Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52014DC0297

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:n kannalta kriittisiä raaka-aineita koskevan luettelon tarkistamisesta ja raaka-aineita koskevan aloitteen täytäntöönpanosta

/* COM/2014/0297 final */

52014DC0297

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:n kannalta kriittisiä raaka-aineita koskevan luettelon tarkistamisesta ja raaka-aineita koskevan aloitteen täytäntöönpanosta /* COM/2014/0297 final */


1. JOHDANTO

Tämä tiedonanto on jatkoa 24. kesäkuuta 2013 annetulle tiedonannolle[1] raaka-aineita koskevan aloitteen täytäntöönpanosta. Siinä esitetään uusi kriittisten raaka-aineiden luettelo sekä yhteenveto tulevista toimista, jotka liittyvät raaka-aineita koskevaan aloitteeseen, raaka-aineita koskevaan eurooppalaiseen innovaatiokumppanuuteen sekä Horisontti 2020 –ohjelman raaka-aineita koskevaan osaan.

Asiaan liittyvässä valmisteluasiakirjassa kuvaillaan viimeksi kuluneen vuoden aikana tehtyä työtä, joka liittyy raaka-ainealoitteen kolmeen periaatteeseen[2]  sekä monialaisiin toimiin.

Vuonna 2011 antamassaan raaka-aineita koskevassa tiedonannossa[3] komissio hyväksyi virallisesti 14 ”kriittisen” raaka-aineen (eli raaka-aineiden, joihin liittyy suuri hankintariski ja suuri taloudellinen merkitys) luettelon ja totesi jatkavansa tilanteen seuraamista ensisijaisten toimien yksilöimiseksi. Se aikoi myös tarkastella ja päivittää luetteloa vähintään kolmen vuoden välein, ja tähän tiedonantoon sisältyy nyt tarkistettu luettelo Euroopan unionin kannalta kriittisistä raaka-aineista (ks. liite 1).

Luettelon tarkoitus on edistää EU:n teollisuuspolitiikan täytäntöönpanoa ja varmistaa, että Euroopan teollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan muiden politiikan alojen toimilla. Tavoitteena on parantaa EU:n talouden kokonaiskilpailukykyä ja siten tukea komission pyrkimystä nostaa teollisuuden osuus BKT:stä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksena on myös kannustaa eurooppalaista kriittisten raaka-aineiden tuotantoa ja helpottaa uuden kaivostoiminnan käynnistämistä. Luetteloa käytetään myös apuna asetettaessa tarpeita ja toimia tärkeysjärjestykseen. Se toimii esimerkiksi tukena neuvoteltaessa kauppasopimuksia, torjuttaessa kauppaa vääristävien toimenpiteiden vaikutuksia tai edistettäessä tutkimusta ja innovointia. Käytettävissä on kuitenkin erittäin vähän tietoa siitä, miten jäsenvaltiot ja teollisuus käyttävät luetteloa. Lisäksi on syytä mainita, että kaikki raaka-aineet, nekin, joita ei ole luokiteltu kriittisiksi, ovat tärkeitä Euroopan talouden kannalta ja ettei tiettyä raaka-ainetta ja sen saatavuutta Euroopan taloudessa pidä aliarvioida vain siksi, ettei sitä ole luokiteltu kriittiseksi.

2. EU:N KANNALTA KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN LUETTELON TARKISTAMINEN

Luetteloa tarkistettiin nyt ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun luettelo hyväksyttiin vuonna 2011, ja työlle asetettiin kolme päätavoitetta:

a) Analysoitavien raaka-aineiden määrän lisääminen

Vuoden 2013 tutkimuksessa analysoitiin 54 muuhun kuin energian- ja elintarviketuotantoon käytettävää raaka-ainetta (vuonna 2010 analysoituja aineita oli 41) käyttäen samaa menetelmää kuin edellisessä tutkimuksessa. Tähän laajennettuun soveltamisalaan kuuluu seitsemän uutta abioottista materiaalia ja kolme bioottista materiaalia (kumi, kuitupuu ja sahattu havupuu). Vuoden 2014 kriittisten raaka-aineiden luettelo sisältää 13 14:stä edellisessä tutkimuksessa yksilöidystä materiaalista. Ainoastaan tantaali on poistettu luettelosta hankintariskin pienenemisen takia. Luettelossa on kuusi uutta materiaalia: boraatit, kromi, koksihiili, magnesiitti, raakafosfaatti ja piimetalli.

b) Analyysin hienosäätö ja lisätietojen käyttäminen

Vuoden 2010 tutkimukseen verrattuna harvinaisista maametalleista annetaan tarkempia yksityiskohtia jakamalla ne ”raskaisiin” ja ”keveisiin” ja mainitsemalla nämä luokat erikseen uudessa luettelossa. Tutkimukseen on yhdistetty uutta eurooppalaista tietoa, ja kaikkien kriittisten raaka-aineiden osalta mukaan on otettu ”arvoketjuarvio”.

c) Verrattavuuden säilyttäminen suhteessa vuoden 2010 tutkimukseen

Jotta raporttia voidaan verrata vuoden 2010 raporttiin, menetelmään ei tehty perustavanlaatuisia muutoksia. Uusia tietoja ja näkemyksiä esimerkiksi toimitusketjun loppupään toimijoista on näin ollen käytetty kvalitatiivisen analyysin parantamiseen, ei kvantitatiivisen menetelmän kohdalla. Uusi kertomus sisältää suosituksia menetelmän muuttamisesta seuraavaa, vuonna 2016 laadittavaa kertomusta varten.

Uusi luettelo esitellään liitteessä 1. Siinä on 20 kriittistä raaka-ainetta, joista esitetään keskeiset tiedot.

3. PÄÄTELMÄT

Raaka-aineita koskeva aloite on keskipitkän ja pitkän aikavälin hanke. Kaiken kaikkiaan aloitteen täytäntöönpanossa on edistytty huomattavasti, erityisesti ensimmäisen ja kolmannen periaatteen osalta. Useimmat kahdessa tiedonannossa suunnitelluista toimista on toteutettu, vaikka käytössä ei vieläkään ole indikaattoreita, joiden avulla tuloksia voitaisiin seurata. Tulevina vuosina nyt vakiintuneen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden ja Horisontti 2020 ‑ohjelman odotetaan vauhdittavan edistystä useilla aloilla.

Toisen periaatteen kehittäminen edelleen, etenkin kaivostoiminnan toimintaedellytysten ja raaka-aineiden tietämyskannan parantamisen osalta, pitäisi nyt ottaa keskeiseksi tavoitteeksi. Tässä tarkoituksessa voitaisiin esimerkiksi luoda vuoteen 2020 mennessä muiden kuin energia- ja maatalousraaka-aineiden Euroopan laajuinen tietämyskanta ja määrittää asianmukaisia indikaattoreita edistyksen mittaamiseksi.

Komissio aikoo laatia vuoden 2015 alkuun mennessä keskusteluasiakirjan kaivostoiminnasta merenpohjassa.

Komissio aikoo laatia tiedonannon eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta selittääkseen, miten komissio itse, jäsenvaltiot, teollisuus, tiedeyhteisö ja kansalaisjärjestöt aikovat työskennellä yhdessä pannakseen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden strategisen toteuttamissuunnitelman täytäntöön.

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden käynnistämisestä lähtien sen jäsenet ovat pitäneet vuosittain korkean tason konferenssin. Vuoden 2014 konferenssi järjestetään syksyllä Italiassa. Siellä esitellään joukko keskeisiä ”raaka-aineita koskevia sitoumuksia”.

Tutkimuksen seuraavaa strategista ohjelmakautta 2016–2018 koskeva prosessi alkaa vuonna 2014. Painopiste raaka-aineiden osalta on teollisuuden demonstrointi- ja pilottitoimissa.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti julkaisemalla 14. helmikuuta 2014 ehdotuspyynnön, jolla käynnistettiin raaka-aineita koskevan osaamis- ja innovaatioyhteisön valintaprosessi. Vastaamisen määräaika päättyy 10. syyskuuta 2014. Tämä osaamis- ja innovaatioyhteisö tuo yhteen korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja liikemaailman organisaatiot EU:n innovaatiovalmiuksien parantamiseksi raaka-aineiden alalla.

Eurooppalaista harvinaisten maametallien asiantuntemusverkostoa (ERECON) koskevan hankkeen lopputapaaminen järjestetään vuoden 2014 lopulla. Siellä laaditaan alakohtaisia asiakirjoja ja poliittisia suosituksia.

Loppuvuodeksi 2014 on suunnitteilla raaka-aineita koskevia diplomaattisia tapaamisia Grönlannin, Afrikan unionin ja useiden teknologisesti edistyneiden maiden, kuten Yhdysvaltojen ja Kanadan, kanssa. Vuodesta 2015 alkaen EU:n ulkopuolisten kumppanien kanssa voitaisiin järjestää raaka-aineita koskevia erilaisia diplomaattisia ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä toimia uutta kumppanuusvälinettä käyttäen.

Euroopan neuvoston maaliskuussa 2014 antamissa päätelmissä todetaan seuraavaa: ”Maailmanmarkkinoille pääsyä olisi edelleen pyrittävä parantamaan helpottamalla eurooppalaisten yritysten integroitumista globaaleihin arvoketjuihin ja edistämällä vapaata, oikeudenmukaista ja avointa kauppaa valvoen samaan aikaan Euroopan etuja vastavuoroisuuden ja yhteisen edun hengessä. [...] Lisäksi on jatkettava toimia, joilla varmistetaan keskeisten raaka-aineiden saanti.” Päätelmien mukaisesti neuvottelut ja kauppasääntöjen noudattamisen valvominen ovat edelleen keskeisellä sijalla. Erityisesti painotetaan transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevia neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa.

Kolmannen periaatteen osalta ensisijainen kysymys vuonna 2014 on jätepolitiikan uudelleentarkastelu, tavoitteiden tarkistaminen mukaan lukien.

Liite 1

Kriittisten raaka-aineiden luettelo

Jäljempänä luetellut 20 raaka-ainetta ovat kriittisiä, koska niillä on suurempi toimituskatkosten riski ja vaikutukset talouteen ongelmatilanteissa ovat suuremmat kuin useimmilla muilla raaka-aineilla. Taulukko osoittaa selkeästi, että Kiina on vaikutusvaltaisin maa 20 kriittisen raaka-aineen maailmanlaajuisen tarjonnan osalta. Useilla muilla mailla on hallitseva asema tiettyjen raaka-aineiden tarjonnassa, kuten Brasilialla niobiumin kohdalla. Muiden materiaalien, kuten platinaryhmän metallien ja boraattien, tarjonta on laajempaa mutta silti keskittynyttä. Tähän tuotannon keskittymiseen liittyvää riskiä kasvattavat monissa tapauksissa heikko korvattavuus ja alhainen kierrätysaste.

Raaka-aineet || Tärkeimmät tuottajat (2010, 2011, 2012) || EU:hun suuntautuvan tuonnin tärkeimmät lähteet (lähinnä 2012) || Korvattavuus­indeksi* || Käytöstä poiston yhteydessä tapahtuvan kierrätyk­sen osuus**

Antimoni (stibium) || Kiina 86 % || Kiina 92 % (takomaton ja jauhettu) || 0,62 || 11 %

Bolivia 3 % || Vietnam (takomaton ja jauhettu) 3 %

Tadžikistan 3 % || Kirgisia 2 % (takomaton ja jauhettu); Venäjä 2 % (takomaton ja jauhettu)

Beryllium || USA 90 % || USA, Kiina ja Mosambik[4] || 0,85 || 19 %

Kiina 9 %

Mosambik 1 %

Boraatit || Turkki 41 % || Turkki 98 % (luonnonboraatit) ja 86 % (jalostetut boraatit) || 0,88 || 0 %

USA 33 % || USA 6 %, Peru 2 % (jalostetut boraatit); Argentiina 2 % (luonnonboraatit)

Fluorisälpä (fluoriitti) || Kiina 56 % || Meksiko 48 % ↑ || 0,80 || 0 %

Meksiko 18 % || Kiina 13 % ↓

Mongolia 7 % || Etelä-Afrikka 12 % ↓

Gallium[5] || Kiina 69 % (jalostettu) || USA 49 % || 0,60 || 0 %

Saksa 10 % (jalostettu) || Kiina 39 %

Kazakstan 6 % (jalostettu) || Hong Kong 8 %

Germanium || Kiina 59 % ↓ || Kiina 47 % ↓ || 0,86 || 0 %

Kanada 17 % || USA 35 %

USA 15 % || Venäjä 14 %

Indium || Kiina 58 % || Kiina 24 % ↓ || 0,82 || 0 %

Japani 10 % || Hong Kong 19 % ↑

Korea 10 % || Kanada 13 %

Kanada 10 % || Japani 11 %

Koboltti (cobaltum) || Kongo 56 % ↑ || Venäjä 96 % (kobolttimalmit ja rikasteet) || 0,71 || 16 %

Kiina 6 %; Venäjä 6 %; Sambia 6 % || USA 3 % (kobolttimalmit ja rikasteet)

Koksihiili || Kiina 53 % || USA 41 % || 0,68 || 0 %

Australia 18 % || Australia 37 %

Venäjä 8 %; USA 8 % || Venäjä 9 %

Kromi || Etelä-Afrikka 43 % || Etelä-Afrikka 80 % || 0,96 || 13 %

Kazakstan 20 % || Turkki 16 %

Intia 13 % || Muut 4 %

Luonnongrafiitti || Kiina 68 % || Kiina 57 % ↓ || 0,72 || 0 %

Intia 14 % || Brasilia 15 %

Brasilia 7 % || Norja 9 %

Magnesiitti || Kiina 69 % || Turkki 91 % || 0,72 || 0 %

Venäjä 6 %; Slovakia 6 % || Kiina 8 %

Magnesium || Kiina 86 % ↑ || Kiina 91 % ↓ || 0,64 || 14 %

Venäjä 5 % || Israel 5 %

Israel 4 % || Venäjä 2 %

Niobium || Brasilia 92 % || Brasilia 86 % (ferroniobium) || 0,69 || 11 %

Kanada 7 % || Kanada 14 % (ferroniobium)

Piimetalli (silika) || Kiina 56 % || Norja 38 % || 0,81 || 0 %

Brasilia 11 % || Brasilia 24 %

USA 8 %; Norja 8 % || Kiina 8 %

Ranska 6 % || Venäjä 7 %

Platinaryhmän metallit || Etelä-Afrikka 61 % ↓ || Etelä-Afrikka 32 % ↓ || 0,83 || 35 %

Venäjä 27 % ↑ || USA 22 % ↑

Zimbabwe 5 % || Venäjä 19 % ↓

Raakafosfaatti || Kiina 38 % || Marokko 33 % || 0,98 || 0 %

USA 17 % || Algeria 13 %

Marokko 15 % || Venäjä 11 %

Raskaat harvinaiset maametallit || Kiina 99 % || Kiina 41 % (kaikki harvinaiset maametallit) Venäjä 35 % (kaikki harvinaiset maametallit) USA 17 % (kaikki harvinaiset maametallit) || 0,77 || 0 %

Australia 1 %

Kevyet harvinaiset maametallit || Kiina 87 % || 0,67 || 0 %

USA 7 %

Australia 3 %

Volframi || Kiina 85 % || Venäjä 98 % ↑ || 0,70 || 37 %

Venäjä 4 % || Bolivia 2 %

Bolivia 2 %

Kuusi uutta raaka-ainetta on merkitty edeltävässä taulukossa tummanharmaalla. Toisin kuin vuoden 2010 kertomuksessa raskaat harvinaiset maametallit, kevyet harvinaiset maametallit ja piimetalli arvioitiin erikseen eikä yhtenä ”harvinaisten maametallien” ryhmänä. Raskaat ja kevyet harvinaiset maametallit on merkitty vaaleanharmaalla.

Tärkeimpien tuottajien ja EU:hun suuntautuvan tuonnin tärkeimpien lähteiden osalta nuolet kertovat noin 10 prosentin noususta tai laskusta kriittisiä raaka-aineita koskevan vuoden 2010 kertomuksen jälkeen.

Huom.

(*) ’Korvattavuusindeksillä’ mitataan materiaalin korvaamisen vaikeutta. Se on pisteytetty ja painotettu kaikki sovellukset huomioon ottaen. Arvot esitetään 0:n ja 1:n välillä, ja 1 tarkoittaa heikoiten korvattavaa.

(**) ’Käytöstä poiston yhteydessä tapahtuvan kierrätyksen osuus’ mittaa niiden metallien ja metallituotteiden osuutta, jotka on tuotettu käytöstä poistettujen tuotteiden romusta ja muista pieniä metallipitoisuuksia sisältävistä jäännöksistä käytöstä poistettujen tuotteiden romussa maailmanlaajuisesti.

Lähde: tiedot on kerätty raaka-aineiden saatavuutta käsittelevän ryhmän kriittisiä raaka-aineita määritelleen ad hoc-työryhmän vuonna 2014 laatiman raportin ”Critical raw materials for the EU” pohjalta.

[1]               COM(2013) 442, 24.6.2013.

[2]               Kolme periaatetta ovat seuraavat: 1. Kestävällä pohjalla oleva raaka-aineiden saanti maailmanmarkkinoilta tasapuolisin ehdoin; 2. Eurooppalaisista lähteistä saatavien raaka-aineiden kestävän tarjonnan varmistaminen; 3. Luonnonvarojen käytön ja kierrätyksen tehostaminen. Komissio raportoi raaka-ainealoitteen täytäntöönpanosta jatkossa valmisteluasiakirjojen muodossa.

[3]               KOM(2011) 25 lopullinen, "Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle; Perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen".

[4]               Vaihtelee suuresti.

[5]               Gallium on sivutuote; parhaat käytettävissä olevat tiedot viittaavat tuotantokapasiteettiin, eivät itse tuotantoon.

Top