelliset kysymykset

44.

kehottaa komissiota ja Euroopan keskuspankkia valvomaan ja tutkimaan niitä mahdollisia riskejä, joita voisi seurata pääomamarkkinoiden rahoittamien asuntovelkojen ja asuntoluottojen määrän lisääntymisestä;

Päätelmä

45.

päättelee, että kuluttajille ja taloudelle voisi olla hyötyä siitä, että EU:n asuntoluottomarkkinoita yhdennettäisiin harkitusti edelleen;

*

* *

46.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan keskuspankille ja jäsenvaltioiden hallituksille.


(1)  EYVL L 386, 30.12.1989, s. 1.

(2)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.

(3)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 201.

(4)  EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16.

(5)  EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.

(6)  EYVL L 69, 10.3.2001, s. 25.


Začiatok