92002E3754

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3754/02

esittäjä(t): Jan Andersson (PSE) komissiolle

(20. joulukuuta 2002)

Aihe: Schengenin sopimuksen soveltaminen Frankfurtin lentokentällä

Eräs Ruotsin kansalainen, joka saapui Frankfurtin lentokentälle (marraskuussa 2002) Euroopan ulkopuolisesta maasta, kertoi että kentälle saavuttaessa saksalainen passipoliisi otti joukosta erilleen kaikki henkilöt, joilla oli saksalainen passi ja ohjasi nämä sitten erilliseen passitarkastusjonoon. Ne, joilla oli saksalainen passi, pääsivät näin ollen tarkastuksen läpi paljon nopeammin kuin ne, joilla oli jonkin muun Schengen-maan passi. Jälkimmäiset ohjattiin nimittäin tavanomaisiin jonoihin, jotka perinteisesti on jaettu EU-kansalaisille tarkoitettuun jonoon ja EU:n ulkopuolelta tulevien jonoon. Nämä jonot olivat luonnollisesti paljon pitempiä.

Edellä kuvattu menettely herättää kysymyksiä siitä, miten Schengenin sopimusta sovelletaan Frankfurtin lentokentällä. Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen neuvosto vastaa siitä, että henkilötarkastukset Schengenin alueen ulkorajoilla toteutetaan yhtenäisesti. Yllä kuvattu Frankfurtin lentokentällä sovellettu menettely osoittaa kuitenkin, että näin ei tapahdu. Se on näin ollen esimerkki Schengenin sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden noudattamatta jättämisestä.

Sallitaanko ulkorajoja koskevassa yhteisessä käsikirjassa tämän tyyppinen eri Schengen-maiden kansalaisten erottelu?

Jos ei sallita, mihin toimiin komissio voi ryhtyä, jotta tämä eriarvoinen kohtelu lopetetaan?

Antaako tämä aihetta nopeuttaa käsikirjan tarkistamista, joka tiettävästi on meneillään?

António Vitorinon komission puolesta antama vastaus

(10. helmikuuta 2003)

Vastauksena arvoisan parlamentin jäsenen esille tuomiin seikkoihin komissio muistuttaa seuraavista yhteisön oikeuden periaatteista:

- Schengenin säännöstöön kuuluvien, yhteisön ulkorajoja ylittävien henkilöiden tarkastuksia ja valvontaa koskevien keskeisten määräysten uudeksi oikeusperustaksi vahvistettiin 20. toukokuuta 1999 annetulla neuvoston päätöksellä 1999/436/EY(1) EY:n perustamissopimuksen 62 artikla. Tämä koskee myös Schengenin toimeenpanevan komitean päätöstä Schengen-järjestelmän käyttöönotosta ja soveltamisesta liikennelentoasemilla ja laskeutumispaikoilla(2). Näin ollen Schengenin säännöstön määräyksiä voidaan pitää yhteisön oikeutena, ja komissio voi perussopimusten valvojana huolehtia siitä, että niitä noudatetaan.

- Schengenin säännöstössä määrätään pohjimmiltaan, että yhteisön ulkorajat ylittävien henkilöiden tulotarkastuksen on oltava mahdollisimman suppea, kun kyseessä ovat yhteisöoikeuden piiriin kuuluvat henkilöt, ja sen tarkoituksena on oltava näiden henkilöiden henkilöllisyystodistusten tai matkustusasiakirjojen tarkastus. Sen sijaan kolmansien maiden kansalaiset, jotka eivät kuulu yhteisöoikeuden piiriin, on tarkastettava perusteellisesti, eikä tarkastus saa rajoittua vain henkilöllisyystodistusten tai matkustusasiakirjojen tarkastukseen.

- Lentoasemien käytännön järjestelyistä Schengenin säännöstössä määrätään, että on erotettava toisistaan yhteisöoikeuden piiriin kuuluville henkilöille tarkoitetut kulkuväylät ja kolmansien maiden kansalaisille tarkoitetut kulkuväylät. Näiden eri kulkuväylien tarkoituksena on lyhentää mahdollisimman paljon yhteisöoikeuden piiriin kuuluvien henkilöiden odotusaikaa ulkorajoilla. Lisäksi ne antavat rajapoliisille mahdollisuuden suorittaa kolmansien maiden kansalaisten perusteelliset tarkastukset mahdollisimman otollisissa olosuhteissa.

- Schengenin säännöstössä määrätty kulkuväylien erottelu on unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisön lainsäädännön mukainen. Siinä ei aseteta eri asemaan eri maista kotoisin olevia, yhteisöoikeuden piiriin kuuluvia henkilöitä eikä eroteta Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavia jäsenvaltioita niistä, jotka eivät näin tee. Sitä vastoin kysyjän mainitsemat toimet olisivat Schengenin säännöstön ja unionin kansalaisten välistä syrjimättömyyttä koskevan yhteisön periaatteen vastaisia.

- Sen tarkastamisesta, soveltavatko jäsenvaltiot asianmukaisesti Schengenin säännöstöä, voidaan yleisesti todeta, että hallitusten välisessä yhteistyössä käyttöön otettu arviointikäyntejä koskeva järjestely(3) on sisällytetty unionin puitteisiin. Sen oikeusperustaksi on vahvistettu sekä EY:n perustamissopimuksen 66 artikla että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 ja 31 artikla(4). Tässä yhteydessä komissio antoi lausuman, jonka mukaan Schengenin säännöstön arviointia ja soveltamista käsittelevä pysyvä komitea ei millään tavalla vaikuta komissiolle perussopimusten nojalla annettuihin toimivaltuuksiin eikä erityisesti sen tehtäviin perussopimusten valvojana.

- Komission tehtäviä tällä alalla kuvaa myös se, että Sevillan Eurooppa-neuvoston päätelmien sekä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 13. kesäkuuta 2002 hyväksymän, Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajojen valvontaa koskevan suunnitelman mukaisesti komissio laatii parhaillaan lainsäädäntöehdotusta, joka koskee ulkorajoilla suoritettavia tarkastuksia koskevan yhteisen käsikirjan uudistamista. Käsikirjan keskeisten määräysten muuttaminen yhteisön asetukseksi ei jätä pienintäkään epäselvyyttä siitä, että ne ovat luonteeltaan jäsenvaltioita sitovia.

(1) Neuvoston päätös 1999/436/EY, tehty 20 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisen oikeusperustan vahvistamisesta kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle ja päätökselle (EYVL L 176, 10.7.1999).

(2) Schengenin toimeenpanevan komitean päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994 (SCH/Com-ex (94) 17 rev 4) (EYVL L 239, 22.9.2000).

(3) Schengenin toimeenpanevan komitean päätös, tehty 16 päivänä syyskuuta 1998, pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta (SCH/Com-ex (98) 26, def.) (EYVL L 239, 22.9.2000).

(4) Neuvoston päätös 1999/436/EY (EYVL L 176, 10.7.1999).