EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 92003E000302

KIRJALLINEN KYSYMYS E-0302/03 esittäjä(t): Jan Wiersma (PSE), Joost Lagendijk (Verts/ALE)ja Elisabeth Schroedter (Verts/ALE) neuvostolle. Ydiniskut osana USA:n strategista doktriinia — YUTP:lle, EYTPP:lle ja transatlanttisille suhteille (mm. Nato) aiheutuvat haitat.

EUVL C 222E, 18.9.2003, p. 179–180 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

European Parliament's website

92003E0302

KIRJALLINEN KYSYMYS E-0302/03 esittäjä(t): Jan Wiersma (PSE), Joost Lagendijk (Verts/ALE)ja Elisabeth Schroedter (Verts/ALE) neuvostolle. Ydiniskut osana USA:n strategista doktriinia — YUTP:lle, EYTPP:lle ja transatlanttisille suhteille (mm. Nato) aiheutuvat haitat.

Virallinen lehti nro 222 E , 18/09/2003 s. 0179 - 0180


KIRJALLINEN KYSYMYS E-0302/03

esittäjä(t): Jan Wiersma (PSE), Joost Lagendijk (Verts/ALE)ja Elisabeth Schroedter (Verts/ALE) neuvostolle

(10. helmikuuta 2003)

Aihe: Ydiniskut osana USA:n strategista doktriinia YUTP:lle, EYTPP:lle ja transatlanttisille suhteille (mm. Nato) aiheutuvat haitat

1. Onko neuvosto lukenut 11. joulukuuta Washington Postissa julkaistun artikkelin Preemptive Strikes Part of US Strategic Doctrine ja The Guardianissa julkaistun artikkelin US nuclear strategy threatens the world? Entä onko neuvosto saanut kopion edellisissä artikkeleissa mainitusta USA:n politiikkaa koskevasta asiakirjasta, jossa vahvistetaan, että USA on valmis käyttämään ydinaseita sellaisia maita vastaan, joiden uskotaan kehittävän ja/tai joilla on joukkotuhoaseita tai niiden komponentteja (julkaistu joulukuussa 2002 otsikolla National Strategy to Combat Weapons of Mass Destruction)?

2. Voiko neuvosto kiistää tai vahvistaa, että kyseinen asiakirja on osa presidentin suuntaviivoja, ja onko neuvosto samaa mieltä sen näkemyksen kanssa, että edellä mainitussa asiakirjassa kuvatun mukaisesti ydinaseiden ennaltaehkäisevä käyttö on katsottava viralliseksi USA:n turvallisuuspolitiikaksi?

3. Yhtyykö neuvosto näkemykseen, että tällainen politiikka on vastoin niin sanottuja negatiivisia turvatakuita, joista on sovittu ydinsulkusopimuksessa ja joilla suljetaan pois ydinaseiden käyttö sellaisia valtioita vastaan, joilla ei ole ydinaseita?

4. Onko neuvosto huolestunut taktisten ydinaseiden operatiivisesta käytöstä suojattuja maanalaisia kohteita vastaan (robust nuclear earth penetrator) tammikuussa 2002 julkistetun US New Nuclear Posture Review'n suunnitelmien mukaisesti?

5. Mihin toimenpiteisiin neuvosto on ryhtymässä jäsenvaltioiden kanssa ja niiden avulla, Natossa, YK:ssa ja keskinäisissä suhteissa suoraan USA:n kanssa vakuuttaakseen USA:n hallinnolle, että on maailmanlaajuisesti vaarallista uhata käyttää ydinaseita itsepuolustukseen klassisen ydinpelotteen käsitteeseen kuulumattomana, sillä se alentaisi ydinsodan kynnystä ja olisi suuri uhka USA:n ja EU:n kumppanuussuhteille niin Natossa kuin sen ulkopuolella? Mihin toimenpiteisiin neuvosto aikoo ryhtyä, jotta USA saataisiin aktiivisemmin sitoutumaan nykyisiin ydinsulku- ja aserajoitussopimuksiin?

6. Mitä takeita neuvosto voi antaa, että USA:n ydiniskut eivät ole osana mitään operaatiota, johon EU:n jäsenvaltiot tai Naton nopean toiminnan joukot osallistuisivat?

Vastaus

(13. toukokuuta 2003)

Neuvoston yleisenä toimintaperiaatteena on, että asioista ei keskustella lehtikirjoitusten pohjalta. Neuvosto ei ole tarkastellut Washingon Postin kirjoitusta, johon arvoisat parlamentin jäsenet viittaavat. Neuvosto ei ole tarkastellut USA:n politiikkaa koskevaa mainittua asiakirjaa, eikä sitä ole virallisesti toimitettu neuvostolle.

Ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2000 tarkistuskonferenssin päätösasiakirjassa sovittiin, että viiden ydinasevaltion oikeudellisesti sitovat turvallisuustakuut ydinaseettomille valtioille, jotka ovat [ydinsulkusopimuksen] osapuolia, vahvistavat ydinsulkujärjestelmää. Konferenssi totesi lisäksi, että ydinasevaltiot vahvistavat sitoutuvansa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 984/1995, joka koskee ydinsulkusopimuksen ydinaseettomille osapuolille annettavia turvallisuustakuita. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ydinsulkusopimuksen osapuolia.

EU on edelleen sitoutunut monenväliseen lähestymistapaan käsiteltäessä aseriisuntaa, asevalvontaa ja ydinsulkua koskevia asioita. EU ottaa myös näitä asioita esille säännöllisessä yhteydenpidossaan Yhdysvaltojen kanssa ja kannustaa Yhdysvaltoja osallistumaan edelleen aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla käytäviin keskusteluihin. Muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vuoropuhelun puitteissa EU kehottaa edelleen painokkaasti Yhdysvaltoja ratifioimaan täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyn sopimuksen.

EU:n jäsenvaltioiden tehtävänä on päättää 6 kohdassa esitetyn asian osalta osallistumisestaan sotilaallisiin operaatioihin kansallisen itsemääräämisoikeutensa mukaisesti. On myös syytä muistaa, että Euroopan unionin itsenäisen päätöksenteon periaatetta sovelletaan jokaisen SEU:n V osaston nojalla toteutettavan operaation yhteydessä.

Top