51997AC0768

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppa maailmanlaajuisen tietoyhteiskunnan eturintamassa: jatkuva toimintasuunnitelma"

(97/C 296/04)

Komissio päätti 29. marraskuuta 1996 perustamissopimuksen 198 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastannut teollisuus-, kauppa-, käsiteollisuus- ja palvelujaosto antoi lausuntonsa 4. kesäkuuta 1997. Esittelijänä oli Giampaolo Pellarini.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9. heinäkuuta 1997 pitämässään 347. täysistunnossa seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 119 ääntä puolesta ja 1 vastaan.

1. Johdanto

1.1. Talous- ja sosiaalikomitealta on pyydetty lausunto komission tiedonannosta (), jossa arvioidaan heinäkuussa 1994 Euroopan unionin hyväksymää strategiaa tietoyhteiskunnan toteuttamiseksi Euroopassa.

1.2. Tiedonanto on jatkoa heinäkuussa 1996 esitellylle ensisijaisia tavoitteita koskevalle tiedonannolle (), jossa julkaistiin jatkuva, tarkistettu ja ajantasaistettu toimintasuunnitelma EU:n tietoyhteiskuntaa koskevan strategian toisen vaiheen toteuttamiseksi.

1.3. Jatkuva toimintasuunnitelma on tulosta "tietoyhteiskuntaa koskevasta laaja-alaisesta pohdinnasta, joka on johtanut neljän uuden ensisijaisen aiheen määrittämiseen" (ks. II luku):

liiketoimintaympäristön parantaminen vapautetussa televiestintäympäristössä pk-yritysten hyväksi tehtävien uusien toimien avulla,

investoinnit tulevaisuuteen siten, että panostetaan kouluun ja nuoriin,

kansalaisten asettaminen etusijalle samalla yhteenkuuluvuutta ja työllisyyttä edistäen,

yleismaailmallisen yhteistyön merkityksen huomioon ottaminen luomalla maailmanlaajuisia sääntöjä markkinoille pääsystä, tekijänoikeuksista, yksityisyyden suojasta, suojasta laitonta käyttöä vastaan jne.

1.4. Suunnitelman tavoitteena on "laatia luettelo tärkeistä toimista, erityisesti oikeudellisista toimenpiteistä, joita tarvitaan tietoyhteiskunnan täytäntöönpanemiseksi Euroopassa" (ks. III luku). Tietoyhteiskuntaan liittyvät tärkeimmät toimet sisältyvätkin tiedonannon liitteeseen.

1.5. Asiakirja

auttaa jäsenvaltioita ja yhteisön toimielimiä suuntaamaan toimiaan,

auttaa yrityksiä suunnittelemaan investointejaan entistä paremmin,

jakaa kaikille yhteiskuntaelämän osapuolille kommenttien ja ehdotusten esittämisen kannalta tarpeellista tietoa,

on komissiolle hyödyllisenä sisäisenä työvälineenä.

2. Yleistä

2.1. Komission asiakirja on ilman muuta strategisesti erittäin mielenkiintoinen ja arvokas väline, koska tietoyhteiskunta on niin taloudellinen kuin yhteiskunnallinenkin tulevaisuuden mahdollisuus sekä kaikille jäsenmaille että itse Euroopan unionille.

2.2. Kuten jo monesti aiemmin (), komitea vahvistaa edelleenkin näkemyksensä siitä, että tietoyhteiskunnan rakentaminen on monimutkainen haaste. Komitea arvostaa toimintaohjelman tarkistukseen tähtäävää aloitetta.

2.3. Jäsenmaiden ja Euroopan unionin poliittisten ja taloudellisten voimien on pyrittävä määrittelemään ja luomaan tietoyhteiskunnan "eurooppalainen malli".

2.4. Mallin ei tule muodostua pelkästään korkeimman teknologisen tason tavoittelemisesta, eikä sen tule keskittyä yksinomaan tärkeisiin lainsäädännöllisiin näkökohtiin sen enempää kuin taloudellisiin, rahoituksellisiin ja kaupallisiinkaan vaikutuksiin.

2.4.1. Tietoyhteiskunnan eurooppalaisen mallin on oltava sellainen, että sillä voidaan taata korkea kilpailukyvyn taso ja mahdollisimman laaja pääsy maailmanmarkkinoille. Mallissa on kuitenkin otettava yhtä laajasti huomioon myös yhteiskunnalliset vaikutukset työllisyyden, koheesion, yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja kulttuurinäkökohtien kannalta.

2.5. Kuten komissio itsekin on sanonut vihreässä kirjassaan "Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa" (), ensisijaisena on väistämättä "ihmisläheisyyys". Jotta tämä ei jäisi pelkäksi "aiejulistukseksi" ilman konkreettisia vaikutuksia, tietoyhteiskuntastrategian ja siihen liittyvien käytännön valintojen on vastattava yritysten, ihmisten, työmarkkinaosapuolten ja kulttuurialan toimijoiden tarpeita.

2.6. Jatkuvan suunnitelman joitain tärkeitä tavoitteita on jo saavutettu ja osaa toimista ollaan vielä toteuttamassa. Toimien muodostama kokonaisuus ja tuleva ohjelma ovat ilman muuta rakenteellinen vastaus edellä esitettyihin vaatimuksiin.

2.7. Asiaan liittyvät moninaiset edut ja erityisesti tietoyhteiskunnan muodostaman haasteen merkitys taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle ja itse Euroopan unionin poliittiselle asemalle pakottavat kaikkien toimielinten edustajat tutkimaan strategioita ja ohjelmia mahdollisimman kriittisesti.

3. Huomioita

3.1. Jatkuva suunnitelma on komission mukaan "tulos tietoyhteiskuntaa koskevasta laaja-alaisesta pohdinnasta" (ks. II luvun viides kappale). Se tarjoaa myös tilaisuuden tarkistaa tietoyhteiskuntaan liittyvien eri ohjelmien ja aloitteiden edistymistä sekä tehdä täydentävää ja poliittista arviointia.

3.2. Komitea haluaa lausunnollaan ilmaista kantansa tähän asti noudatettuun strategiaan, eritellä painopistealueita ja esittää uudelleen tietoyhteiskunnasta viime aikoina antamissaan lausunnoissa tehtyjä huomioita silloin, kun niitä ei ole pantu merkille.

3.3. Kun jatkuvaan suunnitelmaan sisältyviä ohjelmia tutkitaan tarkemmin, huomataan heti merkittäviä ongelmia.

3.4. Ratkaistavana on varsinkin televiestintäalan määräaikoihin liittyvä kysymys sekä se, minkä tien Euroopan unioni valitsee tietoyhteiskunnan rakentamiseksi.

3.5. Kun tutkitaan käynnissä olevia ja vielä toteuttamattomia toimia, näyttää vaarana olevan, ettei televiestintäalan vapauttamisen edellyttämiä vähimmäissäädöksiä saada aikaan tammikuun 1. päivään 1998 mennessä.

3.6. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa, että komitea on hiljattain jo ilmoittanut olevansa hämmentynyt siitä, että "komissio pyrkii edelleen noudattamaan aikaisempaa tiukkaa aikatauluaan, vaikka se samalla toteaa, että selkeä ja vakaa säädöskehys on erittäin tärkeä tietoyhteiskunnan kehittämisen kannalta" ().

3.7. Kun tutkitaan tarkkaan erityistoimia, joiden osalta päätöksentekoprosessi on vielä kesken tai ei vielä edes alkanut (vrt. liitteen 1 taulukko), huomataan, että vielä on hyväksyttävä tärkeitä direktiivejä ja päätöksiä (), joita ilman televiestintäalan vapauttamisessa ja tietoyhteiskunnan rakentamisessa käytettäisiin vain osa niiden mahdollisuuksista. Tällöin vaarana saattaisi olla taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen kärjistyminen.

3.8. Tämä ei tietenkään tarkoita, että vapauttamisen ajankohta olisi asetettava kyseenalaiseksi. Yhteisön elimet on kuitenkin saatava toimimaan siten, että kun tammikuun 1. päivä 1998 koittaa, on kansalaisten ja yritysten kannalta hyödyllisen vapautumisen takaavat säännöt määritelty mahdollisimman tarkasti.

3.9. Myös jäsenvaltioiden on pyrittävä siihen, että erityisesti televiestinnän ja audiovisuaalisen alan sääntöjä lähennetään.

4. Ensisijaiset ongelmat

4.1. Ensimmäinen ongelma on yleinen ja poliittinen. Peruspuhelinliikenteen vapauttamisesta tehdyt Geneven sopimukset ja tietoteknologiasta piakkoin solmittava sopimus () avaavat vielä tutkimattomia, mutta suuria mahdollisuuksia tarjoavia näkymiä. Televiestintää pidetään "2000-luvun öljynä": luvut puhuvat puolestaan, sillä vuonna 1995 myytiin 50 miljoonaa tietokonetta ja alle 35miljoonaa autoa.

4.2. Jotta vapauttamisesta saadaan todellista hyötyä, on kuitenkin odotettava ainakin 4 5 vuotta: vaikka sopimus astuu muodollisesti voimaan 1. tammikuuta 1998, monet allekirjoittaneista 69:stä maasta toteuttavat radikaaleimmat muutokset viiden seuraavan vuoden aikana.

4.3. Vapauttamisesta hyötyvät ennen kaikkea suuret ryhmät sekä teknologisesti ja teollisesti vahvat maat. Todellista kilpailua ei ole vielä kokeiltu. British Telecomilla on nykyään vielä 10 vuotta vapauttamisen jälkeen yli 80 prosentin osuus Yhdistyneen kuningaskunnan puhelinliikenteen markkinoista, kun muissa jäsenmaissa (esimerkiksi Italiassa) markkinat ovat vielä sataprosenttisesti yhden ainoan yhtiön hallussa.

4.4. Vaarana on, että merkittävät ongelmat ratkeavat niiden eduksi, jotka pystyvät voimakkaimpaan poliittiseen painostukseen. Useissa maissa yhä tiiviimpi ja yhä useammin esiintyvä yhteys televiestintä- ja viestintäyritysten omistuksessa muodostaa ehdollistavan tekijän, jota olisi valvonnan avulla rajoitettava yhteisön kilpailusääntöjä noudattaen.

4.5. Komitea toistaa edelleen, kuten se on jo moneen otteeseen tehnyt (), että liittymämahdollisuuksien määrittely sekä televiestintä- että viestintäalalla (tiedonannon toimet 106 ja 111) ja niihin liittyvän lähentymisen vaikutusten tutkiminen (toimeen 114 liittyvä vihreä kirja) ovat ehdottomasti etusijalla, jotta vapauttamisen paradoksaalinen kääntyminen keskittymiseksi ja moniarvoisuuden vähentymiseksi voidaan välttää.

4.6. Lisäksi vapauttaminen johtaa palvelun tarjonnan valtavaan kasvuun. Omistajien ja kaapelitoiminnan harjoittajien sekä ohjelmien tarjoajien ja niiden käyttäjien väliseen kustannusten jakautumisen ongelmaan on löydettävä kannattava ja tasapuolinen ratkaisu.

4.7. Toisen vielä osin ratkaisematta jääneen ongelman muodostavat yleispalvelut. Yleispalveluille on jo annettu sisältö ja määritelmä, mutta se ei riitä, vaan on myös määriteltävä kuka maksaa ja mitä, ja siten samalla taattava yhtäläiset edellytykset kaikille toimijoille sekä niille, jotka haluavat tarjota palveluita vapauttamisen jälkeen.

4.8. Entä miten taataan pääsy sellaisiin sosiaalisluonteisiin verkkoihin kuin sairaaloiden, yliopistojen ja koulujen verkot, ja kuka vastaa kustannuksista? Miten taataan yleishyödyllinen alueellinen kattavuus?

4.8.1. Tämä merkittävä ongelma on selvitettävä ennen vuotta 1998 määrittelemällä yleispalveluihin kuuluvien sosiaalisluonteisten kustannusten rahoitusperiaatteet.

4.8.2. Asian siirtäminen vapauttamisen jälkeiseen aikaan saattaa aiheuttaa suuria vaikeuksia.

4.9. Seuraavien kuukausien aikana on siis toteutettava kolme vapauttamisen kannalta ehdottoman ensisijaista toimenpidettä: kohdissa 203, 204 ja 205 mainitut yhteenliittämistä ja yleispalveluja käsittelevät direktiivit, joiden osalta päätöksentekoprosessi on vielä kesken.

4.10. Suojatut palvelut (kohta 113) muodostavat toisen arkaluontoisen ongelman, jonka osalta on tehtävä pikaisesti päätös. Kysymys on tärkeä kansalaisten oikeuksiin kuuluvan tietosuojan kannalta ja on toivottavaa, että myös tällä alalla Eurooppa kehittää innovatiivista ja omaperäistä teknologiaa.

4.11. Televisioalan kilpailukyvyssä on vielä epävarmuustekijöitä varsinkin laajakuvalähetysten ja kehittyneiden palveluiden osalta (kohdat 109 ja 201). Vaarana on jälkeenjääminen, joka vahingoittaisi raskaasti Euroopan teollisuutta.

5. Julkisen hallinnon strateginen merkitys

5.1. Julkisen hallinnon myöhästely ja vastahakoisuus ovat merkittävä ongelma.

5.2. Luetellessaan tietoyhteiskunnan pääasiallisia esteitä komissio mainitsee ensimmäisenä "organisaatioihin liittyvän velttouden" (ks. II luvun neljäs kappale).

5.3. Kysymys on luonteeltaan yleinen ja perustavaa laatua, sillä monia kansalaisille ja yrityksille tärkeitä palveluita hoitaa julkinen hallinto. Tämä on yksi merkittävistä esteistä tietoyhteiskunnan vakiintumiselle. Tietoyhteiskunnan juurruttaminen julkiseen hallintoon on yksi unionin ja jäsenmaiden painopistealueista, jolle on suunnattava voimavaroja.

5.4. Julkisen hallinnon teknologiseen sopeuttamiseen suunnattujen investointien lisäksi myös julkisten palveluiden inhimilliset voimavarat ovat tärkeä ongelma. Julkisen hallinnon työntekijöiden koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia on siis tuettava ja kehiteltävä.

6. Kohti eurooppalaisen tietoyhteiskunnan mallia

6.1. TSK vahvistaa jo vihreästä kirjasta "Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa" antamassaan lausunnossa () esiin tulleen näkemyksen, jonka mukaan tietoyhteiskuntaa tulee rakentaa unionissa kehittämällä johdonmukaisesti "eurooppalaista mallia". TSK:n mielestä tähän rakentamiseen liittyy täydentävä strategia, jota koko ohjelman ja sen erillisten toimien avulla on kehitettävä.

6.2. Eurooppalaisella mallilla tarkoitetaan teknologisia ja teollisia ratkaisuja, mutta myös vastauksia elämänlaatuun, koheesioon, demokraattiseen osallistumiseen, tasavertaisiin mahdollisuuksiin ja kulttuuriseen moniarvoisuuteen liittyviin kysymyksiin.

6.3. Eurooppalaisen tietoyhteiskunnan mallin hahmottaminen ja toteuttaminen on välttämätöntä, varsinkin kun eri jäsenmaissa ja etenkin unionin jäseniksi hakeneissa maissa, esim. KIE-maissa, tietoyhteiskunnan rakentaminen on aivan eri vaiheessa. On siis tehtävä paljon työtä sekä aivan uuden rakentamiseksi että jo olemassa olevan yhteensovittamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.

6.4. On vältettävä sitä perusvaaraa, että tietoyhteiskunnasta tulee vapaa, mutta erittäin epäyhdenmukainen sekä vertikaalisesti eli sosiaaliluokittain että horisontaalisesti eli maantieteellisesti alueittain ja maakohtaisesti.

6.5. Komission huomio on kiinnitettävä ainakin kolmeen tietoyhteiskunnan ja eurooppalaisen mallin rakentamiseen liittyvään ongelmaan: alaikäisten suojelu, nuorten ja aikuisten koulutus sekä heille suunnattu tiedotus ja koheesio.

6.6. Strategiaa alaikäisten suojelemiseksi ja Internetin laittomien sisältöjen estämiseksi on vahvistettava nopeilla käytännön päätöksillä ja merkittävillä toimilla. Komission on jo tehnyt erinomaista työtä julkaisemalla tiedonannon ja vihreän kirjan (), jotka ovat laajalla lausuntokierroksella.

6.6.1. Heinäkuussa 1997 järjestettiin Saksan ehdottama kansainvälinen konferenssi (teollisuusasiain neuvosto hyväksyi päätöksen 8. lokakuuta 1996) näistä arkaluontoisista aiheista. Konferenssiin oli kutsuttu YK:n erityisjärjestöjä. Vaikka asia ei käy aivan selkeästi ilmi, komitea olettaa, että tämä on toimen 131 tavoite.

6.7. Koulutuksen osalta jatkuvasta toimintasuunnitelmasta annetun tiedonannon II luvun 2 kohdan toteamusta voidaan pitää epätäydellisenä ja kyseenalaisena: "Yleisesti ajateltuna tietoyhteiskunta on myös sukupolvi-ilmiö. Ainoastaan toteuttamalla nuorelle sukupolvelle suunnattuja toimia voidaan luoda parhaat mahdolliset olosuhteet sille, että koko väestöllä on pääsy tietoyhteiskuntaan ja koko väestö hyväksyy tietoyhteiskunnan."

6.7.1. Kommentti vaikuttaa oudolta varsinkin, kun samassa kappaleessa lainataan aloitetta "Oppiminen tietoyhteiskunnassa" ja mainitaan "elinikäinen oppiminen".

6.7.2. Ei siis riitä se, että nuoret ovat mukana, vaan myös aikuisten on oltava sellaisten tiedotus- ja koulutusaloitteiden kohteena, joilla pyritään tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien tietoiseen ja hyödylliseen käyttöön.

6.7.3. Lisäksi on erityistä huomiota kiinnitettävä toisaalta kouluttajiin, toisaalta kaikkiin viestintäalalla toimiviin, jotta päätettyjen toimien vaikutukset olisivat laajat ja pysyvät.

6.8. Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus voi tietoyhteiskunnassa lujittua, mutta toisaalta siihen voi kohdistua myös uusia ja huomattavia uhkia.

6.8.1. Jo nyt voidaan huomata, ettei aiheutuvien kulujen ja hallittavien tietojen yhdistelmä edistä palveluiden saatavuutta. Itse asiassa on vaarana, että useat sosiaaliset ryhmät eivät pysty hyödyntämään sisällöllisesti ja teknologisesti monipuolisia palveluita. On pelättävissä, että tietoyhteiskunnan kehittyminen sulkee pois työttömät, vanhukset ja vähätuloiset.

6.8.2. Tässä mielessä toimi 112 on erityisen tärkeä ja arvokas. Se sisältää tiedonannon "Yhteenkuuluvuus ja tietoyhteiskunta" (), joka keskittyy rakennerahastojen mahdolliseen merkitykseen alalla. TSK:lta on jo pyydetty aiheesta lausunto.

7. Päätelmä

7.1. Komitea on tietoinen, että tietoyhteiskunnan rakentaminen on pitkä ja monimutkainen prosessi, joka tarjoaa aina uusia näkymiä sekä merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia kehitysmahdollisuuksia. Prosessiin sisältyy valintoja, joita ei voida käsitellä erikseen, vaan joita on vietävä eteenpäin yleisissä puitteissa ottaen huomioon oikeudelliset, organisatoriset, taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaikutukset.

7.2. Komitea korostaa edelleenkin, kuten se on jo useaan otteeseen ilmoittanut, pitävänsä välttämättömänä eurooppalaisen tietoyhteiskunnan mallin luomista siten, että samalla otetaan huomioon yhdentyminen ja kilpailukyky maailmanmarkkinoilla sekä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaikutukset.

7.2.1. Tällaisen eurooppalaisen tietoyhteiskunnan mallin on annettava vastaus oikeutettuihin teknologisen kehityksen ja taloudellisen kannattavuuden vaatimuksiin, mutta samalla myös demokratiaan, moniarvoisuuteen, koheesioon ja entistä parempaan elämänlaatuun liittyviin kysymyksiin.

7.3. Komitea on jatkuvan toimintasuunnitelman osalta tyytyväinen komission ja muiden yhteisön elinten asiaan paneutumiseen. Komitea suhtautuu epäillen tiukkaan aikatauluun, mutta toivoo, että tammikuun 1. päivään 1998 mennessä saadaan määritellyksi selkeät säännöskehykset vapauttamisen hallitsemiseksi siten, että kilpailukyky ja moniarvoisuus voidaan taata.

7.3.1. Komitea seuraa tarkkaavaisesti komission toimia niiden sääntöjen soveltamisessa, jotka ovat välttämättömiä, jotta saadaan aikaan televiestintämarkkinoita edistävä ja samalla kansalaisten ja yritysten tarpeita vastaava vapautuminen.

7.3.2. Komitea pyytää erityisesti, että komissio toteuttaisi kaikki jatkuvaan toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimet, joilla pyritään yleispalvelujen, lupien myöntämisen ja kansalaisten yksityisyyden suojan oikeaan hallintaan.

7.4. Komitea on huolissaan siitä, että sellaiset huonommassa asemassa olevat suuret sosiaaliset ryhmät kuin työttömät, vanhukset ja pienituloiset perheet ovat vaarassa jäädä näiden mahdollisuuksien ulottumattomiin.

7.4.1. EU:n ja jäsenvaltioiden on pyrittävä välttämään sellaisen tietoyhteiskunnan muodostumista, joka on vapautettu, mutta hyvin epäyhtenäinen sekä vertikaalisesti sosiaaliluokittain että horisontaalisesti sen mukaan, onko alue edullisessa vai epäedullisessa asemassa.

7.5. Tietoyhteiskunnan rakentamisessa julkishallinnolle on annettava tärkeä asema. Siksi onkin käynnistettävä ja tuettava julkisten palveluiden teknologiseen uudistamiseen tähtääviä ohjelmia ja toteutettava julkishallinnon työntekijöiden laaja koulutusohjelma.

7.6. Komitea kiinnittää komission huomion nuorille ja aikuisille suunnatun tiedottamisen sekä koulutuksen ongelmaan, jotta tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien yleinen ja tietoinen hyödyntäminen voidaan taata.

7.7. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös alaikäisten suojeluun sekä audiovisuaalisten viestinten sisällön että Internetin käytön osalta. Komitea haluaa saada tietoa kaikista tämän arkaluontoisen ongelman ratkaisemiseen tähtäävistä aloitteista ja toivoo erityisesti, että Saksassa järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa on löydetty tehokkaita välineitä, jotka auttavat perheitä valvomaan ja ohjaamaan alaikäisiä sähköisten viestinten käytössä.

Bryssel, 9. heinäkuuta 1997.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

LIITE

>TAULUKON PAIKKA>

() "Euroopan tie tietoyhteiskuntaan: toimintaohjelma", COM(94) 347, 19. heinäkuuta 1994.

() "Tietoyhteiskunta Korfusta Dubliniin Uudet nousevat ensisijaiset tavoitteet", KOM(96) 395 lopull.

() Lausunto tiedonannosta "Tietoyhteiskunta Korfusta Dubliniin Uudet nousevat ensisijaiset tavoitteet" ja tiedonannosta "Tietoyhteiskunnan vaikutus Euroopan unionin politiikkoihin Seuraavien vaiheiden valmistelu", EYVL C 66, 3.3.1997, s. 70.

() KOM(96) 389 lopull.

() Lausunto tiedonannosta "Tietoyhteiskunta Korfusta Dubliniin Uudet nousevat ensisijaiset tavoitteet" ja tiedonannosta "Tietoyhteiskunnan vaikutus Euroopan unionin politiikkoihin Seuraavien vaiheiden valmistelu", EYVL C 66, 3.3.1997, s. 70, kohta 3.2.

() Kyseessä on etenkin komission toimet, jotka on mainittu seuraavissa kohdissa: 109, 110, 111, 112, 113, 120, 200, 201, 202, 203, 204, 205, 207, 208, 209, 210 ja 211.

() Euroopan komissio hyväksyi neuvostolle suositeltavan sopimuksen ehdot: EU alentaa puolijohteiden tullitariffeja kolmessa vaiheessa vuoteen 1999 mennessä, ja USA poistaa tullitariffit 2,3 miljardin ecun arvoiselta EU-vienniltä heinäkuussa 1997. EU:n puolijohdeteollisuus pääsee näin osallistumaan täysimääräisesti USA:n ja Japanin puolijohdeyritysten väliseen sopimukseen.

() EYVL C 66, 3.3.1997, s. 70, ibidem, kohta 3.3, jossa palautetaan mieliin myös TSK:n aiemmat kannanotot.

() "Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa Ihmisläheisyys etusijalle", EYVL C 206, 7.7.1997.

() Komission tiedonanto "Internetin laiton ja haitallinen sisältö", KOM(96) 487 lopull. ja "Vihreä kirja alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa", KOM(96) 483 lopull.

() Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Yhteenkuuluvuus ja tietoyhteiskunta", KOM(97) 7 lopull.