92003E0814

KIRJALLINEN KYSYMYS E-0814/03

esittäjä(t): Robert Goebbels (PSE) komissiolle

(17. maaliskuuta 2003)

Aihe: Etiopian nälänhätä

Komissio on myöntänyt 5 miljoonaa euroa lisää elintarvikehätäapuun Etiopialle. Siten unionin myöntämän elintarvikeavun kokonaismäärä nousee 102 miljoonaan euroon vuosina 20022003.

Kysymyksen esittäjä kiittää komissiota erinomaisesta toiminnasta ja kysyy seuraavaa:

1. Kuinka suuri osuus avusta on jaettu maaliskuun 2003 alkuun mennessä?

2. Pystyvätkö Etiopian viranomaiset komission arvion mukaan ruokkimaan jatkuvan kuivuuden koetteleman Etiopian kansan unionin myöntämän avun turvin?

3. Katsooko komissio, että lisäapu on tarpeen ennen vuoden 2003 sadonkorjuuta?

4. Millaista kahdenvälistä tukea jäsenvaltiot ovat myöntäneet, ja onko jäsenvaltioiden välillä yhteistyötä?

5. Miten komissio aikoo Cotonoun sopimuksen toimeenpanon yhteydessä valmistella Etiopian viranomaisten kanssa rakenneuudistuksia, joiden avulla Etiopia välttäisi toistuvat nälänhädät? Näihin kuuluisivat maan infrastruktuurin kehittäminen, tieverkot, energiahuolto, patoaltaat, kastelujärjestelmät, maanviljelijöiden koulutuksen parantaminen, siemenviljan lajittelu jne. sekä erityisesti parempi markkinajärjestely. Viljakaupan vapautuminen ei tuonut mukanaan toivottuja uudistuksia, kuten Eleni Gabre-Madlin on esittänyt kansainväliselle elintarviketutkimuslaitokselle (International Food Policy Research Institute) tekemässään tutkimuksessa.

Poul Nielsonin komission puolesta antama vastaus

(23. huhtikuuta 2003)

Komissio on tähän mennessä myöntänyt Etiopialle elintarvikeapua yhteensä 98 miljoonaa euroa, joiden turvin maahan toimitetaan lokakuun 2002 ja joulukuun 2003 välisenä aikana elintarvikkeita 373 000 miljoonaa tonnia. Tähän mennessä kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseksi

on osoitettu 77 miljoonaa euroa, joka vastaa 295 250 miljoonan tonnin suuruista elintarvikeapua. Jäljellä olevien 21 miljoonan euron (77 500 miljoona tonnia) osalta komission hyväksymismenettely on viime vaiheissaan. Suurin osa yhteisön elintarvikeavusta jaetaan vuoden 2003 maalis- ja kesäkuun välisenä aikana, jota pidetään kriittisimpänä ajanjaksona.

Tässä vaiheessa on vielä vaikea vastata kysymykseen, pitäisikö määrärahojen olla tuntuvasti suurempia. Vuoden 2002 lopussa ruoka-avun tarpeessa oli joidenkin arvioiden mukaan 14,2 miljoonaa ihmistä; heidän määränsä pieneni kuitenkin myöhemmän tarkistuksen myötä 11,3 miljoonaan. Vaikka elintarvikepula on edelleen vakava ongelma joillakin alueilla, avunantajien myönteisen asenteen ja nopean toiminnan ansiosta tilanteen paheneminen on voitu toistaiseksi estää. Vuoden 2003 loppupuolella ei odoteta ilmenevän merkittäviä lisävaatimuksia. Alustavien merkkien mukaan belg-sateet ovat alkaneet etuajassa. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua odottamatta, koska Etiopia on erittäin altis elintarvikekriiseille.

Yhteisön määrärahojen lisäksi jäsenvaltiot ovat myöntäneet kahdenvälisten sopimusten perusteella noin 46 miljoonaa euroa, joten unionin apu lisääntyy 148 miljoonaan euroon. Unionin elintarvikeavun arvioidaan kattavan noin 30 prosenttia vuoden 2003 loppuun asti arvioidun tarpeen täyttämiseksi suunnatusta yleisestä avusta, josta on nyt katettu 58 prosenttia. Komission ja jäsenvaltion toimia on koordinoitu tiiviisti etenkin Addis Abebassa. Lisäksi Brysselissä pidettiin 4. helmikuuta 2003 sekä eteläisen Afrikan että Afrikan sarven kriisejä koskeva koordinointikokous, jonka tavoitteena oli luoda unionille yhteinen lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin kriisinratkaisumalli. Kokouksen perusteella luotu kriisinratkaisumalli on entistä tehokkaampi ja yhdenmukaisempi, ja siinä määritellään aiempaa selkeämmin yksittäisten jäsenvaltioiden sekä koko unionin osuus nykyisestä hätäavusta.

Komissio ja Etiopian hallitus ovat yhdessä sitoutuneet ratkaisemaan ongelmat, jotka krooninen elintarviketurvan puute aiheuttaa pitkällä aikavälillä. Elintarviketurvan puutteen poistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voitaisiin estää ajoittain toistuva tilapäinen elintarvikepula. Vaikka epäedulliset sääolosuhteet ja kaupan häiriöt laukaisevat kriisin, ne eivät ole sen yksinomainen syy. Etiopiassa vallitsevan kroonisen elintarviketurvan puutteen syyt ovat rakenteellisia; sen aiheuttajia ovat esimerkiksi heikot markkinat, heikko liikenneinfrastruktuuri, varojen puute, maanomistukseen liittyvät ongelmat sekä toimeentulomahdollisuuksien vähäisyys maatalouden ulkopuolisilla aloilla. Elintarviketurvaan kiinnitetään erityishuomiota Cotonoun sopimuksessa. Lokakuussa 2002 hyväksyttiin budjettituella rahoitettava 25 miljoonan euron suuruinen Etiopian elintarviketurvaohjelma. Yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta myönnettiin ajanjaksolle 20022007 lisäksi 54 miljoonaa euroa erityisesti elintarviketurvaa koskeviin hankkeisiin. Näiden hankkeiden aiheena on markkinoiden tehokkuuden parantaminen, asianmukaisten varastotilojen rakentaminen, sisämarkkinoilla käytävän kaupan tehokkuuden parantaminen, maan tuottavuuden lisääminen, viljelytekniikoiden kehittäminen ja tuotantopanosten saatavuuden varmistaminen siten, että voidaan lisätä tuottavuutta ja turvata yleinen elintarvikehuolto entistä paremmin. Muita ohjelmatoimia ovat turvaverkkojen luominen, sosiaalipalvelujen parantaminen ja toimeentulovaihtoehtojen monipuolistaminen. Näiden lisäksi liikenteen kehittämistä tuettiin merkittävällä summalla (211 miljoonaa euroa). Asianmukainen tieverkko varmistaa markkinoiden tehokkaan toiminnan. Tehokkaasti toimivat markkinat ovat puolestaan ennakkoedellytys elintarviketurvan varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Tämänkaltainen pysyvä sitoutuminen todennäköisesti vähentää Etiopian alttiutta joutua kärsimään elintarvikepulasta ja toistuvasta nälänhädän uhasta.