92002E2124

KIRJALLINEN KYSYMYS E-2124/02

esittäjä(t): Ian Hudghton (Verts/ALE) komissiolle

(17. heinäkuuta 2002)

Aihe: Kalataloudesta riippuvaisten yhdyskuntien tulevaisuus

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut selkeästi alkuperäiseen neuvoston asetukseen (ETY) N:o 170/83(1) perustuvan suhteellisen vakauden periaatteen, jolla pyrittiin varmistamaan, että kukin jäsenvaltio saa osuutensa yhteisön suurimmasta sallitusta saaliista, mikä määritellään periaatteessa sen perusteella, mitä perinteisen kalastustoiminnan ja kalataloudesta ja siihen liittyvistä aloista riippuvaisten paikallisten asukkaiden toimesta saatiin saaliiksi ennen kiintiöjärjestelmän perustamista (ks. esim. asia C-4/96).

Suhteellisen vakauden periaatteen muuttaminen Euroopan komission ja YKP:n ehdotusten mukaisesti periaatteeksi, jonka mukaan osuudet jaetaan viimeisten 510 vuoden saaliiden keskimääräisten osuuksien mukaan romuttaisi lopulta suhteellisen vakauden periaatteen ja olisi ristiriidassa kyseisen periaatteen olemuksen, tavoitteiden sekä uudistamisperusteiden kanssa. Periaatteen muuttaminen tai lopettaminen vaarantaisi kalastuksesta riippuvaisten yhdyskuntien tulevaisuuden, joka riippuu historiallisten kalastusoikeuksien suojelemisesta. Voiko komissio siksi antaa selkeän selityksen, miten se aikoo kantaa vastuun hauraiden yhdyskuntien tuhoamisesta (kun niissä ei useinkaan ole vaihtoehtoisia työpaikkoja) ja oleellisen tärkeän yhteisöperiaatteen heikentämisestä tai tuhoamisesta?

(1) EYVL L 24, 27.1.1983, s. 1.

Franz Fischlerin komission puolesta antamayhteinen vastauskirjallisiin kysymyksiin E-2123/02 ja E-2124/02

(5. elokuuta 2002)

Kuten arvoisa parlamentin jäsen mainitsee, yhteisön lainsäädännössä viitataan suhteellisen vakauden periaatteeseen. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole riittävän tarkkaa, jotta suhteellisen vakauden periaatteen toiminta käytännössä kävisi selväksi. Komissio ehdottaa, että asiaa tarkennetaan parlamenttia kuullen annettavassa neuvoston asetuksessa. Komissio on varma, että tämä parantaisi oikeusturvaa.