51996IR0346

Alueiden komitean lausunto aiheesta "Alue- ja paikallisviranomaisten tehtävä oppilaitosten ja yritysten lähentämisessä"

(97/C 116/14)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon syyskuun 18. päivänä 1996 Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 198 c artiklan 4 kohdan mukaisesti tekemänsä päätöksen antaa lausunto aiheesta "Alue- ja paikallisviranomaisten tehtävä oppilaitosten ja yritysten lähentämisessä" ja antaa lausunnon valmistelu valiokunta 6:n (Koulutus) tehtäväksi;

ottaa huomioon lausuntoluonnoksen (CdR 346/96 rev. 2), jonka valiokunta 6 hyväksyi 6. joulukuuta 1996. Esittelijänä oli Helene Lund;

ottaa huomioon AK:n lausunnon aiheesta "Valkoinen kirja koulutuksesta: Opettaminen ja oppiminen / Kohti kognitiivista yhteiskuntaa" ();

sekä

katsoo, että "Valkoisessa kirjassa kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä" COM(93) 700 final painotettiin tarvetta tukea koulutusjärjestelmiä mukauttavia toimia ottamaan huomioon markkinoiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet erityisesti edistämällä yritysten osallistumista koulutusjärjestelmiin ja jatkuvan koulutuksen ottamista osaksi niiden strategisia suunnitelmia;

katsoo, että "Valkoisessa kirjassa opettamisesta ja oppimisesta" KOM(95) 590 komissio totesi, että "koulujen ja liike-elämän lähentäminen" on yksi sen toiminnan päätavoitteita EU-tasolla; tämä täydentää ja tukee kansallisia toimia;

katsoo, että neuvosto korosti 6. toukokuuta pitämässään kokouksessa kyseisen tavoitteen olevan keskeinen koulutus- ja sosiaalipolitiikan teema, kun otetaan huomioon työttömyyden, erityisesti jäsenvaltioiden nuorisotyöttömyyden muodostama ongelma;

katsoo, että Euroopan komission puheenjohtajan tiedonannossa "Toiminta työllisyyden parantamiseksi Euroopassa Luottamussopimus" CSE (96) 1 lopull. puollettiin yhteyksien kehittämistä koulujen ja yritysten välillä sekä oppisopimusjärjestelmien kehittämistä kahtena pääasiallisena tapana integroida nuoria sekä todettiin paikallisten kehitys- ja työllisyyshankkeiden sekä paikallisten toimijoiden liikkeelle saamisen olevan lupaavia tapoja taistella työttömyyttä vastaan;

hyväksyi 16. täysistunnossaan 15. ja 16. tammikuuta 1997 (tammikuun 16. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon.

1. Johdanto

1.1. Valkoisessa kirjassa koulutuksesta komissio korostaa "koulujen ja yritysten lähentämisen toisiinsa" olevan pääasiallisia tavoitteita, joita on asetettu kansallisia toimia tukeville ja täydentäville, mutta EU:n tasolla toteutettaville toimenpiteille.

1.2. Alueiden komitea katsoo aiheesta antamassaan lausunnossa, että yhteistyötä on kehitettävä paitsi koulujen ja yritysten, myös muiden oppilaitosten ja liike-elämän välillä. Komitea korosti alue- ja paikallisviranomaisten keskeistä asemaa kehitettäessä yhteistyötä, joka hyödyttää paikallisia kehitys- ja työllisyysaloitteita.

1.3. Tässä lausunnossa asiaa tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Siinä tutkitaan, miksi oppilaitosten ja liike-elämän välisiä yhteyksiä on kehitettävä ja miksi alue- ja paikallisviranomaisilla on merkittävä asema alueellisten ja paikallisten verkostojen sekä koulutus- ja yrityssektorin välisten kumppanuussuhteiden rakentamisessa ja kehittämisessä. Tekemänsä analyysin pohjalta komitea korostaa tarvetta kehittää verkostoja koko unionin alueella ja tarjoaa hyviä käytännön esimerkkejä.

2. Yleistä

2.1. Tarve saattaa oppilaitokset ja yritykset lähemmäksi toisiaan

2.1.1. Koulutusjärjestelmän arvot ja rakenteet ovat varsin usein kehittyneet täysin erillään yritysmaailman ja työmarkkinoiden paikallisista sekä alueellisista tarpeista. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että seudun kasvu, kilpailukyky ja työllisyysnäkymät riippuvat entistä selkeämmin alueen tämänhetkisen ja tulevan työvoiman taidoista. On kuitenkin lupaavaa, että on olemassa esimerkkejä siitä, kuinka liike-elämän ja yritysten arvot ja kulttuuri ovat alkaneet vaikuttaa oppilaitosten organisaatioon ja hallintoon. Nämä ovat tärkeitä silmukohtia, joista voimme ottaa oppia.

2.1.2. Valkoisessa kirjassa koulutuksesta osoitetaan, että koulutusjärjestelmien rakenne on liian jäykkä ja pirstaleinen jotta se pystyisi opettamaan ja kouluttamaan kansalaisia tai työntekijöitä pysyvään työsuhteeseen, ja että järjestelmien muokkausta ja parannusta on tuettava kumppanuussuhteilla: "mikään yksittäinen laitos, koulu tai yritys ei voi väittää antavansa kaikkea työllistymiseksi tarvittavaa taustatietoa." Myös työllisyyttä koskevassa komission luottamussopimuksessa ja Firenzen Eurooppa-neuvoston päätösasiakirjassa korostetaan EU:n koulutusjärjestelmien syvällisen mukauttamisen tarvetta.

2.1.3. Tämä on erityisen olennaista tämänhetkisessä nopeasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa, joka kasvattaa kaikkien ulottuvilla olevan ja ketään asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta syrjimättömän elinikäisen oppimisen tarvetta. Tätä on korostettu jo alueiden komitean aikaisemmissa lausunnoissa.

2.1.4. Koulutetun työvoiman tarve muuttuu entistä olennaisemmaksi, kun yritykset kamppailevat maailmanlaajuisessa taloudessa.

2.1.5. Korkeasta työttömyysasteesta huolimatta joillakin aloilla ja ammateissa on pulaa pätevistä työntekijöistä. Komissio korosti työllisyyden luottamussopimuksessa koulutuksen olevan avain työllistymiseen. Lisäksi komissio painotti, että kysynnän ja tarjonnan tämänhetkinen epäsuhta voitaisiin ratkaista vastaamalla nykyistä paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Tämä voidaan toteuttaa kehittämällä oppilaitosten ja yritysten välisiä suhteita.

2.1.6. Tämän lausunnon tarkoituksena on tarjota käytännön näkemystä luottamussopimuksessa aloitettuun keskusteluun koulutuksen merkityksestä työllisyyden edistäjänä sekä muista aiheeseen liittyvistä asioista, esimerkiksi paikallisen liikkuvuuden kannustamisesta paikallisaloitteiden avulla ja alueellisten kumppanuussuhteiden edistämiseen alueellisten sopimusten välityksellä. Sopimusten tarkoituksena on näin ollen lujittaa alueiden komitean sitoutumista konkreettisten ehdotusten ja esimerkkien esittämiseen sen alueellisista työllisyyssopimuksista antaman päätöslauselman mukaisesti.

2.1.7. Alueiden komitea korostaa, että kouluttautuminen työelämään ei ainoastaan kohenna henkilön työllistymismahdollisuuksia, vaan myös edistää viestintä- sekä henkilökohtaisten ja sosiaalisten taitojen kehittämistä ja sitä kautta mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Kommentoidessaan valkoisen kirjan tavoitetta "lähentää kouluja ja yrityksiä toisiinsa" neuvosto korosti, ettei tämän pidä ymmärtää tarkoittavan mekaanista ammattikoulutuksen mukauttamista yksinomaan työelämän tarpeisiin, vaan koulutuksella on varmistettava, että kukin kykenee sopeutumaan muutokseen.

2.1.8. Näin ollen alueiden komitea katsoo, että näiden kahden sektorin välistä kumppanuutta ja vuoropuhelua on vauhditettava. Komitea myöntää, ettei niitä enää voida pitää kahtena erillisenä maailmana, ja että selkeä ero opiskelun ja työn väliltä on haihtunut.

3. Erityistä

3.1. Yritysten saamat edut

3.1.1. Yhteistyö koulutussektorin kanssa voi parantaa yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja tulosta, koska se mahdollistaa:

koulutuksen räätälöinnin paikallisten ja alueella toimivien yritysten tarpeita vastaavaksi, kohentamalla teknisen osaamisen tasoa ja kouluttamalla yritysten kannalta olennaisia taitoja,

koulutuksen mukauttamisen teollisuustuotannon ja uusien järjestelmien sekä työn järjestelyjen vaatimuksiin; erityisesti tässä tarkoitetaan uutta teknologiaa,

yritysten koulutusohjelmien entistä tehokkaamman suunnittelun, johon henkilöstön tulisi osallistua,

tulevien työntekijöiden ammatillisen peruskoulutuksen tason parantamisen oppisopimus- ja harjoitteluohjelmin,

yrityksen henkilöstön jatko- ja uudelleenkoulutuksen ja räätälöidyn koulutuksen laadun kohenemisen, jolloin työntekijät voivat nykyistä helpommin sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tämä lisää heidän motivaatiotaan ja aloitteellisuuttaan, mikä puolestaan kohentaa palvelun tai tuotteen laatua,

yrittäjäkoulutuksen edistämisen,

laatuvaatimusten entistä paremman huomioon ottamisen yritysten omassa koulutuksessa,

johtajakoulutuksen tukemisen pk-yrityksissä, erityisesti sellaisten, uuden teknologian kurssien ja työn ohella suoritettavien pk-kurssien edistämisen, joissa yhdistetään teoreettinen opetus käytännön työkokemukseen. Alueiden komitean lausunnossa kolmannesta monivuotisesta ohjelmasta pk-yritysten hyväksi () mainittujen mallien todettiin olevan erityisen arvokkaita kilpailukyvyn vahvistamiselle,

yritysten taitotiedon ja tutkimuksen mahdollisuudet. Oppilaitokset ovat tärkeitä koko yhteisölle oppimis- ja osaamiskeskuksina. Lisäksi yliopistoissa ja korkeakouluissa saavutettujen tutkimustulosten levittäminen voi olla erittäin hyödyllistä paikallis- ja aluetasolle,

ajatusten vaihdon oppilaitosten ja liike-elämän välillä, luoden sosiaalisen vastuun tunteen, joka auttaa yritysmaailmaa täyttämään laajempia sosiaalisia tavoitteita.

AK korostaa, kuinka tärkeää parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamisen kannalta on ottaa mukaan yrityksen kaikki työntekijät kehittämään kyseisiä toiminta-alueita.

3.2. Koulutuksen saamat edut

3.2.1. Koulutuksen laadun, innovaation ja soveltuvuuden parantaminen on muodostumassa välttämättömäksi teknologisen muutoksen myllerryksessä. Laatua voidaan nostaa käyttämällä vipusimena alojen välistä yhteistyötä, jolloin on mahdollista:

saada yritykset mukaan opetussuunnitelman suunnitteluun ja arviointiin sekä yhtäältä ammatillisen ja toisaalta akateemisen koulutuksen arvioinnin yhdenvertaisuuteen,

kehittää ammatillisen pätevyyden vastavuoroista tunnustamista korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten siirtämistä koskevan Euroopan yhteisön järjestelmän (ECTS) avulla sekä kehittää hankittuja taitoja ja epävirallista ammattikoulutusta tutkintojen tunnustamisen avulla,

kehittää yhteinen tapa ennakoida tarvittavat taidot ja tutkinnot ja parantaa näin ollen uraohjauksen mahdollisuuksia sekä todellisten työllistymismahdollisuuksien ymmärrystä,

kehittää oppiaineita ja uusia taitovaatimuksia erityisesti sellaisilla uusilla työllisyysaloilla, joilla on kasvupotentiaalia: ympäristö, biotekniikka, tietotekniikka ja paikalliset työllisyysaloitteet (matkailu, kulttuuri, urbaanien julkisten alueiden ja lähipalvelusektorin piristäminen jne.),

työtehtävien asettamiin uusiin vaatimuksiin soveltuvien taitojen kehittäminen; erityisesti teknologisten, poikkitieteellisten ja yleissivistävien, useille aloille soveltuvien taitojen kehittäminen koulutuksessa, joka on useinkin liian erikoistunutta,

mahdollisuuksien edistäminen joustavin järjestelmin, jotka tarjoavat opettajille mahdollisuuden työmarkkinoiden uusien vaatimusten mukaiseen koulutukseen ja jatkokoulutukseen,

kannustaa opettajia tutustumaan ja antaa heidän tutustua yrityksiin ja teollisuuteen työhönsijoituksen kautta,

työkokemusta kasvattavat ja sitä kautta työllistymistä helpottavat oppisopimus- tai työharjoitteluohjelmat, lyhytaikaisetkin; komission mielestä tämä on tehokkain yhteistyön tapa sektoreiden välillä, ja sitä tulee tukea kaikilla opetuksen tasoilla korkeakouluopetusta myöten; alueiden komitea korostaa lausunnossaan valkoisesta kirjasta, että mainitunlaisia ohjelmia tulisi pitää joko kiinteänä tai koulutusta täydentävänä osana, ja ne tulisi asettaa etusijalle yleissivistävien, useille aloille soveltuvien taitojen kehittämiseksi. AK lisää olevan erittäin tärkeää ylläpitää koulutuksen standardeja näissä ohjelmissa, jotta varmistetaan, ettei niitä käytetä väärin halvan työvoiman lähteenä,

yhteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden mahdollisuudet yritysten kanssa; tällöin voidaan käyttää niiden välineistöä, mikä pienentää huomattavasti kalliita koulutuskustannuksia,

oppilaitosten tapahtumien ja toimien taloudellinen tukeminen.

3.3. Alue- ja paikallisviranomaisten ja koulutusalan välinen kumppanuus

3.3.1. Alue- ja paikallisviranomaisilla on monissa jäsenvaltioissa suora vastuu ja toimivalta koulutuksen alalla. Ne ovat vastuussa sellaisen ajanmukaisen koulutuksen järjestämisestä, jossa otetaan huomioon yhteisöjen kulttuurinen monimuotoisuus ja joka vastaa tiettyjen väestöryhmien erityisvaatimuksia. Joissain tapauksissa tämä edellyttää vaihtoehtoista opetusta joillekin ryhmille ja perinteisistä poikkeavia koulutustavoitteita.

3.3.2. Kuten alueiden komitea toteaa lausunnossaan elinikäisen oppimisen eurooppalaisesta teemavuodesta (), alue- ja paikallisviranomaisilla on merkittävä tehtävä koulun ulkopuolisessa kasvatuksessa, kaikkien ikäryhmien koulutuksessa kaikilla mahdollisilla tasoilla ja sektoreilla. Monissa jäsenvaltioissa tällä voidaan olennaisesti helpottaa naisten palaamista työmarkkinoille.

3.3.3. Tanskassa avoimen aikuiskasvatuksen kurssit tarjoavat työntekijöille mahdollisuuksia lisäkoulutukseen ilman että heidän on luovuttava työpaikastaan. Tällöin vain lyhyen kouluopetuksen saaneet voivat joko opiskella tai seurata ammattikoulutuskursseja työpäivän aikana tai osallistua osa-aikaisiin, ilta-, viikonloppu- tai etäopiskelukursseihin vapaa-aikanaan.

3.3.4. Alue- ja paikallisviranomaiset tarjoavat paitsi koulutusta ja kasvatusta myös julkishallinnon työpaikkoja. Niinpä alan kysyntä ja tarjonta koskettavat suoranaisesti kyseisiä viranomaisia. Työnantajina niillä on suora vaikutusmahdollisuus siihen, että elinikäinen oppiminen muutetaan teoriasta käytännön teoiksi kehittämällä ja soveltamalla sellaisia käsitteitä kuten "oppimisrakenne" ja "työtyytyväisyys". Ne voivat tämän lisäksi tukea siirtymistä "kertaluonteisesta" "jatkuvaan" oppimiseen myöntämällä henkilöstölleen tarvittavat mahdollisuudet ja ajan.

3.3.5. Joissakin jäsenvaltiossa alue- ja paikallisviranomaiset vastaavat myös koulutuksen laadun ylläpidosta ja parantamisesta valvonnalla, arvioinnilla ja tarkastuksilla. Tästä kumppanuuden näkökohdasta syntyy standardeista vastaamisen malli, joka saattaa olla voimakas muutos-, kehitys- ja parannustekijä. Nämä tekijät voivat tukea tavoitetta oppilaitosten ja yritysten nykyistä tiiviimmästä lähentymisestä.

3.3.6. Eräissä jäsenvaltioissa alue- ja paikallisviranomaiset ovat osoittaneet sitoutuneensa laajentamaan mahdollisuuksia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla erityisesti herkimpien ja riskiryhmien puolesta. Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella on tällaisissa aloitteissa arvokas rooli. Sopivilla ja luovilla koulutusmuodoilla annetaan uusi mahdollisuus henkilöille, jotka ovat vieraantuneet muodollisesta koulutusjärjestelmästä.

3.4. Alue- ja paikallisviranomaisten ja yrityselämän välinen kumppanuus

3.4.1. Monissa jäsenvaltioissa alue- ja paikallisviranomaisilla on suuri vaikutusvalta yritysten toimintaympäristön muodostumiseen. Niillä on merkittävä tehtävä taloudellisen ja teollisen kehityksen tukemisessa alueillaan, koska ne tarjoavat suotuisan yhteiskunnallisen ja taloudellisen ympäristön, joka houkuttelee yrityksiä sijoittautumaan ja kehittymään. Alue- ja paikallisviranomaisilla on suora vaikutus yritysilmastoon kunnallisverotuksen ja -maksujen, perusrakenteiden, aluesuunnittelun, ympäristöpolitiikan, liikenneratkaisujen ja kulttuurin kautta.

3.4.2. Alueiden komitea korostaa, että alue- ja paikallisviranomaisten ja yrityselämän suhde muuttuu nopeasti. Viranomaisten tehtävänä on aiemman valvonnan ja säännöstelyn sijasta palvelujen tarjoaminen sekä kumppanuus. Vuoropuhelu, kumppanuus ja koordinaatio viranomaisten ja yritysten välillä ovat nyt jokapäiväisiä. Lasten- ja vanhustenhoidossa sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikassa viranomaiset rakentavat toimivaltansa turvin yhteiskunnallista ja kulttuuriympäristöä yrityksille ja näiden työntekijöille. Tätä tehtävää ei pidä aliarvioida.

3.4.3. Monien jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaiset ovat entistä merkittävämmässä asemassa pk-yritysten edistämisen ja kehityksen kannalta. Pienet ja keskisuuret yritykset luovat eniten työpaikkoja, kuten korostetaan työllisyyttä koskevassa luottamussopimuksessa. Kehitys- ja neuvontatoimistot, yrityshautomot ja vastaavat järjestelyt ovat mahdollisia tapoja, joilla alue- ja paikallisviranomaiset pyrkivät tukemaan pk-yrityksiä ja vauhdittamaan niiden kasvupotentiaalia.

3.4.4. Alue- ja paikallisviranomaiset auttavat osaltaan yritysverkostojen muodostumista edistämällä yhteistä osallistumista yritysmessuille, yksinkertaistamalla hallinnollisia muodollisuuksia ja keräämällä tietokantoja esim. alihankkijoista. Ne jakavat myös tietoja ja neuvoja vientimahdollisuuksista, taloudellisista kysymyksistä, EU-asioista, verkottumisesta ja tarjousten tekemisestä.

3.5. Alue- ja paikallisviranomaisten koordinointitehtävä

3.5.1. Koska alue- ja paikallisviranomaisilla on ainutlaatuinen asema, jossa ne tarjoavat koulutuspalveluita ja edistävät taloudellista kehitystä, ne voivat toimia koulutuksen ja yrityselämän välisinä sillanrakentajina. Strategisesti hyvältä paikaltaan ne voivat vaalia kummankin alan päätekijöiden kumppanuutta ja vuoropuhelua alueellisella ja paikallisella tasolla. Ne voivat kytkeä sektorit yhteisponnistuksiin, joiden tarkoituksena on mukauttaa perus- ja ammatillinen koulutus paikallisia työmarkkinoita sekä taloudellisia vaatimuksia vastaaviksi. Täten ne voivat edistää kasvumahdollisuuksia ja työllisyyttä omalla paikkakunnallaan tai alueellaan.

3.5.2. Alue- ja paikallisviranomaiset voivat myös taata yhteistyön hyödyn kummallekin alalle koko seutukunnan alueella. Hyöty saavutetaan käyttämällä koulutusta keinona estää muita heikommassa asemassa olevien ryhmien syrjäytyminen. Välineinä voidaan tässä käyttää näille ryhmille työttömille, naisille, siirtolaisille ja etnisille vähemmistöille suunnattuja koulutusmahdollisuuksia ja uusiutumismekanismeja, joiden avulla edistetään teknologian ja tietämyksen siirtoa ongelma-alueille maaseudulla ja kaupungeissa.

3.5.3. Lisäksi alue- ja paikallisviranomaiset voivat hyvin tukea todellisten, kummankin sektorin yhteisiin hyötytavoitteisiin perustuvien kumppanuuksien perustamista. AK toteaa, että ilman riittäviä tavoitteiden asettamiselle ja täytäntöönpanotavoille luotuja puitteita kumppanuuksilla ei ehkä saavuteta myönteisiä tuloksia. Alue- ja paikallisviranomaisten osuus voi olla merkittävä, kun kumppanuudelle kehitetään ja suunnitellaan sekä asianomaisia kumppaneita että koko yhteisöä hyödyttäviä puitestrategioita.

3.5.4. Komissio painotti valkoisessa kirjassaan koulutuksesta, että oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön varsinainen haaste on yritysten hyväksyminen täysivaltaisina kumppaneina koulutusprosessiin. Asiakirjassa korostetaan, ettei yrityksiä voida enää pitää ainoastaan koulutettujen henkilöiden työhönottajina tai lisäkoulutuksen tarjoajina, vaan että yrityksissä tuotetaan merkittäviä määriä uutta tietoa ja taitotietoa. Alueiden komitea korosti valkoisesta kirjasta antamassaan lausunnossa, kuinka tärkeää on, että yritykset omaksuvat uusia koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen liittyviä vastuutehtäviä. Yritysten on myös sallittava toimia sen mukaisesti.

3.5.5. On käsiteltävä koulutusohjelmien yhteisrahoitusstrategioiden kehitystä sekä kannustimien järjestämistä koulutukseen sekä harjoitteluun panostaville yrityksille, sillä useimmat yritykset pitävät koulutusta pelkkänä menoeränä. Kumppanuus, joka auttaa keräämään varat yhteen päällekkäisten kustannusten välttämiseksi, saattaa avata merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille. Mikroyrityksille on myös annettava mahdollisuus ottaa osaa tällaiseen kumppanuuteen. Ruotsissa alue- ja paikallisviranomaisten, oppi- ja koulutuslaitosten sekä yritysten muodostama verkko on perustanut tietokeskuksen, jonka avulla osakkeenomistajat voivat tarjota koulutusta huokeammin kuin jos he työskentelisivät erikseen, koska he voivat jakaa tärkeimmät resurssit kuten toimitilat, laitteet ja henkilöstön.

3.5.6. Alue- ja paikallisviranomaiset voivat kehittää ja tukea verkkoja, jotka edistävät viestintäteknologiaa hyväksi käyttävää interaktiivista viestintää sektoreiden kesken, ja jotka levittävät hyvää käytäntöä laajemmalle sekä tarjoavat avoimen etäopetusvälineen.

3.5.7. Usein on varsin vaikeaa rakentaa tarvittavia yhteyksiä alojen välille, sillä järjestelyt ja rakenteet ovat riittämättömiä. Alue- ja paikallisviranomaiset voivat auttaa kehittämään verkottumista tällä alalla.

3.5.8. Kumppanuus, vuoropuhelu ja koordinaatio voivat toimia suoraan muodollisissa ja vapaamuotoisissa verkoissa ja lautakunnissa. On useita esimerkkejä verkoista ja lautakunnista, joissa julkishallinto- ja koulutusviranomaiset, yritysmaailma, eturyhmät ja yksittäiset laitokset ja järjestöt tapaavat toisiaan ja pyrkivät koordinoimaan aloitteitaan. Koululautakunnat, kaupalliset lautakunnat ja työllisyyslautakunnat ovat vain joitain esimerkkejä muodollisista verkoista.

3.5.9. Monilla alueilla on omat "koululautakuntansa", joissa alue- ja paikallisviranomaisten, koulutusalan ja yritysmaailman edustajat keskustelevat ja muotoilevat tarpeitaan, vaatimuksiaan ja odotuksiaan tarjottavien palveluiden osalta. Tanskassa tämä on johtanut paikallisesti suunnattujen koulutuskurssien käynnistämiseen eräillä ammattialoilla (maatalous-, kuljetus-, vienti- ja teknologiakursseja, jotka perustuvat paikalliseen vuoropuheluun ja kumppanuuteen).

3.5.10. Tanskassa on myös laaja kokemus työn ohessa suoritettavista kursseista, joiden järjestelyihin osallistuvat sekä oppilaitokset että yritykset. Opiskelijat tekevät käytännön harjoittelunsa yrityksissä, ja yritysjohtajat ja henkilöstö luennoivat kouluissa käytännön tuotantokysymyksistä.

3.5.11. Suomessa toimii eräissä oppilaitoksissa yritysaputoiminta, joka työllistää opiskelijat projektityyppisesti osana ammattiin oppimista erilaisiin käytännön tehtäviin elinkeinoelämältä tulevien tilausten mukaisesti. Tyypillisimpiä toimeksiantoja ovat kaupallisessa koulutuksessa kyselytutkimukset, liiketoimintasuunnitelmat, rahoituslaskelmat, yritysesitteet ja lomakesuunnittelu.

3.5.12. Ruotsissa paikalliset, alueelliset ja keskushallinnon koulutusviranomaiset ovat kiinnostuneita luomaan hyvät olosuhteet yhteistyölle yliopistojen, liike-elämän ja teollisuuden kanssa. Alue- ja paikallisviranomaisten koordinoimia alueellisia ja paikallisia yhteistyökeskuksia, kuten aluekehityskeskuksia, teknisen kehityksen keskuksia, jne. syntyy tällä hetkellä eri puolilla Ruotsia. Niiden yhteinen tavoite on edistää näiden kahden sektorin yhteistyötä ja kehittää koulutusta markkinoiden tarpeiden pohjalta.

3.5.13. Yhdistyneessä kuningaskunnassa liike-elämän ja oppilaitosten välisen kumppanuuden profiilia nostetaan erityisesti kehittämällä "opetussuunnitelmapalkinto-ohjelmia". Tässä menestyksekkäästi toteutettavassa ohjelmassa kouluja ja yrityksiä kannustetaan kehittämään oppimateriaalia, jonka painopisteenä ovat liikeideat ja yrityselämän aiheet. Esimerkkejä toteutetaan läheisessä yhteistyössä liike-elämän edustajien kanssa, jotka toimivat tunneilla "ammattimaisina konsultteina" sekä asiantuntijatiedon ja -taitojen lähteinä.

3.5.14. Mahdollisuus kehittää "mentori"-toimintaa liike-elämän ja oppilaitosten välillä on erityisen tehokas kumppanuuden muoto. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on menestyksekkäästi käytetty tätä ohjelmaa, jossa liike-elämästä tulevat aikuiset auttavat opiskelijoita. Menestyneiden roolimallien avulla on tarkoitus tuoda esiin toiveita sekä lisätä itseluottamusta.

3.5.15. Tiedepuistot ovat toinen esimerkki puheena olevien kahden sektorin yhteensaattamisesta. Niissä alue- ja paikallisviranomaiset, yritykset ja opetusala yhdistävät voimansa tarjotakseen käytännön tilat tutkimukselle, joka on tarkoitettu yrityksille tai jonka yritykset tekevät. Tilat sijaitsevat oppilaitosten yhteydessä, jolloin nämä toimintaympäristöt ovat hedelmällisessä vuorovaikutuksessa.

3.5.16. Viime aikoina on kehitetty monia muita vuorovaikutusmuotoja alue- ja paikallisviranomaisten, yritysmaailman ja koulutusalan välille. Monet alue- ja paikallisviranomaiset hahmottavat läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa yrityspolitiikkaa, johon kuuluu esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen, apu yritystä perustettaessa, taitotiedon ja osaamisen markkinointi, yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus sekä matkailun edistäminen.

4. Yhteenveto

4.1. Alueiden komitea on tyytyväinen Leonardo-ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin kehittää ammattikoulutusta niin kouluissa ja korkeakouluissa kuin työelämässä ja kannustaa alueellisia ja paikallisia verkkoja saattamaan yhteen kaikki alueelliset koulutuksen avaintoimijat sekä edistää osaamisen ja yliopistojen ja yritysten välistä teknologian siirtoa yhteistyön muodossa. Komitea tunnustaa Comett-ohjelman saavutukset tällä alalla. Tämän lisäksi komitea suhtautuu myönteisesti rakennerahastojen, erityisesti rakennerahastojen 10 artiklan (Recite, Ecos/Ouverture) sekä Interreg, Employment-, Adapt- ja pk-yhteisöaloitteiden mahdollisuuksiin edistää alueellisella ja paikallisella tasolla alojen välisiä verkkoja. Lisäksi komitea on tyytyväinen mahdollisuuksiin tukea koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä paikallisten alueverkostojen kautta Comenius-ohjelman (erityisesti toiminta 1:n) avulla sekä Sokrates-ohjelman täydentävien toimenpiteiden kautta. Kyseisiä yhteisön välineitä ja ohjelmia käsitellään yksityiskohtaisemmin AK:n yhdessä Euroopan komission kanssa vuodeksi 1997 aiheesta "paikallis- ja alueverkostot yhdistämässä oppilaitoksia ja yrityksiä" suunnittelemissa seminaareissa.

4.2. AK on tyytyväinen todetessaan, että alueellisten ja paikallisten kumppanuuksien edistäminen on alkupäässä EU:n poliittisella asialistalla varsinkin komission työllisyyttä koskevan luottamussopimuksen puitteissa ja koskien erityisesti suunnitelmaa alueellisista sopimuksista, joihin AK on täysin sitoutunut. Lisäksi AK suhtautuu myönteisesti koulutusta käsittelevän valkoisten kirjan seurannasta käytävään keskusteluun; kirjassahan tunnustettiin erityisesti alue- ja paikallisverkostojen arvo tällä alalla. Komitea on tyytyväinen, että opetusministerineuvosto painotti 21. marraskuuta 1996 pitämässään kokouksessa, kuinka tärkeää on "kehittää paikallisyhteisöä koulutuksen avulla", jotta paikallisyhteisöt saadaan liikkeelle maksimoimaan kehityspotentiaalinsa sekä edistämään kulttuuri- ja yhteiskuntaelämäänsä.

4.3. Vaikka AK suhtautuu myönteisesti toisaalta alueellisten ja paikallisten kumppanuuksien ja verkostojen rahoitusmahdollisuuksiin ja toisaalta poliittiseen sitoutumiseen yhteistyön tukemiseksi, komitea toteaa kuitenkin, että näiden kahden alan välistä yhteistyötä tulee vauhdittaa ja että käytännössä monet oppilaitokset ja yritykset toimivat edelleen erillään.

4.4. Tästä syystä komitea painottaa tarvetta saattaa tähän alaan liittyvät yhteisön ohjelmat ja välineet liikkeelle ja koordinoida niitä tehokkaasti, jotta voidaan kehittää suunnattu aloite tukemaan oppilaitoksia ja yrityksiä yhdistäviä EU:n alueellisia ja paikallisia verkkoja. Koordinoinnista huolehtisivat alue- ja paikallisviranomaiset. Tukea tarvitaan myös tiedon levittämiseksi siitä, mikä on paras tapa kehittää kumppanuussuhteita EU:ssa.

4.5. Alueiden komitea korostaa, että alue- ja paikallisviranomaiset alueen poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten verkkojen tuntijoina voivat saattaa yhteisvoimin eri alat kokoontumaan muodollisiin ja epämuodollisiin neuvonpitoihin, ylläpitää keskustelua ja kumppanuutta, joka johtaa koordinoituun koulutukseen ja teollisuus- ja työllisyyspolitiikkaan, joka koituu alueen, yrityssektorin sekä yksittäisen kansalaisen eduksi.

Bryssel, 16. tammikuuta 1997.

Alueiden komitean puheenjohtaja

Pasqual MARAGALL i MIRA

() EYVL N:o C 182, 24.6.1996, s. 15

() EYVL N:o C 34, 3.2.1997, s. 15

() EYVL N:o C 210, 14.8.1995, s. 74