32004R0423

Neuvoston asetus (EY) N:o 423/2004,

annettu 26 päivänä helmikuuta 2004,

turskakantojen elvytystoimenpiteistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta (ICES) äskettäin saadun tieteellisen lausunnon mukaan monien yhteisön vesissä elävien turskakantojen korkea kalastuskuolevuus on johtanut siihen, että meressä elävien sukukypsien kalojen määrät ovat vähentyneet tasolle, jolla kannat eivät ehkä pysty täydentymään lisääntymällä, ja kyseiset kannat ovat tästä syystä romahdusvaarassa.

(2) Tällaisia kantoja ovat Kattegatin, Pohjanmeren, johon sisältyvät Skagerrak ja Englannin kanaalin itäosa, Skotlannin länsipuolen ja Irlanninmeren turskakannat.

(3) On toteutettava toimenpiteitä näiden kantojen elvyttämiseen tähtäävien monivuotisten suunnitelmien laatimiseksi.

(4) Tässä asetuksessa säädettävillä edellytyksillä näiden kantojen elpymisen odotetaan kestävän viidestä kymmeneen vuotta.

(5) Tällaisen toimenpidesuunnitelman voidaan katsoa saavuttaneen tavoitteensa, kun sukukypsän turskan määrä on kahtena peräkkäisenä vuonna suurempi kuin se määrä, jonka kalastuksenhoidosta vastuussa olevat ovat päättäneet merkitsevän turvallisten biologisten rajojen sisällä pysymistä.

(6) Tavoitteen saavuttamiseksi kalastuskuolevuutta olisi valvottava siten, että meressä elävien sukukypsien kalojen määrien vuotuinen kasvu on erittäin todennäköistä.

(7) Tällainen kalastuskuolevuuden valvonta voidaan saavuttaa luomalla asianmukainen menettely kyseisten kalakantojen suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) vahvistamiseksi ja ottamalla käyttöön järjestelmä, jossa kyseisiin kalakantoihin kohdistuva pyyntiponnistus rajoitetaan tasoille, joilla TAC:iden ylittyminen on epätodennäköistä.

(8) Kun kannat ovat elpyneet, komission olisi tehtävä ehdotus ja neuvoston päätös jatkotoimenpiteistä 20 päivänä joulukuuta 2002 elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002(2) 6 artiklan mukaisesti.

(9) Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi tarvitaan yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2847/93(3) säädettyjen valvontatoimenpiteiden lisäksi myös muita valvontatoimenpiteitä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU AIHE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Aihe

Tällä asetuksella vahvistetaan elvytyssuunnitelma seuraaville turskakannoille (jäljempänä "uhanalaiset turskakannat"):

a) Kattegatin turska;

b) Pohjanmeren, Skagerrakin ja Englannin kanaalin itäosien turska;

c) Skotlannin länsipuolen turska;

d) Irlanninmeren turska.

2 artikla

Maantieteellisten alueiden määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia maantieteellisten alueiden määritelmiä:

a) "Kattegat" tarkoittaa sitä kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) rajaaman alueen III a osaa, joka rajoittuu pohjoisessa viivaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ja tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla sekä etelässä viivoihin Hasenøresta Gnibens Spidsiin, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin;

b) "Pohjanmeri" tarkoittaa ICES-suuraluetta IV ja sitä ICES-alueen III a osaa, joka ei kuulu Skagerrakiin, sekä sitä ICES-alueen II a osaa, joka sijaitsee jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla;

c) "Skagerrak" tarkoittaa sitä ICES-alueen III a osaa, joka rajoittuu lännessä viivaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan ja etelässä viivaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan sekä tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla;

d) "Englannin kanaalin itäosa" tarkoittaa ICES-aluetta VII d;

e) "Irlanninmeri" tarkoittaa ICES-aluetta VII a;

f) "Skotlannin länsipuoli" tarkoittaa ICES-aluetta VI a ja sitä ICES-alueen V b osaa, joka sijaitsee jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla.

II LUKU TAVOITETASOT

3 artikla

Elvytyssuunnitelman tarkoitus

Edellä 1 artiklassa tarkoitetulla elvytyssuunnitelmalla pyritään lisäämään sukukypsien kalojen määriä yhtä suuriksi tai suuremmiksi kuin seuraavassa taulukossa esitetyt tavoitetasot:

>TAULUKON PAIKKA>

4 artikla

Tavoitetasojen saavuttaminen

Kun komissio toteaa tieteellis-teknis-taloudellisen kalatalouskomitean (STECF) hyväksymän ICES:n lausunnon perusteella, että jonkin kyseessä olevan turskakannan tavoitetaso on saavutettu kahtena peräkkäisenä vuonna, neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta poistaa kyseisen kannan tämän asetuksen soveltamisalasta ja vahvistaa sille hoitosuunnitelman asetuksen (EY) N:o 2371/2002 6 artiklan mukaisesti.

III LUKU SUURIMMAT SALLITUT SAALIIT

5 artikla

Suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) vahvistaminen

TAC vahvistetaan 6 artiklan mukaisesti, jos STECF on ICES:n tuoreimman raportin perusteella arvioinut sukukypsien turskien määrän olevan yhtä suuri tai suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut vähimmäistasot:

>TAULUKON PAIKKA>

6 artikla

TAC:iden vahvistamismenettely

1. Neuvosto päättää vuosittain määräenemmistöllä komission ehdotuksesta kullekin uhanalaiselle turskakannalle seuraavan vuoden TAC:n.

2. TAC:t eivät saa ylittää saalistasoa, jolla ne ICES:n tuoreimpaan raporttiin perustuvan STECF:n tieteellisen arvion mukaan johtavat siihen, että TAC:iden soveltamisvuoden lopussa meressä elävien sukukypsien kalojen määrät ovat lisääntyneet 30 prosenttia verrattuina kyseisen vuoden alussa arvioituihin meressä eläneisiin määriin.

3. Neuvosto ei vahvista TAC:tä, jonka STECF arvioi ICES:n tuoreimman raportin perusteella johtavan soveltamisvuotenaan seuraavia arvoja suurempaan kalastuskuolevuuteen:

>TAULUKON PAIKKA>

4. Jos on odotettavissa, että 2 kohdan soveltaminen johtaa siihen, että sukukypsien kalojen määrä TAC:n soveltamisvuoden lopussa ylittää 3 artiklassa mainitun määrän, komissio tarkistaa elvytyssuunnitelman ja tekee tarvittavat korjausehdotukset viimeisten tieteellisten arvioiden perusteella. Tarkistus on joka tapauksessa tehtävä viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 2007.

5. Tämän artiklan ensimmäistä soveltamisvuotta lukuun ottamatta,

a) jos 2 tai 4 kohdassa säädettyjen sääntöjen soveltaminen johtaisi siihen, että TAC ylittää edeltävän vuoden TAC:n yli 15 prosentilla, neuvosto vahvistaa TAC:n, joka on enintään 15 prosenttia suurempi kuin kyseisen edeltävän vuoden TAC; tai

b) jos 2 tai 4 kohdassa säädettyjen sääntöjen soveltaminen johtaisi siihen, että TAC alittaa edeltävän vuoden TAC:n yli 15 prosentilla, neuvosto vahvistaa TAC:n, joka on enintään 15 prosenttia pienempi kuin kyseisen edeltävän vuoden TAC.

6. Edellä 4 ja 5 kohtaa ei sovelleta, jos soveltaminen johtaisi 3 kohdassa säädettyjen arvojen ylittymiseen.

7 artikla

TAC:iden vahvistaminen poikkeuksellisissa oloissa

Jos STECF on ICES:n tuoreimman raportin perusteella arvioinut jonkin kyseessä olevan turskakannan sukukypsien kalojen määrän olevan 5 artiklassa säädettyjä määriä pienempi, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) sovelletaan 6 artiklaa, jos sen soveltamisen voidaan odottaa lisäävän sukukypsien kalojen määrää TAC:n soveltamisvuoden loppuun mennessä vähintään 5 artiklassa mainittua määrää vastaavalle tasolle;

b) jos 6 artiklan soveltamisen ei voida odottaa lisäävän sukukypsien kalojen määrää TAC:n soveltamisvuoden loppuun mennessä vähintään 5 artiklassa mainittua määrää vastaavalle tasolle, neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta seuraavan vuoden TAC:n, joka on pienempi kuin 6 artiklassa kuvatun menetelmän soveltamisesta johtuva TAC.

IV LUKU PYYNTIPONNISTUKSEN RAJOITTAMINEN

8 artikla

Pyyntiponnistusten rajoitukset ja niihin liittyvät edellytykset

1. Edellä III luvussa tarkoitettuja TAC:itä on täydennettävä pyyntiponnistuksen rajoittamisjärjestelmällä, joka perustuu maantieteellisiin alueisiin ja pyydysten luokitukseen sekä näiden kalastusmahdollisuuksien käyttöön liittyviin edellytyksiin, jotka esitetään yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla pyyntirajoitukset ovat tarpeen, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2004 19 päivänä joulukuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2287/2003(4) liitteessä V.

2. Neuvoston on vuosittain tehtävä määräenemmistöllä päätös komission ehdotuksen perusteella kalastuspäivien lukumäärän mukauttamisesta sellaisten alusten osalta, jotka käyttävät vähintään 100 millimetrin silmäkoon pyydyksiä, suorassa suhteessa kalastuskuolevuuden vuotuisiin mukautuksiin, joiden ICES ja tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea katsovat vastaavan niiden TAC:iden soveltamista, jotka on vahvistettu 6 artiklassa kuvatulla menetelmällä.

3. Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta päättää pyyntiponnistusrajoituksille vaihtoehtoisista järjestelyistä, joita sovelletaan elvytyssuunnitelman puitteissa pyyntiponnistusten hallinnoimiseksi yhdenmukaisesti 6 artiklassa kuvatun menetelmän mukaisesti vahvistettujen TAC:iden kanssa.

4. Mikäli päätöstä ei tehdä 2 ja 3 kohdan mukaisesti, sovelletaan edelleen asetuksen (EY) N:o 2287/2003 liitteen V säännöksiä, kunnes neuvosto tekee päätöksen 4 artiklan mukaisesti.

V LUKU SEURANTA, TARKASTUS JA VALVONTA

9 artikla

Pyyntiponnistusilmoitukset

Sen estämättä, mitä asetuksen (ETY) 2847/93 19 a artiklassa säädetään, kyseisen asetuksen 19 b, 19 c, 19 d ja 19 e sekä 19 k artiklaa sovelletaan aluksiin, jotka toimivat tämän asetuksen 2 artiklassa määritellyillä maantieteellisillä alueilla. Kuitenkin alukset, joilla ei ole lupaa pitää aluksella ja käyttää pyydyksiä tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuihin kantoihin kuuluvien lajien pyytämiseen, vapautetaan tästä vaatimuksesta.

10 artikla

Vaihtoehtoiset valvontatoimenpiteet

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa 9 artiklassa tarkoitettujen raportointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi vaihtoehtoisia valvontatoimenpiteitä, jotka ovat yhtä tehokkaita ja avoimia kuin nämä raportointivelvoitteet. Vaihtoehtoisista valvontatoimenpiteistä on ilmoitettava komissiolle ennen niiden täytäntöönpanoa.

11 artikla

Ennakkoilmoitus

1. Yhteisön kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa, jolla on enemmän kuin yksi tonni turskaa aluksellaan, on ilmoitettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vähintään neljä tuntia ennen jäsenvaltion satamaan tai purkamispaikkaan saapumistaan seuraavat tiedot:

a) purkamissataman tai -paikan nimi;

b) arvioitu saapumisaika kyseiseen satamaan tai kyseiselle purkamispaikalle;

c) määrät kilogrammoina elopainoa niiden lajien osalta, joita pidetään aluksella yli 50 kilogrammaa.

2. Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa aiotaan purkaa enemmän kuin yksi tonni turskaa, voivat vaatia, ettei aluksella pidetyn saaliin purkamista saada aloittaa ennen kuin kyseiset viranomaiset antavat siihen luvan.

3. Yhteisön kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa, joka haluaa jälleenlaivata tai purkaa merellä tai kolmannen maan satamassa tai purkamispaikassa aluksella pidettyä turskaa, on ilmoitettava lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille 1 kohdassa tarkoitetut tiedot vähintään 24 tuntia ennen merellä tapahtuvaa jälleenlaivausta tai purkamista tai kolmannessa maassa tapahtuvaa purkamista.

12 artikla

Nimetyt satamat

1. Jos yhteisön kalastusaluksesta aiotaan purkaa yhteisön alueella yli kaksi tonnia turskaa, aluksen päällikön on varmistettava, että purkaminen tapahtuu ainoastaan nimetyissä satamissa.

2. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä satamat, joissa turskan yli kahden tonnin suuruisten aluksesta purkamisten on tapahduttava.

3. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2004 luettelo nimetyistä satamista ja 30 päivän kuluessa siitä ilmoitus asiaan liittyvistä kyseisiä satamia koskevista tarkastus- ja valvontamenettelyistä sekä ehdoista ja edellytyksistä turskan määrien kirjaamiseksi ja raportoimiseksi kunkin purkamisen yhteydessä.

Komissio välittää nämä tiedot kaikille jäsenvaltioille.

13 artikla

Sallittu poikkeama kalastuspäiväkirjaan merkityissä arvioiduissa määrissä

Poiketen siitä, mitä jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä syyskuuta 1983 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2807/83(5) 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, aluksella pidettyjen määrien arviot kilogrammoina saavat poiketa kahdeksan prosenttia kalastuspäiväkirjaan merkitystä luvusta.

14 artikla

Turskan erillissäilytys

Yhteisön kalastusaluksella on kiellettyä pitää missään säiliössä minkäänlaista määrää turskaa sekaisin muiden mereneliölajien kanssa. Turskaa sisältävät säiliöt on lastattava ruumaan siten, että ne ovat erillään muista säiliöistä.

15 artikla

Turskan kuljetus

1. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia, että kaikki jollakin 2 artiklassa määritellyllä maantieteellisellä alueella pyydetyt turskamäärät, jotka on ensin purettu kyseisessä jäsenvaltiossa, punnitaan tarkastajien läsnä ollessa ennen niiden kuljettamista ensimmäisestä purkamissatamasta muualle. Turskista, jotka on purettu ensin 12 artiklan mukaisesti nimetyssä satamassa, on punnittava jäsenvaltioiden valtuuttamien tarkastajien läsnä ollessa edustavat näytteet, joiden määrä on vähintään 20 prosenttia purkamisten määrästä, ennen kuin ne tarjotaan ensimyyntiin ja myydään. Jäsenvaltioiden on tätä varten toimitettava komissiolle yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta käytettävän näytteenottojärjestelmän yksityiskohdat.

2. Poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 13 artiklassa edellytetään, kaikkien turskan yli 50 kilogramman suuruisten määrien, jotka kuljetetaan johonkin muuhun paikkaan kuin missä ne on ensimmäisen kerran purettu tai mihin ne on tuotu, mukana on oltava jäljennös jostakin kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetystä ilmoituksesta, joka koskee turskan kuljetettuja määriä. Kyseisen asetuksen 13 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä poikkeusta ei sovelleta.

16 artikla

Erityinen seurantaohjelma

Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 34 c artiklan 1 kohdassa säädetään, kyseessä olevien turskakantojen erityiset valvontaohjelmat voivat jatkua kauemmin kuin kahden vuoden ajan niiden voimaantulosta.

VI LUKU Loppusäännökset

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä helmikuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. Dempsey

(1) Lausunto annettu 23. lokakuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(3) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1954/2003 (EUVL L 289, 07.11.2003, s. 1).

(4) EUVL L 344, 31.12.2003, s. 1.

(5) EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1965/2001 (EYVL L 268, 9.10.2001, s. 23).