31996Y0217(01)

YHTEISÖN PUITTEET TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖHÖN MYÖNNETTÄVÄLLE VALTION TUELLE (96/C 45/06)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Tutkimus- ja kehitystyön asema kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisessa

1.1 EY:n perustamissopimuksen 130 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisön ja jäsenvaltioiden on toteutettava toimintaa, joka pyrkii "edistämään keksintöjä, tutkimusta ja teknologista kehitystyötä" koskevan politiikan antamien teollisten mahdollisuuksien parempaa hyväksikäyttöä.

Lisäksi 130 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteisön on edistettävä tämän tavoitteen toteuttamista "tämän sopimuksen muiden artiklojen nojalla harjoittamallaan politiikalla ja toiminnalla". Näiden tutkimustukea koskevien puitteiden tavoitteena on näin ollen kilpailusääntöjen täytäntöönpano kyseistä tavoitetta edistäen.

1.2 Tutkimus- ja kehitystyö voi vaikuttaa kasvun elpymiseen, kilpailukyvyn vahvistamiseen ja työllisyyden kehittämiseen; tämä huomattiin jo Euroopan yhtenäisasiakirjan laatimisen aikoihin. Yhtenäisasiakirjassa nimittäin lisätään EY:n perustamissopimukseen 130 f artikla muistuttamaan, että yhteisön tavoitteena on lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa sekä suosia sen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä. Maastrichtin sopimuksessa tämä tavoite vahvistettiin samoin kuin, yhteisön osalta, tarve kannustaa yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen välisiä yhteistyöpyrkimyksiä tutkimuksen ja teknologisen kehitystyön alalla.

1.3 Näitä tavoitteita edistetään erityisesti tutkimusta ja teknologista kehitystyötä (TTK) koskevilla yhteisön monivuotisilla puiteohjelmilla. Neljäs tämäntyyppinen puiteohjelma (1994-1998), jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet (1), käsittää neljä pääasiallista toiminta-alaa:

a) tutkimusta, teknologista kehitystyötä ja niiden esittelemistä koskevien toimintaohjelmien täytäntöönpano edistämällä yhteistyötä yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen kesken;

b) yhteisön, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyön edistäminen tutkimuksen, teknologisen kehitystyön ja niiden esittelyn alalla;

c) yhteisön tutkimukseen, teknologiseen kehitystyöhön ja niiden esittelemiseen liittyvän toiminnan tuloksia koskevan tiedon jakelu ja näiden tulosten hyväksi käyttäminen;

d) yhteisön tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden kannustaminen.

1.4 Valkoinen kirja kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä (2) korosti 21. vuosisadalle siirtymisen mukanaan tuomia haasteita ja kehityssuuntia. Siinä ehdotetaan, että jäsenvaltiot ja yhteisö hyväksyisivät yksimielisesti sarjan toimenpiteitä ja aloitteita, jotka tähtäävät työllisyysongelman ratkaisemiseen Euroopan unionissa.

Siinä korostetaan yleisten toimenpiteiden merkitystä tutkimusta ja teknologista kehitystyötä koskevien yritysinvestointien edistämisessä; tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi edulliset verotukselliset toimenpiteet tai tutkimustehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Siinä vedotaan erityisesti "ottamaan suuremmassa määrin huomioon yksityissektorin tutkimuskustannukset ja suorilla tukitoimenpiteillä toteutetun julkisen intervention liukumisen kohti välillisiä toimenpiteitä".

1.5 Valkoisessa kirjassa tarkennetaan kuitenkin, että suurin osa yhteisön tutkimus- ja kehitystyötä koskevista menoista kuuluu jäsenvaltioiden toimialaan. Tällä hetkellä yhteisön tutkimusta koskeva talousarvio kattaa ainoastaan noin neljä prosenttia kaikista jäsenvaltioiden tutkimusmenoista. Lisäksi ainoastaan 13 prosenttia unionin sisäisistä tutkimusmenoista aiheutuu nykyisin koordinoidusti sellaisesta yhteistyöstä, johon osallistuu erityisesti useista jäsenvaltioista peräisin olevia yrityksiä.

1.6 Valkoinen kirja osoittaa myös, että yhteisö investoi tutkimukseen ja teknologiseen kehitystyöhön suhteellisesti vähemmän kuin tietyt kilpailijansa. Yrityksille myönnettävän valtion tuen osalta on vuoden 1986 puitteiden täytäntöönpanosta alkaen kerättyjen ja erityisesti jaksoon 1990-1992 liittyvien tietojen perusteella huomattava, että ilmoitukset tukitapauksista, jotka kohdistuvat pääasiassa teolliseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, vastaavat alle viittä prosenttia valtion tukien kokonaismäärästä.

1.7 Valkoisessa kirjassa muistutetaan myös, että jäsenvaltioiden täytäntöön panemien toimenpiteiden on oltava yhteensopivia yhteismarkkinoiden ja valtion tukea koskevien sääntöjen kanssa EY:n perustamissopimuksen 3 g artiklassa mainitun periaatteen mukaisesti; nämä säännöt perustuvat EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklaan.

1.8 Yksi kilpailupolitiikan tavoitteista on yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja tähän liittyen EY:n perustamissopimuksen 130 artiklan 1 kohdan tavoitteiden toteuttamiseen osallistuminen. Sen vuoksi kilpailusääntöjä olisi sovellettava rakentavasti siten, että kannustetaan uuden teknologian levittämistä ja kehittämistä suosivaa yhteistyötä jäsenvaltioissa, ottaen huomioon immateriaalioikeuksia koskevat säännöt. Valtion tuen valvonnassa on huolehdittava varojen asettamisesta niiden alojen käyttöön, jotka osallistuvat yhteisön teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen.

1.9 Komissio on perinteisesti suhtautunut myönteisesti tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävään valtion tukeen. Tämä asenne johtuu tällaisen tuen edistämistä tavoitteista, tutkimus- ja kehittämistoimien rahoitustarpeista ja niihin liittyvistä usein huomattavista riskeistä sekä siitä, että markkinoista erillisinä nämä hankkeet eivät todennäköisesti aiheuta kilpailun ja kaupan vääristymiä.

1.10 Komissio on osoittanut tämän myönteisen asenteen yli 500:ssa tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävää valtion tukea koskevien yhteisön puitteiden (jäljempänä "puitteet") (3) perusteella tehdyssä päätöksessä. Tämän on tehnyt mahdolliseksi se, että jäsenvaltiot ovat aina noudattaneet näissä puitteissa vahvistettuja rajoja.

1.11 Näiden tarkistettujen puitteiden tarkoituksena on viimeaikaisen kehityksen ja viime vuosina saatujen kokemusten huomioon ottaminen.

Tähän viimeaikaiseen kehitykseen kuuluu GATT-sopimukseen vuonna 1994 liitetty tukia ja tasoitustoimenpiteitä koskeva sopimus (SCM-sopimus). Tässä sopimuksessa tunnustetaan tutkimustuen erityisluonne. SCM-sopimuksen 8 artiklassa vahvistetaan muun muassa ehdot, joiden mukaisesti yritysten tai niiden kanssa sopimuksia tehneiden korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten harjoittama tutkimustoiminta ei anna aihetta korvaaviin toimenpiteisiin. Puitteissa otetaan asianmukaisesti huomioon myös unionin muut tavoitteet ja muu politiikka.

2. Valtion tukea koskevien sääntöjen sovellettavuus tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävään tukeen (EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohta)

2.1 EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

2.2 Mitä lähemmin tutkimus- ja kehitystyö liittyy markkinoihin, sitä merkittävämpi saattaa olla valtion tuen vääristävä vaikutus. Tuetun tutkimus- ja kehitystyön markkinaläheisyysasteen määrittämiseksi komissio tekee eron perustutkimuksen, teollisen tutkimuksen ja kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan välillä. Näiden puitteiden liitteessä I esitellään näiden tutkimuksen ja kehitystyön eri vaiheiden määritelmät, jotka vastaavat tukia ja tasoitustoimenpiteitä koskevassa sopimuksessa vahvistettuja määritelmiä.

2.3 Innovaatioita ei tule pitää erillisenä tutkimus- ja kehitystyön luokkana. Valtion tuki niille toiminnoille, joita voidaan pitää uutta luovina, mutta jotka eivät vastaa 2.2 kohdassa mainittuja luokkia, voidaan sallia vain, jos ne ovat komission investointitukia koskevan politiikan mukaisia.

2.4 Korkeakoulujen tai voittoa tavoittelemattomien julkisten tutkimuslaitosten harjoittaman tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus ei tavallisesti kuulu EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

Jos tällaisen valtion rahoittaman tutkimus- ja kehitystyön tulokset annetaan yhteisön yritysten käyttöön ketään syrjimättä, komissio lähtee siitä periaatteesta, että tavallisesti ei ole kysymys EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisesta valtion tuesta.

Jos korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat julkiset tutkimuslaitokset harjoittavat tutkimus- ja kehitystyötä yritysten hyväksi tai yhteistyössä niiden kanssa, komissio lähtee siitä periaatteesta, että kysymyksessä ei ole EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukainen valtion tuki:

a) jos korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat julkiset tutkimuslaitokset edistävät tutkimushankkeita kuten kaupallinen yritys; tapaus on tällainen erityisesti, jos nämä laitokset saavat palveluistaan markkinahintaisen korvauksen,

b) - tutkimustyöhön osallistuvat yritykset vastaavat kaikista hankkeen kustannuksista, tai

- ne tulokset, joihin ei liity immateriaalioikeuksia, voidaan saattaa laajaan jakeluun ja kaikki tutkimuksen ja kehitystyön tuloksena mahdollisesti myöhemmin saatavat immateriaalioikeudet annetaan voittoa tavoittelemattomille julkisille laitoksille, tai

- voittoa tavoittelemattomat julkiset laitokset saavat teollisuutta edustavilta osapuolilta markkinahintaisen korvauksen niistä tutkimushankkeesta seuraavista immateriaalioikeuksista, joiden haltijoita nämä teollisuutta edustavat osapuolet ovat, ja ne hankkeen tulokset, joihin ei liity immateriaalioikeuksia, voidaan saattaa laajaan jakeluun asiasta kiinnostuneille kolmansille osapuolille.

2.5 Julkisen vallan edustajat voivat tilata yrityksiltä tutkimus- ja kehitystyöhankkeita tai ostaa niiltä suoraan tämän toiminnan tuloksia. Avoimien tarjouspyyntöjen puuttuessa komissio lähtee siitä periaatteesta, että kysymyksessä voi olla 92 artiklan 1 kohdan mukainen valtion tuki. Jos näitä sopimuksia tehdään markkinoiden edellytyksillä ja erityisesti, jos ne on tehty neuvoston direktiivin 92/50/ETY (4) mukaisella avoimella tarjouspyyntömenettelyllä, komissio katsoo tavallisesti, että kysymyksessä ei ole EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukainen valtion tuki.

3. Tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävän valtion tuen soveltuvuus (EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b ja c alakohta)

3.1 Jos yrityksille tutkimukseen ja kehitystyöhön myönnettävä tuki täyttää EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan edellytykset ja se joutuu komission tutkittavaksi, sitä voidaan pitää soveltuvana yhteismarkkinoille jonkin sellaisen poikkeuksen perusteella, josta määrätään EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdassa.

3.2 Aina kun komissio tutkittuaan tapauksen toteaa, että tuen tavoitteena on edistää Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen toteuttamista, tukeen voidaan soveltaa 92 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määrättyä poikkeusta.

3.3 Euroopan yhteinen etu on havainnollistettava konkreettisesti: on esimerkiksi todistettava, että hanke edustaa merkittävää edistymistä suhteessa erityisiin yhteisön tutkimus- ja kehittämisohjelmiin tai että sen avulla on mahdollista edetä merkittävästi kohden erityisten yhteisön tavoitteiden toteuttamista.

3.4 Aiemmin komissio on soveltanut EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määrättyä poikkeusta hyvin rajoitetussa määrin. On ilmennyt, että tätä poikkeusta voidaan tutkimuksen ja kehitystyön alalla soveltaa erityisesti laadullisesti ja, periaatteessa, määrällisesti merkittäviin rajat ylittäviin hankkeisiin (esimerkiksi hankkeisiin, jotka liittyvät teollisuusstandardeihin ja jotka mahdollistavat yhteisön teollisuudelle yhtenäismarkkinoiden täydet edut) ja rajat ylittäviin hankkeisiin. Juuri tätä varten komissio päätti pitää tiettyjä Eureka-hankkeita elektroniikka-alalta (EU 127 JESSI, EU 102 EPROM, EU 147 DAB, EU 43 ESR) tai tarkkapiirtotelevision alalta (EU 95 HDTV) Euroopan yhteistä etua koskevina tärkeinä hankkeina.

3.5 Jos tiettyyn tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävään valtion tukeen ei voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määrättyä poikkeusta, se voi kuitenkin olla perustamissopimuksen kanssa yhteensopiva 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, jossa sallitaan poikkeus sellaisen tuen osalta, joka on tarkoitettu tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen, jos tuki ei vaikuta kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

3.6 Tutkiessaan, voidaanko EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohtaa soveltaa, komissio kiinnittää erityistä huomiota toteutetun tutkimuksen lajiin, edunsaajiin, tuen intensiteettiin, tulosten saatavuuteen sekä muihin 5 ja 6 kohdassa mainittuihin merkityksellisiin tekijöihin.

4. Tutkimus- ja kehitystyötä koskevasta tuesta ilmoittaminen (EY:n perustamissopimuksen 93 artikla)

4.1 EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle on ilmoitettava tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävästä valtion tuesta. Jäsenvaltioiden ja komission yksiköiden tehtävien helpottamiseksi ilmoitus olisi tehtävä lomakkeella, jonka malli on komission 22 päivänä helmikuuta 1994 jäsenvaltioille osoittamassa kirjeessä vakioiduista tiedonannoista ja kertomuksista, sellaisena kuin se on muutettuna komission 2 päivänä elokuuta 1995 jäsenvaltioille osoittamalla kirjeellä. Mainitun 2 päivänä elokuuta 1995 päivätyn kirjeen A jakson liitteessä II oleva täydentävä kyselylomake (EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa määrätyssä ilmoituksessa tavanomaisesti toimitettavat tiedot tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävästä valtion tuesta) korvataan näiden puitteiden liitteenä olevalla uudella kyselylomakkeella (liite III).

4.2 Komissio tavoittelee mahdollisimman suurta avoimuutta tukijärjestelmien soveltamisessa. Tästä syystä ohjelman tavoitteet, edunsaajat jne. on ilmoitettava selvästi. Ne kustannusten luokat, joita tuen on tarkoitus vähentää, on eriteltävä ja tuki on myönnettävä sellaisessa muodossa, joka mahdollistaa tuen intensiteetin laskemisen suhteessa näihin kustannuksiin (ks. liite II).

4.3 Tutkimus- ja kehitystyöhankkeille voidaan sallia kaikki tukimuodot. Jäsenvaltioiden on kuitenkin annettava komission laskea tuen avustusekvivalentti, jos tukea ei ole myönnetty avustuksen muodossa, ja niiden on toimitettava komissiolle tätä varten tarvittavat tiedot.

4.4 Jos jäsenvaltio arvioi, että EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohtaa voidaan soveltaa, sen on tutkittava täyttyvätkö vaaditut edellytykset ja todistettava tämä ilmoituksessaan komissiolle.

4.5 Komission tiedonantoa jäsenvaltioille pienten ja keskisuurten yritysten tukijärjestelmiä koskevasta nopeutetusta luvanantomenettelystä ja olemassa olevien tukijärjestelmien muutoksista (5) sovelletaan kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävään valtion tukeen, kuten myös de minimis -sääntöä (6).

4.6 Tähän mennessä komissio on saanut 22 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kirjeen, sellaisena kuin se on muutettuna 2 päivänä elokuuta 1995, nojalla huomattavan määrän ilmoituksia, jotka koskevat ainoastaan voimassa olevien ja yhteismarkkinoille soveltuvien tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävää valtion tukea koskevien yhteisön puitteiden mukaisten tukijärjestelmien uudelleen rahoitusta ja/tai jatkamista. Komissio ei ole vastustanut näitä ilmoituksia.

Saadun kokemuksen perusteella komissio arvioi tästä lähtien, että ilmoitus sallitun järjestelmän vuotuisen talousarvion korottamisesta ei ole enää tarpeen, jos se ei ecuina ilmaistuna ole yli 100 prosenttia (nimellisarvona) alkuperäisestä vuotuisesta määrästä, sillä edellytyksellä että kysymyksessä on ajallisesti rajoittamaton sovellettava järjestelmä tai korottaminen tapahtuu ajallisesti rajoitetun järjestelmän voimassaoloaikana.

Järjestelmän uusien puitteiden mukaisesta jatkamisesta, johon voi liittyä talousarvion korottaminen (edellä mainitun 100 prosentin rajoissa), ilman tukijärjestelmien aikaisemmin hyväksyttyjen soveltamisedellytysten muuttamista ei tarvitse tehdä uutta ilmoitusta ennen kuin alkuperäisen järjestelmän voimassaolon päättymistä seuraavasta viidennestä vuodesta alkaen. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin velvollisia ilmoittamaan tällaisesta uudelleen rahoituksesta/jatkamisesta ennakolta komissiolle ja niiden on jatkettava kyseisten järjestelmien soveltamista koskevien vuosittaisten kertomusten toimittamista komissiolle.

4.7 Komission hyväksymän tutkimus- ja kehitystyötä koskevan tukijärjestelmän mukaisesta tuen myöntämisestä yksittäiselle hankkeelle ei tarvitse periaatteessa ilmoittaa. Jotta komissio voisi arvioida hyväksyttyjen järjestelmien mukaisten huomattavien tukien myöntämisen ja näiden tukien soveltuvuuden yhteismarkkinoille, se vaatii kuitenkin ennakkoilmoitusta kaikista yksittäisistä tutkimushankkeista, jotka ylittävät kustannuksiltaan 25 miljoonaa ecua ja joiden bruttoavustusekvivalentti ylittää 5 miljoonaa ecua.

Tätä uutta ilmoitussääntöä on pidettävä EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 1 kohdan mukaisena aiheellisena toimenpiteenä. Jäsenvaltioiden edustajat ovat tutkineet sen sisällön monenkeskisessä kokouksessa.

Komissio suunnittelee muuttavansa Eureka-hankkeiden nykyistä ilmoitusmenettelyä ja se tulee ehdottamaan tässä tarkoituksessa aiheellisia toimenpiteitä (EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 1 kohta).

4.8 Tuen myöntämisestä sellaiselle yksittäiselle hankkeelle, joka ei ole hyväksyttyjen tutkimus- ja kehitystyötä koskevien järjestelmien mukainen, on ilmoitettava EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jollei kysymyksessä ole de minimis -tuki.

5. Tuen intensiteetti

5.1 Tuen intensiteetin hyväksytty taso on selvitetty komission tapaus tapaukselta tekemällä tutkimuksella. Tässä tutkimuksessa otetaan jokaisessa tapauksessa huomioon hankkeen tai ohjelman luonne, Euroopan teollisuuden kilpailukykyä koskevat yleiset näkökohdat, kilpailun vääristymisen vaarat sekä vaikutukset jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Näiden vaarojen yleisen arvioinnin perusteella komissio katsoo, että perustutkimukselle ja teolliselle tutkimukselle myönnettävän tuen taso voi olla korkeampi kuin kilpailua edeltävälle kehittämistoiminnalle myönnettävän tuen taso; jälkimmäisellä toiminnalla on suorempi yhteys tutkimus- ja kehitystyön tulosten tuomiseen markkinoille ja tuettuna se voi helpommin johtaa kilpailun ja kaupan vääristymiin.

5.2 Julkinen rahoitus perustutkimukselle, jonka korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat tutkimuslaitokset tavallisesti toteuttavat riippumattomasti, ei ole EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaista valtion tukea.

Tietyissä poikkeustapauksissa voidaan sallia yritysten tekemän tai niiden hyväksi tehdyn perustutkimuksen tuki, joka tavanomaisesti kuuluisi EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jos tällainen tutkimus suoritetaan markkinoista erillisenä ja jos sen tulokset saadaan laajaan jakeluun ja niitä hyödynnetään ketään syrjimättä sekä markkinoiden edellytyksillä; tuen bruttointensiteetti voi olla enintään 100 prosenttia.

Jotta sitä voitaisiin pitää perustutkimuksena, tutkimus- ja kehitystyö ei saa olla sidoksissa yksittäisen yrityksen teollisiin tai kaupallisiin tavoitteisiin ja tulosten laaja jakelu on taattava.

5.3 Yleisesti teolliselle tutkimushankkeelle myönnettävän tuen bruttointensiteetti ei saa ylittää 50:tä prosenttia hankkeen huomioon otettavista kustannuksista (ks. liite II).

5.4 Jos tuella rahoitetaan teollista tutkimustoimintaa tai kilpailua edeltävää kehittämistoimintaa valmistavia teknisiä kannattavuustutkimuksia, sen sallittu määrä vahvistetaan 75 prosenttiin ja vastaavasti 50 prosenttiin näiden tutkimusten kustannuksista, ottaen huomioon tällaisen tuen pieni vaikutus kilpailun ja kaupan edellytyksiin.

5.5 Kilpailua edeltävä kehittämistoiminta liittyy läheisesti markkinoihin ja on olemassa vaara, että tällaiselle tutkimukselle myönnetty tuki vääristää kilpailua ja yhteisön sisäistä kauppaa.

Komission viime vuosina noudattaman käytännön mukaisesti hyväksyttävä bruttointensiteetti on 25 prosenttia hankkeen huomioon otettavista kustannuksista (ks. liite II).

5.6 Kuten näiden puitteiden 4.3 kohdassa ilmoitetaan, jäsenvaltioilla on oikeus turvautua kaikkiin tukimuotoihin edistääkseen tutkimus- ja kehitystyötä. Jos on kysymys ennakoista, jotka ovat korvauskelpoisia vain jos tutkimustoiminta on tuloksellista, tuen sallittu intensiteetti bruttoavustusekvivalenttina on se, joka vahvistetaan näissä puitteissa eri tutkimusvaiheille. Jos kyseinen tutkimus epäonnistuu, komissio voi päätöskäytäntönsä mukaisesti hyväksyä tuen suuremman intensiteetin ottaen huomioon, että hankkeen epäonnistuminen vähentää kilpailun ja kaupan vääristymisen uhkaa.

Kun jäsenvaltiot ilmoittavat takaisin maksettavasta tuesta, niiden tulee tiedottaa komissiolle korvauksen täsmälliset määrät ja sitä koskevat yksityiskohtaiset menettelysäännöt, ja komissio arvioi määrätyt ehdot tapauskohtaisesti.

5.7 Komissio katsoo, kannustaakseen tutkimustulosten levittämistä, että voimassa olevan yhteisön määritelmän mukaisia PK-yrityksiä hyödyttävät, patenttien myöntämiseen ja voimassapitämiseen myönnettävät tuet voivat olla yhtä suuria kuin kyseiset patentit aikaansaavaan tutkimustoimintaan myönnettävät tuet.

5.8 Jos valtion tukea myönnetään julkisten tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyössä toteuttamalle tutkimus- ja kehittämishankkeelle (ks. 2.4 kohta), suorasta valtion avusta tietylle tutkimushankkeelle, ja jos se katsotaan tueksi, julkisten tutkimuslaitosten samaa hanketta koskevasta rahoitusosuudesta muodostuva tuen yhteismäärä ei saa ylittää edellä mainittuja enimmäismääriä.

5.9 Sellaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta, joka kattaa samanaikaisesti teollisen tutkimuksen ja kilpailua edeltävän toiminnan, hyväksyttävä tuen intensiteetti ei tavanomaisesti ylitä näille tutkimustyypeille sallittujen tuen intensiteettien painotettua keskiarvoa.

5.10 Haittaamatta yksittäistapauksellista tutkimusta, jonka komissio yleensä tekee, kuten 5.1 kohdassa mainitaan, näiden puitteiden 5.3-5.8 kohdassa ilmoitettua tuen intensiteettiä voidaan korottaa seuraavissa tapauksissa:

5.10.1 Kun tuki on suunnattu pienille ja keskisuurille yrityksille (7): 10 prosenttiyksikön korotus.

5.10.2 Kun tutkimushanke toteutetaan 92 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvalla alueella: 10 prosenttiyksikön korotus.

Kun tutkimushanke toteutetaan 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvalla alueella: 5 prosenttiyksikön korotus.

Edellä mainitut alueelliset korotukset voidaan ylittää, ottaen huomioon alueellisiin investointitukiin sovellettavat ylärajat ja tarve rohkaista immateriaalisia investointeja komission politiikan mukaisesti, ylittämättä kuitenkaan 5.10.6 kohdassa ilmoitettuja rajoja.

5.10.3 15 prosenttiyksikön korotusta sovelletaan, kun tutkimushanke kuuluu sovellettavan yhteisön tutkimusta ja kehitystyötä koskevan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tavoitteisiin.

Tämä korotus voi nousta 25 prosenttiyksikköön, kun hankkeessa turvaudutaan rajat ylittävään yhteistoimintaan, joka edellyttää yritysten ja julkisten tutkimusjärjestöjen tai vähintään kahdesta jäsenvaltiosta olevan kahden itsenäisen kumppanin välistä tosiasiallista yhteistyötä, ja jos hankkeeseen liittyy tulosten laaja levittäminen ja julkaiseminen, ottaen huomioon immateriaalioikeudet ja teollisoikeudet.

5.10.4 Kun tutkimushanke ei kuulu sovellettavan, yhteisön tutkimusta ja kehitystyötä koskevan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tavoitteisiin, komissio sallii korotukset 10 prosenttiyksikköön asti, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a) hankkeessa turvaudutaan rajat ylittävään yhteistoimintaan, joka edellyttää vähintään kahdesta jäsenvaltiosta olevan kahden itsenäisen kumppanin välistä tosiasiallista yhteistyötä, erityisesti TTK:n alan kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen yhteydessä,

b) hankkeessa turvaudutaan yritysten ja julkisten tutkimusjärjestöjen väliseen tosiasialliseen yhteistoimintaan, erityisesti TTK:n alan kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen yhteydessä,

c) hankkeeseen liittyy tulosten laaja levittäminen ja julkaiseminen, patenttilisenssien tai muiden vastaavien välineiden myöntäminen samoilla ehdoilla kuin mitä määrätään yhteisön tutkimukseen ja teknologiseen kehitykseen liittyvien tulosten levittämiseksi (EY:n perustamissopimuksen 130 j artikla).

5.10.5 Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle riittävät tiedot, jotta se voi arvioida, onko nämä vaatimukset täytetty.

5.10.6 Edellä 5.10.1-5.10.4 kohdassa ilmoitettujen korotusten ja 5.3-5.8 kohdassa mainittujen prosenttiosuuksien yhteismäärä ei saa teollisen tutkimuksen osalta ylittää 75 prosentin ja kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan osalta 50 prosentin bruttointensiteettiä. Näitä rajoja on noudatettava kaikissa tapauksissa.

5.11 Jos tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävään valtion tukeen voidaan soveltaa EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määrättyä poikkeusta, tuen bruttointensiteetti ei saa ylittää Maailman kauppajärjestön tukisäännöissä sallittuja rajoja (teollisen tutkimuksen osalta 75 prosenttia ja kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan osalta 50 prosenttia).

5.12 Tutkimus- ja kehitystyötä koskevalle tuelle edellä vahvistettuja ylärajoja sovelletaan valtion tukeen.

Tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävää tukea tutkiessaan komission on kuitenkin otettava huomioon valtion tuen ja yhteisön rahoituksen yhteisvaikutus kauppaan ja kilpailuun.

Yhteisön rahoituksen ja valtion tuen yhteisvaikutuksen tapauksessa julkinen kokonaistuki ei saa olla yli 75 prosenttia teollisen tutkimuksen osalta ja 50 prosenttia kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan osalta.

5.13 Teollisen tutkimuksen osalta voidaan sallia 75 prosentin ja kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan osalta 50 prosentin bruttointensiteetti (WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa sallitut enimmäisintensiteetit tuelle, joka ei anna aihetta toimenpiteisiin), jos Euroopan unionin ulkopuolella toimivien kilpailijoiden samanlaiset hankkeet tai ohjelmat ovat (viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana) saaneet tai tulevat saamaan intensiteetiltään vastaavaa tukea samoille tutkimustyypeille.

Kyseisen jäsenvaltion on tehtävä voitavansa kaikkien tarvittavien tietojen toimittamiseksi komissiolle, jotta se voi arvioida tilanteen ja erityisesti tarpeen tasoittaa kilpailuetua, josta kolmannen maan kilpailija hyötyy.

Jos komissio saa todisteen (virallinen julkaisu, Maailman kauppajärjestölle tehty ilmoitus, OECD:n tiedot, talousarviota koskevat asiakirjat jne.) siitä, että kolmannen maan myöntämä tai suunnittelema tuki saavuttaa sellaisen tason, että tarkistus on perusteltu, komissio ottaa kantaa ilmoitukseen, jossa tätä tarkistusta pyydetään, yksittäisen tapauksen osalta kolmenkymmenen työpäivän ja järjestelmän osalta kahden kuukauden kuluessa.

Jos kyseessä on ainoastaan olettamus, komissio kerää kaikki aiheelliset tiedot jäsenvaltioilta ja ilmoittaa sen jälkeen kahden kuukauden kuluessa tehtävän tarkistuksen mahdollisuudesta.

Edellä mainitut määräajat lasketaan siitä alkaen, kun yhden tai useamman jäsenvaltion yksityiskohtainen pyyntö on vastaanotettu.

6. T& K-tuen kannustava vaikutus

6.1 Tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävän valtion tuen tulisi kannustaa yrityksiä harjoittamaan tutkimus- ja kehitystyötä tukevaa toimintaa niiden tavanomaisen jokapäiväisen toiminnan lisäksi. Se voi myös kannustaa niitä yrityksiä, jotka eivät harjoita tutkimus- ja kehitystyötä, ryhtymään tällaiseen toimintaan. Jos tämä kannustusvaikutus ei ole ilmeinen, komissio voi suhtautua näihin tukiin vähemmän suotuisasti kuin tavallisesti.

6.2 Sen tarkistamiseksi, että suunnitellun tuen kannustamana yritykset toteuttavat enemmän tutkimuksia kuin mitä ne olisivat tehneet ilman tukea, komission tulee ottaa erityisesti huomioon määrälliset tekijät (esimerkiksi tutkimukseen ja kehittämistyöhön sidottujen menojen kehitys, tutkimus- ja kehitystyötoiminnassa toimivien henkilöiden määrä ja tutkimuksen ja kehitystyön sekä liikevaihdon välinen suhde), markkinoiden heikkoudet, rajat ylittävään yhteistoimintaan liittyvät lisäkustannukset ja muut ilmoituksen tehneen jäsenvaltion ilmoittamat asiaankuuluvat tekijät. Tukihanke voidaan myös hyväksyä, jos se edistää sellaisen tutkimuksen toteutumista, joka ilman tukea olisi ollut vähemmän kunnianhimoinen tai jota ei olisi voitu toteuttaa samoin määräajoin.

6.3 Komissio siis kehottaa jäsenvaltioita tutkimus- ja kehitystuen ilmoittamisen ja hyväksyttyjen tukisuunnitelmien täytäntöönpanoa koskevien vuosikertomusten toimittamisen yhteydessä esittämään tuen kannustavan vaikutuksen sekä vahvistamaan, että kyse ei missään tapauksessa ole toimintatuesta.

6.4 Komissio voi katsoa, että kannustavan vaikutuksen voidaan katsoa olevan olemassa, kun tuensaaja on PK-yritys voimassa olevan yhteisön määritelmän mukaisesti.

6.5 Komissio kiinnittää erityistä huomiota 6.2 ja 6.3 kohdassa esitettyihin edellytyksiin:

- suurten yritysten yksittäisten, markkinaläheisten tutkimushankkeiden kohdalla,

- kaikissa tapauksissa, joissa huomattava osa tutkimusta ja kehittämistä koskevista kustannuksista on jo suoritettu ennen tuen hakemista.

7. Vuosittaiset kertomukset

Komissio vaatii yleensä jokaisen hyväksymänsä tukijärjestelmän osalta vuosittaisen kertomuksen sen soveltamisesta. Näiden kertomusten perusteella komissio voi valvoa tukien käyttötarkoitusta ja ehdottaa tarvittaessa aiheellisia toimenpiteitä, jos se katsoo, että järjestelmä aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa yhteisen edun vastaisia kilpailun vääristymiä esimerkiksi tukemalla liiallisesti tiettyjä aloja tai yrityksiä.

Näiden kertomusten on oltava komission 22 päivänä helmikuuta 1994 jäsenvaltioille lähettämässä vakioituja tiedonantoja ja kertomuksia koskevassa kirjeessä, sellaisena kuin se on muutettuna 2 päivänä elokuuta 1995, ilmoitettujen vaatimusten mukaisia.

8. Täytäntöönpano

8.1 Näiden puitteiden täytäntöönpanossa noudatetaan muita yhteisön politiikkoja valtion tukien alalla, muiden perustamissopimusten määräyksiä sekä perustamissopimusten soveltamiseksi annettuja säädöksiä. Tämä koskee erityisesti ydinalan valtion tukea, joka kuuluu edelleen EY:n perustamissopimuksen 232 artiklan 2 kohdan määräysten sekä Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan ja puolustuksen osalta EY:n perustamissopimuksen 223 artiklan soveltamisalaan.

8.2 Sen jälkeen kun OECD:n sopimuksen koskien normaalien ja tasavertaisten kilpailuedellytysten noudattamista kaupallisen laivanrakennus- ja korjausteollisuuden alalla, soveltamista koskeva asetus on astunut voimaan, näiden alojen tutkimuksen ja kehittämisen hyväksi myönnetty valtion tuki ei enää kuulu näiden puitteiden soveltamisalaan, vaan sitä arvioidaan kyseisen asetuksen säännösten perusteella.

9. Kesto

Komissio tarkastelee tätä kehystä uudelleen viiden vuoden kuluessa. Se voi lisäksi päättää sen muuttamisesta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa milloin tahansa, jos se osoittautuu tarpeelliseksi kilpailupolitiikkaan liittyvistä syistä tai muun yhteisön politiikan ja kansainvälisten sitoumusten huomioon ottamiseksi.

(1) EYVL N:o L 126, 18.5.1994

(2) Euroopan yhteisöjen tiedote, täydennysosa 6/93

(3) EYVL N:o C 83, 11.4.1986

(4) EYVL N:o L 209, 24.7.1992

(5) EYVL N:o C 213, 19.8.1992, s. 10

(6) Nykyisin voimassa oleva de minimis -sääntö annetaan pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua valtion tukea koskevan yhteisön kehyksen 3.2 kohdassa (EYVL N:o C 213, 19.8.1992, s. 10)

(7) Nykyisin voimassa oleva määritelmä on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua tukea koskevien yhteisön puitteiden määritelmä (EYVL N:o C 213, 19.8.1992)

LIITE I

Tutkimus- ja kehitystyön vaiheiden määritelmä EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan soveltamiseksi

Näiden puitteiden tavoitteena on kattaa uusien tuotteiden myöhempään tuotantoon ja markkinointiin liittyvä tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävä tuki, siltä osin kuin se täyttää EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan edellytykset. Näiden määritelmien tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita ilmoitustensa laatimisessa. Määritelmät ovat suuntaa-antavia, eikä niitä tarvitse noudattaa sellaisenaan.

- Perustutkimuksella komissio tarkoittaa sellaista tieteellisen ja teknisen tietämyksen lisäämiseen pyrkivää toimintaa, jolla ei ole teollisia tai kaupallisia tavoitteita.

- Teollisella tutkimuksella komissio tarkoittaa suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon saamiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, menetelmien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, menetelmät tai palvelut paranevat huomattavasti.

- Kilpailua edeltävällä kehittämistoiminnalla komissio tarkoittaa teollisen tutkimuksen tulosten konkretisointia uusien, muutettujen tai paranneltujen tuotteiden, menetelmien tai palveluiden hankkeissa, luonnoksissa tai piirustuksissa, jos ne on tarkoitettu myytäviksi tai käytettäviksi, mukaan lukien ensimmäisen prototyypin luominen, jota ei voi käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi se voi myös käsittää muiden tuotteiden, menetelmien tai palveluiden käsitteellisen määrittelyn ja piirustukset sekä alustavat esittelyhankkeet ja kokeiluhankkeet, edellyttäen että näitä hankkeita ei voida muuntaa teollisiksi sovellutuksiksi tai kaupalliseen tarkoitukseen tai käyttää teollisina sovellutuksina tai kaupallisessa tarkoituksessa. Niihin eivät kuulu tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, olemassa oleviin palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin tehdyt rutiiniluonteiset muutokset tai tietyn aikavälin kuluessa tehdyt muutokset, vaikka näissä muutoksissa esiintyisi parannuksia.

LIITE II

Tuen intensiteetin laskemisessa huomioon otettavat tutkimus- ja kehitystyön menot

Jäljempänä ilmoitetut kustannukset voidaan ottaa huomioon tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävän tuen intensiteetin laskemisessa. Jos kustannuksia aiheutuu myös muusta toiminnasta, erityisesti muista tutkimus- ja kehitystöistä, ne on jaettava tukea saaneen tutkimus- ja kehitystoiminnan ja muun toiminnan kesken.

- henkilöstömenot (tutkijat, teknikot ja muu yksinomaan tutkimustoimintaa avustava henkilöstö);

- yksinomaan pysyvää (lukuun ottamatta kaupallisista syistä aiheutuneita keskeytyksiä) tutkimustoimintaa varten käytetyistä välineistä, materiaaleista sekä maa-alueista ja tiloista aiheutuneet kustannukset;

- yksinomaan tutkimustoimintaa, mukaan lukien ulkopuolisista lähteistä ostettu tutkimustieto, tekninen tietämys, patentit jne., varten käytetyn konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset;

- tutkimustoiminnasta suoraan aiheutuvat yleiset lisämenot;

- muut käyttökustannukset (esimerkiksi materiaalien, tarvikkeiden ja muiden vastaavien tuotteiden kustannukset), jotka aiheutuvat suoraan tutkimustoiminnasta.

LIITE III

EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa määrätyssä ilmoituksessa yleensä toimitettavat T& K:n hyväksi annettua valtion tukea koskevat lisätiedot (järjestelmät, hyväksytyn järjestelmän mukaisesti annettu tuki ja tilapäisesti annettu tuki)

(Liitettävä komission jäsenvaltioille osoittaman 2 päivänä elokuuta 1995 päivätyn vakioituja ilmoituksia ja vuosikertomuksia koskevan kirjeen A jakson liitteessä I olevan yleisen kyselylomakkeen mukaan)

1. Tavoitteet

Yksityiskohtainen kuvaus edistettävien T& K:n toimenpiteiden ja tyypin/lajin tavoitteista.

2. Tukea saavien T& K:n vaiheiden kuvaus

2.1 Perustutkimus

2.2 Määritelmävaihe tai kannattavuustutkimukset

2.3 Teollinen tutkimus

2.4 Kilpailua edeltävä kehittämistoiminta

2.5 Kokeiluhankkeet tai esittelyhankkeet

3. Tarkka luettelo kustannusosuuksista, jotka voivat saada tukea

3.1 henkilöstömenot (tutkijat, teknikot ja muu yksinomaan tutkimustoimintaa avustava henkilöstö);

3.2 yksinomaan pysyvää (lukuun ottamatta kaupallisista syistä aiheutuneita keskeytyksiä) tutkimustoimintaa varten käytetyistä välineistä, materiaaleista sekä maa-alueista ja tiloista aiheutuneet kustannukset;

3.3 yksinomaan tutkimustoimintaa, mukaan lukien ulkopuolisista lähteistä ostettu tutkimustieto, tekninen tietämys, patentit jne., varten käytetyn konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset;

3.4 tutkimustoiminnasta suoraan aiheutuvat yleiset lisämenot;

3.5 tutkimustoiminnasta suoraan aiheutuvat muut hyödyntämiseen liittyvät menot (esimerkiksi materiaaleista, tavaroista ja niiden kaltaisista tuotteista aiheutuvat kustannukset).

4. Tukimuoto ja tuen intensiteetti

4.1 Jokaisen tukea saavan T& K:n vaiheen tukimuoto ja tuen intensiteetti.

4.2 Mahdollisesti sovellettavien hyvitysten yksityiskohtainen kuvaus ja tuen enimmäisintensiteetti.

4.3 Eriteltävä, jos tukea saava T& K-toiminta on kokonaan tai osittain sijoittunut alueelle, joka saa tukea (92 artiklan 3 kohdan a alakohta tai 92 artiklan 3 kohdan c alakohta).

5. Yhteistyönä tehtävä tutkimus

5.1 Voivatko useiden yritysten kesken yhteistyönä tehdyt hankkeet saada tukea? Onko tuen saamiselle asetettu erityisiä edellytyksiä? Myönteisessä tapauksessa, mitkä ovat erityisiä edellytyksiä?

5.2 Sisältyykö tukihankkeeseen yhteistyötä yritysten ja muiden elinten, kuten tutkimuslaitosten tai yliopistojen kesken? Sisältyykö niihin erityisiä edellytyksiä? Myönteisessä tapauksessa pyydetään täsmentämään millaisia edellytyksiä.

5.3 Jos tutkimuslaitokset saavat tukea erityiseen tutkimushankkeeseen, mikä on tuen määrä ja osuus?

6. Monikansalliset näkökohdat

Onko hankkeessa (kun kyseessä on tilapäinen tuki/järjestelmä/ohjelma) monikansallisia näkökohtia (esimerkiksi ESPRIT- ja Eureka-hankkeet)? Myönteisessä tapauksessa:

6.1 Sisältyykö siihen yhteistyötä muiden maiden osapuolien kanssa? Myönteisessä tapauksessa pyydetään täsmentämään

a) minkä muiden jäsenvaltioiden kanssa

b) minkä muiden kolmansien maiden kanssa

c) minkä muiden maiden yritysten tai tutkimuskeskusten kanssa

6.2 Hankkeen kokonaiskustannukset (kun kyseessä on tilapäinen tuki/järjestelmä/ohjelma)

6.3 Kuinka nämä kustannukset on jaettu eri osapuolten kesken?

7. Tulosten soveltaminen

7.1 Kenelle kyseisen T:n tulokset kuuluvat?

7.2 Onko tuloksia koskevien lisenssien myöntämiselle asetettu joitakin edellytyksiä?

7.3 Sisältyykö T& K:n tulosten yleiseen julkaisemiseen/jakeluun määräyksiä?

7.4 Mitkä ovat tulosten myöhemmän käytön/kehittämisen varmistamiseksi suunnitellut toimenpiteet?

8. T& K-uen kannustava vaikutus

8.1 Mitkä ovat tuen T& K:ta kannustavan vaikutuksen varmistamiseksi suunnitellut toimenpiteet järjestelmissä (katso puitteiden 6 kohta)?

8.2 Mitkä tekijät on otettu huomioon tilapäisten tukien osalta, erityisesti puitteiden 6.5 kohdassa määrättyjen tapausten osalta, sen varmistamiseksi, että tuella on T& K:ta kannustava vaikutus?