Asetuksella perustetaan elpymis- ja palautumistukiväline Euroopan unionille (EU) ja vahvistetaan välineen tavoitteet ja kriteerit rahoituksen saamiselle.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen Euroopan komissio julkisti toukokuussa 2022 REPowerEU-suunnitelmansa, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta riippumaton venäläisistä fossiilisista polttoainesta. Muutosasetuksen (EU) 2023/435 nojalla EU:n jäsenvaltiot voivat sisällyttää elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa REPowerEU-aiheisia lukuja EU:n puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttamiseksi.

Toisen muutosasetuksen – asetuksen (EU) 2024/795, jolla perustetaan Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline (STEP-kehitysväline) -aloite – nojalla jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla tuetaan STEP-kehitysvälineen tavoitteita edistäviä investointitoimia niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteena on edistää EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta

parantamalla jäsenvaltioiden palautumiskykyä, kriisivalmiutta, sopeutumiskykyä ja kasvupotentiaalia
lieventämällä erityisesti naisiin kohdistuvia covid-19-kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia
edistämällä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa
tukemalla vihreää siirtymää (ks. tiivistelmä) ja edistämällä EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteiden ja vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista
edistämällä digitaalista siirtymää
lisäämällä EU:n energiajärjestelmän häiriönsietokykyä, turvallisuutta ja kestävyyttä.

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta on saatavilla toimiin, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, eli toimiin, jotka eivät vahingoita ympäristöä eivätkä aiheuta toistuvia menoja, seuraavilla kuudella politiikan alalla:

vihreä siirtymä
digitaalinen muutos
älykäs, kestävä ja osallistava kasvu
sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus
terveys ja taloudellinen, sosiaalinen ja institutionaalinen palautumiskyky
seuraavalle sukupolvelle suunnatut toimintapolitiikat, kuten koulutus ja osaaminen.

Joidenkin REPowerEU-aiheisten lukujen osalta voidaan myöntää väliaikaisia poikkeuksia toimenpiteille, joilla puututaan EU:n välittömiin energiaturvallisuuteen liittyviin huolenaiheisiin, minimoidaan mahdolliset ympäristövahingot ja joilla ei vaaranneta EU:n ilmastotavoitteita.

Elpymis- ja palautumistukivälineen 648 miljardin euron (vuoden 2022 hintoina) talousarvio

käsittää 357 miljardin euron osuuden avustuksina
käsittää 291 miljardin euron osuuden lainoina
ei korvaa toistuvia kansallisia talousarviomenoja, paitsi perustelluissa tapauksissa
täydentää muista EU:n ohjelmista myönnettävää rahoitustukea
noudattaa EU:n rahoituksen täydentävyyden periaatetta*.

Sen myötä, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaa asetusta muutettiin REPowerEU-välineen sisällyttämiseksi asetuksen soveltamisalaan, jäsenvaltioiden saataville on asetettu päästökauppajärjestelmän ja brexit-mukautusvarauksen mukaisia lisäavustuksia. Näin ollen 357 miljardin euron avustukset jaetaan nyt 338 miljardin euron alkuperäisiin elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksiin, 17,3 miljardin euron päästökauppajärjestelmän mukaisiin avustuksiin ja 1,6 miljardin euron brexit-mukautusvarauksen mukaisiin avustuksiin. Lisäksi jäsenvaltioilla oli mahdollista hakea lainatukea elokuuhun 2023 asti. Käytettävissä olevista 385 miljardin euron kokonaismäärärahoista lähes 291 miljardia euroa oli sidottu vuoden 2023 loppuun mennessä. Näiden kahden muutoksen (enemmän saatavilla olevia avustuksia päästökauppajärjestelmän ja brexit-mukautusvarauksen kautta ja vähemmän haettuja lainoja kuin käytettävissä olevat kokonaismäärärahat) tuloksena elpymis- ja palautumistukivälineen kokonaismäärärahat olivat 648 miljardia euroa vuoden 2023 loppuun mennessä. Edellä mainittu 723 miljardin euron summa edusti elpymis- ja palautumistukivälineen avustusten (338 miljardia euroa) ja elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen (385 miljardia euroa) enimmäismäärää elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti.

Muutosasetuksella (EU) 2024/795 perustetaan STEP-aloite, jolla pyritään vahvistamaan EU:n suvereniteettia ja turvallisuutta, nopeuttamaan sen vihreää ja digitaalista siirtymää, parantamaan sen kilpailukykyä ja vähentämään sen strategisia riippuvuuksia kolmella strategisella teollisuudenalalla: digitaaliteknologiat ja syväteknologiset innovaatiot, puhtaat ja resurssitehokkaat teknologiat sekä bioteknologia. Muutosasetus mahdollistaa nykyisten EU:n ohjelmien, kuten elpymis- ja palautumistukivälineen, varojen vipuvaikutuksen ilman tarvetta luoda uusia varoja. Uusien sääntöjen mukaan jäsenvaltiot voivat sisällyttää elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa arvioituina kustannuksina käteismaksun määrän jäsenvaltio-osiota varten. Tämä koskee yksinomaan toimenpiteitä, joilla tuetaan STEP-kehitysvälineen tavoitteiden saavuttamista edistäviä investointitoimia. Jäsenvaltiot voivat päättää kohdentaa jopa 10 prosenttia kansallisista määrärahoistaan InvestEU-ohjelman STEP-kehitysvälineeseen liittyviin välineisiin (ks. tiivistelmä).

Saadakseen välineestä tukea jäsenvaltiot ovat laatineet ja toimittaneet kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joissa esitetään uudistukset ja investoinnit, jotka ne toteuttaisivat pandemian alun (helmikuu 2020) ja 31. joulukuuta 2026 välisenä aikana, sekä selkeät välitavoitteet ja tavoitteet. Jäsenvaltiot voivat saada rahoitusta aiemmin sovittuun enimmäissummaan asti. Suunnitelmissa oli osoitettava vähintään 37 prosenttia määrärahoista ympäristötoimiin ja 20 prosenttia digitaalisiin toimenpiteisiin. Suunnitelmien oli myös oltava yhdenmukaisia seuraavien kanssa:

Lisäksi jäsenvaltiot voivat tarkistaa suunnitelmiaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa esitettyjen käytettävissä olevien oikeudellisten perusteiden perusteella, mukaan lukien mahdollisuus osoittaa, että objektiiviset olosuhteet tekevät tiettyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden täytäntöönpanosta mahdotonta.

Elpymis- ja palautumistukiväline perustuu tuloksellisuuteen. Tämä tarkoittaa, että komissio maksaa määrät kullekin jäsenvaltiolle vasta, kun ne ovat saavuttaneet sovitut välitavoitteet ja tavoitteet suunnitelmiinsa sisältyvien uudistusten ja investointien loppuun saattamiseksi. Kun jäsenvaltiot ovat saavuttaneet sovitut välitavoitteet ja tavoitteet, hallitukset pyytävät maksua tältä pohjalta (enintään kaksi kertaa vuodessa).

Komissio

arvioi suunnitelmat niiden merkityksellisyyden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden perusteella
asettaa välitavoitteet ja tavoitteet, jotka jäsenvaltion on saavutettava uudistuksissaan ja investointihankkeissaan, sekä elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusosuuden, jos se ehdottaa, että neuvosto hyväksyisi kansallisen suunnitelman
voi hylätä tai hyväksyä suunnitelmiin tehdyt muutokset
toimittaa kansalliset suunnitelmat viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle
seuraa tukivälineen täytäntöönpanoa ja mittaa saavutettuja tuloksia
arvioi jäsenvaltioiden maksupyynnöt tarkistaakseen, että välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, ja jos näin on, se maksaa vastaavat varat jäsenvaltioille tai voi muussa tapauksessa päättää keskeyttää maksun (osittain), kunnes jäsenvaltio on saavuttanut asiaankuuluvan välitavoitteen tai tavoitteen asianmukaisesti
laatii elpymisen ja palautumisen tulostaulun
toimittaa vuosikertomukset parlamentille ja neuvostolle.

Jäsenvaltioiden

on ehkäistävä, havaittava ja korjattava petoksia, lahjontaa tai eturistiriitoja EU:n varojen käytössä
on raportoitava suunnitelmansa täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä kahdesti vuodessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

Parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kutsua komission keskustelemaan kahden kuukauden välein tukivälineen täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä.

Komissio on esitellyt seuraavat kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

tarkastelukertomus 31. heinäkuuta 2022 mennessä
kertomus elpymis- ja palautumistukivälineen yleisestä täytäntöönpanosta 20. helmikuuta 2024 mennessä (meni myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Euroopan alueiden komitealle).

Elpymisen ja palautumisen tulostaulu

Komissio käynnisti joulukuussa 2021 elpymisen ja palautumisen tulostaulun eli julkisen verkkoportaalin, josta on tarkoitus käydä ilmi, miten koko elpymis- ja palautumistukivälineen sekä yksittäisten kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa on edistytty.

Delegoidut säädökset

Delegoidulla asetuksella (EU) 2021/2105 täydennetään asetusta (EU) 2021/241 määrittelemällä menetelmä sosiaalimenojen raportointia varten. Tämä menetelmä, joka koskee lapsiin ja nuoriin sekä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä sosiaalimenoja, perustuu hyväksytyissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyihin arvioituihin menoihin.

Delegoidulla asetuksella (EU) 2021/2106 täydennetään asetusta (EU) 2021/241 vahvistamalla yhteiset indikaattorit sekä elpymisen ja palautumisen tulostaulun yksityiskohtaiset osat.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta (EU) 2021/241 on sovellettu 19. helmikuuta 2021 alkaen.
Muutosasetusta (EU) 2023/435 on sovellettu 1. maaliskuuta 2023 alkaen.
Muutosasetusta (EU) 2024/795 on sovellettu 1. maaliskuuta 2024 alkaen.

TAUSTAA

Elpymis- ja palautumistukiväline on EU:n NextGenerationEU-elvytyspaketin keskeinen osa. Sen avulla komissio voi kerätä varoja covid-19-pandemian aiheuttamien välittömien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamiseksi.
Se sovitetaan tiiviisti komission painopisteisiin, jotta varmistetaan kestävä ja osallistava elpyminen, joka edistää vihreää ja digitaalista siirtymää.

Ks. lisätietoja:

Elpymis- ja palautumistukiväline (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

Täydentävyyden periaate. Yksi EU:n rakenne- ja investointirahastojen perusperiaatteista. Tämän periaatteen mukaan EU:n rakenne- ja investointirahastojen rahoitusosuudet eivät saa korvata jäsenvaltion julkisia tai vastaavia rakenteellisia menoja periaatteen piirissä olevilla alueilla.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021 elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17–75).

Asetukseen (EU) 2021/241 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30–89).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2105, annettu 28 päivänä syyskuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 täydentämisestä määrittelemällä menetelmä sosiaalimenojen raportointia varten (EUVL L 429, 1.12.2021, s. 79–82).

Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23–27).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 1–10).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final, 11.12.2019).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1–222).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1–77).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32–46).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 30.04.2024

Top