Avoimet ja ennakoitavat työehdot EU:ssa

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi (EU) 2019/1152 avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Direktiivin tarkoituksena on parantaa työehtoja edistämällä avoimempaa ja ennakoitavampaa työllisyyttä samalla kun varmistetaan työmarkkinoiden mukautuvuus. Siinä säädetään vähimmäisoikeuksista ja päivitetään säännöt, jotka koskevat työntekijöille annettavia tietoja työehdoista.

Direktiivillä vahvistetaan Euroopan sosiaalista ulottuvuutta osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamista.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivi perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklaan, jossa määrätään, että jokaisella työntekijällä on oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin ja oikeus enimmäistyöajan rajoitukseen sekä päivittäisiin ja viikoittaisiin lepojaksoihin ja palkalliseen vuosilomaan. Se on myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden 5 ja 7 konkreettinen jatkotoimi.

Ketkä kuuluvat direktiivin soveltamisalaan?

Direktiiviä sovelletaan työntekijöihin, jotka työskentelevät yli kolme tuntia viikossa neljän viikon aikana (eli yli 12 tuntia kuukaudessa) ja joita sitoo kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevissa laeissa, työehtosopimuksissa tai käytännöissä määritelty työsopimus tai työsuhde, EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen. Direktiivin soveltamisalaan voivat kuulua nollatuntisopimuksella työskentelevät työntekijät, kuten pikaruokaketjutyöntekijät, logistiikkakeskuksissa työskentelevät työntekijät, supermarketeissa toimivat hyllyjen täyttäjät, kotitaloustyöntekijät tai maksusitoumuksen perusteella työskentelevät työntekijät* ja alustatalouden työntekijät, kuten tilauksesta toimivat kuljettajat tai kuriirit, edellyttäen, että heidän työsuhteensa täyttää edellä mainitut kriteerit.

Virkasuhteessa olevat, asevoimat tai hätä- ja lainvalvontaviranomaiset voidaan jättää direktiivin III luvun ulkopuolelle (Työehtoihin liittyvät vähimmäisvaatimukset), jos siihen on objektiiviset perusteet.

Työsuhde

Työnantajien on annettava työntekijälle työsuhdetta koskevat perustiedot kirjallisesti ja viimeistään viikon kuluessa ensimmäisestä työpäivästä. Näihin tietoihin kuuluvat muun muassa

• työsuhteen osapuolten henkilöllisyys, työpaikka ja työn luonne;
• alkamispäivä ja määräaikaisessa työsuhteessa työsuhteen päättymispäivä sekä mahdollisen koeajan kesto ja ehdot;
• peruspalkka, muut palkan osat, ylityökorvaukset mukaan lukien, sekä maksutiheys ja -tapa;
• tavanomaisen työpäivän tai -viikon kesto, kun työrytmi on ennakoitavissa;
• jos työn teettämismalli on kokonaan tai enimmäkseen ennakoimaton, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle viitetunnit ja -päivät, joina työntekijää voidaan vaatia tekemään työtä, vähimmäisvaroitusaika ennen työn alkamista ja taattujen palkallisten työtuntien määrä.

Seuraavat lisätiedot on annettava työntekijälle kuukauden kuluessa ensimmäisestä työpäivästä:

• palkallisen vapaan kesto;
• oikeus koulutukseen;
• mahdolliset työehtosopimukset, joilla säännellään työntekijän työehtoja;
• sosiaalivakuutusmaksuja saavan sosiaaliturvalaitoksen tiedot, silloin kun asia on työnantajan vastuulla;
• irtisanomisaikojen pituus työsuhteen päättyessä tai tiedot irtisanomisaikojen määräytymisestä;
• vuokratyöntekijöiden tapauksessa käyttäjäyritysten (eli vuokratyöntekijöiden palveluja käyttävien yritysten) tiedot, kun ja heti kun se on tiedossa.

Komennukselle toiseen EU-maahan tai EU:n ulkopuoliseen maahan siirretyt (”lähetetyt”) työntekijät

Työnantajan on annettava tarvittavat asiakirjat ennen lähtöä, ja asiakirjoissa on oltava ainakin seuraavat lisätiedot:

• maat, joissa työ tehdään, ja työn ennakoitu kesto;
• palkanmaksuvaluutta;
• tarvittaessa työtehtävästä saatavat rahalliset edut tai luontaisedut;
• tieto siitä, tarjotaanko mahdollisuus kotiuttamiseen, ja, jos tarjotaan, sitä säätelevät ehdot.

Direktiivin 96/71/EY (ks. tiivistelmä) mukaiselle lähetetylle työntekijälle on lisäksi ilmoitettava muun muassa

• palkka, johon työntekijällä on oikeus vastaanottavassa EU-maassa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;
• tarvittaessa tiedot lähetettynä olemisesta maksettavista lisistä sekä matka- ja majoituskustannusten korvaamista koskevista järjestelyistä.

Työehtoja koskevat vähimmäisvaatimukset

Direktiivissä asetetaan työntekijöille useita vähimmäisoikeuksia, muun muassa

• oikeus siihen, ettei koeaika kestä yli kuutta kuukautta, paitsi jos pidempi koeaika on työntekijän edun mukainen tai perusteltua työn luonteen vuoksi;
• oikeus ottaa vastaan työtä muilta työnantajilta ilman epäsuotuisaa kohtelua, paitsi jos yhteensopimattomuutta koskevat rajoitukset voidaan perustella objektiivisilla syillä;
• työsuhteissa, joissa työn teettämismallit ovat työnantajan päätettävissä ja kokonaan tai enimmäkseen ennakoimattomia, oikeus kieltäytyä ilman haitallisia seurauksia työtehtävästä, joka ajoittuu aiemmin määriteltyjen viitetuntien ja -päivien ulkopuolelle;
• silloin kun työ on tehty saman työnantajan palveluksessa, oikeus pyytää kuuden kuukauden palveluksen jälkeen työtä, jonka ehdot ovat ennakoitavampia ja turvallisempia;
• oikeus saada maksutonta koulutusta, silloin kun työnantajan on EU:n tai kansallisen lainsäädännön taikka työehtosopimusten nojalla annettava koulutusta.

EU-maat voivat sallia työmarkkinaosapuolten tekemät työehtosopimukset, joissa vahvistetaan työolot, jotka poikkeavat edellä mainituista, edellyttäen, että työntekijöiden suojelun yleistä tasoa pidetään yllä.

Työsopimukset, joiden mukaan työhön kutsutaan tarvittaessa*

EU-maiden, jotka sallivat sopimukset, joiden mukaan työhön kutsutaan tarvittaessa, tai samankaltaiset työsopimukset, on pyrittävä estämään väärinkäytökset, esimerkiksi

• rajoittamalla tällaisten työsopimusten käyttöä ja kestoa;
• ottamalla käyttöön kumottavissa olevan olettaman* työsuhteesta, jossa on aiemman viiteajanjakson aikana tehtyjen työtuntien määrään perustuva taattu määrä palkallisia työtunteja.

Valitukset, oikeussuojakeinot, suojatoimet ja irtisanomiset

EU-maiden on

• varmistettava, että työntekijöillä, jotka eivät ole saaneet asiaankuuluvia tietoja ajoissa, on käytettävissään vähintään yksi seuraavista kahdesta toimenpiteestä:
  • mahdollisuus jättää kantelu toimivaltaiselle viranomaiselle ja saada oikaisu tehokkaasti ja kohtuullisessa ajassa; tai
  • mahdollisuus hyötyä suotuisista oikeudellisista olettamista
• varmistettava, että työntekijöillä, myös niillä, joiden työsuhde on päättynyt, on oikeus tehokkaaseen ja puolueettomaan riitojenratkaisuun ja oikeus muutoksenhakuun*;
• otettava käyttöön toimenpiteitä työntekijöiden suojelemiseksi työnantajan harjoittamalta epäsuotuisalta kohtelulta tai epäsuotuisilta seurauksilta, jotka johtuvat työnantajaa koskevasta kantelusta;
• toteutettava toimenpiteitä, joilla kielletään työntekijöiden irtisanominen sillä perusteella, että he ovat käyttäneet tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia.

Tämä direktiivi ei ole peruste heikentää EU:ssa työskentelevien työntekijöiden nauttiman suojan yleistä tasoa eikä estä EU-maita antamasta lakeja, jotka ovat työntekijöille suotuisampia.

Kumoaminen

Direktiivillä kumotaan neuvoston direktiivi 91/533/ETY työehdoista ilmoittamisesta työntekijöille 1. elokuuta 2022 alkaen.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 31. heinäkuuta 2019 alkaen, ja se on saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 1. elokuuta 2022 mennessä.

TAUSTAA

Ks. myös:

• Avoimet ja ennakoitavat työehdot (Euroopan komissio)
• Tietosivu: Towards transparent and predictable working conditions (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1152, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 105–121)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston direktiivi (EU) 2017/159, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta (EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12–35)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta (COM(2017) 250 final, 26.4.2017)

Euroopan unionin perusoikeuskirja – IV osasto – Yhteisvastuu – 31 artikla – Oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot (EUVL C 202 7.6.2016, s. 399)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/50/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden liikkuvuuden edistämistä lisäeläkeoikeuksien hankkimista ja säilyttämistä parantamalla koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 128, 30.4.2014, s. 1–7)

Neuvoston direktiivi 2009/13/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 2009, Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta, 2006, tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 1999/63/EY muuttamisesta (EUVL L 124, 20.5.2009, s. 30–50)

Direktiiviin 2009/13/EY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista (EUVL L 299, 18.11.2003, s. 9–19)

Neuvoston direktiivi 98/49/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1998, yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta (EUVL L 209, 25.7.1998, s. 46–49)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EUVL L 18, 21.1.1997, s. 1–6)

Neuvoston direktiivi 91/533/ETY, annettu 14 päivänä lokakuuta 1991, työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista (EYVL L 288, 18.10.1991, s. 32–35)

Viimeisin päivitys: 25.10.2019