EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 92003E000408

KIRJALLINEN KYSYMYS P-0408/03 esittäjä(t): Ari Vatanen (PPE-DE) komissiolle. Öljykuljetukset Itämerellä.

EUVL C 222E, 18.9.2003, p. 192–192 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

European Parliament's website

92003E0408

KIRJALLINEN KYSYMYS P-0408/03 esittäjä(t): Ari Vatanen (PPE-DE) komissiolle. Öljykuljetukset Itämerellä.

Virallinen lehti nro 222 E , 18/09/2003 s. 0192 - 0192


KIRJALLINEN KYSYMYS P-0408/03

esittäjä(t): Ari Vatanen (PPE-DE) komissiolle

(10. helmikuuta 2003)

Aihe: Öljykuljetukset Itämerellä

Kreikan lipun alla purjehtiva jäävahvistamaton tankkeri Stemnitsa on hakenut tänä talvena vaikeissa jääoloissa mm. 110 000 tonnin raakaöljylastin Venäjän Primorskista. Suomen viranomaiset ovat tuloksetta ottaneet asiassa yhteyttä Venäjän viranomaisiin.

Stemnitsan jääluokitus sisältää luvan liikkua enintään 40 sentin jäissä, koska laivassa on keulavahvistus. ABS-luokituslaitos hoiti myös Espanjan edustalla haaksirikkoutuneen Prestige-öljylaivan luokituksen. Suomalaisen vakuutusasiantuntijan mukaan luokituslaitos ei kuitenkaan tunne Suomenlahden jääolosuhteita. Stemnitsa on keulan jäävahvisteista huolimatta suunniteltu kesäolosuhteisiin. Sen ulkorunko on ohuempi kuin yksirunkoisissa aluksissa ja painuu helpommin sisään. Kovassa paineessa ei sisärungostakaan ole apua.

Onnettomuuden sattuessa Suomella on kapasiteettia hoitaa noin 10 000 tonnin öljyvahinko, joten karilleajo olisi merkittävä katastrofi. Prestigen tapaisen onnettomuuden vaikutukset olisivat valtavat Espanjan rannikkoon verrattuna. Atlantissa vesimäärät ovat aivan toista luokkaa kuin Suomenlahdella, jonka keskisyvyys on vain 30 metriä.

Suomen valtio ei pysty vaikuttamaan aluksen liikennöintiin, ja Venäjä voi myöntää minkälaisen jääpassin tahansa omille vesilleen. Mutta mikäli luokituslaitos poistaisi aluksen jääluokituksen, niin silloin vakuutusyhtiö kieltäytyisi korvaamasta mahdollisia jäävahinkoja.

Itämeri on kohta lähes EU:n sisämeri. Huolestuneiden kansalaisten puolesta tiedustelen, millä tavoin komissio aikoo pikaisesti vaikuttaa siihen, että öljyvahinkoja ei pääse syntymään? Miten jääluokitus aiotaan EU:n lainsäädännössä huomioida?

Loyola de Palacion komission puolesta antamayhteinen vastauskirjallisiin kysymyksiin E-0384/03, P-0408/03, E-0410/03 ja E-0420/03

(14. maaliskuuta 2003)

Komissio on tietoinen merenkulun ongelmista Suomenlahdella ja jakaa Suomen viranomaisten huolen öljykuljetuksista talviolosuhteissa.

Komissio on seurannut tarkasti tilannetta, joka on syntynyt öljyalus Stemnitsan kulkiessa kohti Koiviston satamaa. Komissio on ilmoittanut Venäjän viranomaisille olevansa huolestunut tilanteesta Suomenlahdella vallitsevien poikkeuksellisen vaikeiden jääolosuhteiden takia.

Erika- ja Prestige-alusten onnettomuuksien seurauksena komissio on muistuttanut useaan otteeseen, että on ryhdyttävä välittömästi yhteisiin toimiin uusien onnettomuuksien estämiseksi Euroopan unionin aluevesillä, myös Itämerellä. Euroopan unioni on ollut yhteydessä Venäjän viranomaisiin EU:n ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen puitteissa varmistaakseen, että EU:n suunnittelemia määräyksiä öljyn merikuljetusten turvallisuuden parantamiseksi tullaan noudattamaan. Määräykset koskevat muun muassa raskaiden polttoöljyjen yksirunkoisissa säiliöaluksissa tapahtuvan kuljetuksen kieltämistä.

On kuitenkin tarpeen muistaa, että Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa säädellä vaarallista rahtia kuljettavien alusten kulkua kansanvälisillä vesillä, vaikka kuljetus tapahtuisikin jäsenvaltioiden rannikoiden edustalla ja sellaisissa jääoloissa, jotka Itämerellä talvella vallitsevat.

Komission mielestä on siksi välttämätöntä tehdä kansainväliseen merioikeuteen muutoksia, jotta voitaisiin tasapainoisemmin sovittaa yhteen yhtäältä vapaan liikkuvuuden periaate ja toisaalta rantavaltioiden edut. Rantavaltioilla on luonnollisesti oltava mahdollisuus suojata rannikkonsa ekologisilta katastrofeilta.

Komissio on pyytänyt kaikkia unionin naapurivaltioita ja muita tärkeitä kumppaneita ryhtymään tiukempiin toimiin merenkulusta aiheutuvan merten pilaantumisen vähentämiseksi kansainvälisen lainsäädännön keinoin. Tämän tueksi se on pyytänyt kaikkia jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti kansainvälisen merioikeuden uudistamista YK:ssa, kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa ja muissa toimivaltaisissa elimissä vastaamaan uuden vuosisadan turvallisuustarpeita.

Lopuksi komissio haluaa tarkentaa, että lehtiartikkelit eivät välttämättä edusta komission eikä tässä tapauksessa meriturvallisuusviraston pääjohtajan kantaa.

Mitä tulee merenkulkuun jääolosuhteissa, on huomattava, että asiasta ei ole olemassa minkäänlaista yhteisön lainsäädäntöä, eikä tällainen lainsäädäntö edes kattaisi EU:n aluevesillä kauttakulkumatkalla olevia aluksia, jotka eivät käy unionin satamissa. Euroopan unioni on kuitenkin jo aiemmin ryhtynyt toimiin estääkseen öljyalusten onnettomuudet ja laatinut direktiivin meriliikenteen valvonnasta, jonka perusteella toimivaltaiset viranomaiset voivat estää aluksia lähtemästä satamasta erittäin huonoissa sääolosuhteissa. Lisäksi direktiivissä annetaan jäsenvaltioille laajemmat valtuudet puuttua asioihin onnettomuuden tai saastumisen uhatessa.

Joka tapauksessa komissio on valmis tukemaan täysin Suomen viranomaisten toimia, joilla pyritään saamaan aikaan Suomenlahden rantavaltioiden sopimus jääolosuhteissa tapahtuvien öljyn merikuljetusten turvallisuuteen liittyvistä säännöistä.

Top