92002E3616

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3616/02

esittäjä(t): Erik Meijer (GUE/NGL) komissiolle

(16. joulukuuta 2002)

Aihe: Hintasopimusten kieltäminen ja salaa myönnettyjen alennusten salliminen uhkaavat valtamerialusten säännöllistä ja turvallista liikennöintiä tavanomaisilla reiteillä

1. Aikooko komissio lakkauttaa 1800-luvun lopulla aloitetut laivaliikenteen konferenssit, joissa sovittiin säännöllisistä kiinteähintaisista laivayhteyksistä tietyille reiteille ja jotka vielä vuonna 1986 tarkoituksellisesti jätettiin Euroopan unionin hintasopimuskiellon ulkopuolelle?

2. Salliiko komissio laivaliikenteenharjoittajien myöntää alennuksia vakituisille asiakkaille, ilman että muut asiakkaat saavat tietoa asiasta?

3. Miten alhaisemmat hinnat vaikuttavat mahdollisuuksiin saada laivoja liikennöimään tietyillä reiteillä ja tiettyinä aikoina, jolloin rahtipalvelujen tarjoaminen vapaasti kilpaillen ei enää kata kustannuksia? Katsooko komissio, että nämä valtamerilaivat voivat jatkaa liikennöintiä?

4. Katsooko komissio, että edullisemmat hinnat yllyttävät liikennöimään vanhentuneilla ja kuluneilla aluksilla, jotka saattavat vaaraan miehistön, muut valtamerialukset sekä ympäristön merellä ja rannikoilla? Näillä laivoillahan on suurempi riski joutua onnettomuuteen matkan aikana.

5. Siirtävätkö varustamot tulojensa vähenemisen henkilöstön maksettavaksi? Johtavatko kyseiset toimet merenkulkualan työntekijöiden palkkauksen ja työehtojen heikkenemiseen siten, että laivat rekisteröidään valtiossa, joka esittää vähemmän vaatimuksia kuin EU:n jäsenvaltiot?

6. Vaikuttaako hintojen aleneminen jäljellä olevan työvoiman syrjäyttämiseen ja siihen, että tilalle virtaa halpaa kiinalaista työvoimaa, jota nyt jo koulutetaan sankoin joukoin mutta ei kuitenkaan riittävästi?

7. Mitä komissio aikoo tehdä säännölliseen laivaliikenteeseen kuuluvien hyväksyttävien työolosuhteiden ja riittävän turvallisuuden takaamiseksi ihmisille ja ympäristölle myös tulevaisuudessa?

Mario Montin komission puolesta antama vastaus

(10. helmikuuta 2003)

1. Komissio ei ole tehnyt ehdotusta yhteisön linjakonferenssien hintojen vahvistamista koskevan ryhmäpoikkeuksen muuttamiseksi tai kumoamiseksi. Se tarkistaa kuitenkin parhaillaan perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan yksityiskohtaisesta soveltamisesta meriliikenteeseen 22. joulukuuta 1986 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 4056/86(1), johon ryhmäpoikkeus sisältyy. Tämä vastaa täysin komission muita ryhmäpoikkeuksia (moottoriajoneuvot, vakuutukset jne.) koskevaa käytäntöä. On korostettava, että useimmissa ryhmäpoikkeusasetuksissa säädetään säännöllisin väliajoin (yleensä viiden vuoden välein) tehtävistä tarkistuksista, joilla varmistetaan, että ryhmäpoikkeuksen myöntämisen ehdot täyttyvät edelleen. Komissio katsoo, että tämä on sekä moitteettoman hallinnon periaatteen että EY:n perustamissopimuksen kilpailusäännösten noudattamisen vähimmäisedellytys. Voidaan todella pitää huolestuttavana, että linjakonferenssien ryhmäpoikkeusta ei ole tarkistettu kattavasti sen voimaantulosta kuluneiden yli viidentoista vuoden aikana, samalla kun markkinatilanne on muuttunut huomattavasti.

2. Komission tietojen mukaan yhteisön nykyisessä lainsäädännössä ei kielletä meriliikenteen harjoittajia tarjoamasta alennuksia vakituisille asiakkailleen paljastamatta niitä muille, eikä se ole aikeissa ehdottaa tällaista lainsäädäntöä.

3. Vapaassa kilpailutilanteessa alhaisemmat hinnat voivat saada kustannusrakenteeltaan tehottomat liikennöitsijät vetäytymään markkinoilta. Tällöin hinnat tavallisesti nousevat uutta kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa kuvastavalle tasolle ja palveluja tarjotaan uuden tasapainon mukaisilla hinnoilla.

4. Niin kauan kuin laadukkaalle palvelulle on kysyntää, on myös tähän kysyntään vastaavaa tarjontaa. Konttikuljetuspalveluja käyttävät asiakkaat edellyttävät yleensä laadukasta palvelua ja olisivat tämän vuoksi haluttomia antamaan lastiaan vanhentuneen ja kuluneen aluksen kuljetettavaksi.

5. On muistettava, että nykyiset, ennennäkemättömän alhaiset meriliikenteen rahtimaksut johtuvat kysynnän ylittävästä tarjonnasta. Tämä tilanne korjaantuu vain tarjonnan supistamisella tai kysynnän kasvulla. Ensin mainittu tapahtuisi luontevasti, jos tehottomat liikennöitsijät poistuisivat markkinoilta. On myös muistettava, että yhteisön nykyinen linjakonferenssien hintojen määräämistä koskeva ryhmäpoikkeus hyödyttää kaikkia yhteisöstä tai yhteisöön suuntautuvilla linjaliikenteen väylillä liikennöiviä konferenssien jäseniä kansallisuuteen katsomatta. Yhteisön linjaliikennealan ja sen työntekijöiden suojeleminen ei kuulu kohdennettuihin toimiin. Ulosliputtamisen erityisongelman osalta useat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön verojärjestelyjä, joilla liikennöitsijöitä houkutellaan rekisteröimään aluksensa kyseisessä jäsenvaltiossa. Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttää siltä, että nämä järjestelyt ovat olleet varsin onnistuneita.

6. Kysymyksessä esitetään, että linjaliikenteen harjoittajien hintasopimusten kieltäminen johtaisi väistämättä palvelun laadun heikentymiseen. Kuten neljänteen kysymykseen annetusta vastauksesta käy ilmi, komissio ei yhdy tähän näkemykseen.

7. Komission tietojen mukaan asianmukaisia työoloja ja riittäviä turvallisuus- ja ympäristönormeja noudattavaan säännölliseen laivaliikenteeseen ei kohdistu välittömiä uhkia. Tässä yhteydessä komissio pyytää parlamentin jäsentä ottamaan huomioon yhteisön konsortioita koskevan ryhmäpoikkeuksen (komission asetus (EY) N:o 823/2000(2), annettu 19 päivänä huhtikuuta 2000,

perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta linjaliikennettä harjoittavien varustamoiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (konsortiot)), jossa annetaan linjaliikenteen harjoittajille oikeus jakaa investointikustannukset ja toimia yhteistyössä tarjotakseen säännöllistä palvelua. Siinä ei kuitenkaan sallita liikenteenharjoittajien hintojen sopimistoimintaa.

(1) EYVL L 378, 31.12.1986.

(2) EYVL L 100, 20.4.2000.