52001PC0133

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 92/79/ETY, direktiivin 92/80/ETY ja direktiivin 95/59/EY muuttamisesta valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteen ja valmisteverokantojen osalta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Komission kertomus valmistetun tupakan valmisteverokannoista ja valmisteveron rakenteesta

Tässä direktiiviehdotuksessa esitetään useita merkittäviä muutoksia voimassa olevaan valmistetun tupakan verotusta koskevaan yhteisön lainsäädäntöön. Samalla kuitenkin säilytetään yhteisön säännöstön pääpilarit uuden järjestelmän käyttöönoton sijaan. Esitetyt muutokset ovat komission toteuttaman tupakkatuotteiden valmisteverokantoja ja valmisteveron rakennetta koskevan perusteellisen tarkastelun tulosta. Tarkastelu toteutettiin lukuisten jäsenvaltioiden pyynnöstä, joka kirjattiin pöytäkirjaan neuvoston direktiivin 1999/81/EY antamisen yhteydessä. [1]

[1] Neuvoston direktiivi 1999/81/EY, annettu 29 päivänä heinäkuuta 1999, savukkeiden verojen lähentämisestä annetun direktiivin 92/79/ETY, muun valmistetun tupakan kuin savukkeiden verojen lähentämisestä annetun direktiivin 92/80/ETY ja muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista annetun direktiivin 95/59/EY muuttamisesta (EYVL L 211, 11.8.99, s. 47).

Tarkastelu toteutettiin savukkeiden verojen lähentämisestä 19 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/79/ETY [2] 4 artiklan ja muun valmistetun tupakan kuin savukkeiden verojen lähentämisestä 19 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/80/ETY [3] 4 artiklan mukaisesti. Mainittuja direktiivejä on muutettu direktiivillä 1999/81/EY, jossa säädetään, että valmisteverokantoja ja valmisteveron rakennetta on tarkasteltava kolmen vuoden välein. Tämän tarkastelun päätelmät esitetään liitteenä olevassa komission kertomuksessa, jossa otetaan huomioon yhtenäismarkkinoiden moitteeton toiminta, valmisteverokantojen todellinen arvo ja perustamissopimuksen laajemmat tavoitteet.

[2] Neuvoston direktiivi 92/79/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, savukkeiden verojen lähentämisestä (EYVL L 316, 31.10.92, s. 8).

[3] Neuvoston direktiivi, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, muun valmistetun tupakan kuin savukkeiden verojen lähentämisestä (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 10).

Ensimmäisessä tarkastelussa [4] vuonna 1995 kävi ilmi, että valmistetun tupakan valmisteverojen rakenteeseen tai valmisteverokantoihin ei tarvitse tehdä lyhyen aikavälin mukautuksia yhtenäismarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Kertomuksessa yksilöitiin tiettyjä kohtia, joiden osalta voitaisiin perustella teknisiä muutoksia, mutta päätelmänä oli kuitenkin se, että ennen lopullista päätöksentekoa olisi toteutettava yksityiskohtaisempi arviointi ja kuultava asianomaisia osapuolia.

[4] KOM (95)285 lopullinen, 13.9.1995.

Toinen kertomus [5] annettiin toukokuussa 1998, ja siinä tarkasteltiin tarvittavia teknisiä muutoksia, jotka olivat pääasiassa savukkeiden vähimmäisveron yleisen vaikutuksen mukautuksia, mutta jotka eivät muuttaneet valmisteverojen rakennetta tai valmisteverokantoja. Tarkastelun myötä annettiin myös direktiiviehdotus voimassa olevan tupakkalainsäädännön muuttamiseksi.

[5] KOM (98)320 lopullinen, 15.5.1998.

2. Yhtenäismarkkinoiden toiminta

Tupakkatuotteiden hintojen ja valmisteverokantojen muutoksia Euroopan unionissa käsitelleestä arvioinnista käy ilmi, että jäsenvaltioiden välillä on edelleen huomattavia eroja. Kun valmistajat määrittelevät tuotteidensa hintatason tietyssä jäsenvaltiossa, ne ottavat huomioon useita seikkoja kuten tuotantokustannukset, paikallisen ostovoiman, tuotteidensa kilpailuaseman markkinoilla ja verotustason. On mahdotonta määritellä tarkasti jokaisen mainitun tekijän vaikutusta lopulliseen hintaan; valmisteverojen erot epäilemättä vaikuttavat hintaeroihin, mutta eivät ole ainoa selitys asialle.

Kuulemismenettelyn aikana suurin osa jäsenvaltioista vaikutti olevan savukkeiden valmisteveron 57 prosentin vähimmäisvaikutusta koskevan säännön kannalla [6], vaikka eräät jäsenvaltiot kiinnittivätkin huomiota sen puutteisiin ja huomauttivat, että vähimmäisverokannan soveltaminen ei yksin lisää lähentymistä.

[6] "[Valmisteveron] vähimmäisvaikutus on ... 57 prosenttia kysytyimmän hintaluokan savukkeiden vähittäismyyntihinnasta (kaikki verot mukaan luettuina)."

Tästä syystä verojen lähentämiseksi EU:ssa on löydettävä keino. Sopiva vaihtoehto voimassa olevalle säännölle olisi ottaa käyttöön kiinteä euroina ilmoitettava määrä valmisteveron 57 prosentin vähimmäisvaikutuksen lisäksi, jolloin taattaisiin savukkeiden valmisteveron vähimmäistaso kaikissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden valmisteverojen olisi täytettävä kaksi vaatimusta: 57 prosentin sääntö ja 70 euron vähimmäismäärä tuhatta kysytyimmän hintaluokan savuketta kohti. Ne jäsenvaltiot, joissa valmistevero on jo korkea, saavat lisää joustovaraa verokantojen määrittämisessä. Paljouden perusteella kannettavan valmisteveron osan kohdalla ei tarvita muutoksia kokonaisverorasituksen voimassa oleviin 5 ja 55 prosentin rajoihin. Jotta jäsenvaltiot saisivat apua hintasodissa ja halvempihintaisten savukeluokkien tarjonnan huomattavassa nousussa tupakkamarkkinoilla, ne saavat lisää joustovaraa savukkeiden vähimmäisvalmisteveron kantamisessa.

Valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisen on tapahduttava tavalla, joka estää kilpailun vääristymät valmistetun tupakan samaan ryhmään kuuluvissa eri luokissa. Näin taataan jäsenvaltioiden kotimarkkinoiden avautuminen. Tämän saavuttamiseksi on annettu yhdenmukaistettuja tuotemääritelmiä, joita on jatkuvasti tarkistettava muutosten huomioon ottamiseksi tuotteiden tarjonnassa. Komissio katsoo, että yhden tietyn tuotetyypin määrittelyyn on tehtävä muutos, koska tuotteella on sekä sikareiden että savukkeiden ominaispiirteet. Savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vähimmäisverokantojen ja savukkeiden vähimmäisverokantojen asteittainen mukauttaminen kolmen vuoden aikana on myös tarpeellista, koska terveyden kannalta niiden erilaiselle kohtelulle ei ole perusteita.

3. Valmisteverojen todellinen arvo

Tarkasteluun sisältyi myös valmisteverokantojen todellisen arvon tarkastelu. Kansallisissa hallinnoissa otetaan yleisesti inflaatio huomioon talousarvioita laadittaessa. Voidaankin olettaa, että kaikkien seikkojen ollessa samanlaisia, kansallisella tasolla yleensä korotetaan valmisteverokantoja inflaation mukaisesti. Koska savukkeiden vähimmäisvalmistevero ilmoitetaan prosentteina vähittäismyyntihinnasta, inflaatio otetaan siinä huomioon ilman eri toimenpiteitä, eikä sitä tarvitse tästä syystä mukauttaa. Jäsenvaltio voi myös valita sikareiden, pikkusikareiden, hienoksi leikatun tupakan tai muun piippu- ja savuketupakan osalta paljouden perusteella kannettavan valmisteveron, jolloin vähimmäismäärät on mukautettava inflaation myötä alkuperäisen suhteen säilyttämiseksi paljouden ja arvon perusteella kannettavien veron osien välillä.

4. Perustamissopimuksen laajemmat tavoitteet

Perustamissopimuksessa määrätään selkeästi, että yhteisöllä on vastuu toteuttaa toimenpiteitä sisämarkkinoiden luomiseksi. Tähän sisältyy valmisteverokantoja koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen silloin, kun se on tarpeellista mainittujen markkinoiden luomisen ja toiminnan takaamiseksi. Valmistevero on pääasiallisesti keino saada tuloja kansallisella tasolla, mutta päätöksenteossa tällä alalla on myös otettava huomioon perustamissopimuksen laajemmat tavoitteet ja yritettävä sovittaa ne yhteen sisämarkkinoiden toiminnan parannusten kanssa. Valmistetun tupakan ominaispiirteistä johtuen erityistä huomiota on kiinnitettävä terveydensuojelun kysymyksiin sekä mainitun suojelun ja tuotteiden hinnan väliseen suhteeseen.

Tupakkatuotteiden verotuksen vähimmäistaso on tarpeellinen EU:ssa. Korkealla verotuksella ja siihen liittyvillä muilla kulutusta vähentävillä toimenpiteillä on vaikutettava kuluttajien käyttäytymiseen, mutta huomioon on otettava myös salakuljetuskysymys.

Tästä syystä komissio katsoo, että savukkeille sekä savukkeiksi käärittävälle hienoksi leikatulle tupakalle on vahvistettava kohtuullinen verotuksen vähimmäistaso ottaen muun muassa huomioon sisämarkkinoiden toiminta ja kuluttajien terveydensuojelu.

5. Tarkastelujen tiheys

Yhtenäismarkkinoiden ja eri tupakkatuotteiden verokantojen ja verojen rakenteen perusteellinen tarkastelu suoritettiin tämän tarkastelun toteuttamiseksi, ja komissio katsoo, että kolmen vuoden ajanjakso seuraavaan tarkasteluun on liian lyhyt antamaan oikeaa näkökulmaa muutosten arvioimiseksi jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Neljän vuoden ajanjakso olisi sopivampi.

Artiklojen selitykset

1 artikla

Ensimmäisessä artiklassa muutetaan savukkeiden verojen lähentämisestä annetun direktiivin 92/79/ETY tiettyjä säännöksiä.

1 kohta

Olemassa olevaa 2 artiklaa muutetaan kokonaisverotaakan laajemman lähentämisen takaamiseksi EU:ssa ja savukkeiden vähimmäisvalmisteverotason varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän saavuttamiseksi ehdotetaan euroissa ilmoitettavaa kiinteää vähimmäismäärää kysytyimmän hintaluokan savukkeiden vähittäismyyntihinnan valmisteveron 57 prosentin vähimmäisvaikutuksen lisäksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että valmisteverojen vähimmäisvaikutuksen on täytettävä kaksi vaatimusta jäsenvaltioissa: 57 prosenttia vähittäismyyntihinnasta (kaikki verot mukaan luettuina) ja 70 euron vähimmäismäärä kysytyimmän hintaluokan tuhatta savuketta kohti. Komissio katsoo, että tällaisen kiinteän määrän pitäisi vähentää huomattavasti halukkuutta salakuljetukseen, koska valmisteveron alin taso olisi näin asetettu. Tällä hetkellä ne jäsenvaltiot, jotka myyvät halpoja savukkeita, voivat noudattaa 57 prosentin sääntöä, mutta euroina ilmoitettu valmisteveron yleinen vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi.

Kiinteää määrää ja 57 prosentin sääntöä on noudatettava kysytyimmässä hintaluokassa ja näin saatua verotuksen tasoa on sovellettava kaikkiin savukeluokkiin.

Koska komission tarkoituksena on lähentää savukkeiden kokonaisverotuksen tasoa, tarvitaan poikkeuslauseke sen takaamiseksi, että korkean verotuksen jäsenvaltioiden ei tarvitse korottaa valmisteveroja noudattaakseen 57 prosentin sääntöä. Efektiivistä valmisteveroa tai vähintään 100 euron määrää tuhatta kysytyimmän luokan savuketta kohti soveltavien jäsenvaltioiden ei siten tarvitse noudattaa kyseistä 57 prosentin sääntöä.

2 kohta

Direktiivin 92/79/ETY 4 artiklan mukaan komission on nykyisin tarkasteltava savukkeiden valmisteverojen rakennetta ja valmisteverokantoja kolmen vuoden välein.

Yhtenäismarkkinoiden ja eri tupakkatuotteiden verokantojen ja verojen rakenteen perusteellinen tarkastelu suoritettiin tämän tarkastelun toteuttamiseksi, ja komissio katsoo, että nykyinen kolmen vuoden ajanjakso seuraavaan tarkasteluun on liian lyhyt antamaan oikeaa näkökulmaa tämän direktiivin aiheuttamien muutosten arvioimiseksi jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Neljän vuoden ajanjakso olisi sopivampi.

Neuvostossa, Euroopan parlamentissa ja talous- ja sosiaalikomiteassa käytäviin keskusteluihin tarvittava aika huomioon ottaen olisi loogista säätää niin, että neljän vuoden ajanjakso seuraavan tarkastelun osalta alkaa silloin, kun neuvosto on päättänyt keskustelun aiemmasta tarkastelusta. On sanomattakin selvää, että komissio voi tehdä ehdotuksia omasta aloitteestaan milloin tahansa ennen neljän vuoden ajanjakson päättymistä silloin, kun se katsoo sen olevan tarpeellista tai silloin, kun tupakkamarkkinoiden muutokset on syytä ottaa huomioon.

Kyseessä olevia 70 euron ja 100 euron määriä on tarkasteltava veron 57 prosentin vähimmäisvaikutuksen yhteydessä, ja komissio katsoo tarpeelliseksi tarkastella näitä lukuja samanaikaisesti, kun se tarkastelee valmisteverojen verokantoja ja -rakenteita direktiivin 92/79/ETY 4 artiklan mukaisesti. Näin varmistetaan kiinteän määrän ja 57 prosentin vaikutuksen alkuperäisen suhteen säilyminen.

2 artikla

Direktiivin 2 artiklassa muutetaan muun valmistetun tupakan kuin savukkeiden verojen lähentämisestä annetun direktiivin 92/80/ETY tiettyjä säännöksiä.

1 kohta

Direktiivin 3 artiklaan lisätään uusi alakohta, jolla muutetaan voimassa olevaa säännöstä kahdella tavalla: savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vähimmäisverokannat mukautetaan asteittain savukkeiden vähimmäisveron kanssa ja muiden tupakkatuotteiden kuin savukkeiden osalta mukautetaan eurojen vähimmäismäärää inflaation myötä.

Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan verotuksen tasoissa. Tämä sekä suuret erot hinnoissa ennen veroja kannustavat salakuljetukseen naapurimaiden välillä ja aiheuttavat vääristymiä sisämarkkinoilla. Toisaalta myös yhteisön tasolla on suuria eroja kysytyimmän hintaluokan savukkeiden vähittäismyyntihinnan valmisteveron 57 prosentin vähimmäisvaikutuksen ja hienoksi leikatun tupakan vähittäismyyntihinnasta laskettavan joko 30 prosentin vähimmäiskannan tai 25 euron määrän kilogrammaa kohti välillä.

Näillä kahdella tuotteella on erilaiset ominaispiirteet: savukkeet ovat tehdasvalmisteisia ja hienoksi leikattu tupakka on puolivalmiste, jota kuluttajat käyttävät kääriäkseen siitä omat savukkeensa, minkä vuoksi heidän on ostettava myös lisätarvikkeita. Toisaalta nämä tuotteet myös kilpailevat keskenään, sillä savukkeiden hintojen noustessa ne tupakoitsijat, joilla ei ole enää varaa ostaa kalliimpia savukkeita siirtyvät käärimään tupakkaa. Terveyden kannalta molemmat tuotteet ovat haitallisia, joten tältä osin ei voida juurikaan perustella suuria eroja näiden tuotteiden vähimmäisverokannoissa yhteisön tasolla. Useat jäsenvaltiot pitävät jo yllä tiettyä suhdetta hienoksi leikatun tupakan ja savukkeiden verotuksen välillä, vaikka niillä ei ole mitään velvoitetta tehdä näin.

Komissio katsoo, että hienoksi leikatun tupakan vähimmäisverokantaa olisi mukautettava kysytyimmän hintaluokan savukkeiden veron 57 prosentin vähimmäisvaikutusta koskevaan sääntöön. Koska tuotteet ovat erityyppisiä, olisi kohtuullista asettaa hienoksi leikatun tupakan vähimmäisvalmistevero noin kahden kolmasosan tasolle savukkeiden valmisteveron vähimmäisvaikutuksesta.

Tämä nostaisi hienoksi leikatun tupakan vähimmäisvaikutusta 30 prosentista 39 prosenttiin. Paljouden perusteella ilmoitetun vähimmäisverokannan nostaminen saman prosenttimäärän verran kuin arvoon perustuvan vähimmäisverokannan johtaisi uuteen paljouden perusteella kannettavaan vähimmäisvalmisteveroon, jonka suuruus on 33 euroa. Ne jäsenvaltiot, jotka eivät tällä hetkellä käytä vastaavaa suhdetta savukkeiden ja hienoksi leikatun tupakan välillä tai joiden verokannat ovat erittäin alhaisella tasolla, saavat aikaa sopeutua uusiin vähimmäisverokantoihin. Tästä syystä komissio ehdottaa vähimmäisverokantojen korottamista asteittain aina vuoteen 2004 saakka seuraavalla tavalla:

-1. tammikuuta 2001: 30 prosenttia vähittäismyyntihinnasta kaikki verot mukaan luettuina tai 25 euroa kilogrammalta,

-1. tammikuuta 2002: 33 prosenttia vähittäismyyntihinnasta kaikki verot mukaan luettuina tai 28 euroa kilogrammalta,

-1. tammikuuta 2003: 36 prosenttia vähittäismyyntihinnasta, kaikki verot mukaan luettuina tai 30 euroa kilogrammalta,

-1. tammikuuta 2004: 39 prosenttia vähittäismyyntihinnasta, kaikki verot mukaan luettuina tai 33 euroa kilogrammalta.

Komissio ehdottaa myös muiden tupakkatuotteiden kuin savukkeiden euroina ilmoitetun paljouden perusteella kannettavan vähimmäismäärän mukauttamista inflaatioon 1. tammikuuta 2003 alkaen.

Koska komissio ehdottaa neljän vuoden välein toteutettavia tarkasteluja (katso 2 kohta), paljouteen perustuvia verokantoja korotetaan inflaation mukaan 1. tammikuuta 2001 ja 31. joulukuuta 2002 välisenä aikana. Eurostatin tietojen mukaan inflaation tason arvioidaan olevan noin 1,9 prosenttia vuodessa eli 3,8 prosenttia mainittuna ajanjaksona yhteensä. Kun tätä prosenttilukua sovelletaan paljouteen perustuvaan vähimmäisverokantaan ja pyöristetään lähimpään yksikköön, saadaan seuraavat luvut:

-sikarit ja pikkusikarit: 11 euroa 1. tammikuuta 2003,

-savukkeiksi käärittävä hienoksi leikattu tupakka:

-1. tammikuuta 2003: 31 euroa,

-1. tammikuuta 2004: 34 euroa,

-muu piippu- ja savuketupakka: 20 euroa 1. tammikuuta 2003.

2 kohta

Direktiivin 92/80/ETY 4 artiklan mukaan komission on nykyisin tarkasteltava savukkeiden valmisteverojen rakennetta ja valmisteverokantaa kolmen vuoden välein.

Yhtenäismarkkinoiden ja eri tupakkatuotteiden verokantojen ja veron rakenteen perusteellinen tarkastelu suoritettiin tämän tarkastelun toteuttamiseksi. Komissio katsoo, että nykyinen kolmen vuoden ajanjakso on liian lyhyt antamaan oikeaa näkökulmaa tämän direktiivin aiheuttamien muutosten arvioimiseksi jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Neljän vuoden ajanjakso olisi sopivampi.

Neuvostossa, Euroopan parlamentissa ja talous- ja sosiaalikomiteassa käytäviin keskusteluihin tarvittava aika huomioon ottaen olisi loogista säätää niin, että neljän vuoden ajanjakso seuraavan tarkastelun osalta alkaa silloin, kun neuvosto on päättänyt keskustelun aiemmasta tarkastelusta. On sanomattakin selvää, että komissio voi tehdä ehdotuksia omasta aloitteestaan milloin tahansa ennen neljän vuoden ajanjakson loppumista silloin, kun se katsoo sen olevan tarpeellista tai silloin, kun tupakkamarkkinoiden muutokset on syytä ottaa huomioon.

3 artikla

Direktiivin 3 artiklassa muutetaan muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista annetun direktiivin 95/59/EY tiettyjä säännöksiä.

1 kohta

Direktiivin 95/59/EY 3 artiklassa määritellään sikarit ja pikkusikarit. Tätä artiklaa on muutettava oikeudenmukaisen verotuksen takaamiseksi jo useita vuosia olemassa olleelle tuotteelle, joka on viime aikoina saanut yhä enemmän suosiota. Toimintansa, maun, suodattimen ja olemuksensa puolesta sitä voidaan pitää savukkeena tai savukkeen korvikkeena, lukuun ottamatta sitä seikkaa, että tuotteella on sikarin tai pikkusikarin väri. Väri ei ole savukkeen valkoinen ja käärelehti on täytetty leikatulla tupakalla eikä puidulla sekoituksella. Valmistusmenetelmä on samanlainen kuin savukkeilla. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti tuotetta verotetaan jäsenvaltioissa saman verokannan mukaisesti kuin sikareita ja pikkusikareita, mikä on paljon alle savukkeiden verokannan. Kyseinen tuote ei ainoastaan kilpaile savukkeiden kanssa, vaan myös häiritsee sikareiden ja pikkusikareiden markkinoita. Tuote on halvempi kuin savukkeet, mikä tekee siitä vielä mielenkiintoisemman nuorten keskuudessa.

Välttääkseen näiden tuotteiden verotuksen alhaisen sikari- ja pikkusikariverokannan mukaan savukkeiden verokannan sijaan, komissio ehdottaa muutosta direktiivin 95/59/EY 3 artiklassa annettuun sikareiden ja pikkusikareiden määritelmään, millä suljetaan kuvatut tuotteet pois.

2 kohta

Tässä muutetaan direktiivin 95/59/EY 16 artiklan 5 kohtaa, jotta jäsenvaltiot saisivat lisää joustovaraa halutessaan kantaa vähimmäisvalmisteveroa.

Direktiivin 95/59/EY 16 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat tällä hetkellä kantaa vähimmäisvalmisteveron savukkeista sillä edellytyksellä, että tämä ei nosta kokonaisverotasoa yli 90 prosenttiin savukkeiden kysytyimmän hintaluokan kokonaisveroista.

Tämä järjestely on osoittautunut toisinaan riittämättömäksi hintasodissa tai halvemman markkinasegmentin tarjonnan kasvaessa huomattavasti. Jäsenvaltioita auttaisi se, jos ne voisivat korottaa tämän luokan savukkeista kannettavan vähimmäisvalmisteveron määrää. Tällä muutoksella jäsenvaltiot voivat kantaa savukkeista vähimmäisvalmisteveron sillä edellytyksellä, että määrä ei ylitä kysytyimmän hintaluokan savukkeista kannettavaa valmisteveroa.

2001/0063 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 92/79/ETY, direktiivin 92/80/ETY ja direktiivin 95/59/EY muuttamisesta valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteen ja valmisteverokantojen osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, [7]

[7] EYVL C [.], [ ], s. [ ].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, [8]

[8] EYVL C [.], [ ], s. [ ].

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, [9]

[9] EYVL C [ ], [ ], s. [ ].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Tupakkatuotteiden valmisteverokantojen ja valmisteveron rakenteen perusteellinen tarkastelu on tehty savukkeiden verojen lähentämisestä 19 lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/79/EY [10] 4 artiklan ja muun valmistetun tupakan kuin savukkeiden verojen lähentämisestä 19 lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/80/EY [11] 4 artiklan mukaisesti.

[10] EYVL L 316, 31.10.1992, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/81/EY (EYVL L 211, 11.8.1999, s. 47).

[11] EYVL L 316, 31.10.1992, s. 10, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/81/EY (EYVL L 211, 11.8.1999, s. 47).

(2) Komission ensimmäisessä tätä asiaa koskevassa kertomuksessa [12], joka annettiin 13 päivänä syyskuuta 1995, kiinnitettiin ainoastaan huomiota tiettyihin vaikeuksiin direktiivien täytäntöönpanossa; mitään erityisiä ratkaisuja ei ehdotettu.

[12] KOM (95)285 lopullinen.

(3) Komission toisessa kertomuksessa [13], joka annettiin 15 päivänä toukokuuta 1998, tarkasteltiin sellaisten teknisten muutosten tarpeellisuutta, jotka olivat lähinnä savukkeiden valmisteveron yleisen vähimmäisvaikutuksen mukautuksia, mutta veron rakenne ja verokannat säilytettiin muuttumattomina. Neuvostolle 18 päivänä toukokuuta 1998 annettuun kertomukseen sisältyi ehdotus muutosdirektiiviksi [14].

[13] KOM (98)320 lopullinen.

[14] EYVL C 203, 30.6.1998, s. 16.

(4) Suurin osa komission tekemistä ehdotuksista annettiin savukkeiden verojen lähentämisestä annetun direktiivin 92/79/ETY, muun valmistetun tupakan kuin savukkeiden verojen lähentämisestä annetun direktiivin 92/80/ETY ja muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista annetun direktiivin 95/59/EY muuttamisesta 29 päivänä heinäkuuta 1999 annetussa neuvoston direktiivissä 1999/81/EY.

(5) Tupakkatuotteiden hintojen ja valmisteverojen muutoksia yhteisössä koskevasta arvioinnista käy ilmi, että jäsenvaltioiden välillä on edelleen huomattavia eroja, mikä voi häiritä sisämarkkinoiden toimintaa.

(6) Jäsenvaltioissa sovellettavien verokantojen lähentäminen entisestään auttaisi vähentämään petoksia ja salakuljetusta yhteisössä. Euroina ilmoitetun kiinteän vähimmäismäärän käyttöönotto kysytyimmän hintaluokan savukkeiden vähittäismyyntihinnan veron 57 prosentin vähimmäisvaikutuksen lisäksi takaa sen, että kyseisistä savukkeista kannetaan valmisteveron vähimmäismäärä. Niille jäsenvaltioille, joiden valmisteverotaso on jo korkea, olisi annettava enemmän joustovaraa verokantojen asettamisessa.

(7) Perustamissopimuksessa vaaditaan, että kaikessa yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on taattava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Savukkeet ja savukkeiksi käärittävä hienoksi leikattu tupakka ovat molemmat haitallisia kuluttajien terveydelle. Vero on merkittävä tekijä tupakkatuotteiden hinnoissa, jotka puolestaan vaikuttavat kuluttajien tupakointitapoihin. Tästä syystä on tarpeen lähentää asteittain hienoksi leikatun tupakan vähimmäisverokannat savukkeiden vähimmäisverokantaan.

(8) Paljouden perusteella ilmoitettuja vähimmäisverokantoja on korotettava asteittain arvon alenemisen välttämiseksi yhteisön vähimmäisverokannoissa sikareiden, pikkusikareiden, savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan sekä muun piippu- ja savuketupakan osalta.

(9) Valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisen olisi tapahduttava tavalla, joka estää kilpailun vääristymät valmistetun tupakan samaan ryhmään kuuluvissa eri luokissa; näin taataan pääsy jäsenvaltioiden kotimarkkinoille.

(10) Yhtenäisen ja oikeudenmukaisen verotuksen varmistamiseksi olisi muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista annetussa direktiivissä 95/59/EY [15] annettua sikareiden ja pikkusikareiden määritelmää mukautettava siten, että sellaista sikaria, joka useilta ominaisuuksiltaan muistuttaa savuketta, pidetään savukkeena valmisteverotarkoituksessa.

[15] EYVL L 291, 6.12.1995, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/81/EY.

(11) Jäsenvaltiolle olisi annettava enemmän tehokkaita keinoja käsitellä epäterveitä hinnoittelukäytäntöjä tai markkinoita häiritsevien tuotteiden ilmaantumista. Tämä tavoite voidaan saavuttaa sallimalla jäsenvaltioiden kantaa savukkeiden vähimmäisvalmistevero sillä edellytyksellä, että vero ei ylitä kysytyimmän hintaluokan savukkeista kannettavaa valmisteveroa.

(12) Tarkastelumenettelyn on oltava säännöllinen. Neljän vuoden tarkasteluajanjakso olisi kuitenkin sopivampi, jotta tämän direktiivin aiheuttamien muutosten arvioimiseen jää aikaa.

(13) Direktiivit 92/79/EY, 92/80/ETY ja 95/59/EY olisi näin ollen muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 92/79/ETY seuraavasti:

(1) Korvataan 2 artikla seuraavasti:

"2 artikla

Kaikkien jäsenvaltioiden on sovellettava yleistä vähimmäisvalmisteveroa (paljouden perusteella kannettava valmistevero sekä arvon perusteella kannettava valmistevero, ei arvonlisävero), jonka vähimmäisvaikutus asetetaan 57 prosentin tasolle vähittäismyyntihinnasta (kaikki verot mukaan luettuina), sekä 70 euron määrään tuhatta kysytyimmän hintaluokan savuketta kohti.

Niiden jäsenvaltioiden, jotka kantavat valmisteveroa yhteensä vähintään 100 euroa kysytyimmän hintaluokan savukkeista, ei tarvitse noudattaa veron 57 prosentin vähimmäisvaikutuksen vaatimusta.

Savukkeiden yleinen vähimmäisvalmistevero määritetään kysytyimmän hintaluokan savukkeista kunkin vuoden 1 päivä tammikuuta koskevien tietojen perusteella.".

2. Korvataan 4 artikla seuraavasti:

"4 artikla

Komission kertomuksen ja tarvittaessa ehdotuksen perusteella neuvosto tarkastelee vähintään neljän vuoden kuluttua neuvoston aiemmasta tarkastelusta 2 artiklassa ja 3 artiklan 2 kohdassa säädettyä vähimmäisvalmisteveroa sekä muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista 27 päivänä marraskuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/59/EY* 16 artiklassa määriteltyä valmisteverojen rakennetta ja hyväksyy Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti tarvittavat toimenpiteet. Komission kertomuksessa ja neuvoston tarkastelussa otetaan huomioon sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja perustamissopimuksen laajemmat tavoitteet.

* EYVL L 291, 6.12.1995, s. 40."

2 artikla

Muutetaan direktiivi 92/80/ETY seuraavasti:

(1) Lisätään alakohdat 3 artiklan 1 kohtaan seuraavasti:

"Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannettavan yleisen valmisteveron on 1 päivästä tammikuuta 2002 oltava vähintään 33 prosenttia vähittäismyyntihinnasta kaikki verot mukaan luettuina tai 28 euroa kilogrammalta.

Yleisen valmisteveron on 1 päivästä tammikuuta 2003 oltava vähintään seuraavien verokantojen tai vähimmäismäärien suuruinen:

(a) sikarit tai pikkusikarit: 5 prosenttia vähittäismyyntihinnasta kaikki verot mukaan luettuina tai 11 euroa 1 000 kappaletta kohti tai kilogrammalta;

(b) savukkeiksi käärittävä hienoksi leikattu tupakka: 36 prosenttia vähittäismyyntihinnasta kaikki verot mukaan luettuina tai 31 euroa kilogrammalta;

(c) muu piippu- ja savuketupakka: 20 prosenttia vähittäismyyntihinnasta kaikki verot mukaan luettuina tai 20 euroa kilogrammalta.

Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannettavan yleisen valmisteveron on 1 päivästä tammikuuta 2004 oltava vähintään 39 prosenttia vähittäismyyntihinnasta kaikki verot mukaan luettuina tai 34 euroa kilogrammalta.".

(2) Korvataan 4 artikla seuraavasti:

"4 artikla

Komission kertomuksen ja tarvittaessa ehdotuksen perusteella neuvosto tarkastelee vähintään neljän vuoden kuluttua neuvoston aiemmasta tarkastelusta 2 artiklassa ja 3 artiklan 2 kohdassa säädettyä vähimmäisvalmisteveroa sekä muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista 27 päivänä marraskuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/59/EY 16 artiklassa määriteltyä valmisteverojen rakennetta ja hyväksyy Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti tarvittavat toimenpiteet. Komission kertomuksessa ja neuvoston tarkastelussa otetaan huomioon sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja perustamissopimuksen laajemmat tavoitteet.".

3 artikla

Muutetaan direktiivi 95/59/EY seuraavasti:

(1) Korvataan 3 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

" (3) tupakkakääröjä, joiden täytteenä on puitu sekoitus ja joissa on sikarin tavanomaista väriä oleva peitelehti, joka kattaa koko tuotteen, tapauksen mukaan suodatin (poikkeuksena sikarit, joissa on filtteri) sekä käärelehti mukaan luettuina, jotka molemmat valmistetaan rekonstruoidusta tupakasta, jos näiden tupakkakääröjen kappalepaino ilman suodatinta tai holkkia on vähintään 1,2 grammaa ja jos peitelehti on kierretty vähintään 30 asteen terävään kulmaan sikarin pituusakseliin nähden;

(4) tupakkakääröjä, joiden täytteenä on puitu sekoitus ja joissa on sikarin tavanomaista väriä oleva peitelehti, joka on valmistettu rekonstruoidusta tupakasta ja kattaa koko tuotteen, tapauksen mukaan suodatin mukaan luettuna (poikkeuksena sikarit, joissa on filtteri), jos näiden tupakkakääröjen kappalepaino ilman suodatinta tai holkkia on vähintään 2,3 grammaa ja jos ympärysmitta vähintään kolmannekselta niiden pituutta on vähintään 34 millimetriä.".

(2) Korvataan 16 artiklan 5 kohta seuraavasti:

"5. Jäsenvaltiot voivat kantaa savukkeista vähimmäisvalmisteveron sillä edellytyksellä, että se ei ylitä kysytyimmän hintaluokan savukkeista kannettua valmisteveroa."

4 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2002. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä sellainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tämän direktiivin soveltamisalalla antamansa kansalliset säännökset tiedoksi.

5 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

6 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja