52002PC0613

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan (PTY) tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Komissio pani 9. marraskuuta 2001 vireille Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontia yhteisöön koskevan polkumyyntitutkimuksen.

Samana päivänä aloitettiin Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontia koskeva tukien vastainen menettely.

Tutkimuksissa paljastui vahingollisen polkumyynnin ja vientituen olemassaolo, ja tämän johdosta komissio otti asetuksilla (EY) N:o 1411/2002 ja (EY) N:o 1412/2002 käyttöön Intiasta tulevassa tuonnissa väliaikaiset polkumyynti- ja tasoitustullit.

Liitteenä oleva ehdotus neuvoston asetukseksi perustuu polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskeviin lopullisiin päätelmiin, jotka vahvistavat alustavat päätelmät.

Tämän vuoksi ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy oheisen ehdotuksen asetukseksi, joka olisi julkaistava Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä viimeistään 30. marraskuuta 2002.

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan (PTY) tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 [1] ja erityisesti sen 9 artiklan,

[1] EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000 (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2).

ottaa huomioon komission ehdotuksen, joka on tehty komission kuultua neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

(1) Komissio otti asetuksella (EY) N:o 1412/2002 [2], jäljempänä 'väliaikaista tullia koskeva asetus', käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa yhteisöön.

[2] EYVL L 205, 2.8.2002, s. 50.

(2) Samanaikaisesti komissio otti asetuksella (EY) N:o 1411/2002 [3] käyttöön väliaikaisen tasoitustullin Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa.

[3] EYVL L 205, 2.8.2002, s. 26.

(3) Palautetaan mieleen, että polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2000 ja 30 päivän syyskuuta 2001 välisen ajanjakson, jäljempänä 'tutkimusajanjakso'. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa oli laskuvirhe, ja vahvistetaan, kuten jäljempänä olevista useista taulukoista ilmenee, että vahinkoanalyysin kannalta merkityksellinen kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 1996 (eikä 1 päivän lokakuuta 1997 kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa todetaan) ja tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä 'tarkastelujakso'. Kyseinen ajanjakso valittiin yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen kokonaiskehityksen analyysin perusteella ja ottaen huomioon Indonesiasta, Malesiasta, Taiwanista ja Thaimaasta tulevassa tuonnissa vuonna 1996 käyttöönotettujen polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksen.

B. MENETTELYN JATKO

(4) Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontia koskevan väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönoton jälkeen jotkut asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia. Suullista kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin siihen mahdollisuus.

(5) Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä tekoon tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista.

(6) Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne saattoivat tehdä huomautuksia kyseisen ilmoituksen johdosta.

(7) Komissio teki tarkastuskäyntejä jo ennen väliaikaisia toimenpiteitä, mutta sen lisäksi se teki tarkastuskäynnin Unifi Textured yarns Ltd -yrityksen, joka on Irlannissa sijaitseva teksturoidun polyesterifilamenttilangan yhteisön tuottaja, toimitiloihin väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(8) Osapuolten suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja alustavia päätelmiä muutettiin niiden mukaisesti.

C. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(9) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komissio ei analyysissään ottanut huomioon teksturoidun polyesterifilamenttilangan kolmea erilaista markkinasegmenttiä yhteisössä, mistä osoituksena väitetään olevan erot keskimääräisissä myyntihinnoissa sen mukaan, onko teksturoitu polyesterifilamenttilanka peräisin Intiasta, muista kolmansista maista vai yhteisöstä. Kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien mukaan tätä vahvisti se, että yhteisön tuotannonalan keskimääräinen hinta tutkimusajanjaksolla oli yli 50 prosenttia korkeampi kuin intialaisen tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinta, mikä väitteen mukaan viittaa siihen, että yhteisössä tuotettu teksturoitu polyesterifilamenttilanka ei kaikilta osiltaan ole samankaltainen kuin Intiasta peräisin oleva teksturoitu polyesterifilamenttilanka.

(10) Olisi palautettava mieleen, että alustavasti määritettiin, ettei polyesterifilamenttilangan eri lajien ja laatujen välillä ole merkittäviä eroavaisuuksia fyysisten perusominaisuuksien ja käyttötarkoitusten osalta, ja että näin ollen kaikkia teksturoidun polyesterifilamenttilangan lajeja olisi tässä menettelyssä pidettävä yhtenä tuotteena. Tehtiin myös se alustava päätelmä, että Intiassa tuotetulla ja yhteisöön viedyllä teksturoidulla polyesterifilamenttilangalla on samankaltaiset fyysiset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin yhteisön tuottajien valmistamalla teksturoidulla polyesterifilamenttilangalla, jota tämän vuoksi olisi pidettävä samankaltaisena tuotteena asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä 'perusasetus', 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Myyntihintojen eroja ei sinänsä voida pitää perusteena samankaltaista tuotetta määritettäessä.

(11) Markkinasegmentoinnin osalta ei esitetty näyttöä objektiivisiin perusteisiin perustuvasta erottavasta tekijästä, joka olisi tukenut päätelmää siitä, että intialainen tuontituote ja yhteisön tuotannonalan tuottama tuote olisivat eri tuotteita. Myyntihintaa ei sinänsä pidetä riittävänä tekijänä määrittämään markkinasegmenttejä erityisesti polkumyynti- ja tukikäytänteiden osalta. Tuotelajeissa todetut eroavaisuudet, joihin liittyy erilaisia hinnoittelunäkökohtia, otetaan huomioon hinnan alittavuutta ja vahingon korjaavaa tasoa koskevissa laskelmissa, kuten jäljempänä tämän asetuksen johdanto-osan 48 kappaleessa selitetään.

(12) Edellä esitettyjen syiden vuoksi väite hylättiin ja vastaavasti päätelmät siitä, että teksturoitua polyesterifilamenttilankaa olisi pidettävä yhtenä tuotteena, vahvistettiin.

(13) Koska huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 11-13 kappaleessa esitetty tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen määritelmä.

D. OTANTA

(14) Koska intialaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskevasta otannasta ei esitetty huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14-23 kappaleessa esitetyt päätelmät.

E. POLKUMYYNTI

1. Normaaliarvo

(15) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tutkimuksen kohteena olleet kolme intialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa kiistivät, eri syistä, tavanomaisen kaupankäynnin määrittämisessä käytettyjen tuotanto-, myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten määrittämistä sekä normaaliarvon laskemista koskevat päätelmät.

(16) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kulutussuhteessa ja yksittäisten raaka-aineiden satunnaisessa kaksinkertaisessa laskemisessa oli tapahtunut tiettyjä laskuvirheitä, jotka vaikuttivat tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksiin.

(17) Väite hylättiin osittain, koska vientiä harjoittava tuottaja ei esittänyt tiettyjen raaka-aineiden kannalta merkityksellisiä tietoja ajoissa, jotta ne oltaisiin voitu todentaa. Jotkut tiedot esitettiin vasta tarkastuskäynnin jälkeen. Komissio perusti joka tapauksessa määrittämisen ennen paikalla tehtyä tarkastuskäyntiä esitettyihin tietoihin.

(18) Samainen vientiä harjoittava tuottaja väitti esittäneensä asianmukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot, mutta että komissio silti suurenteli kyseisiä kustannuksia, koska tietyt "perustamiskustannukset" (hallintokustannukset), sellaisina kuin ne ovat mainittuina yrityksen vuosikertomuksessa ja sisällytettyinä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin, koskivat itse asiassa valmistuskustannuksia. Vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että valuuttakurssivoittoja ei ollut otettu huomioon myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia laskettaessa.

(19) Perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa säädetään, että "... kustannusten asianmukaista kohdentamista koskevat todisteet otetaan huomioon, jos osoitetaan, että tämäntyyppistä kohdentamista on todellisesti käytetty". Komissio perusti myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten laskemisen yrityksen vuosikertomuksessa esitettyihin tilintarkastustietoihin, koska yritys oli täyttänyt ainoastaan osittain asian kannalta merkitykselliset kyselylomakkeen osat. Tämän vuoksi erilaisen kohdentamisen mahdollistavia tietoja ei ollut käytettävissä. Vuosikertomukseen sisältyneet perustamiskustannukset muodostivat osan tilintarkastusryhmityksestä, joka oli valmistuskustannuksista erillinen. Tämän vuoksi tehtiin se päätelmä, että kaikkia kyseisiä perustamiskustannuksia ei ollut sisällytetty yrityksen ilmoittamiin valmistuskustannuksiin ja että ne olisi sisällytettävä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin. Valuuttakurssivoittojen määrä oli sisällytetty yrityksen vuosikertomuksessa esitettyihin valmistuskustannuksiin. Tämän vuoksi tehtiin se päätelmä, että kyseinen määrä oli jo sisällytetty yrityksen ilmoittamiin valmistuskustannuksiin. Tämän johdosta kyseinen väite hylättiin, ja asianomaista kohtaa koskeva alkuperäinen laskelma vahvistetaan.

(20) Toinen vientiä harjoittava tuottaja pyysi myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin sisällytettyjen rahoituskustannusten erilaista kohdentamismenetelmää. Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että vaikka käyttöpääoman osalta liikevaihto oli asianmukainen kohdentamismenetelmä, tuotantolaitoksiin tapahtuviin investointeihin otettujen määrätylle ajanjaksolle myönnettyjen lainojen osalta asianmukaisin kohdentamismenetelmä olisi asianomaisten tuotteiden tuotanto. Se väitti lisäksi, että koska samoissa laitoksissa tuotettiin peräkkäisiä tuotteita, olisi kiinnitettävä huomiota kaksinkertaisen laskemisen välttämiseen.

(21) Ensimmäinen väite laskentamenetelmästä hyväksyttiin, koska sen osoitettiin olevan todella asianmukaisempi kyseisten kustannusten osalta. Tämän vuoksi myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset tarkistettiin ennen kuin niitä käytettiin tavanomaisen kaupankäynnin määrittämisessä ja normaaliarvon laskemisessa. Toinen väite oli hylättävä, koska paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin aikana todennetut tiedot eivät osoittaneet kaksinkertaista laskemista tapahtuneen, ja tämän vuoksi kyseinen väite ei ollut perusteltavissa.

(22) Kaikki vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, ettei ollut asianmukaista sisällyttää kotimarkkinoiden myyntikustannuksiin valtamerirahtia koskevaa määrää, koska kyseisiä rahtikustannuksia ei ollut.

(23) Kyseinen väite hyväksyttiin, ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset tarkistettiin ennen kuin niitä käytettiin tavanomaisen kaupankäynnin määrittämisessä ja normaaliarvon laskemisessa.

(24) Toinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että 1) komissio oli laskenut rahoituskustannukset kaksinkertaisesti ja siten suhteessa lisännyt niitä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin, 2) komissio oli poikennut myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten tuote- tai kotimarkkinakohtaisesta kohdentamisesta ja käyttänyt divisioonakohtaisia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia, jolloin kohdentamisessa otettiin huomioon muitakin tuotteita kuin tarkasteltavana oleva tuote, 3) komissio oli poikennut tutkimusajanjaksosta ja käyttänyt tutkimusajanjaksolla päättynyttä viimeistä varainhoitovuotta sekä valmistus- että myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten laskemisessa, ja 4) komissio ryhmitteli tiettyjä tuotelajeja ja siten poikkesi tasapuolisen vertailun varmistamiseksi käytetyistä omista tuotevalvontanumeroistaan.

(25) Ensimmäisen kohdan osalta väite hyväksyttiin, ja tämän vuoksi myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia muutettiin kyseisten kustannusten osalta. Toisen kohdan osalta palautetaan mieleen johdanto-osan 19 kappaleessa mainittu perusasetuksen 2 artiklan 5 kohta. Paikalla tapahtuneen tarkastuskäynnin aikana komission tietoon ei saatettu kirjanpitoa, joka olisi osoittanut, että yritys oli tosiasiallisesti käyttänyt tuote- tai markkinakohtaista kustannusten kohdentamista. Tämän vuoksi kyseinen väite hylättiin, ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten divisioonakohtainen kohdentaminen vahvistettiin. Kolmannen kohdan ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten osalta väite hyväksyttiin osittain, ja kun komissio oli vastaanottanut tilintarkastustietoja tutkimusajanjakson jälkipuoliskon viimeisestä varainhoitovuodesta, se laski kyseiset kustannukset uudestaan viimeisimpien asian kannalta merkityksellisten tietojen perusteella. Valmistuskustannuksia koskeva väite hylättiin, koska komission laskelma perustui välituotteen kokonaistuotantoon, kun taas vientiä harjoittava tuottaja oli toimittanut tietoja, jotka koskivat ainoastaan osaa kokonaistuotannosta. Tämän vuoksi katsottiin, että komission laskelma oli tehty edustavammalla perusteella, koska se koski kokonaistuotantoa. Neljännen kohdan osalta väite hylättiin, sillä komissio ei ollut ryhmitellyt eri tuotelajeja tasapuolisen vertailun varmistamiseksi käytettyjen tuotevalvontanumeroiden soveltamisalan ulkopuolella. Komissio ryhmitteli ainoastaan tiettyjä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytettyjä välituotteen lajeja vientiä harjoittavan tuottajan itsensä esittämän taulukon mukaisesti tavanomaisen kaupankäynnin ja normaaliarvon määrittämiseksi käytettyjen tuotantokustannusten laskemiseksi.

2. Vientihinta

(26) Vientihinnan määrittämistä koskevia väitteitä ei esitetty. Tämän perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 32 kappaleessa esitetyt päätelmät.

3. Vertailu

i) Tuontitullien hyvitysjärjestelmän (DEPB) mukainen tullinpalautus

(27) Kaikki intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat toistivat väitteensä siitä, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b tai k alakohdan nojalla pyydetty normaaliarvon oikaisu DEPB-järjestelmässä viennin jälkeen saatujen etuuksien osalta olisi pitänyt myöntää (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 kappale).

(28) Olisi pidettävä mielessä, että 2 artiklan 10 kohdassa säädetään, että "on [...] asianmukaisesti otettava huomioon [...] tapauksen asianhaarat tutkien, hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet" (alleviivaus lisätty). Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti oikaisu voidaan tehdä, jos kaksi edellytystä täyttyy kumulatiivisesti: ensiksi, samankaltaisesta tuotteesta ja siihen fyysisesti sisältyvistä raaka-aineista kannetaan tuontimaksut, jos tuote on tarkoitettu kulutettavaksi viejämaassa; ja toiseksi, jos tuote viedään yhteisöön, kyseiset tuontimaksut palautetaan tai niitä ei kanneta. Kyseiset olosuhteet muodostavat perustan hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavan eroavaisuuden määrittämiselle kyseisten tekijöiden osalta. Väliaikaisia tulleja kaavailtaessa ensimmäisen vaatimuksen osalta ei saatu sitovaa näyttöä. Näin ollen tullinpalautuksia koskevaa oikaisua ei voitu myöntää. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan nojalla "oikaisu voidaan tehdä myös muiden [...] tekijöiden erojen osalta, jos tämän kohdan mukaisesti osoitetaan, että ne vaikuttavat hintojen vertailukelpoisuuteen ja erityisesti että asiakkaat maksavat pysyvästi eri hintoja kotimarkkinoilla tällaisten tekijöiden eron vuoksi (alleviivaukset lisätty). Tässä tapauksessa yksikään edellä mainituista vaatimuksista ei täyttynyt, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät esittäneet sitovaa näyttöä väitteensä tueksi. Tämän vuoksi ei voitu myöntää oikaisua muissa tekijöissä olevien eroavaisuuksien osalta, ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

ii) Ennakkolisenssijärjestelmän (ALS) mukainen tullinpalautus

(29) Kaksi intialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toisti väitteensä siitä, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b tai k alakohdan nojalla pyydetty normaaliarvon oikaisu ALS-järjestelmässä saatujen etuuksien osalta olisi pitänyt myöntää (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 kappale). Lisäksi molemmat vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komissio oli rinnakkaisessa tukien vastaisessa menettelyssä tutkinut kyseistä järjestelmää yksityiskohtaisemmin ja todennut, ettei se johda tasoitustoimenpiteisiin. Tämän vuoksi ja väitetyn ristiriitaisuuden poistamiseksi kyseisten kahden menettelyn väliltä edellä mainittu oikaisu olisi pitänyt myöntää. Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät lisäksi, että vaatimus sen osoittamisesta, että viejämaassa suoritettavaan tuotantoon tarkoitetut tuotantopanosraaka-aineet sisältävät tulliaineksen, merkitsi kohtuutonta todistustaakkaa.

(30) Palautetaan mieleen, että jokainen polkumyyntimenettely arvioidaan erikseen ja sitä tarkastellaan sen omien tosiasiallisten ja oikeudellisten seikkojen perusteella, ja ne saattavat poiketa kaikkien muiden menettelyjen olosuhteista. Tämän vuoksi väitettä kahden eri menettelyn rinnasteisuudesta pidettiin asiaankuulumattomana. Joka tapauksessa komission asetuksen (EY) N:o 1411/2002 johdanto-osan 66 kappaleessa todetaan, että "... molempia järjestelmiä [ennakkolisenssijärjestelmä ja välillinen ennakkolisenssijärjestelmä] voidaan pitää tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavina. Tutkimuksen kohteena olevat yritykset pystyivät kuitenkin osoittamaan, että tuontitullista vapautetut tuontimäärät eivät ylittäneet vietyjen tavaroiden määrää". Kyseisessä sitaatissa esitetään kuitenkin ainoastaan yleinen periaate. Tältä osin muistutetaan taas edellä johdanto-osan 28 kappaleessa esitetyistä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa sekä 2 artiklan 10 kohdan b ja k alakohdassa säädetyistä vaatimuksista. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksessa, perusasetuksessa säädettyjä vaatimuksia ei osoitettu toteen, sillä vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet sitovaa näyttöä niiden väitteiden tueksi. Lisäksi pannaan merkille, että sen vaatiminen, että vientiä harjoittavat tuottajat osoittavat, että viejämaassa suoritettavaan tuotantoon tarkoitetut tuotantopanosraaka-aineet sisältävät tulliaineksen, ei merkinnyt kohtuutonta todistustaakkaa. Väliaikaisia toimenpiteitä käyttöön otettaessa kyseisten maksujen osalta tehtiin asianmukainen oikaisu silloin, kun se oli perusteltavissa vientiä harjoittavien tuottajien kirjanpitoaineistolla; muutoin väitteet hylättiin. Tämä osoitti, että yritykset pystyivät osoittamaan, kuten kyselylomakkeessa pyydettiin, samankaltaisesta tuotteesta ja siihen fyysisesti sisältyvistä raaka-aineista kannettavien tuontimaksujen olemassaolon, jos tuote on tarkoitettu kulutettavaksi Intiassa. Tämän vuoksi ja edellä johdanto-osan 28 kappaleessa esitetyistä syistä tullinpalautuksen osalta ei voitu myöntää oikaisua, ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

iii) Valmistevero

(31) Yksi vientiä harjoittava tuottaja toisti vaatimuksensa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan nojalla tehtävästä oikaisusta samankaltaisen tuotteen välillistä veroa vastaavan määrän osalta, kun tuote on tarkoitettu kulutettavaksi Intiassa ja joka palautetaan, jos tuote viedään yhteisöön.

(32) Väliaikaisia toimenpiteitä käyttöön otettaessa kävi ilmi, että yritykselle tosiaankin palautettiin valmistevero tarkasteltavana olevan tuotteen viennin yhteydessä. Koska yritys ei kuitenkaan pystynyt osoittamaan, että kyseinen välillinen vero olisi palautettu täysimääräisesti, vaatimusta oikaistiin alaspäin. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen asianomainen vientiä harjoittava tuottaja esitti komission pyynnöstä lisätietoja todennetun vaatimuksen tueksi. Tässä tapauksessa kyseisiä tietoja pidettiin ratkaisevina, ja tämän vuoksi vaatimukseen suostuttiin täysimääräisesti. Tämän johdosta muutettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 35 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(iv) Myyntivero

(33) Toinen vientiä harjoittava tuottaja toisti väitteensä siitä, että Intian valtion politiikka, jolla kannustetaan perustamaan tehtaita heikoimmin kehittyneille alueille, merkitsee sitä, että yritykset vapautetaan myyntiverosta, ja se pyysi oikaisua tämän huomioon ottamiseksi. Esitetyt tiedot ja paikan päällä tehty tarkastuskäynti osoittivat, että kaikissa kotimarkkinoiden myynnin kauppalaskuissa todettiin, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja oli vapautettu maksamasta kyseistä veroa, jota ei kauppalaskuissa erikseen peritty. Tämän vuoksi ei osoitettu, että yritys peri kyseisen veron kotimarkkinoiden myynnistä ja talletti sen valtionkassaan, eikä kotimarkkinoilla myydystä samankaltaisesta tuotteesta peritty kyseistä myyntiveroa. Tämän johdosta vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 36 kappaleessa esitetyt päätelmät.

v) Kaupan porras

(34) Eräs intialainen vientiä harjoittava tuottaja toisti vaatimuksensa tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinoille ja vientimarkkinoille suuntautuvan myynnin välisten kaupan portaan eroavaisuuksien vuoksi tehtävästä oikaisusta (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 37 kappale).

(35) Kyselyyn annetuista ja paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin aikana esitetyistä tiedoista kävi kuitenkin ilmi, että Intian kotimarkkinoilla ei käyttötarkoituksissa ja hinnoissa eri kaupan portaissa ollut johdonmukaisia ja selviä eroja. Uusia tietoja ei esitetty. Tämän johdosta vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 37 kappaleessa esitetyt päätelmät.

4. Polkumyyntimarginaali

(36) Koska huomautuksia tai uusia tietoja ei ole esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 39-44 kappaleessa esitetyt menetelmät.

(37) Tarkistetun painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja painotetun keskimääräisen tuotelajikohtaisen vapaasti tehtaalla -vientihinnan vertailu osoitti, että kaikki tutkitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat polkumyyntiä. Otantaan kuulumattomille yhteistyössä toimiville yrityksille laskettu painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali tarkistettiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tarkistetut laskelmat vaikuttivat myös jäännöspolkumyyntimarginaaliin. Koska yhteistyössä toimimisen taso oli korkea, jäännöspolkumyyntimarginaali on sama kuin yhteistyössä toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetty korkein polkumyyntimarginaali.

(38) Lopulliset polkumyyntimarginaalit ovat CIF tullaamattomana -tuontihinnasta prosentteina ilmaistuina seuraavat:

Indo Rama Synthetics Limited 10,7 %

Reliance Industries Limited 6,1 %

Welspun Syntex Limited 17,0 %

Otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat 8,9 %

Jäännöspolkumyyntimarginaali 17,0 %

F. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(39) Pian väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen Dupont SA, yksi väliaikaisia toimenpiteitä kaavailtaessa yhteisön tuotannonalan määritelmään sisällytetyistä yhteistyössä toimineista yhteisön tuottajista, lopetti teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuotannon yhteisössä oletetusti yhteisön markkinoille tulleen halpatuonnin takia. Koska kyseinen tapahtuma oli luonteeltaan lopullinen, ei katsottu enää asianmukaiseksi pitää Dupont SA:ta yhteisön tuotannonalaan kuuluvana. Tämän johdosta katsottiin, että lopullisia päätelmiä määritettäessä yhteisön tuotannonalan olisi määriteltävä muodostuvaksi kahdesta jäljelle jääneestä yhteistyössä toimivasta yhteisön tuottajasta, jotka ovat UNIFI Textured yarns Ltd ja Sinterama S.p.a..

(40) Tämän vuoksi tarkastettiin, muodostivatko kyseiset kaksi yritystä vielä perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisen pääosan yhteisön tuotannosta. Todettiin, että kahden jäljelle jääneen yhteistyössä toimivan yhteisön tuottajan yhteenlaskettu tuotanto muodosti 30 prosenttia samankaltaisen tuotteen yhteisön tuotannosta tutkimusajanjaksolla. Se ylittää edellä mainitussa artiklassa säädetyn 25 prosentin raja-arvon. Tämän johdosta kyseiset kaksi yritystä muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisen yhteisön tuotannonalan.

(41) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että alustava vahinkoanalyysi perustui ainoastaan yhteisön tuottajien vähemmistöön. Niiden väite perustui siihen, että tutkimuksessa tosiasiallisessa yhteistyössä toimineet valituksen tehneet yhteisön tuottajat eivät muodostaneet pääosaa yhteisön tuotannosta.

(42) Kyseinen väite ei pidä paikkaansa, ja se hylättiin, koska jäljelle jääneet kaksi yritystä edustavat yli 25 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta. Tämän vuoksi vahvistettiin, että kyseiset kaksi yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa muodostavat yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

G. VAHINKO

1. Yhteisön kulutus

(43) Koska esille ei ole tullut uusia tietoja, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54 ja 55 kappaleessa esitetyt yhteisön kulutusta koskevat alustavat päätelmät. Yhteisön kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Tuonti Intiasta

>TAULUKON PAIKKA>

(44) Absoluuttisesti mitattuna Intiasta tulleen tuonnin määrä lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla, koska vuonna 1996 se oli 7 583 tonnia, mutta tutkimusajanjaksolla jo 22 683 tonnia. Olisi pantava merkille, että vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin yhteisön kokonaiskulutus vähentyi, Intiasta tulleen tuonnin määrä lähes kaksinkertaistui.

(45) Intiasta tulleen tuonnin osuus yhteisön markkinoista lisääntyi vuoden 1996 2,7 prosentista 6,7 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Koska tuontimäärät nousivat nopeasti vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä, niiden markkinaosuus nousi 3,3 prosentista 6,7 prosenttiin, kun taas yhteisön kokonaiskulutus laski.

(46) Keskimääräinen tuontihinta nousi ensin vuosina 1996 ja 1997 ja laski sitten. Alhaisimpana hintataso oli vuonna 1999.

(47) Koska Intiasta tulevan tuonnin määrästä ja hinnasta ei ole esitetty huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 56-58 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

(48) Hinnan alittavuutta koskevia laskelmia on edellä mainittujen yhteisön tuotannonalan koostumuksessa tapahtuneiden muutosten perusteella tarkistettu. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 59-61 kappaleessa on selitetty, hinnan alittavuuden marginaalien laskemismenetelmiin ei kuitenkaan puututtu. Palautetaan mieleen, että hinnan alittavuutta analysoitaessa Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan eri lajien hintoja verrattiin yhteisön tuotannonalan tuottamiin ja myymiin samankaltaisten lajien hintoihin. Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat ehdottivat keskihintojen kokonaisvertailua, mutta siinä ei otettaisi huomioon eri tuotelajien olemassaoloa, ja se johtaisi harhauttaviin tuloksiin.

(49) Tällä perusteella prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan hinnoista ilmaistut tarkistetut hinnan alittavuuden marginaalit vaihtelivat 23 prosentista 28 prosenttiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

3. Yhteisön tuotannonalan tilanne

(50) Sen jälkeen kun yksi yhteistyössä toiminut yhteisön tuottaja suljettiin yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle (kuten edellä on mainittu), alustavasti määritettyjä vahingon osoittimia tarkistettiin vastaavasti. Jäljempänä esitetyistä tiedoista käy ilmi vahingon osoittimien kehitys tarkastelujaksolla kahden jäljelle jääneen yhteistyössä toimivan yhteisön tuottajan osalta. Koska yhteisön tuotannonala koostuu ainoastaan kahdesta yhteisön tuottajasta, luvut on luottamuksellisuuden vuoksi indeksoitu.

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(51) Yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä kasvoi 18 prosenttia tarkastelujakson aikana. Olisi pantava merkille, että kasvu oli suurinta vuosina 1996-1998. Sen jälkeen tuotantomäärä kehittyi epävakaasti. Tutkimusajanjaksolla se oli samalla tasolla kuin vuonna 1998.

(52) Tuotantokapasiteetti määritettiin perustuen asennettujen koneiden teoreettiseen maksimaaliseen tuntitehoon, joka kerrottiin vuotuisilla laskennallisilla työtunneilla ottaen huomioon huollon ja muut samankaltaiset tuotannon keskeytykset.

(53) Tuotantokapasiteetti lisääntyi kaksivaiheisesti. Ensimmäisen kerran se lisääntyi, 16 prosenttia, vuosina 1996-1998. On pantava merkille, että myös yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä lisääntyi suunnilleen yhtä paljon samaisen ajanjakson aikana, mikä johti vakaaseen ja korkeaan kapasiteetin käyttöasteeseen. Toisen kerran kasvua, noin 14 prosenttia, tapahtui vuodesta 1999 tutkimusajanjakson loppuun. Kyseisen ajanjakson aikana tuotantotaso pysyi suhteellisen vakaana, mikä selittää kapasiteetin käyttöasteen laskun.

Varastot (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(54) Varastojen vähentyminen vuosina 1996-1999 on selitettävissä myyntimäärän merkittävällä kasvulla, erityisesti saman ajanjakson tuotantomäärään verrattuna. Sen jälkeen varastot lisääntyivät, koska myyntimäärä laski merkittävästi ja tuotanto lisääntyi hieman.

Myynnin määrä, markkinaosuus ja kasvu (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(55) Yhteisön tuotannonalan myyntimäärä kasvoi 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Huipussaan se oli vuonna 1998 (21 prosentin lisäys vuoteen 1996 verrattuna), minkä jälkeen se laski 13 prosenttia.

(56) Vuosina 1996-1998 yhteisön tuotannonalan myyntimäärä lisääntyi vähemmän merkittävästi yhteisön kokonaiskulutuksen kehitykseen verrattuna. Sen jälkeen se laski tuntuvammin kuin teksturoidun polyesterifilamenttilangan kokonaiskysyntä yhteisössä vuodesta 1998 tutkimusajanjaksolle. Tämä selittää, miksi markkinaosuudet vähentyivät jatkuvasti.

(57) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon kaikkien yhteisön tuottajien markkinaosuuden kehittyminen tarkastelujaksolla eikä ainoastaan yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden kehittyminen. Tämä olisi osoittanut markkinaosuuden kaiken kaikkiaan kasvaneen.

(58) Olisi pantava merkille, että perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan vahingon määrittäminen tarkoittaa, että yhteisön tuotannonalalle on tapahtunut merkittävää vahinkoa. Tämän vuoksi vahingon määrittäminen rajoitetaan yhteisön tuotannonalan muodostavien yhteistyössä toimivien yhteisön tuottajien taloudelliseen kokonaistilanteeseen, sellaisena kuin se on määriteltynä johdanto-osan 42 kappaleessa. Sitä paitsi jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee, että myös muiden yhteisön tuottajien markkinaosuus väheni merkittävästi tarkastelujaksolla. Muiden yhteisön tuottajien asema on itse asiassa arvioitu syy-yhteyden tarkastelun yhteydessä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

Myyntihinta (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(59) Yhteisön tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta pysyi vakaana vuosina 1996-1998 ja laski 5 prosenttia sen jälkeen. Palautetaan mieleen, että yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksolla myytyjen vertailukelpoisten tuotelajien hintojen vertailun johdosta määritettiin 23-28 prosentin hinnan alittavuuden marginaalit.

Kannattavuus (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(60) Yhteisön markkinoilla tapahtuneen nettomyynnin tuottona ilmaistu yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski tarkastelujaksolla jyrkästi vuoden 1996 voiton tasolta hyvin tappiolliselle tasolle tutkimusajanjakson aikana.

Investoinnit ja pääoman saanti (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(61) Investointien taso oli erityisen korkea vuosina 1996-1998, mikä liittyy tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Tutkimusajanjaksolla investoinnit olivat erittäin vähäisiä kyseisiin vuosiin verrattuna.

(62) Tarkastelujakson alussa yhteisön tuotannonalan pääoman saanti joko ulkoisilta rahoittajilta tai emoyrityksiltä ei häiriintynyt vakavasti. Mutta kun otetaan huomioon tutkimusajanjakson aikaiset tappiot, pääoman saannin on todettava vaarantuneen vakavasti tutkimusajanjaksolla.

Sijoitetun pääoman tuotto (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(63) Kokonaisnettopääoman tuottoa (joka ilmaisee kannattavuuden prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan kokonaisvaroista) pidettiin tässä tapauksessa asianmukaisena muuttujana.

(64) Kokonaisnettopääoman tuotto kehittyi johdonmukaisesti kannattavuuslukujen kanssa, ja se osoitti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen huonontuneen selkeästi erityisesti vuoden 1998 jälkeen.

(65) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat kyseenalaistivat kokonaispääoman tuoton tason teksturoidun polyesterifilamenttilangan ja sen tuotannossa käytetyn tärkeimmän raaka-aineen (polyesterilanka) hintakehityksen perusteella. Väitettiin, että teksturoidun polyesterifilamenttilangan keskimääräinen myyntihinta nousi polyesterilangan ostohintaa enemmän, ja tämän vuoksi kokonaispääoman tuoton olisi kehityttävä positiivisesti.

(66) Ensiksikin olisi pantava merkille, että vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle teksturoidun polyesterifilamenttilangan ja polyesterilangan keskimääräiset hinnat kehittyivät samankaltaisesti. Toiseksi, olisi otettava huomioon muut kustannustekijät kuten muut käytetyt materiaalit ja valmistuskustannukset. Kaikki kyseiset tekijät on tarkastettu ja otettu huomioon määritettäessä kannattavuutta ja sijoitetun pääoman tuottoa tarkastelujaksolla. Myös kokonaispääoman tuoton kehittyminen olisi otettava tässä yhteydessä huomioon. Tämän vuoksi väite hylättiin.

Kassavirta (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(67) Kassavirtaa koskevat luvut vahvistivat yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikentymisen. Se pysyi kuitenkin voiton puolella koko tarkastelujakson ajan ja oli huipussaan vuonna 1999. Näin siksi, että merkittävä osa vuonna 1998 kirjatuista myyntitapahtumista muutettiin rahaksi vuonna 1999.

Työllisyys, palkat ja tuottavuus (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(68) Työntekijöiden määrä lisääntyi tarkastelujaksolla 23 prosenttia. Työllisyyskustannukset kasvoivat samalla ajanjaksolla 45 prosenttia.

(69) Tuottavuus väheni tarkastelujaksolla 5 prosenttia.

Polkumyynnistä toipuminen

(70) Vuosina 1996-1998 yhteisön tuotannonalan taloudelliset tulokset olivat tyydyttäviä, mikä osoitti, että se oli ainakin osittain toipunut kolmansista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin, jonka osalta otettiin käyttöön polkumyyntitoimenpiteet vuonna 1996, vaikutuksesta. Sen jälkeen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle yhteisön tuotannonalan tilanne heikentyi jälleen tuntuvasti, koska Intiasta vientituella tapahtuva tuonti lisääntyi.

Tosiasialliset polkumyyntimarginaalit

(71) Lopulliset polkumyyntimarginaalit ovat selkeästi merkittäviä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän ja hinnan vuoksi kyseisten polkumyyntimarginaalien vaikutus ei voi olla vähäpätöinen.

4. Vahinkoa koskevat päätelmät

(72) Vahvistetaan alustava päätelmä siitä, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui tutkimusajanjaksolla merkittävää vahinkoa perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä. Yhteisön tuotannonalan epävarma tilanne muuttui ilmeiseksi vuoden 1998 jälkeen. Vuosina 1996-1998 yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä lisääntyi (17 prosenttia) ja kapasiteetin käyttöaste oli vielä korkea, myyntimäärä kasvoi myös (21 prosenttia) myyntihinnan pysyessä vakaana, ja tuotannonala tuotti vielä voittoa (nettoliikevaihdon ja kokonaispääoman tuoton sekä kassavirran mukaan). Tämän johdosta yhteisön tuotannonala pystyi lisäämään investointejaan ja työntekijöidensä määrää, ja kassavirta pysyi kyseisenä ajanjaksona ylijäämäisenä. Kyseinen myönteinen kehitys on selitettävissä Indonesiaan, Thaimaahan, Taiwaniin ja Malesiaan sovellettujen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton myönteisellä vaikutuksella (yhteisön markkinoille palautui hyvän kauppatavan mukainen kauppa) sekä teksturoidun polyesterifilamenttilangan yhteisön kulutuksen kasvulla.

(73) Vuoden 1998 jälkeen yhteisön tuotannonalan tilanne alkoi merkittävästi huonontua. Vaikka tuotantomäärä pysyi vakaana, tuotantokapasiteetin käyttöaste laski 7 prosenttia, myyntimäärä 13 prosenttia ja myyntihinnat 5 prosenttia. Tämän johdosta yhteisön tuotannonalalle alkoi aiheutua merkittäviä tappioita, ja myös investointien taso laski.

(74) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että jotkut edellä mainituista vahingon osoittimista kehittyivät tarkastelujaksolla myönteisesti eivätkä siis viitanneet vahingon aiheutumiseen.

(75) Ensiksi olisi pantava merkille, että perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan mikään kyseisessä artiklassa luetteloiduista tekijöistä ei välttämättä ole ratkaiseva sen kannalta, onko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävää vahinkoa. Vielä tärkeämpää on se, että vaikka yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne kohentuikin vuosina 1996-1998, luvut ja edellä esitetyt päätelmät osoittavat selkeästi, että myöhempänä ajankohtana yhteisön tuotannonalan tilanne huononi voimakkaasti ja yhteisön tuotannonalalle aiheutui tutkimusajanjaksolla merkittävää vahinkoa. Tämän vuoksi väite hylättiin ja edellä esitetyt päätelmät yhteisön tuotannonalalle aiheutuneesta merkittävästä vahingosta vahvistettiin.

H. SYY-YHTEYS

1. Johdanto

(76) Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki uudelleen, johtuiko edellä johdanto-osan 42 kappaleessa määritelty yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko Intiasta peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki uudelleen myös muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet vahingoittaa yhteisön tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, että kyseisten tekijöiden aiheuttaman vahingon ei katsottaisi aiheutuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(77) Vuodesta 1996 tutkimusajanjakson päättymiseen asti Intiasta tulleen tuonnin määrä kolminkertaistui 7 583 tonnista 22 683 tonniin. Se lisääntyi kahdessa otteessa: ensin vuosina 1996-1998 138 prosenttia ja sitten vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle 92 prosenttia 11 824 tonnista 22 683 tonniin eli noin 10 800 tonnia. Olisi pantava merkille, että ensimmäinen määrän kasvu tapahtui yhteisön markkinoiden vielä kasvaessa ja toinen yhteisön kulutuksen merkittävästi supistuessa (-14 000 tonnia). Samaan aikaan - vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle - yhteisön tuotannonalan myyntimäärä väheni noin 13 prosenttia.

(78) Sama voidaan panna merkille suhteellisesti. Intian markkinaosuus kasvoi 2,7 prosentista vuonna 1996 6,7 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Kasvu tapahtui kahdessa vaiheessa: vuosina 1996-1998 2,7 prosentista 4,9 prosenttiin, ja vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle 3,3 prosentista 6,7 prosenttiin.

(79) Vuonna 1999 intialaisen tuotteen tuontihinta laski keskimääräisesti 1,4 euroon tonnilta, mikä merkitsee noin 17 prosentin laskua edelliseen vuoteen verrattuna ja 26 prosentin laskua vuoteen 1996 verrattuna. Kyseisellä halvan hinnan politiikalla intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät lisäämään myyntimääräänsä ja saamaan takaisin vuonna 2000 ja tutkimusajanjaksolla menettämänsä markkinaosuuden. Hinnat nousivat vuoden 1998 tasolle, mutta olivat vielä keskimäärin alempia kuin vuosina 1996 ja 1997.

(80) Olisi palautettava mieleen, että tutkimusajanjakson aikana määritettiin merkittäviä hinnan alittavuuden marginaaleja, jotka vaihtelivat 23 prosentista 28 prosenttiin. Tämä osoittaa Intiasta tulleen tuonnin tutkimusajanjaksolla aiheuttaman voimakkaan hintapaineen. Markkinaosuuden ollessa 6,7 prosenttia tutkimusajanjaksolla kyseinen hinnan alittavuuden taso vaikutti varmasti kielteisesti kyseisiin avoimiin ja hidastuviin yhteisön markkinoihin. Lisäksi on otettava huomioon, että tarkasteltavana oleva tuote on hyvin altis hinnanvaihteluille.

(81) Samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni noin yhdellä prosenttiyksiköllä vuosina 1996-1998 kuin myös (yhdellä prosenttiyksiköllä) vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle. Kyseistä pienentymistä olisi tarkasteltava yhteisön tuotannonalan hintakehityksen perusteella. Vuodesta 1998 sen oli alennettava hintojaan 7 prosentilla vuoteen 1999 säilyttääkseen asemansa markkinoilla. Olisi palautettava mieleen, että samana vuonna Intia alensi tuontihintojaan 17 prosenttia. Sen jälkeen yhteisön tuotannonalan hinta pysyi melko vakaana, mutta sen taso ei kuitenkaan riittänyt pitämään sen taloudellista tilannetta positiivisena. Toisin kuin intialaiset, yhteisön tuotannonala ei pystynyt nostamaan keskimääräistä myyntihintaansa yhteisössä vuodesta 2000 tutkimusajanjaksolle.

(82) Vuosina 1996-1998 yhteisön tuotannonala kehittyi melko suotuisasti Intiasta tulleesta tuonnista huolimatta, sillä eri maista peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa käyttöön otettujen polkumyyntitullien jälkeen kasvaville yhteisön markkinoille palautui hyvän kauppatavan mukainen kauppa (katso jäljempänä). Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne alkoi kuitenkin vuodesta 1999 alkaen heikentyä. Kuten edellä on selitetty, myyntimäärä ja hinnat alkoivat laskea, mikä vaikutti vakavasti kannattavuuteen, sijoitetun pääoman tuottoon ja kassavirtaan. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun intialaisten tuotteiden hinnat laskivat merkittävästi ja tuontimäärä alkoi nousta merkittävästi. Itse asiassa intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat kaksinkertaistivat tuontimääränsä vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle.

3. Muiden tiedossa olevien tekijöiden vaikutus

Muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti

(83) Koska kukaan asianomainen osapuoli ei ole esittänyt lisätietoja tai -huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 91 kappaleessa tehty päätelmä siitä, että Indonesiasta ja Taiwanista peräisin oleva tuonti on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle tutkimusajanjaksolla aiheutuneeseen vahinkoon.

(84) Kyseisillä hyvin avoimilla markkinoilla teksturoidun polyesterifilamenttilangan merkittävä tuonti mistä tahansa maasta aiheuttaa todennäköisesti merkittäväksi luokiteltavaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Mikäli Intiasta tullut tuonti halutaan kuitenkin ilmaista määrällisesti suhteessa Indonesiasta ja Taiwanista tulleeseen tuontiin, on otettava huomioon Intiasta tulleen tuonnin merkittävä lisääntyminen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteellisesti ja intialaisen tuotteen tutkimusajanjaksolla keskimääräinen tuontihinta, joka oli keskimäärin indonesialaisen ja taiwanilaisen tuotteen tuontihintoja alempi, ottaen erityisesti huomioon, että kyseisiin hintoihin sovelletaan osittain polkumyyntitulleja. Näin ollen voidaan tehdä se päätelmä, että Intiasta tulleen tuonnin vaikutus ei varmasti ollut vähemmän merkittävä kuin Indonesiasta ja Thaimaasta tulleen tuonnin vaikutus, ja tämän vuoksi Intiasta tulleen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan vaikean tilanteen välillä oli aito ja huomattava syy-yhteys.

(85) Koska huomautuksia ei ole esitetty, jäljelle jäävien kolmansien maiden osalta vahvistetaan alustava päätelmä siitä, että kyseisen tuonnin ei voida katsoa vaikuttaneen kielteisesti yhteisön tuotannonalaan.

Muut yhteisön tuottajat

(86) Jäljempänä olevasta taulukosta, joka perustuu tiettyjen yritysten esittämiin ja valitukseen sisältyneisiin tietoihin, näkyy muiden yhteisön tuottajien myyntimäärä ja markkinaosuus.

>TAULUKON PAIKKA>

(87) Edellä esitetyt tiedot osoittavat, että muiden yhteisön tuottajien teksturoidun polyesterifilamenttilangan myyntimäärä väheni merkittävästi vuodesta 1996 tutkimusajanjaksolle sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna. Lisäksi olisi palautettava mieleen, että merkittävä osa kyseisistä muista yhteisön tuottajista oli itse asiassa alkuperäisiä valituksen tekijöitä. Kyseiset yritykset eivät pystyneet toimimaan tässä tutkimuksessa täysimääräisesti yhteistyössä voimavarojen puutteen takia, mutta ne tukivat menettelyä täysin ja olivat toimineet täysimääräisessä tai osittaisessa yhteistyössä samankaltaisissa menettelyissä aiemmin.

(88) Edellä esitetyn perusteella tehdään se päätelmä, että muut yhteisön tuottajat eivät ole osaltaan aiheuttaneet tutkimusajanjaksolla vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

Yhteisön tuotannonalan investoinnit

(89) Tietyt asianomaiset osapuolet väittivät, että myös yhteisön tuotannonalan tarkastelujaksolla tekemät suuret investoinnit heikensivät sen taloudellista tilannetta.

(90) Kuten edellä on esitetty, yhteisön tuotannonalan tekemät investoinnit liittyivät sen tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Ensimmäisen kerran kapasiteettia lisättiin vuosina 1996-1998 yhteisön kulutuksen lisääntyessä. Tämän vuoksi yhteisön tuotannonala lisäsi tuotantomääräänsä ja pystyi lisäämään myös myyntimääräänsä yhteisön markkinoiden kasvun mukaisesti. Kyseisen myönteisen kehityksen valossa yhteisön tuotannonala lisäsi tuotantokapasiteettiaan toisen kerran vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä. Lisäys oli noin 10 000 tonnia. Kyseisellä kertaa yhteisön tuotannonala ei pystynyt kuitenkaan lisäämään tuotantoaan ja myyntimääräänsä täyttääkseen hankkimansa uuden kapasiteetin, ja tämän takia kapasiteetin käyttöaste aleni merkittävästi. Koska teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuotannonala on pääomavaltaista ja näin ollen kiinteät kustannukset ovat merkittäviä, tuotannon ja myyntimäärän vähentyminen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle vaikutti suoraan kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. On pantava merkille, että tärkeimmän raaka-aineen hinta pysyi samaan aikaan vakaana.

(91) Tämän vuoksi kapasiteetin lisääntyminen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle vaikutti todellakin kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. Tämä tapahtui, koska samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan tuotanto ja myyntimäärä laskivat. Viimeksi mainittu lasku johtui kuitenkin Intiasta tulleen teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnin aiheuttamasta paineesta yhteisön markkinoilla. Vaikka yhteisön kulutus väheni noin 14 000 tonnia vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle, Intiasta tulleen teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnin määrä lisääntyi samalla ajanjaksolla aggressiivisen hinnoittelun vuoksi noin 10 000 tonnia. Intialaisen teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontihinnat alittivatkin merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla, ja sen tuontimäärä kasvoi niin, ettei yhteisön tuotannonala pystynyt lisäämään eikä edes rajoittamaan myyntinsä ja tuotantomääränsä laskusuuntausta ja tämän johdosta uuden ylikapasiteettinsa kielteistä vaikutusta.

(92) Katsotaan, että vaikka investointeihin ja samalla kapasiteetin lisäämiseen liittyvät kustannukset vaikuttivat kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle, kyseistä vaikutusta vielä pahensi se, että yhteisön tuotannonalan oli laskettava myyntiään, tuotantomääräänsä ja myyntihintojaan. Tämä vuorostaan johtui Intiasta tulleen tuonnin halpojen hintojen aiheuttamasta paineesta. Kyseisen tuonnin määrä yli kaksinkertaistui samalla ajanjaksolla, ja yhteisön kokonaiskulutus väheni.

(93) Tämän vuoksi on selvää, että ilman Intiasta vientituella tapahtunutta tuontia yhteisön tuotannonala olisi pystynyt säilyttämään myyntihintansa vuoden 1998 tasolla ja lisäämään tuotanto- ja myyntimääräänsä. Tämä olisi johtanut suurtuotannon etuihin ja yhteisön tuotannonala olisi hyvän kauppatavan mukaisissa olosuhteissa pystynyt absorboimaan suurimman osan, jollei kaikki, investointeihinsa liittyvistä kiinteistä lisäkustannuksista.

Kysynnän supistuminen

(94) Vaikka yhteisön kokonaiskulutus kaiken kaikkiaan lisääntyi tarkastelujaksolla, se vähentyi vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle. Vaikka laskusuuntaus sattuikin samaan aikaan kuin yhteisön tuotannonalan myyntimäärän vähentyminen, olisi ensiksikin pantava merkille, että yhteisön tuotannonalan myyntimäärä vähentyi suhteessa yhteisön kulutusta enemmän. Toiseksi, samaan aikaan Intiasta peräisin oleva tuonti yli kaksinkertaistui. Tämän vuoksi, vaikkei voidakaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kyseinen kysynnän supistuminen vaikutti vahingollisesti yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, sitä on pidettävä vähäisempänä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksiin verrattuna.

Maailmanlaajuinen talouden laskusuhdanne

(95) Intialaiset vientiä harjoittavat tuojat väittivät, että yhteisön tuotannonalalle oli aiheutunut vahinkoa loppuvuonna 2000 alkaneesta maailmanlaajuisesta talouden laskusuhdanteesta, ja tämä olisi otettava huomioon ja ilmaistava määrällisesti syy-yhteyttä analysoitaessa.

(96) Ensinnäkin olisi pantava merkille, että edellä oleva analyysi osoittaa, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne oli alkanut heikentyä jo ennen loppuvuotta 2000. Toiseksi, maailmanlaajuisessa talouden laskusuhdanteessa voisi olettaa, että kaikille toimijoille yhteisössä aiheutuisi vahinkoa samankaltaisesti. Markkinoiden oltua laskusuunnassa intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat onnistuivat kuitenkin merkittävästi lisäämään myyntimääräänsä yhteisössä. Kuten edellä on selitetty, yhteisön tuotannonalan myyntimäärä laski suhteessa enemmän kuin yhteisön kulutus. Sitä paitsi maailmanlaajuisen laskusuhdanteen vaikutus on jo otettu huomioon edellä mainitussa kysynnän supistumisessa.

(97) Edellä esitetyn perusteella todetaan, että vaikka ei voidakaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että talouden laskusuhdanne vaikutti myös yhteisön tuotannonalaan, tehdään se päätelmä, että verrattuna polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintoja laskevaan vaikutukseen, se ei ole yhtä merkittävää.

Yhteisön tuotannonalan vientikyky

(98) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuuttaan siksi, että se oli valinnut vientimyynnin kotimarkkinamyynnin sijasta. Yhteisön tuotannonalan vientimäärän lisääntyminen osoittaa sen olevan kilpailukykyinen markkinoilla, joilla vallitsee hyvän kauppatavan mukainen kauppa. Olisi pantava merkille myös, että vaikka vientimäärä nelinkertaistuikin tarkastelujaksolla, se pysyi vähäpätöisenä yhteisön tuotannonalan kokonaismyyntiin verrattuna. Olisi huomattava myös, että yhteisön tuotannonalan kannattavuus määritetään suhteessa sen myyntiin ainoastaan yhteisön markkinoilla. Koska kyseisten otsakkeiden osalta ei ole esitetty muita huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 96-98 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

Raaka-aineen hinta

(99) Tältä osin ei ole esitetty huomautuksia, ja tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 93-95 kappaleessa esitetyt päätelmät siitä, ettei yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko voi johtua raaka-aineen hinnasta.

Muut asianomaisten osapuolten esittämät väitteet

(100) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että syynä tuotantomäärän vähentymiseen tutkimusajanjaksolla on pidettävä yhteisön tuotannonalan muodostavista kahdesta yrityksistä toisen tehtaan harkittua sulkemista. Tutkimus kuitenkin osoitti, ettei tehdasta suljettu tutkimusajanjakson aikana. Kyseinen tuottaja vahvisti, ettei tehdasta ollut suljettu, ja väitti, että sen tuotantomäärän alentuminen tutkimusajanjaksolla johtui halpahintaisen teksturoidun polyesterifilamenttilangan tarjonnan lisääntymisen vaikutuksesta yhteisön markkinoilla. Tämän vuoksi väite hylättiin.

4. Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(101) Päätelmänä vahvistetaan, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti on erityisesti vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle vaikuttanut vahingollisesti yhteisön tuotannonalaan, jonka tilanteelle on ominaista vähentyvä myyntimäärä, laskeneet myyntihinnat, markkinaosuuden menettäminen ja taloudellisen tilanteen merkittävä heikkeneminen erityisesti kannattavuuden ja sijoitetun pääoman tuoton osalta. Samalla ajanjaksolla Intiasta tulleen tuonnin määrä lisääntyi merkittävästi sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteellisesti hintaan, jonka todettiin alittavan yhteisön tuotannonalan hinnan merkittävästi.

(102) Tarkasteltiin seuraavia muita tiedossa olevia tekijöitä: muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti, muiden yhteisön tuottajien myynti, yhteisön tuotannonalan investoinnit, kysynnän supistuminen, maailmanlaajuinen taloudellinen laskusuhdanne, raaka-aineen hinta ja yhteisön tuotannonalan vientikyky. Joillakin kyseisistä tekijöistä todettiin olevan myös vahingollinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Kyseisten tekijöiden vaikutusta pahensi vielä huomattavasti Intiasta peräisin olevan tuonnin, joka yksikseenkin on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa, merkittävän kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(103) Ottaen huomioon edellä esitetyn analyysin, jossa on asianmukaisesti eroteltu kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset toisistaan ja niiden vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista, ja kun on varmistuttu siitä, ettei muiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa katsota polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuneeksi, vahvistetaan, että kyseiset tekijät eivät sinänsä poista aitoa ja huomattavaa syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja todetun merkittävän vahingon väliltä.

I. YHTEISÖN ETU

(104) Alustavien päätelmien määrittämisen jälkeisten tapahtumien, toisin sanoen Dupont SA -yrityksen tehtaan sulkemisen, johdosta tarkasteltiin uudelleen, oliko vahingollisesta polkumyynnistä tehdyistä päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, jotka saattoivat johtaa päätelmään siitä, ettei olisi yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön lopullisia polkumyyntitoimenpiteitä.

1. Yhteisön tuotannonala ja muut yhteisön tuottajat

(105) Kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa on selitetty, yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuutta ja kilpailukykyä ei ole syytä epäillä tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tosiasiat ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvän kauppatavan puuttuessa yhteisön tuotannonalan olemassaolo on vakavasti uhattuna. Hyvän kauppatavan vastainen kauppa on jo johtanut Dupont SA:n toiminnan päättymiseen. Yritys ei selvinnyt markkinoiden nykyisestä lamasta. Mikäli toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on mahdollista, että muille yhteisön tuottajille kävisi samoin.

(106) Olisi palautettava mieleen, että vaikka ainoastaan kaksi yhteisön tuottajaa pystyi toimimaan tutkimuksessa yhteistyössä, menettelyä tukivat täysin noin 75 prosenttia yhteisön tuotannosta edustavat yhteisön tuottajat. Kuten edellä on selitetty, muutkin yhteisön tuottajat huomasivat osuutensa yhteisön markkinoista ja myyntimääränsä niillä vähentyvän.

(107) Tämän vuoksi vahvistetaan alustavat päätelmät siitä, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien edun mukaista.

2. Tuojat

(108) Väliaikaisia toimenpiteitä kaavailtaessa tuojilta ja kauppiailta ei saatu vastauksia. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa tehtiin se päätelmä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei merkittävästi vaikuttaisi niiden tilanteeseen.

(109) Edellä esitetyt päätelmät vahvistetaan, koska asianomaiset osapuolet eivät väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ole esittäneet huomautuksia.

3. Raaka-aineen toimittajat

(110) Koska huomautuksia ei ole esitetty, vahvistetaan alustava päätelmä siitä, että toimenpiteiden käyttöönotto on alhaisemman jalostusasteen teollisuuden edun mukaista.

4. Käyttäjät

(111) Väliaikaisia toimenpiteitä kaavailtaessa ainoastaan yksi käyttäjä toimi yhteistyössä. Koska väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ei esitetty huomautuksia, vahvistetaan päätelmä siitä, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei vaarannettaisi käyttäjien elinkelpoisuutta ja kilpailukykyä.

5. Päätelmät

(112) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöön ottamatta jättämisellä vaarannettaisiin vakavasti yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien olemassaolo. Tätä vahvistaa se, että eräs yhteisön tuottaja joutui äskettäin sulkemaan tehtaansa yhteisössä sen markkinoilla vallitsevien hyvän kauppatavan vastaisten olosuhteiden takia.

(113) Mikäli lopullisia toimenpiteitä ei oteta käyttöön, uhka useampien teksturoitua polyesterifilamenttilankaa tuottavien yhteisön tehtaiden sulkemisesta heikentää entisestään koko tarkastelujakson huonontunutta yhteisön tuotannonalan kannattavuutta.

(114) Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, ettei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön lopullisia polkumyyntitoimenpiteitä.

J. LOPULLISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

1. Vahingon korjaava taso

(115) Lopullisesti käyttöönotettavien toimenpiteiden tason määrittämiseksi on väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 122-125 kappaleessa esitettyjen menetelmien perusteella laskettu vahingon korjaava taso.

(116) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että vahinkoa aiheuttamattoman hinnan laskemiseksi käytetty voiton taso oli valittu mielivaltaisesti, koska se perustui tarkastelujaksolla määritettyyn korkeimpaan voittomarginaaliin.

(117) Olisi palautettava mieleen, että vahinkoa aiheuttamattoman hinnan laskemisessa käytettävän voittotason olisi vastattava sitä tasoa, jonka yhteisön tuotannonalan voisi kohtuudella olettaa saavuttavan, mikäli vahingollista polkumyyntiä ei esiintyisi. Vuosi 1998 katsottiin kohtuulliseksi viitevuodeksi, koska Intiasta tulleen tuonnin ei vielä sinä vuonna katsottu vaikuttavan yhteisön tuotannonalan hintoja alentavasti ja muista toimenpiteiden kohteena olevista maista tullut tuonti oli jo samankaltaisella tasolla kuin tutkimusajanjaksolla. Se, että yksi yhteisön tuottaja oli jätettävä yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle ja tämän vuoksi tarkastelujaksolle määritettiin uudet kannattavuusluvut, ei muuta alustavia päätelmiä siitä, että kyseinen tuotannonala voisi kohtuudella olettaa yltävänsä hyvän kauppatavan mukaisissa olosuhteissa 8 prosentin voittoon, mikäli polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei esiintyisi.

(118) Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 122-125 kappaleessa kuvatut vahingon korjaavan tason määrittämiseksi käytetyt menetelmät.

(119) Kuten edellä hintojen alittavuuden marginaalien yhteydessä, myös vahinkomarginaaleja tarkasteltiin ja muutettiin.

2. Lopulliset toimenpiteet

(120) Edellä sanotun perusteella ja perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti lopullinen polkumyyntitulli olisi otettava käyttöön todettujen polkumyyntimarginaalien tasolla, koska ne olivat kaikissa tapauksissa vahinkomarginaaleja alhaisempia.

(121) Intian osalta samanaikaisesti vireillä olevaan tukien vastaiseen menettelyyn viitaten neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 [4], jäljempänä 'tukien vastainen perusasetus', 24 artiklan 1 kohdan ja perusasetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaan mihinkään tuotteeseen ei kuitenkaan voida soveltaa sekä polkumyynti- että tasoitustulleja polkumyynnistä tai vientituen myöntämisestä aiheutuneen saman tilanteen korjaamiseksi. Tämän vuoksi on määritettävä, aiheutuvatko tukimäärät ja polkumyyntimarginaalit samasta tilanteesta ja missä määrin.

[4] EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.

(122) Tuen määrää, joka osoittautui kaikkien viejien osalta vahinkomarginaalia pienemmäksi, vastaava lopullinen tasoitustulli otettiin käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o .../2002. Kaikki tutkitut tukijärjestelmät, joiden todettiin olevan vastatoimeen oikeuttavia, olivat tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vientitukia. Tämän vuoksi yhteistyössä toimineille intialaisille vientiä harjoittaville tuottajille määritetyt lopulliset polkumyyntimarginaalit aiheutuvat osittain vientitukien olemassaolosta. Näissä olosuhteissa ei katsota aiheelliseksi ottaa käyttöön sekä tasoitus- että polkumyyntitulleja koko kyseisen vientituen ja lopullisesti määritettyjen polkumyyntimarginaalien suuruisina. Tämän vuoksi lopullinen polkumyyntitulli olisi mukautettava vientitukien vaikutuksen korjaavan lopullisen tasoitustullin käyttöönoton jälkeen jäävän tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin mukaiseksi.

(123) Edellä esitetyn perusteella lopulliset tullit ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

(124) Tässä asetuksessa mainitut yrityskohtaiset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Ne kuvastavat tämän vuoksi kyseisten yritysten tilannetta kyseisen tutkimuksen aikana. Näitä tulleja (toisin kuin kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavia koko maata koskevia tulleja) sovelletaan siten yksinomaan tarkastelun kohteena olevasta maasta peräisin olevien ja mainittujen yritysten, siis tiettyjen oikeussubjektien, tuottamien tuotteiden tuontiin. Muiden yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei ole mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, mukaan luettuina mainittuihin oikeushenkilöihin etuyhteydessä olevat oikeushenkilöt, tuottamat tuotteet eivät voi hyötyä näistä tulleista, vaan niihin sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavia tulleja.

(125) Kaikki näiden yritysten yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät vaatimukset (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle [5] ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

[5] European Commission - Directorate General for Trade - Directorate B - J-79 5/17 - B-1049 Brussels.

(126) Koska polkumyyntitutkimuksessa on käytetty otantamenetelmää, perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaista uusien viejien tarkastelua yksittäisten polkumyyntimarginaalien määrittämiseksi ei voida panna vireille tässä menettelyssä. Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tosiasiallisille uusille intialaisille vientiä harjoittaville tuottajille ja otokseen kuulumattomille yhteistyössä toimineille yrityksille, katsotaan kuitenkin, että olisi säädettävä viimeksi mainittujen yritysten osalta käyttöön otetun painotetun keskimääräisen tullin soveltamisesta uusiin intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin viejiin, jotka muutoin olisivat oikeutettuja yksilölliseen tulliin perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan nojalla.

3. Väliaikaisten tullien kantaminen

(127) Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat korkeat ja koska yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen (EY) N:o 1412/2002 mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Intiasta peräisin olevan CN-koodiin 5402 33 00 kuuluvan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa.

2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Jos uusi intialainen vientiä harjoittava tuottaja esittää riittävän näytön komissiolle siitä, että

- se ei ole vienyt yhteisöön asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa kuvattuja tuotteita tutkimusajanjakson (1 päivästä lokakuuta 2000 30 päivään syyskuuta 2001) aikana,

- se ei ole etuyhteydessä yhteenkään intialaiseen viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä,

- se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön toimenpiteiden perustana olevan tutkimusajanjakson jälkeen, tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi yhteisöön,

neuvosto voi yksinkertaisella enemmistöllä komission ehdotuksesta, jonka se on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, muuttaa 1 artiklan 2 kohtaa lisäämällä uusi vientiä harjoittava tuottaja niihin kyseisessä artiklassa lueteltuihin yrityksiin, joiden painotettu keskimääräinen tulli on 3,7 prosenttia.

3 artikla

Kannetaan lopullisesti Intiasta peräisin olevan, CN-koodiin 5402 33 00 kuuluvan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1412/2002 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät tällä asetuksella lopullisesti käyttöön otetun tullin tasoisina.

Lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja