92003E0737

KIRJALLINEN KYSYMYS E-0737/03

esittäjä(t): Erik Meijer (GUE/NGL) komissiolle

(11. maaliskuuta 2003)

Aihe: Huomattavat viivästykset uusien kansainvälisten nopeiden yhteyksien rautatieinfrastruktuurien rakentamisessa

1. Voiko komissio vahvistaa, että Madridin ja Barcelonan välille rakennettavaa vuonna 2004 valmistuvaa suurnopeusjunarataa jatketaan avaamalla vuonna 2006 uusi rajat ylittävä osuus Figueresin ja Perpignanin välille Perthus-tunnelin kautta? Rakennustöitä ei ole vielä aloitettu Perpignanin ja Rédessanin osuudella lounaaseen Nîmesistä, joka on vuodesta 2001 lähtien ollut ranskalaisen Välimeren alueen suurnopeusjunan LN5 Méditerranéen läntinen pääteasema. TGV LN5:n lyhyen jatko-osan, joka kulkee Nîmesin eteläpuolitse Montpellier'een päin, on määrä helpottaa vanhan rannikkoradan ruuhkautuneisuutta, mutta sen rakennustöitä ei saada todennäköisesti päätökseen ennen vuotta 2008.

2. Voiko käydä niin, että Espanjaa ei voida toistaiseksi liittää eurooppalaiseen verkkoon, mitä voidaan verrata Ison-Britannian kanaalitunnelin ja Lontoon väliseen tilanteeseen, jossa ei ole vuodesta 1995 lähtien suurnopeusyhteyttä? Johtuuko tämä myöhästely Ranskan sisäisestä tilanteesta, eli rahoitetaanko ensisijaisesti jatkoyhteyttä Bordeaux'hon vai Perpignaniin? Kuinka paljon yleiseen mielipiteeseen vaikuttaa syksyn 2002 myrskyjen ja tulvien jälkeinen tilanne, koska on esitetty kritiikkiä uusista ratapenkereistä ja rakennelmista, jotka ovat estäneet tulvaveden valumista mereen?

3. Missä määrin on kyse siitä, että uusien suurten etäisyyksien rautateiden rakentaminen hyödyttää muita kuin paikallisen rautatieverkon käyttäjiä, koska säästöt tehdään paikallisissa verkoissa? Aikooko komissio käsitellä suurnopeusjunien kuluja erillään perinteisten junien kuluista, jotta ei tarvitsisi pelätä, että suurnopeusjunaradat haittaavat niitä infrastruktuurihankkeita, joita enemmistö käyttää?

4. Miten komissio aikoo välttää sen, että uusien suurnopeusratojen rakentaminen aiheuttaisi samoja ongelmia kuin ensimmäisten perinteisten rautateiden rakentaminen 1800-luvulla, jolloin kansalliset edut ja kiistat haittasivat yhdenmukaisen rajat ylittävän verkon käyttöönottoa?

Loyola de Palacion komission puolesta antama vastaus

(23. huhtikuuta 2003)

Komissio vahvistaa olevansa tietoinen siitä, että Montpellier'stä Espanjan rajalle kulkevan eteläisen TGV-suurnopeusjunaradan lyhyen jatko-osan käyttöönotossa on odotettavissa viivästyksiä. Viivästykset ovat kuitenkin vielä yhdenmukaisia Euroopan laajuinen verkko -ohjelman määräysten kanssa, koska yhteistä etua koskevat hankkeet on saatettava päätökseen vuoteen 2010 mennessä. Äskettäin Ranskan liikenneministerin pyynnöstä pidetyssä kuulemistilaisuudessa liikenteen suuresta infrastruktuurista korostettiin kuitenkin, että kyseisen junaliikenneväylän rakentamisella kokonaan kohtuullisessa määräajassa on kiire.

Kuulemistilaisuudessa vahvistui myös, että eteläisen TGV-suurnopeusjunan Välimeren osan rakentaminen on ollut etusijalla. Sille on myönnetty merkittävästi yhteisön rahoitustukea, erityisesti kansainvälistä rataosuutta varten. Parlamentin jäsenen esittämisen teknisten yksityiskohtien osalta voidaan todeta, että komission tietojen mukaan päätöksestä rakentaa junaradan varteen teknisiä rakennelmia ei ole esitetty kritiikkiä.

Komissio on erittäin kiinnostunut rautatieverkon kehittämisestä, verkon luonteesta riippumatta. Yhteisön rahoitustukea myönnetäänkin merkittävästi käytettävissä olevien rahoitusvälineiden kautta (EAKR, koheesiorahasto) ja Euroopan laajuinen verkko -ohjelman talousarviosta uusien junaratojen lisäksi tavallisen rataverkon parantamiseen ja pullonkaulojen poistamiseen rataverkon tärkeimmissä solmukohdissa. Myös Interreg IIIB -yhteisöaloitteella (erityisesti Lounais-Euroopan ja läntisen Välimeren ohjelmilla) voidaan osallistua aluesuunnitteluun ja rautatieliikenteeseen liittyvän, rajat ylittävän yhteistyön rahoittamiseen. Edellä mainitulla yhteisrahoituksella parannetaan rataverkon toimivuutta kokonaisuutena, matkustajien ja rahtiliikenteen hyödyksi.

EY:n perustamissopimuksen XV osastossa ja erityisesti 154 ja 155 artiklassa määritellään yhteisön toiminta-ala Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseksi ja kehittämiseksi liikenteen infrastruktuurien alalla. Perustamissopimuksen määräykset on pantu täytäntöön päätöksellä N:o 1692/96/EY(1), jossa vahvistetaan yhteisön suuntaviivat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, Euroopan laajuisen liikenneverkon ominaispiirteet ja laajuus sekä suuret toimintalinjat. Edistääkseen Euroopan laajuisten verkkojen toteuttamista komissio on myös ehdottanut yhteisön yhteisrahoituksen nostamista enintään 20 prosenttiin rautatiehankkeiden kokonaiskustannuksista (nykyisten varainhoitoasetuksessa säädettyjen 10 prosentin sijasta) silloin, kun on kyse rajat ylittävistä rautatiehankkeista alueilla, joilla on luonnonmuodostumista aiheutuvia esteitä(2).

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, tehty 23. heinäkuuta 1996, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EYVL L 228, 9.9.1996).

(2) KOM(2003) 38 lopullinen.