Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 92003E000685

    KIRJALLINEN KYSYMYS E-0685/03 esittäjä(t): Marie Isler Béguin (Verts/ALE), José Mendiluce Pereiro (PSE)ja Alexander de Roo (Verts/ALE) komissiolle. Espanjan kansallisten vesivarojen hallintasuunnitelma, rakennerahastot sekä kustannushyötysuhde.

    EUVL C 242E, 9.10.2003, p. 162–163 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    European Parliament's website

    92003E0685

    KIRJALLINEN KYSYMYS E-0685/03 esittäjä(t): Marie Isler Béguin (Verts/ALE), José Mendiluce Pereiro (PSE)ja Alexander de Roo (Verts/ALE) komissiolle. Espanjan kansallisten vesivarojen hallintasuunnitelma, rakennerahastot sekä kustannushyötysuhde.

    Virallinen lehti nro 242 E , 09/10/2003 s. 0162 - 0163


    KIRJALLINEN KYSYMYS E-0685/03

    esittäjä(t): Marie Isler Béguin (Verts/ALE), José Mendiluce Pereiro (PSE)ja Alexander de Roo (Verts/ALE) komissiolle

    (7. maaliskuuta 2003)

    Aihe: Espanjan kansallisten vesivarojen hallintasuunnitelma, rakennerahastot sekä kustannushyötysuhde

    Euroopan komissio tutkii parhaillaan Espanjan hallituksen jättämää hakemusta, joka koskee Espanjan kansallisten vesivarojen hallintasuunnitelman (Plan Hidrológico Nacional), erityisesti Ebro-joelta Suur-Barcelonan alueelle ja Espanjan itäosiin tehtävien juoksutusten, yhteisrahoitusta Euroopan unionin rahastoista.

    Erään tiedemiesryhmän(1) mukaan nämä juoksutukset olisivat kustannushyötyanalyysin perusteella arvioituina taloudellisesti kannattamattomia. Juoksutuksista aiheutuvat kustannukset ovat 2 204,02 miljoonaa euroa niistä saatavia hyötyjä korkeammat (jos ei huomioida kustannuksia, jotka aiheutuvat juoksutettavan veden puhdistamisesta kaupunkialueella käytettäväksi, tai juoksutusten aiheuttaman ilmastonmuutoksen synnyttämiä kustannuksia). Jos nämä kustannukset otetaan huomioon, kustannukset ovat 3 566,34 miljoonaa euroa hyötyjä korkeammat. Tämän vuoksi tiedemiehet suosittelevat vaihtoehtoisia malleja vesistöjen hyödyntämiseksi(2). Ehdotetut mallit perustuvat pikemminkin veden kulutuksen hallintaan kuin tarjonnan lisäämiseen ja ovat näin ollen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Lisäksi niissä otetaan komission suosituksen mukaisesti huomioon rannikkoseutujen kantokyky sekä rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisen tarve (Integrated Costal Zone Management).

    Myös Berkeleyn yliopistossa äskettäin tehdyn tutkimuksen tulokset vahvistavat, että edellä kuvatut juoksutukset ovat sosiaalis-taloudellisesti kannattamattomia. Niin ikään tutkimus vahvistaa edellä mainittujen Espanjan yliopiston tutkijoiden hankkeeseen kohdistuvan kritiikin aiheelliseksi ja huomauttaa, että hankkeelle ei ole tehty rahoitussuunnitelmaa, josta käy ilmi, kuka juoksutukset rahoittaa ja kuinka rahoitus taataan. Lisäksi tutkimuksessa on mainittu saman tyyppisiä, Yhdysvalloissa toteutettuja hankkeita, jotka ovat osoittautuneet taloudellisesti epäonnistuneiksi(3).

    Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999(4) mukaan Ebro-joelta tehtävien juoksutusten kaltaisia suuria hankkeita koskevien rakenteellisten toimenpiteiden täytyy perustua analyysiin hankkeesta aiheutuvista kustannuksista ja sen toteuttamisen kautta saavutettavasta sosiaalis-taloudellisesta hyödystä. Analyysissa täytyy arvioida hankkeen tulevaa käyttöä sekä vaikutuksia, joita hankkeella odotetaan olevan kyseisen alueen aluekehitykselle ja alueelliselle uudelleenjärjestelylle.

    1. Katsooko komissio, että Espanjan kansallisten vesivarojen hallintasuunnitelmassa kaavaillut juoksutukset eivät ole kannattavia, jos hanketta arvioidaan siitä aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä vertailemalla? Katsooko komissio, että hankkeelle esitetyt vaihtoehdot pitäisi ottaa huomioon, ennen kuin sille myönnetään yhteisrahoitusta yhteisön rakennerahastoista ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta?

    2. Onko komissio valmis myöntämään Espanjan viranomaisten hakemaa yhteisrahoitusta, jos Ebro-joelta tehtävien juoksutusten sijaan sovelletaan edellä esitettyjä vaihtoehtoja?

    (1) Arrojo Agudo P. et al., Ebro-joelta tehtävien juoksutusten sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia koskeva analyysi Análisis y valoración socioeconómica de los trasvases del Ebro, WWF:n Euroopan toimisto, syyskuu 2002.

    (2) Suur-Barcelonan alueella: kaupunkialueiden verkkojen tehokkaampi hyödyntäminen, veden kulutuksen vähentäminen erilaisten kotitalouksille ja teollisuudelle suunnattujen ohjelmien avulla sekä viimeisenä vaihtoehtona suolan poistaminen merivedestä. Espanjan itäosissa: keinokastelualueiden laittoman käytön valvonta, sosiaalis-ekologisen keinokastelualueiden uudistusohjelman käynnistäminen, eräänlaisen vesipankin kehittäminen, josta valvova viranomainen markkinoiden periaatetta noudattaen myöntäisi vesistöjen käyttöön oikeuttavia lupia tai omistusoikeuksia, kaupunkialueiden verkkojen tehokkaampi hyödyntäminen sekä niin ikään viimeisenä vaihtoehtona suolan poistaminen merivedestä.

    (3) A. Horne et al., A technical review of the Spanish National Hydrological Plan (Ebro river out-of-basin diversion), Cartagenan polytekninen yliopisto, 7. tammikuuta 2003.

    (4) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.

    Michel Barnier'n komission puolesta antama vastaus

    (30. huhtikuuta 2003)

    Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti rakennerahasto-ohjelmien osana rahoitettavien hankkeiden valinta kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

    Jäsenvaltioiden on kuitenkin ilmoitettava yhteisön osarahoitusta saavista hankkeista, joiden kustannukset ylittävät neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999(1) 25 artiklassa säädetyn 50 miljoonan euron vähimmäismäärän. Tällaisten hankkeiden on oltava suurhankkeita koskevien edellytysten ja erityisesti edellä mainitun neuvoston asetuksen 26 artiklan sekä muun asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisia.

    (1) Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä, EYVL L 161, 26.6.1999.

    Top