92002E3055

KIRJALLINEN KYSYMYS P-3055/02

esittäjä(t): Claude Moraes (PSE) komissiolle

(18. lokakuuta 2002)

Aihe: Palvelujen kauppaa koskeva yleissopimus

Milloin komissio aikoo kuulla Euroopan parlamenttia asianmukaisesti EU:n neuvotteluaseman suhteen ja nimetä ne valtiot, joilta EU on pyytänyt vesihuollon, energiahuollon, postipalveluiden ja kuljetuspalveluiden kaltaisia peruspalvelualoja koskevia tarjouksia? Muille WTO:n jäsenille esitetyt pyynnöt olisi julkistettava ja parlamenttia olisi kuultava niistä ennen kuin EU tekee minkäänlaisia tarjouksia.

Marraskuussa 2001 asetettiin WTO:n ministerikokouksessa tiukka aikataulu käynnissä oleville GATS-neuvotteluille. EY on todennut pyrkivänsä käymään neuvotteluja tavalla, joka antaa kolmansille valtioille aikaa ja poliittista liikkumavaraa kehittää omia kantojaan. Pyyntöjen ja tarjousten jättämisen välillä on kahdeksan kuukautta. Voiko komissio selittää, millä perustein se on asettanut tämän määräajan, jonka kuluessa valtioiden on tutustuttava tuleviin lopullisiin GATS-sitoumuksiin ja arvioitava niitä, ja onko komissio kanssani yhtä mieltä siitä, että kyseinen määräaika on liian lyhyt?

Pascal Lamyn komission puolesta antama vastaus

(4. marraskuuta 2002)

Komissio antoi unionin palveluja koskevien neuvottelujen alkuperäiset pyynnöt vapaammasta pääsystä kolmansien maiden markkinoille tiedoksi parlamentin teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle heinäkuun alussa 2002. Koska pyynnöt olivat luonteeltaan luottamuksellisia, ne luovutettiin valiokunnan puheenjohtajalle sovitun erityismenettelyn mukaisesti, jonka tarkoituksena on taata unionin sisäisiksi rajattujen asiakirjojen luottamuksellinen käsittely.

Yleisemmällä tasolla komissio on täysin sitoutunut huolehtimaan siitä, että parlamentin jäsenet saavat säännöllisesti tietoja kauppapoliittisista kysymyksistä ja että heitä kuullaan merkittävissä kysymyksissä 5. heinäkuuta 2000 tehdyn puitesopimuksen mukaisesti.

Vaikka komission tavoitteena onkin mahdollisimman suuri läpinäkyvyys kaikkien sidosryhmien suhteen, läpinäkyvyys on kuitenkin pyrittävä saattamaan tasapainoon sen kanssa, että komissio pystyy käymään kauppaneuvotteluja rehellisyyttä ja avoimuutta suosivassa ilmapiirissä. Toisin sanoen tarvittavan läpinäkyvyyden suhteessa toisaalta parlamenttiin ja toisaalta kansalaisyhteiskuntaan on oltava tasapainossa komission vastuulla olevista asioista huolehtimisen kanssa. Parlamentin on komissioon nähden poliittista valvontaa harjoittavana toimielimenä arvosteltava komissiota tältä pohjalta. Läpinäkyvyyden perimmäisenä tavoitteenahan on varmistaa tehokas poliittinen valvonta.

Komissio julkistaa piakkoin kaupan pääosaston Internet-sivustossa(1) yksityiskohtaisen neuvotteluasiakirjan, jossa esitetään tiivistelmä kolmansilta mailta saaduista pyynnöistä ja verrataan niitä yhteisön nykyisiin sitoumuksiin.

Sen osalta, onko Dohassa sovittu pyyntöjen jättämisen ja alustavien tarjousten esittämisen välinen aikataulu riittävä antamaan kolmansille valtioille aikaa ja poliittista liikkumavaraa kehittää omia kantojaan, on huomattava, että palveluja koskevat uudet neuvottelut aloitettiin helmikuussa 2000. Vaikka neuvottelut ovatkin epäilemättä vauhdittuneet, kun Dohan julkilausuma hyväksyttiin neljännessä ministerikokouksessa joulukuussa 2001, jäsenillä oli itse asiassa lähes kolme vuotta aikaa kehittää omia kantojaan, aika jota kaikki jäsenet pitivät riittävänä, kun Dohassa päästiin sopimukseen. Helmikuusta 2000 lähtien Maailman kauppajärjestön jäsenten hallitukset ovat joko yksin tai yhdessä esittäneet yli 50 neuvotteluehdotusta, ja kehitysmaita edustavat hallitukset ovat esittäneet suurimman osan näistä ehdotuksista. Neuvotteluehdotuksissa järjestön jäsenet kuvaavat kirjallisesti ja yleisellä tasolla, miten heidän mukaansa tiettyjä kysymyksiä pitäisi käsitellä neuvottelujen kuluessa. Esitettyjen ehdotusten suuri määrä ilmaisee sitä laajaa valmistelevaa työtä, joka on edeltänyt varsinaisia neuvotteluja.

(1) http://europa.eu.int/comm/dgs/trade/index_fr.htm.