92002E3147

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3147/02

esittäjä(t): Roberta Angelilli (UEN) komissiolle

(4. marraskuuta 2002)

Aihe: Kaupunkialueille tarkoitettujen varojen käyttö

Sosiaalisesta koheesiosta ja kestävästä kehityksestä on tullut monissa Euroopan kaupungeissa päivänpolttavia teemoja. Elinympäristön huonontumisen lisäksi ongelmana on kansalaisten elämänlaadun heikkeneminen. Euroopan unioni on viime vuosina laatinut lukuisia toimia, joilla on pyritty kohentamaan Euroopan kaupunkien tilaa ja kansalaisten elämänlaatua.

Komissio on kuitenkin useaan otteeseen korostanut, etteivät varoja lukuisien sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöongelmien vuoksi tarvitsevat paikallisviranomaiset ole käyttäneet unionin varoja riittävän tehokkaasti.

Voiko komissio

1. ilmoittaa, onko kaupunkialueista tehty jokin kattava tutkimus;

2. ilmoittaa, onko kaupunkialueita ja varsinkin Euroopan unionin pääkaupunkeja varten laadittu toimintaohjelmia;

3. ilmoittaa, miten Euroopan unionin pääkaupungit ovat käyttäneet unionin varoja yleensä, sekä vertailla varojen käyttöä eri kaupungeissa?

Michel Barnier'n komission puolesta antama vastaus

(11. joulukuuta 2002)

Jo joidenkin vuosien ajan komissio yhdessä Eurostatin kanssa on kerännyt indikaattoreita elämänlaadusta eurooppalaisissa kaupungeissa osana Urban audit -kaupunkitutkimusta. Ensimmäisessä vaiheessa Urban audit I -tutkimusta varten tutkittiin 58 kaupunkia ja tulokset julkaistiin toukokuussa 2000. Urban audit II -tutkimusta käynnistetään parhaillaan ja sen tulokset saadaan luultavasti vuoden 2004 alussa. Se kattaa noin 170 eurooppalaista kaupunkia, mm. kaikki suurkaupungit.

Yhteisöaloite Interreg III:n yhteydessä komissio yhteisrahoittaa ORATE-ohjelmaa.

Ohjelma perustuu Euroopan aluekehityssuunnitelman periaatteisiin, ja sen puitteissa on käynnistetty mm. seuraavat kolme tutkimusta:

- kaupunkialueiden merkitys, tilanne ja mahdollisuudet solmukohtina, joista alueet kehittyvät moniksi keskuksiksi

- kaupunkien ja maaseudun suhde Euroopassa

- rakennerahastojen vaikutus kaupunkialueisiin.

Näissä tutkimuksissa, joiden ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden 2003 puolivälissä, käsitellään eroavaisuuksia, joita on eräiden (suur)kaupunkialueiden sisällä.

Komissio ei harkitse aloitetta yhteisön tason toimintaohjelmasta jokaiselle pääkaupungille, sillä velvollisuus tästä kuuluu jäsenvaltioiden viranomaisille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Pääkaupungit voivat käyttää yhteisön rahastojen, ja erityisesti rakennerahastojen varoja kansallisten ohjelmien (ks. esimerkiksi tavoite 3) kautta, ja jotkut pääkaupungit myös alueellisten ja paikallisten ohjelmien kautta (tavoitteet 1 ja 2, yhteisön aloitteet Urban II ja Interreg III).

Ottaen huomioon edellä mainitun ja sen, että rahastoja toteutetaan hajautetusti, komissiolla ei ole vertailutietoja siitä, kuinka pääkaupungit käyttävät rahastojen varoja.