52001PC0336

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Galileo-satelliittinavigointiohjelma

Satelliittinavigointi on tekniikka, jossa maapallon kiertoradalta lähetetään erittäin tarkan kellonajan ilmaisevia signaaleja. Nämä useiden satelliittien lähettämät signaalit vastaanottava laite voi määrittää erittäin tarkasti paikkansa pituus- ja leveysasteilla sekä korkeutensa joka hetki ja erittäin tarkkaan määriteltynä ajankohtana.

Tämän teknologian suosio kasvaa nopeasti, ja sitä hyödyntäviä uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Näitä sovelluksia käytetään ja niillä on markkinoita varsin monissa julkisissa ja yksityisissä toiminnoissa, esimerkiksi liikenteessä (paikantaminen, nopeusmittaus, vakuutukset jne.), televiestinnässä (verkkojen yhdistämissignaalit, pankkien väliset yhteydet, sähköverkkojen yhdistäminen), tulliviranomaisten toiminnoissa (kenttätarkastukset, jne.) ja maataloudessa (maantieteelliset tietojärjestelmät).

Tämä tekniikka on luonteeltaan selvästi strateginen, ja se tuottaa todennäköisesti huomattavia taloudellisia etuja.

Toistaiseksi tekniikan hallitsevat kuitenkin vain Yhdysvallat GPS-järjestelmällään ja Venäjä GLONASS-järjestelmällään. Molempia järjestelmiä rahoittavat ja valvovat sotilasvoimat, mikä tarkoittaa sitä, että signaalien lähettäminen voidaan katkaista tai niitä voidaan heikentää näiden maiden intressien suojelemiseksi minä hetkenä hyvänsä.

Euroopan unioni ei voi olla näin strategisella alalla kokonaan EU:n ulkopuolisista maista riippuvainen.

Näin ollen komissio esitti (neuvoston maaliskuussa 1998 esittämän toimeksiannon johdosta) 10. helmikuuta 1999 antamassaan tiedonannossa [1] riippumattoman Galileo-satelliittinavigointiohjelman perustamista. Ohjelmaa ehdotettiin kehitettävän neljässä vaiheessa: määrittelyvaihe vuonna 2000, kehitysvaihe vuoteen 2005 saakka, rakennus- ja käyttöönottovaihe vuoteen 2007 saakka ja käyttövaihe tämän jälkeen.

[1] KOM(1999) 54 lopullinen, 10.2.1999.

Vuonna 1999 Kölnissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto sekä Feirassa ja Nizzassa vuonna 2000 kokoontuneet Eurooppa-neuvostot ovat korostaneet Galileon tärkeää strategista asemaa.

Painottaen sekä tarvetta antaa teollisuudelle ja palvelualalle myönteinen impulssi että tarvetta varmistaa Euroopan riippumattomuus näin olennaisen teknologian alalla neuvosto pyysi 19. heinäkuuta 1999 antamassaan päätöslauselmassa [2] komissiota kehittämään siviilikäyttöön maailmanlaajuisen järjestelmän, jota siviiliviranomaiset johtavat ja joka tuo merkittävää lisäarvoa nykyisiin järjestelmiin ja on niiden kanssa kuitenkin yhteensopiva.

[2] EYVL C 221, 3.8.1999, s. 1.

Satelliittinavigointijärjestelmän kehittäminen on ollut osa sekä neljättä että viidettä tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaa: ensimmäiset tutkimussopimukset ja toteutettavuustutkimukset on rahoitettu näistä ohjelmista.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat 23. heinäkuuta 1996 tekemällään päätöksellä suuntaviivoista Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämiseksi [3] lisäksi sisällyttäneet navigointi- ja paikannusjärjestelmät olennaisiksi osiksi verkkoja ja niihin liittyvät hankkeet yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi.

[3] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, EYVL L 228, 9.9.1996.

Euroopan laajuisten liikenneverkkojen budjetista myönnettävät määrärahat ovat erityisesti perustuneet mainitun 23. heinäkuuta 1996 tehdyn päätöksen 4 artiklan g kohtaan, jossa säädetään nimenomaisesti mahdollisuudesta rahoittaa tutkimus- ja kehittämistoimia.

Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoituksesta 19. heinäkuuta 1999 annetussa asetuksessa [4] Euroopan parlamentti ja neuvosto nostivat myös yhteisön rahoitustuen osuutta navigointi- ja paikannusjärjestelmähankkeissa 20 prosenttiin asettaen ne selkeästi etusijalle.

[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1655/99, jolla muutetaan asetusta (EY) N:o 2236/95, EYVL L 197, 29.7.1999, s. 1.

Suuri osa kaikkien maanosien maista on tukenut Galileon kehittämistä eurooppalaiseksi, nykyisten järjestelmien kanssa yhteensopivaksi järjestelmäksi. Näiden maiden tuella Euroopan yhteisö onnistui maailman radiohallintojen konferenssissa Istanbulissa toukokuussa 2000 varaamaan tarvittavat taajuudet.

Vuoden 2000 lopussa päättyneen määrittelyvaiheen aikana komissio ja Euroopan avaruusjärjestö saivat suuren osan Euroopan avaruusteollisuudesta ja mahdollisista palvelujen toimittajista mukaan hankkeen olennaisten osien määrittelyyn.

Kehitysvaiheen (2001-2005) 1,1 miljardiin euroon nousevan budjetin rahoitus saataneen yhtäläisesti Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön jo hankkeelle varaamista julkisista määrärahoista. Jotta tämä vaihe voitaisiin toteuttaa menestyksekkäästi on syytä luoda hallintorakenne, joka varmistaa ohjelman yhtenäisen hallinnon.

Yhteisyrityksen olisi sekä huolehdittava ohjelman kehittämisestä ja tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen toimista että yhdistettävä tarvittava julkinen ja yksityinen rahoitus ja valmisteltava ohjelman hallinto rakennus- ja käyttöönottovaiheen aikana, mukaan luettuna esimerkiksi juridisen rakenteen muuttaminen eurooppayhtiöksi. Euroopan avaruusjärjestö osallistuu navigointia koskevan vaihtoehtoisen ohjelmansa kautta tähän kehitysvaiheeseen, ja sillä on erityinen toteutusvastuu järjestelmän avaruudessa toteutettavia osia ja niihin liittyviä maassa toteutettavia osia koskevista tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen toimista.

Tukholman Eurooppa-neuvosto (23. ja 24. maaliskuuta 2001) vahvisti tämän kaikkein selvimmin pyytämällä "neuvostoa määrittelemään hankkeen seuraavan vaiheen käynnistämisen edellyttämät järjestelyt, joihin kuuluu tehokkaan ja yhtenäisen hallintorakenteen perustaminen vuoden 2001 loppuun mennessä, olipa kyseessä perustamissopimuksen 171 artiklan mukainen yhteisyritys, virasto tai muu sopiva elin". Myös liikenneneuvosto vahvisti asian 5. huhtikuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa.

Tukholman Eurooppa-neuvosto totesi myös, että "yksityinen sektori on valmis täydentämään julkisen sektorin rahoitusta hankkeen kehittelyvaiheessa". Alaan liittyvien tärkeimpien teollisuusalojen edustajat ovatkin allekirjoittaneet maaliskuussa 2001 aiesopimuksen, jossa ne sitoutuvat ilmoittamaan, kuinka suuri on niiden osuus Galileo-hankkeen kehitysvaiheen rahoituksesta. Teollisuus voi osallistua rahoitukseen joko sijoittamalla yhteisyritykseen pääomaa tai millä tahansa muulla tavalla, esimerkiksi sopimusteitse. Teollisuuden osuus on yhteensä 200 miljoonaa euroa.

Edellä esitetyn vuoksi komissio ehdottaa yhteisyrityksen perustamista Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artiklan perusteella.

2. Miksi yhteisyritys -

Tarkoituksena on varmistaa Galileo-ohjelman yhtenäinen hallinto ohjaamalla kaikki sille myönnetyt varat samaan oikeudelliseen kokonaisuuteen. Tällä hetkellä varoja myöntävät lähinnä Euroopan yhteisö ja Euroopan avaruusjärjestö. Tätä tarkoitusta varten on syytä laatia joustava rakenne, oikeushenkilö, joka voi tehdä eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän perustamisessa tarvittavat sopimukset ja joka kykenee suoriutumaan vaadittavista tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alan toiminnoista.

Mainitulla rakenteella ei tule kuitenkaan olla satelliittinavigoinnin alalla sääntelyvaltaa. Tällaista valtaa käyttävät komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti jokainen oman toimivaltansa mukaisesti.

Koska Galileo-ohjelmasta merkittävä osa on tutkimusta ja kehittämistä, jota rahoitetaan sekä neljännestä ja viidennestä tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen budjetista, ja koska ohjelman avulla saavutetaan merkittäviä edistysaskeleita satelliittinavigoinnin teknologioissa, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artiklaan nojautuminen vaikuttaa ilmeiseltä vaihtoehdolta. Mainitun artiklan nojalla voidaan perustaa yhteisyritys ohjelman kehitysvaiheen ajaksi eli vuoden 2005 loppuun saakka.

On tarkasteltu useita vaihtoehtoja, muun muassa yhteisön viraston perustamista, mutta sitä ei voitu valita seuraavista syistä:

- Yksityinen sektori ei olisi voinut osallistua viraston toimintaan, koska virastolla ei ole sellaista pääomaa, johon yksityinen sektori voisi sijoittaa. Sen sijaan olisi täytynyt luoda viraston yhteyteen rahasto, johon Galileo-ohjelmalle myönnetyt julkiset ja yksityiset varat olisi koottu.

- Tiettyjen juridisten esteiden vuoksi olisi ollut varsin vaikeaa (ja siis erittäin hidasta) varmistaa Euroopan avaruusjärjestön osallistuminen yhteisön viraston toimintaan.

3. Komission ehdotuksen sisältö

Komission ehdotus koostuu ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisyrityksen perustamisesta ja sen yhtiöjärjestyksen vahvistamisesta. Yhteisyrityksen yhtiöjärjestys on asetuksen liitteenä.

Neuvoston asetuksen 1 artiklassa vahvistetaan yhteisyrityksen päätoimipaikaksi Bryssel.

Neuvoston asetuksen 2 artiklassa vahvistetaan, että yhteisyritys on oikeushenkilö, jotta se voi tehdä sopimuksia ja toteuttaa kaikki tavoitteensa saavuttamiseksi tarvittavat oikeudelliset toimet. Oikeusvarmuuden vuoksi tämä säännös esitetään myös yhtiöjärjestyksen 5 artiklassa.

Yhtiöjärjestyksen 1 artiklassa vahvistetaan, että yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat Euroopan yhteisö Euroopan komission edustamana [5] ja Euroopan avaruusjärjestö. Osakkaiksi voivat tulla myös Euroopan investointipankki ja yksityiset yritykset, jotka sijoittavat yhteisyrityksen pääomaan vähintään 20 miljoonaa euroa. Tällä vähimmäismäärällä pyritään varmistamaan, että yksityinen sektori osallistuu kehitysvaiheeseen tuntuvasti eikä vain vertauskuvallisesti. Vähimmäismäärää on komission 3. huhtikuuta 1996 antamassa pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevassa suosituksessa tarkoitettujen pienten ja keskisuurten yritysten osalta supistettu 1 miljoonaan euroon. Tällaiset pienet ja keskisuuret yritykset voivat sijoittaa yhteisyritykseen pääomaa joko yksittäin tai yhteenliittyminä.

[5] Euroopan yhteisö ja Euroopan avaruusjärjestö sijoittavat kumpikin aluksi 50 miljoonaa euroa.

Perustajaosakkaat sijoittavat yhteisyritykseen pääomaa sen perustamishetkellä ja uudet osakkaat tullessaan mukaan. Yksityisille yrityksille myönnetään seuraava etu, mikäli ne vastaavat perustajaosakkaiden heti yhteisyrityksen perustamisen jälkeen tekemään tarjoukseen 30 päivän kuluessa: niiden on sijoitettava vain neljännes 1 artiklan 3 kohdan 4 luetelmakohdassa vahvistetusta vähimmäismäärästä eli viisi miljoonaa euroa (pienet ja keskisuuret yritykset: 250 000 euroa) edellyttäen, että maksu suoritetaan ennen 31. joulukuuta 2002. Tätä poikkeusetua ei sovelleta yrityksiin, jotka tulevat yhteisyrityksen osakkaiksi sen perustamisen jälkeen.

Hallintoneuvosto päättää vuotuisista määristä, jotka jokaisen osakkaan on maksettava suhteessa sijoittamiensa varojen osuuteen koko pääomasta. Sijoitetut varat voivat olla myös muuta omaisuudetta kuin rahaa (ns. apporttiomaisuus). Tällaisen omaisuuden arvo ja sen tarjoama hyöty yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan riippumattomalla arvioinnilla. Yhteisyrityksen osakas, joka ei maksa pääomasuoritustaan annetussa määräajassa tai joka ei noudata sille apporttiomaisuuden osalta asetettuja velvoitteita, menettää äänioikeutensa hallintoneuvostossa, kunnes velvoite on suoritettu.

Yhtiöjärjestyksen 2 artiklassa, joka koskee yhteisyrityksen tarkoitusta, muistutetaan, että yhteisyritys perustetaan satelliittinavigointijärjestelmän teknologiseen kehittämiseen liittyvää vaihetta varten.

Yhtiöjärjestyksen 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan yhteisyrityksen kaksi päätehtävää, jotka ovat seuraavat:

- kehitysvaiheen toteutuksen johtaminen,

- ohjelman seuraavien vaiheiden valmistelu.

Yhtiöjärjestyksen 2 artiklan 2 kohta koskee kehitysvaiheen toteuttamista, joka annetaan järjestelmän avaruudessa toteutettavien osien ja niihin liittyvien maassa toteutettavien osien osalta sopimusteitse Euroopan avaruusjärjestön tehtäväksi. On huomattava, että tässä sopimuksessa vahvistetaan myös Euroopan avaruusjärjestölle annettujen tehtävien tarkastamis- ja valvontatavat sekä tavat, joilla koordinoidaan toimia, joita Euroopan avaruusjärjestö toteuttaa suoraan omilla varoillaan ja joita ei suoraan liitetä kehitysvaiheeseen.

Sopimuksessa vahvistetaan myös, millä tavalla Euroopan avaruusjärjestön vaihtoehtoinen navigointijärjestelmä toteutetaan.

Yhteisyritys vastaa kuitenkin tietyistä toiminnoista, kuten standardointi- ja sertifiointimenettelyille annettavasta teknisestä tuesta ja tuesta Euroopan yhteisön käymille kansainvälisille neuvotteluille.

Yhteisyrityksen 2 artiklan 3 kohdassa kuvataan neuvoston 4. huhtikuuta 2001 antamassa päätöslauselmassa esitettyjä vaiheita, joilla varmistetaan yksityisen sektorin ratkaiseva rahoitusosuus ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheessa. Yhteisyritys on määrä lakkauttaa yhtiöjärjestyksen 20 artiklan mukaisesti kehitysvaiheen päättyessä, mutta ennen sitä sen tulee valmistella rakenteet, joilla hallinnoidaan ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihetta ja käyttövaihetta. Sen tulee muun muassa varmistaa, että yhteisyrityksen osakkaina olevilla yksityisillä yrityksillä on suosituimmuusasema hankittaessa osakkaita järjestelmän rakennus- ja käyttöönottovaiheesta ja käytöstä vastaavaan yritykseen. Tällä pyritään kannustamaan niiden tuloa yhteisyrityksen osakkaiksi.

Yhtiöjärjestyksen 3 artiklassa täsmennetään, että yhteisyritys antaa kehitysvaiheen aikana tarvittavien, järjestelmän avaruudessa toteutettavia osia ja niihin liittyviä maassa toteutettavia osia koskevat toimet sopimusteitse Euroopan avaruusjärjestön tehtäväksi. Yhteisyritys antaa Euroopan avaruusjärjestön käyttöön näiden toimien toteuttamiseksi tarvittavat varat, joita avaruusjärjestö hallinnoi sopimuksessa määriteltävällä tavalla. Yhteisyritys varaa oikeuden muuttaa sopimusta kehitysvaiheen aikana saavutetun edistyksen mukaisesti. Sopimus kattaa myös Euroopan avaruusjärjestön toteuttamat toimet, jotka rahoitetaan muista kuin yhteisyrityksen varoista.

Yhtiöjärjestyksen 4 artiklassa tarkennetaan, että 2 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tehtävien toteuttamiseksi yhteisyritys voi tarjouspyyntömenettelyn kautta tehdä palvelusopimuksen yksityisen yrityksen tai yksityisten yritysten muodostaman konsortion kanssa.

Yhtiöjärjestyksen 6 artiklan nojalla yhteisyritys omistaa kaikki aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka sille on luovutettu kehitysvaiheen toteuttamista varten. Näihin kuuluvat ohjelman määrittelyvaiheen aikana saavutetut tulokset.

Yhtiöjärjestyksen 7-10 artikloissa kuvataan yhteisyrityksen hallintoelimet: hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja.

Hallintoneuvosto koostuu yhteisyrityksen osakkaista (7 artikla) eli perustamishetkellä perustajaosakkaista. Komissiolla ja Euroopan avaruusjärjestöllä on kullakin 30 ääntä, ja yhteisyrityksen muilla osakkailla on äänimäärä, joka on suhteutettu niiden sijoittamaan pääomaan.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, paitsi seuraavissa tapauksissa, joissa vaaditaan 75 prosentin ääntenenemmistö: yhtiöjärjestyksen 8 artikla (ohjelman toteuttamisessa tehtävät olennaiset muutokset), 13 artikla (budjetin hyväksyminen), 14 artikla (taloushallintoa koskevien sääntöjen hyväksyminen), 15 (vuositaseen ja tilinpäätöksen hyväksyminen), 18 artikla (uusien osakkaiden liittyminen), 20 artikla (yhteisyrityksen lakkauttaminen) ja 22 artikla (yhtiöjärjestyksen muuttaminen).

Hallintoneuvoston puheenjohtaja valitaan sen jäsenten keskuudesta.

Toimitusjohtaja ja hallituksen edustaja - joka ei välttämättä ole hallintoneuvoston jäsen - osallistuvat hallintoneuvoston kokouksiin.

Yhtiöjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdassa kuvataan hallintoneuvoston tehtävät. Hallintoneuvosto on elin, joka tekee ohjelman suunnittelua, rahoitusta ja budjettia koskevat strategiset päätökset. Komissio valvoo soveltaen erityisesti 2 kohdan b alakohdan kahdeksatta luetelmakohtaa, että Galileota todennäköisesti käyttävien sovellusten ala on merkittävällä tavalla edustettuna. Lisäksi hallintoneuvosto nimeää komission ehdotuksesta yhteisyrityksen toimitusjohtajan ja hyväksyy sen organisaation.

Hallitus (9 artikla) koostuu kolmesta henkilöstä: yhdestä Euroopan komission edustajasta, yhdestä Euroopan avaruusjärjestön edustajasta ja yhdestä hallintoneuvoston nimeämästä edustajasta, joka edustaa yksityistä sektoria. Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin.

Yhtiöjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdassa kuvataan hallituksen tehtävät. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle toimeksi tai delegoida sille mitä tahansa hyödylliseksi katsomiaan tehtäviä yhteisyrityksen joustavan johtamisen varmistamiseksi. On selvää, että hallitus työskentelee läheisessä yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa. Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin, joita pidetään vähintään kahdesti kuukaudessa.

Toimitusjohtaja (10 artikla), jonka hallintoneuvosto nimeää komission esityksestä, on yhteisyrityksen laillinen edustaja ja huolehtii hallituksen suoran valvonnan alaisena yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta. Hän johtaa henkilöstöä hallintoneuvoston määrittelemien suuntaviivojen mukaisesti ja laatii hallintoneuvostolle yhtiöjärjestyksessä vahvistetut asiakirjat ja kertomukset (organisaatio, kehityssuunnitelma, budjetti, tilinpäätös ja tase, vuosikertomus sekä muut tarpeelliseksi katsotut asiakirjat).

Yhtiöjärjestyksen 11 artikla koskee yhteisyrityksen henkilöstöä. Toimitusjohtajan nimeää hallintoneuvosto, ja muut nimetään hallintoneuvoston antamien menettelyohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja valitsee yhteisyrityksen palvelukseen otettavat henkilöt, joiden kanssa tehdään määräaikaiset työsopimukset, joissa sovelletaan Euroopan yhteisön muihin toimihenkilöihin sovellettavia työsopimuksia.

Yhtiöjärjestyksen 12 artiklassa säädetään, että yhteisyritys ei lakkauttamistilannetta lukuun ottamatta jaa tuottojen ylijäämiä osakkailleen, vaan ne siirretään automaattisesti takaisin yrityksen budjettiin.

Yhtiöjärjestyksen 13-15 artikloissa, jotka koskevat yhteisyrityksen taloushallintoa, säädetään menettelystä, jonka mukaan laaditaan yhteisyrityksen budjetti ja tilinpäätös. Vastaavasti 16 artiklassa vahvistetaan vuotuisen kehityssuunnitelman ja vuosikertomuksen laatiminen, jotta yhteisyrityksen osakkaat saisivat mainittujen neljän asiakirjan avulla täydellisen kuvan yhteisyrityksen tilasta.

Yhtiöjärjestyksen 17 artiklassa säädetään yhteisyrityksen sopimusperusteisista ja sopimussuhteen ulkopuolisista korvausvastuista. On huomattava, että yhteisyritys, joka on oikeushenkilö, on vastuussa toimistaan, eikä sen osakkaille luoda niiden suhteen erityisvastuita.

Yhtiöjärjestyksen 18 artiklassa säädetään uusien osakkaiden liittymisestä, josta päättää hallintoneuvosto 75 prosentin ääntenenemmistöllä.

Yhtiöjärjestyksen 19 artiklassa vahvistetaan, että yhteisyritys perustetaan neljäksi vuodeksi, mikä tarkoittaa sen toiminnan päättymistä vuoden 2005 lopussa eli rakennus- ja käyttöönottovaiheen alussa: tähän ajankohtaan päättyvät julkisten määrärahojen hallitseva asema ja kehitysvaihe, millä voidaan perustella perustamissopimuksen 171 artiklan käyttö. Määräaikaa voidaan yhtiöjärjestyksen 22 artiklan mukaisesti kuitenkin jatkaa muuttamalla yhtiöjärjestystä. Yhteisyritystä ei voi missään tapauksessa lakkauttaa ennen kuin yhtiöjärjestyksen 3 artiklan nojalla Euroopan avaruusjärjestön kanssa tehdyssä sopimuksessa määrätyt velvoitteet on suoritettu.

Yhtiöjärjestyksen 20 artiklassa vahvistetaan, että yhteisyritystä lakkautettaessa hallintoneuvosto nimittää yhden tai useampia selvittäjiä, joiden on toimittava sen ohjeiden mukaan. Tässä yhteydessä on myös päätettävä, mitä tehdään yhteisyrityksen omistamalle aineelliselle ja aineettomalle omaisuudelle, erityisesti teollisoikeuksille. Ne olisi periaatteessa luovutettava rakenteelle, joka olisi täytynyt perustaa toteuttamaan rakennus- ja käyttöönottovaihe.

Yhtiöjärjestyksen 21 artiklan mukaan kaikki kysymykset, joista ei säädetä yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksessä, ratkaistaan sen maan lainsäädännön mukaan, jossa yhteisyrityksen päätoimipaikka sijaitsee.

Yhteisyrityksen yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa sen 22 artiklassa säädetyn menettelyn mukaan.

2001/0136 (CNS)

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 171 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [6],

[6] EYVL C , , s. .

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [7],

[7] EYVL C , , s. .

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [8],

[8] EYVL C , , s. .

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13 päivänä tammikuuta 1999, komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Kohti Euroopan laajuista paikantamis- ja navigointiverkkoa: maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskeva eurooppalainen strategia" (KOM(1998) 29 lopullinen, 21.1.1998).

(2) Komission tiedonanto, annettu 10 päivänä helmikuuta 1999, "Galileo - Euroopan osallistuminen satelliittinavigointipalvelujen uuteen sukupolveen" (KOM(1999) 54 lopullinen, 10.2.1999).

(3) Kölnissä (3-4 päivänä kesäkuuta 1999), Feirassa (19-20 päivänä kesäkuuta 2000), Nizzassa (7-11 päivänä joulukuuta 2000) ja Tukholmassa (23-24 päivänä maaliskuuta 2001) kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät.

(4) Neuvoston päätöslauselma, annettu 19 päivänä heinäkuuta 1999, "Euroopan osallistumisesta satelliittinavigointipalvelujen uuteen sukupolveen - GALILEO - Määritysvaihe" (EYVL C 221, 3.8.1999, s. 1).

(5) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Galileo-hankkeesta (KOM(2000) 750 lopullinen, 22.11.2000).

(6) Neuvoston päätöslauselma, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2001.

(7) Tutkimuksen ja kehittämisen neljännestä ja viidennestä puiteohjelmasta rahoitetut ensimmäiset tutkimussopimukset ja toteutettavuustutkimukset.

(8) Teknologisen kehittämisen vaiheen rahoittaminen Euroopan laajuisille liikenneverkoille varatuista määrärahoista neuvoston ja Euroopan parlamentin 23. heinäkuuta 1996 tekemän päätöksen [9] 4 artiklan g kohdan (mainitussa kohdassa säädetään erityisesti mahdollisuudesta rahoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa) sekä Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä 18. syyskuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2236/95 [10] 17 artiklan nojalla.

[9] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 1996, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, EYVL L 228, 9.9.1996.

[10] EYVL L 228, 23.9.1995, s. 1.

(9) Galileo-satelliittinavigointiohjelman hallinto on edennyt vuoden 2001 alussa kehitysvaiheeseen, jossa on tarkoitus todentaa ja testata määrittelyvaiheessa laaditut, erityisesti järjestelmäarkkitehtuurin eri osatekijöitä koskevat hypoteesit [11].

[11] Määrittelyvaiheen tulokset on esitetty komission tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle Galileo-hankkeesta (KOM(2000) 750 lopullinen, 22.11.2000).

(10) Tätä kehitysvaihetta seuraa rakennus- ja käyttöönottovaihe, joka koostuu satelliittien ja maassa olevien osatekijöiden valmistamisesta, satelliittien lähettämisestä kiertoradalle ja asemien ja maassa olevien laitteiden asentamisesta siten, että järjestelmä on toimintavalmis vuonna 2008.

(11) Prosessiin osallistuvien toimijoiden suuren määrän sekä tarvittavien rahoitusvarojen ja teknisen asiantuntemuksen vuoksi on välttämätöntä perustaa oikeushenkilö, joka kykenee varmistamaan, että Galileo-ohjelman kehitysvaiheeseen myönnettyjä varoja hallinnoidaan yhtenäisesti.

(12) Tukholman Eurooppa-neuvosto totesi, että "yksityinen sektori on valmis täydentämään julkisen sektorin rahoitusta hankkeen kehittelyvaiheessa". Alaan liittyvien tärkeimpien teollisuusalojen edustajat ovatkin allekirjoittaneet maaliskuussa 2001 aiesopimuksen, jossa ne sitoutuvat ilmoittamaan, kuinka suuri on niiden osuus Galileo-hankkeen kehitysvaiheen rahoituksesta. Teollisuus voi osallistua joko sijoittamalla pääomaa yhteisyritykseen tai millä tahansa muulla tavalla. Sen osuus on yhteensä 200 miljoonaa euroa.

(13) Edellä esitetyistä syistä on tarpeen perustaa yhteisyritys Euroopan unionin perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla. Galileo-ohjelmaan kuuluu olennaisena osana tutkimus ja kehittäminen, minkä vuoksi sen rahoittaminen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmista on perusteltavissa nyt ja tulevaisuudessa. Ohjelma myös edistää huomattavasti satelliittinavigointiin liittyvän teknologian kehittämistä.

(14) Yhteisyrityksen pääasiallisena tehtävänä on toteuttaa Galileo-ohjelman kehitysvaihe menestyksekkäästi ohjelmalle myönnettyjen julkisten ja yksityisten varojen avulla. Lisäksi yhteisyritys hallinnoi tärkeitä demonstraatiohankkeita.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perustetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys neljäksi vuodeksi toteuttamaan Galileo-satelliittinavigointiohjelma.

Yhteisyrityksen tehtävänä on huolehtia Galileo-ohjelman tutkimus-, kehittämis- ja demonstrointivaiheen yhtenäisestä hallinnoinnista ja käyttää tätä tarkoitusta varten ohjelmalle myönnettyjä varoja.

Yrityksen päätoimipaikka on Bryssel.

2 artikla

Yhteisyritys on oikeushenkilö. Yhteisyrityksellä on kaikissa Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa laajin kyseisten valtioiden kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi myös hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3 artikla

Hyväksytään Yhteisyritys Galileon yhtiöjärjestys, joka on tämän päätöksen liitteenä.

4 artikla

Yhteisyritykseen sovelletaan erioikeuksia ja vapautuksia koskevaa pöytäkirjaa.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan ... päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä ...

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Yhteisyritys Galileon yhtiöjärjestys

1 artikla

1. Yhteisyrityksen nimi on "Yhteisyritys Galileo".

2. Yrityksen päätoimipaikka on Bryssel.

3. a. Yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat:

- Euroopan yhteisö, jota edustaa Euroopan komissio ja joka sijoittaa yhteisyritykseen enintään 520 miljoonaa euroa,

- Euroopan avaruusjärjestö, joka sijoittaa enintään 550 miljoonaa euroa, joista 50 miljoonaa euroa rahana ja 500 miljoonaa euroa muuna omaisuutena 3 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa säädetyn mukaisesti, b. Yhteisyrityksen osakkaiksi voivat tulla:

- Euroopan investointipankki,

- jokainen yritys, joka sijoittaa yhteisyrityksen pääomaan vähintään 20 miljoonaa euroa. Tätä määrää on komission 3. huhtikuuta 1996 antamassa pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevassa suosituksessa [12] tarkoitettujen pienten ja keskisuurten yritysten osalta supistettu miljoonaan euroon. Tällaiset pienet ja keskisuuret yritykset voivat sijoittaa yhteisyritykseen pääomaa joko yksittäin tai yhteenliittyminä.

[12] EYVL L 107, 30.4.1996.

4. Yhteisyrityksen pääoma koostuu sen osakkaiden siihen sijoittamista varoista. Sijoitetut varat voivat olla myös muuta omaisuutta kuin rahaa (ns. apporttiomaisuus). Tällaisen omaisuuden arvo ja sen tarjoama hyöty yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan riippumattomalla arvioinnilla.

Perustajaosakkaat sijoittavat sitoumustensa mukaiset pääomaosuudet ... päivänä ...kuuta: Euroopan yhteisö: ... euroa, Euroopan avaruusjärjestö: ... euroa.

Heti sijoitettuaan omat pääomaosuutensa perustajaosakkaat pyytävät 3 kohdan b alakohdassa mainittuja muita osakkaita sijoittamaan osuutensa 30 päivän kuluessa. Yksityiset yritykset voivat sijoittaa vain viisi miljoonaa euroa tai 250 000 euroa, jos sijoitukset tehdään ennen 31. joulukuuta 2002.

Hallintoneuvosto päättää vuotuisista määristä, jotka jokaisen osakkaan on maksettava suhteessa sijoittamiensa varojen osuuteen pääomasta.

Yhteisyrityksen osakas, joka ei noudata apporttiomaisuutta koskevia velvoitteitaan tai maksa pääomasuoritustaan annetussa määräajassa, menettää äänioikeutensa hallintoneuvostossa, kunnes velvoite on suoritettu.

2 artikla

Yhteisyrityksen tarkoituksena on kehittää eurooppalainen satelliittinavigointijärjestelmä.

1. Yhteisyritys johtaa ohjelman kehitysvaiheen toteuttamista ja valmistelee rakennus- ja käyttöönottovaiheen.

2. Yhteisyritys varmistaa tämän yhtiöjärjestyksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan avaruusjärjestön välityksellä tarvittavien tutkimus- ja kehitystoimien käynnistämisen kehitysvaiheen saattamiseksi menestyksekkääseen päätökseen ja kansallisten toimien koordinoinnin tällä alalla. Yhteisyrityksen on tämän yhtiöjärjestyksen 3 artiklan mukaisesti määrä Euroopan avaruusjärjestön välityksellä lähettää radalleen ensimmäiset satelliitit, jotta uusimmat tekniikat voidaan hioa, ja demonstroida järjestelmän kapasiteettia ja luotettavuutta suuressa mittakaavassa.

3. Yhteisyritys ottaa käyttöön tarvittavat julkiset ja yksityiset varat ja perustaa hallintorakenteet ohjelman peräkkäisille eri vaiheille seuraavasti:

- Yhteisyritys laatii kaikki ohjelman vaiheet kattavan liiketoimintasuunnitelman, joka perustuu Euroopan komission sille toimittamiin tietoihin Galileon tarjoamista palvelu- ja tuottomahdollisuuksista sekä tarpeellisista liitännäistoimenpiteistä. Sen tulee varmistaa, että yhteisyritykseen osallistuneilla yksityisillä yrityksillä on suosituimmuusasema hankittaessa osakkaita navigointijärjestelmän rakentamisesta, käyttöönotosta ja käytöstä vastaavaan yritykseen. Tällä pyritään kannustamaan yksityisten yritysten tuloa yhteisyrityksen osakkaiksi.

- Tältä pohjalta yhteisyritys ottaa soveltuvimmaksi katsomallaan tavalla yhteyttä yksityiseen sektoriin voidakseen laatia vuoden 2002 loppuun mennessä ohjelman lopullisen rahoitussuunnitelman, johon sisältyy selvitys tavoista, joilla yksityinen sektori voi osallistua rahoitukseen ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheessa.

Yhteisyritys valmistelee näiden osatekijöiden pohjalta rakenteen (rakenteet), joka yhtäältä kantaa vastuun ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen toteuttamisesta ja toisaalta varmistaa järjestelmän ylläpidon.

3 artikla

Yhteisyritys tekee Euroopan avaruusjärjestön kanssa sopimuksen. Sopimukseen sisältyy seuraavaa:

- Yhteisyritys antaa Euroopan avaruusjärjestölle tehtäväksi toteuttaa järjestelmän avaruudessa toteutettavia osia ja niihin liittyviä maassa toteutettavia osia koskeva tehtäväkokonaisuus ja antaa käytettävissään olevista varoista sen käyttöön mainitussa vaiheessa tarvittavat varat. Euroopan avaruusjärjestön vastuulla on hallinnoida näitä varoja yhteisyrityksen kanssa solmittavassa sopimuksessa määritellyllä tavalla, joka perustuu syrjimättömyyden, avoimuuden ja töiden tasaisen jakautumisen periaatteisiin ja ottaa huomioon ohjelman yhteisöluonteen. Yhteisyritys valvoo mainittujen toimien toteuttamista ja varaa itselleen oikeuden ehdottaa niihin tarvittavia muutoksia kehitysvaiheen aikana saavutetun edistyksen mukaisesti.

- Euroopan komissiolla on oikeus tehokkain tarkastuksin varmistaa, että Euroopan yhteisön taloudellista etua suojellaan. Komissio varaa itselleen oikeuden vähentää mitä tahansa yhteisyritykselle suoritettavia maksuja tai keskeyttää niiden suorittamisen, mikäli se toteaa sääntöjenvastaisuuksia. Komissio päättää vähennettävästä tai keskeytettävästä määrästä tosiasiallisesti havaitsemiensa sääntöjenvastaisuuksien arvon perusteella. Mahdolliset kiistat sovitellaan sopimuksessa vahvistettujen määräysten mukaisesti.

- Sopimuksessa määritellään Galileo-ohjelman toimeenpanomenettelyt ja erityisesti Euroopan avaruusjärjestön toteuttamat, ohjelmaan liittyvät toimet, jotka rahoitetaan muista kuin yhteisyrityksen varoista.

4 artikla

Sanotun rajoittamatta 3 artiklan säännöksiä yhteisyritys voi 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseksi tehdä tarjouspyyntömenettelyn kautta palvelusopimuksen yksityisten yritysten tai sellaisten muodostaman konsortion kanssa.

Yhteisyritys huolehtii siitä, että sopimuksessa taataan komission oikeus suorittaa yhteisyrityksen nimissä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että yhteisön taloudellisia etuja suojellaan, ja asettaa varoittavia ja oikeasuhteisia seuraamuksia tapauksissa, joissa todetaan sääntöjenvastaisuuksia.

5 artikla

Yhteisyritys on oikeushenkilö. Yhteisyrityksellä on kaikissa Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa laajin kyseisten valtioiden kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi myös hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

6 artikla

Yhteisyritys omistaa kaikki aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka ovat syntyneet tai jotka sille on luovutettu Galileo-ohjelman kehitysvaiheen toteuttamista varten.

7 artikla

1. Yhteisyritystä johtavat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja.

2. Hallintoneuvosto voi pyytää lausuntoa neuvoa-antavalta komitealta.

8 artikla

1. Hallintoneuvoston kokoonpano, äänioikeus

a) Hallintoneuvosto koostuu yhteisyrityksen osakkaista.

b) Hallintoneuvoston päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä, ellei toisaalla tässä yhtiöjärjestyksessä toisin säädetä. Komissiolla ja Euroopan avaruusjärjestöllä on kullakin 30 ääntä. Yhteisyrityksen muilla osakkailla on äänimäärä, joka on laskettu suhteessa niiden sijoittamien varojen osuuteen koko pääomasta.

c) Tämän kohdan b) alakohtaa sovelletaan vasta ensimmäisen uuden osakkaan liittymispäivästä alkaen. Siihen päivään saakka kaikki hallintoneuvoston päätökset tehdään yksimielisesti.

2. Hallintoneuvoston tehtävät

a) Hallintoneuvosto tekee ohjelman toteuttamista varten tarvittavat päätökset ja valvoo niiden toimeenpanoa.

b) Hallintoneuvoston tehtäviä ovat erityisesti:

- nimittää toimitusjohtaja ja hyväksyä organisaatio,

- hyväksyä yhteisyrityksen taloushallintoa koskevat säännöt 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

- hyväksyä 13 artiklan mukaisesti vuosibudjetti mukaan luettuina henkilöstötaulukko, ohjelman kehitysvaiheen kehittämissuunnitelma ja ohjelman kustannusarvio,

- hyväksyä vuosittain tuloslaskelma ja tilinpäätös,

- päättää kaikista kiinteistöjen ja muun kiinteän omaisuuden hankinnoista, myynneistä ja kiinnityksistä, takaussitoumusten ja vakuuksien antamisesta, osakkuuksien hankkimisesta muissa yrityksissä tai instituutioissa sekä lainojen myöntämisestä ja merkitsemisestä,

- päättää kaikkien Galileo-ohjelmaa olennaisesti muuttavien ehdotusten hyväksymisestä 75 prosentin ääntenenemmistöllä,

- hyväksyä ohjelman edistymistä ja yhteisyrityksen taloudellista tilannetta koskevat 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut vuosikertomukset,

- käyttää kaikkea valtaa ja vastata kaikista toiminnoista, täydentävien elinten perustaminen mukaan luettuna, jotka ovat tarpeen hankkeen toteuttamiseksi,

- hyväksyä hallituksen tehtävät.

3. Kokoukset, hallintoneuvoston työjärjestys

1). Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan pitää, jos kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä, jotka edustavat vähintään 30 prosenttia äänistä, tai hallintoneuvoston puheenjohtaja, tai toimitusjohtaja sitä pyytää. Kokoukset pidetään yleensä yhteisyrityksen päätoimipaikalla. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan. Yksi hallituksen edustaja ja toimitusjohtaja osallistuvat kokouksiin, ellei erityistapauksissa toisin päätetä.

2). Hallintoneuvosto hyväksyy oman työjärjestyksensä.

9 artikla

1. Hallituksen kokoonpano, äänioikeus

- Hallitus koostuu yhdestä Euroopan komission edustajasta, yhdestä Euroopan avaruusjärjestön edustajasta ja yhdestä hallintoneuvoston nimeämästä edustajasta. Toimitusjohtaja on läsnä hallituksen kokouksissa.

- Hallituksen päätökset tehdään yksimielisesti.

2. Hallituksen tehtävät

Hallitus auttaa hallintoneuvostoa päätösten valmistelussa ja suorittaa kaikki muut hallintoneuvoston sille antamat tehtävät.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

- antaa hallintoneuvostolle ja toimitusjohtajalle säännöllisesti tietoa ohjelman etenemisestä laatimiensa raporttien avulla,

- laatia huomioita ja antaa suosituksia hallintoneuvostolle hankkeen kustannusarviosta ja budjettiluonnoksesta, mukaan luettuna henkilöstötaulukko, jotka toimitusjohtaja laatii,

- hyväksyä hallintoneuvoston julkisista hankinnoista laatimien ohjeiden mukaisesti tarjouspyyntömenettelyt ja julkiset hankinnat ilman, että hallintoneuvosto voi vaikuttaa hallituksen niistä tekemien päätösten toimeenpanoon,

- suorittaa hallintoneuvoston sille antamat tehtävät.

3. Kokoukset, hallituksen työjärjestys

Hallitus kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Kokoukset pidetään yleensä yhteisyrityksen päätoimipaikalla. Toimitusjohtaja on läsnä hallituksen kokouksissa.

Hallitus laatii työjärjestyksensä, joka tulee voimaan, jos hallintoneuvosto vahvistaa sen.

10 artikla

1. Toimitusjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta; hän on myös yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan Euroopan komission ehdotuksesta.

2. Toimitusjohtaja johtaa ohjelman toteuttamista hallintoneuvoston määrittelemien suuntaviivojen puitteissa. Toimitusjohtaja on vastuussa hallintoneuvostolle ja toimittaa hallintoneuvostolle, hallitukselle, neuvoa-antavalle komitealle ja kaikille muille täydentäville elimille kaikki tiedot, jotka ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamisessa.

3. Toimitusjohtajan tehtävänä on erityisesti:

- ja johtaa ja valvoa henkilöstöä,

- tehdä hallintoneuvostolle yhteisyrityksen organisaatiota koskevat ehdotukset,

- laatia ohjelman kehityssuunnitelma ja kustannusarvio taloushallintoa koskevien sääntöjen mukaisesti, ajantasaistaa niitä säännöllisesti ja toimittaa ne hallintoneuvostolle,

- laatia taloushallintoa koskevien sääntöjen mukaisesti vuosittain budjettiluonnos, mukaan luettuna henkilöstötaulukko, ja toimittaa se hallintoneuvostolle,

- valvoa, että Euroopan komission ja yhteisyrityksen välillä tehdyssä sopimuksessa asetettuja Euroopan komissioon liittyviä velvoitteita noudatetaan; erityisesti säännöksiä, joiden perusteella Euroopan komission edustajat voivat suorittaa tarkastuksia ja sääntöjenvastaisuuksia todetessaan asettaa varoittavia ja oikeasuhteisia seuraamuksia,

- toimittaa vuosittain tuloslaskelma ja tilinpäätös hallintoneuvoston hyväksyttäviksi,

- toimittaa ohjelmaa olennaisesti muuttavat mahdolliset ehdotukset hallintoneuvoston päätettäviksi,

- vastata turvatoimista ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin turvavaatimusten täyttämiseksi,

- laatia ohjelman edistymisestä ja taloudellisesta tilanteesta vuosikertomus sekä kaikki muut hallintoneuvoston mahdollisesti pyytämät kertomukset ja toimittaa ne hallintoneuvostolle.

11 artikla

1. Henkilöstö määritellään vuosibudjettiin kuuluvassa henkilöstötaulukossa.

2. Yhteisyrityksen henkilöstön kanssa tehdään määräaikaiset työsopimukset, joissa sovelletaan Euroopan yhteisöjen muihin toimihenkilöihin sovellettavia työsopimuksia.

3. Yhteisyritys vastaa itse kaikista henkilöstöstään aiheutuvista kuluista.

4. Hallintoneuvosto säätää tarvittavat soveltamissäännöt ja komissio hyväksyy ne.

12 artikla

Yhteisyrityksen kaikki tuotot käytetään 2 artiklassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseen. Ellei 20 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, yhteisyrityksessä kulujen jälkeen jääviä mahdollisia tuottoja ei makseta yhteisyrityksen osakkaille.

13 artikla

1. Tilikausi on kalenterivuosi.

2. Toimitusjohtajan on joka vuosi ennen 31. maaliskuuta toimitettava osakkaille ohjelman kustannusarvio sellaisena kuin hallintokomitea on sen hyväksynyt. Ohjelman kustannusarvioon sisältyvät vuotuiset kuluennusteet seuraaville kahdelle vuodelle. Näiden ennusteiden puitteissa laaditaan jokaisen osakkaan sisäisten budjettimenettelyjen tarpeiden kannalta riittävän yksityiskohtaiset tuotto- ja kuluennusteet (budjettiluonnos) ensimmäiselle kyseisistä kahdesta tilikaudesta, ottaen huomioon osakkaan yhteisyritykseen sijoittamien varojen määrä. Toimitusjohtaja toimittaa osakkaille kaiken tässä tarvittavan tiedon.

3. Osakkaiden on ilmoitettava viipymättä toimitusjohtajalle hankkeen kustannusarviota ja erityisesti seuraavalle vuodelle ennustettuja tuottoja ja kuluja koskevat huomionsa.

4. Ohjelman hyväksyttyjen kustannusarvioiden perusteella ja osakkaiden huomiot huomioon ottaen toimitusjohtaja valmistelee seuraavan vuoden budjettiluonnoksen ja toimittaa sen hallintoneuvoston päätettäväksi ennen syyskuun 30 päivää. Hallintoneuvoston on vahvistettava budjetti 75 prosentin ääntenenemmistöllä.

14 artikla

1. Taloushallintoa koskevien sääntöjen tavoitteena on varmistaa terve ja taloudellinen taloushallinto yhteisyrityksessä.

2. Niissä säädetään muun muassa seuraavista asioista:

- ohjelman kustannusarvioiden ja vuosibudjetin muoto ja rakenne,

- vuosibudjetin toteuttaminen ja taloushallinnon sisäinen tarkastus,

- yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuuksien maksutapa,

- kirjanpito ja inventaarit ja niiden muoto sekä vuositaseen laadinta ja muoto,

- tarjouspyyntöihin liittyvät menettelyt, jotka perustuvat syrjimättömyyteen niiden valtioiden suhteen, joista yhteisyrityksen osakkaat ovat peräisin, ja joissa otetaan huomioon hankkeen yhteisöluonne, sekä yhteisyrityksen lukuun tehdyt julkiset hankinnat ja tilaukset ja niihin liittyvät sopimuslausekkeet,

3. Hallintoneuvoston on hyväksyttävä taloushallintoa koskevat säännöt 75 prosentin ääntenenemmistöllä.

4. Toteutustavat, jotka sallivat komission varmistaa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 274 artiklassa määrättyjä velvoitteita noudatetaan, täsmennetään yhteisyrityksen ja komission välillä solmittavassa sopimuksessa.

15 artikla

Jokaisen tilikauden päättymistä seuraavien kahden kuukauden kuluessa toimitusjohtaja toimittaa edellisen vuoden tilinpäätöksen ja taseen Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle. Tilintarkastustuomioistuimen suorittama tarkastus perustuu asiakirja-aineistoon ja paikan päällä tehtyihin tarkastuksiin. Toimitusjohtaja esittelee tilinpäätöksen ja taseen sekä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen hallintoneuvostolle, jonka on hyväksyttävä se 75 prosentin ääntenenemmistöllä. Toimitusjohtajalla on oikeus ja hallintoneuvoston pyynnöstä velvollisuus esittää kertomuksesta huomionsa. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa kertomuksensa yhteisyrityksen osakkaille.

16 artikla

1. Ohjelman kehityssuunnitelmassa täsmennetään ohjelman kaikkien osatekijöiden toteutussuunnitelma. Se kattaa yhteisyrityksen koko toiminta-ajan, ja se ajantasaistetaan säännöllisesti.

2. Hankkeen edistymistä kuvataan vuosikertomuksessa; tässä tilannekatsauksessa käsitellään erityisesti ohjelman aikataulua, kustannuksia ja toteuttamista.

17 artikla

1. Yhteisyritys vastaa yksin velvoitteistaan.

2. Yhteisyrityksen sopimusperusteinen korvausvastuu määritellään voimassa olevassa sopimuslainsäädännössä ja kyseiseen sopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.

3 Sopimussuhteen ulkopuolisten korvausvastuiden osalta yhteisyritys korvaa kaikki aiheuttamansa vahingot, jos se on oikeudellisesti vastuussa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan.

4. Yhteisyrityksen kaikkien maksujen, joiden tarkoituksena on kattaa 17 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu vastuu, sekä niihin liittyvien maksujen ja kulujen katsotaan olevan 12 artiklassa tarkoitettuja yhteisyrityksen kuluja.

5. Toimitusjohtaja ehdottaa hallintoneuvostolle kaikkia tarvittavia vakuutuksia, ja yhteisyritys ottaa kaikki ne vakuutukset, joiden ottamisesta hallintoneuvosto päättää.

18 artikla

1. Yhteisyrityksessä voi olla muitakin osakkaita kuin 1 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa mainitut osakkaat.

2. Osakkaaksi tulemista koskevat pyynnöt osoitetaan toimitusjohtajalle, joka toimittaa ne hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto päättää, ryhtyykö yhteisyritys neuvottelemaan pyynnön esittäjän kanssa osakkaaksi tulemisen ehdoista. Myönteisissä tapauksissa yhteisyritys neuvottelee ehdot ja toimittaa ne hallintoneuvostolle, joka hyväksyy ne 75 prosentin enemmistöllä annetuista äänistä.

3. Yhteisyrityksen osakkaan oikeuksia ei voi luovuttaa ulkopuolisille tahoille ilman hallintoneuvoston yksimielistä etukäteissuostumusta. Oikeuksien luvaton siirto johtaa välittömästi yhteisyrityksen osakkuusoikeuksien menettämiseen ja velvollisuuteen korvata kaikki yhteisyritykselle aiheutuneet vahingot.

19 artikla

1. Yhteisyritys perustetaan neljäksi vuodeksi alkaen päivästä, jona tämä yhtiöjärjestys julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Mainittua toiminta-aikaa voidaan 2 artiklassa määriteltyjen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistyksen mukaan pidentää muuttamalla tätä yhtiöjärjestystä 22 artiklassa säädetyn mukaisesti. Toiminta-aikaa jatketaan joka tapauksessa, kunnes 3 artiklassa tarkoitetusta sopimuksesta aiheutuvat velvoitteet on suoritettu.

20 artikla

Yhteisyrityksen lakkauttamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, jotka toimivat hallintoneuvoston 75 prosentin ääntenenemmistöllä tekemien päätösten mukaisesti.

21 artikla

Yhteisyritykseen sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa yhteisyrityksen päätoimipaikka sijaitsee, kaikilta niiltä osin, joita ei käsitellä tässä yhtiöjärjestyksessä.

22 artikla

1. Jokainen yhteisyrityksen osakas voi esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi muutosehdotuksia tähän yhtiöjärjestykseen.

2. Mikäli hallintoneuvosto hyväksyy tällaiset ehdotukset 75 prosentin ääntenenemmistöllä, Euroopan komissio valmistelee niiden hyväksymisen ministerineuvostossa Euroopan unionin perustamissopimuksen 172 artiklan 1 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): ENERGIA JA LIIKENNE

Toiminnan ala(t): Galileo-ohjelman kehitys- ja validointivaihe

Toimenpiteen nimi: Ehdotus neuvoston asetukseksi Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta

1. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

Yhteisyrityksen pääoma koostuu sen osakkaiden siihen sijoittamista varoista.

Perustajaosakkaat sijoittavat varoja yhteisyrityksen pääomaan sen perustamishetkellä ja uudet osakkaat tullessaan mukaan. Hallintoneuvosto päättää vuosittain maksettavista määristä. Sijoitetut varat voivat olla myös muuta omaisuutta kuin rahaa (ns. apporttiomaisuus). Tällaisen omaisuuden arvo ja sen tarjoama hyöty yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan riippumattomalla arvioinnilla.

On huomattava, että kaikki tässä annetut talousarviota koskevat tiedot esitettiin jo rahoitusselvityksessä, joka oli komission Galileo-ohjelmasta antaman tiedonannon (KOM(2000) 750 lopullinen, 22.11.2000) liitteenä.

Euroopan yhteisön osuus olisi katettava seuraavista budjettikohdista:

B5 700 yleiseurooppalaiset verkot - Liikenne: 550 miljoonaa euroa

B6-6 Tutkimus ja teknologinen kehittäminen: kuudes TTK-puiteohjelma (2002-2006) (p.m.)

miljoonaa euroa (nykyhinnat)

>TAULUKON PAIKKA>

Rahoituksen jakautumissuunnitelma eri vuosille on väliaikainen ja riippuu sekä hankkeen porrastuksesta että käytettävissä olevista varoista.

Euroopan avaruusjärjestö voitaisiin valtuuttaa siirtämään osuutensa yhteisyritykselle Galileo-ohjelmaan liittyvässä ohjelmajulistuksessa.

2. NUMEROTIEDOT

2.1 Toimenpiteen kokonaismäärärahat: Kehittämis- ja validointivaiheen kustannusarvio: 1,1 miljardia euroa

Rahoitusarvioiden mukaan kehittämis- ja validointivaiheen (2001-2005) kustannukset ovat noin 1,1 miljardia euroa. Tämä määrä katetaan kokonaisuudessaan julkisista varoista (550 miljoonaa euroa yhteisön talousarviosta) ja Euroopan avaruusjärjestön budjetista (550 miljoonaa euroa).

Seuraavassa taulukossa annetaan vain vuosia 2001-2005 koskevat tiedot ohjeellisista rahoituslähteistä Euroopan tasolla.

Kiinteiden kustannusten rahoituslähteet // miljoonaa euroa

// Kehittämis- ja validointivaihe

Euroopan avaruusjärjestö // 550 [13]

[13] Tästä määrästä 50 miljoonaa euroa sijoitetaan yhteisyrityksen pääomaan ja 500 miljoonaa euroa Euroopan avaruusjärjestö hallinnoi suoraan.

josta: TEN-Liikenne

Tulevat tutkimustoimet

// 550 + 6. TTK-puiteohjelma

550

p.m. [14]

[14] Viittauksilla tuleviin tutkimustoimiin ei rajoiteta millään tavalla neuvoston ja Euroopan parlamentin poliittista päätöstä näiden toimien tärkeysjärjestyksestä, niille osoitetuista varoista ja niiden hallinnosta.

YHTEENSÄ // 1100 + p.m.

2.2 Toimenpiteen soveltamisaika:

2002-2005

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (katso kohta 5.2)

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot

Tämän tyyppisiä menoja ei sovelleta tällä alalla.

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen

Kaikki menot (hallinto- ja toimintamenot) katetaan yhteisyrityksen budjetista.

2.4 Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

Ehdotus on yhteensopiva ohjelmasuunnitelman ja voimassa olevien rahoitusnäkymien kanssa.

2.5 Vaikutukset tuloihin

Ei vaikutusta (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artikla

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1 Yhteisön toiminnan tarve

5.1.1 Toiminnan tavoitteet

Toiminnan yleinen tavoite

Yhteisyrityksen tarkoituksena on toteuttaa eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän kehitys- ja validointivaihe.

Yhteisyrityksen kolme päätehtävää ovat seuraavat:

1. Yhteisyritys johtaa ohjelman kehittämisvaiheen toteuttamista ja valmistelee rakennus- ja käyttöönottovaiheen.

2. Yhteisyritys varmistaa Euroopan avaruusjärjestön välityksellä tarvittavien tutkimus- ja kehitystoimien [15] käynnistämisen kehitysvaiheen saattamiseksi menestyksekkääseen päätökseen ja kansallisten toimien koordinoinnin tällä alalla. Yhteisyrityksen tehtävänä on myös lähettää ensimmäiset satelliitit kiertoradalle uusimman tekniikan hiomiseksi sekä demonstroida järjestelmän kapasiteettia ja luotettavuutta suuressa mittakaavassa.

[15] Yhteisyritys vastaa kuitenkin tietyistä toiminnoista, kuten standardointi- ja sertifiointimenettelyille annettavasta teknisestä tuesta ja tuesta Euroopan yhteisön käymille kansainvälisille neuvotteluille.

3. Yhteisyritys ottaa käyttöön tarvittavat julkiset ja yksityiset varat ja perustaa hallintorakenteet ohjelman peräkkäisille eri osatekijöille seuraavasti:

5.1.2 Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Ottaen huomioon kehittämisvaiheen aikana (2001-2005) toteutettavat yhä monitahoisemmat toimet ja vaadittavien rahoitusvarojen määrä (noin 1,1 miljardia euroa) ohjelman toteuttaminen edellyttää sellaisen rakenteen perustamista, joka varmistaa ohjelman yhtenäisen hallinnoinnin. Tällaisen rakenteen olisi sekä valvottava ohjelman kehitystä ja yhdisteltävä tarvittava julkinen ja yksityinen rahoitus että valmistella rakennus- ja käyttöönottovaiheen ja käyttövaiheen hallintomallit, mukaan luettuna rakenteen muuttaminen juridisesti esimerkiksi eurooppayhtiöksi. Ohjelman kehitysvaiheessa Euroopan avaruusjärjestöllä on erityinen toteutusvastuu [16] järjestelmän avaruudessa toteutettavia osia ja niihin liittyviä maassa toteutettavia osia koskevista tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen toimista.

[16] Marraskuussa 2000 kokoontunut tutkimusneuvosto antoi toteutuksen tehtäväksi Euroopan avaruusjärjestölle.

Tukholman Eurooppa-neuvosto (23. ja 24. maaliskuuta 2001) vahvisti tämän pyytämällä "neuvostoa määrittelemään hankkeen seuraavan vaiheen käynnistämisen edellyttämät järjestelyt, joihin kuuluu tehokkaan ja yhtenäisen hallintorakenteen perustaminen vuoden 2001 loppuun mennessä, olipa kyseessä perustamissopimuksen 171 artiklan mukainen yhteisyritys, virasto tai muu sopiva elin".

Tukholman Eurooppa-neuvosto totesi myös, että "yksityinen sektori on valmis täydentämään julkisen sektorin rahoitusta hankkeen kehittelyvaiheessa". Alaan liittyvien tärkeimpien teollisuusalojen edustajat ovatkin allekirjoittaneet maaliskuussa 2001 aiesopimuksen, jossa ne sitoutuvat ilmoittamaan, kuinka suuri on niiden osuus Galileo-hankkeen kehitysvaiheen rahoituksesta. Teollisuus voi osallistua joko sijoittamalla pääomaa yhteisyritykseen tai millä tahansa muulla tavalla, esimerkiksi sopimusteitse, ja sen osuus on yhteensä 200 miljoonaa euroa.

Edellä esitetyn vuoksi komissio ehdottaa yhteisyrityksen perustamista Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artiklan perusteella.

Tarkoituksena on ohjata kaikki Galileo-ohjelmalle myönnetyt varat samaan oikeudelliseen kokonaisuuteen. Tällä hetkellä varoja myöntävät lähinnä Euroopan yhteisö ja Euroopan avaruusjärjestö. Näin ollen on syytä laatia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta varten joustava rakenne, oikeushenkilö, joka voi tehdä eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän perustamisessa tarvittavat sopimukset ja joka toteuttaa vaadittavat tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alan toimet.

Mainitulla rakenteella ei tule kuitenkaan olla satelliittinavigoinnin alalla sääntelyvaltaa. Tällaista valtaa käyttävät komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti jokainen oman toimivaltansa mukaisesti.

On tarkasteltu useita vaihtoehtoja, muun muassa yhteisön viraston perustamista, mutta sitä ei voitu valita seuraavista syistä:

- Käytettävän oikeusperustan (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 154 tai 308 artikla) vaatimuksena on päätöksentekomenettely (yhteispäätösmenettely tai neuvoston yksimielisyys), joka ei ole yhteensopiva Tukholman Eurooppa-neuvoston yhtenäisen hallintorakenteen perustamiselle asettaman määräajan (vuoden 2001 loppuun mennessä) kanssa.

- Yksityinen sektori ei olisi voinut osallistua viraston toimintaan, koska virastolla ei ole sellaista pääomaa, johon yksityinen sektori voisi sijoittaa. Sen sijaan olisi täytynyt luoda viraston yhteyteen rahasto, johon Galileolle myönnetyt julkiset ja yksityiset varat olisi koottu.

Koska Galileoon kuuluu merkittävänä osana tutkimus- ja kehittämistoiminta, jota rahoitetaan sekä neljännestä ja viidennestä tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen budjetista, ja koska ohjelman avulla saavutetaan lisäksi merkittäviä edistysaskeleita satelliittinavigoinnin teknologioissa, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artiklaan nojautuminen vaikuttaa ilmeiseltä vaihtoehdolta. Mainitun artiklan nojalla perustetaan yhteisyritys ohjelman kehitysvaiheen ajaksi eli vuoden 2005 loppuun saakka.

5.1.3 Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

Ei sovelleta.

5.2 Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Yhteisyrityksellä on oltava tietty oikeudellinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus, jotta se voi tehdä kaikki tavoitteensa saavuttamiseksi vaadittavat sopimukset ja suorittaa muut tarvittavat oikeudelliset toimet.

Tällaisten toimien edunsaajana ovat Galileo-ohjelma ja sitä tukevat tekijät. Näin ollen hyöty esitetyn rakenteen perustamisesta koituu Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön jäsenvaltioiden sekä näiden ulkopuolisten maiden kansalaisille ja yksityisille yrityksille, jotka ovat sijoittaneet yhteisyritykseen pääomaa.

Yhteisyrityksen yhtiöjärjestysluonnoksen 2 artiklan mukaan yhteisyrityksen tavoitteena on perustaa eurooppalainen satelliittinavigointijärjestelmä.

Tämän osalta yhtiöjärjestyksen 3 artiklassa säädetään, että yhteisyritys antaa kehitysvaiheen aikana tarvittavien, järjestelmän avaruudessa toteutettavia osia ja niihin liittyviä maassa toteutettavia osia koskevat toimet sopimusteitse Euroopan avaruusjärjestön tehtäväksi. Yhteisyritys antaa Euroopan avaruusjärjestön käyttöön näiden toimien toteuttamiseksi tarvittavat varat, joita avaruusjärjestö hallinnoi sopimuksessa määriteltävällä tavalla. Yhteisyritys varaa oikeuden muuttaa sopimusta kehitysvaiheen aikana saavutetun edistyksen mukaisesti. Sopimus kattaa myös Euroopan avaruusjärjestön toteuttamat toimet, jotka rahoitetaan muista kuin yhteisyrityksen varoista.

Rakennus- ja käyttöönottovaiheen valmistelun ja yksityisen sektorin mainitun vaiheen rahoittamiseen osallistumisen osalta yhteisyritys voi tarjouspyyntömenettelyn kautta tehdä yksityisten yritysten tai niiden yhteenliittymän kanssa palvelusopimuksen.

Euroopan yhteisön kuten muidenkin yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuus sijoitetaan yhteisyrityksen pääomaan.

5.3 Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Yhteisyritystä johtavat seuraavassa mainitut kolme päätöksentekoelintä, jotka laativat työjärjestyksen, taloudenpitoa koskevat säännöt sekä niihin liittyvät muut säännöt:

I. Hallintoneuvosto (joka voi tarvittaessa pyytää lausuntoa neuvoa-antavalta komitealta)

Hallintoneuvosto koostuu yhteisyrityksen osakkaista (8 artikla).

Hallintoneuvosto on elin, joka tekee ohjelman suunnittelua, rahoitusta ja budjettia koskevat strategiset päätökset. Lisäksi se nimittää yhteisyrityksen toimitusjohtajan ja hyväksyy yhteisyrityksen organisaation.

II Hallitus

Hallitus koostuu kolmesta henkilöstä: yhdestä Euroopan komission edustajasta, yhdestä Euroopan avaruusjärjestön edustajasta ja yhdestä hallintoneuvoston nimeämästä edustajasta.

Yhtiöjärjestyksen 9 artiklan 2 kohdassa kuvataan hallituksen tehtävät. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle toimeksi tai delegoida sille mitä tahansa hyödylliseksi katsomiaan tehtäviä yhteisyrityksen joustavan johtamisen varmistamiseksi. On selvää, että hallitus työskentelee läheisessä yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa. Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin, joita pidetään vähintään kahdesti kuukaudessa.

III Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja, jonka hallintoneuvosto nimeää, on yhteisyrityksen laillinen edustaja ja huolehtii hallituksen suoran valvonnan alaisena yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta. Hän johtaa henkilöstöä hallintoneuvoston määrittelemien suuntaviivojen mukaisesti ja laatii hallintoneuvostolle yhtiöjärjestyksessä vahvistetut asiakirjat ja kertomukset (organisaatio, kehityssuunnitelma, budjetti, tilinpäätös ja tase, vuosikertomus sekä muut tarpeelliseksi katsotut asiakirjat).

Yhteisyrityksen henkilöstöstä toimitusjohtajan nimeää hallintoneuvosto ja muut nimetään hallintoneuvoston antamien menettelyohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja valitsee yhteisyrityksen palvelukseen otettavat henkilöt, joiden kanssa tehdään määräaikaiset työsopimukset, joissa sovelletaan Euroopan yhteisön muihin toimihenkilöihin sovellettavia työsopimuksia.

Yhteisyrityksen taloushallintoa säännellään taloushallintoa koskevilla (hallintoneuvoston hyväksymillä) säännöillä, joissa säädetään muun muassa seuraavat seikat:

- ohjelman kustannusarvioiden ja vuosibudjetin muoto ja rakenne,

- vuosibudjetin toteuttaminen ja taloushallinnon sisäinen tarkastus,

- yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuuksien maksutapa,

- kirjanpito ja inventaarit ja niiden muoto sekä vuositaseen laadinta ja muoto,

- tarjouspyyntöihin liittyvät menettelyt, jotka perustuvat syrjimättömyyteen niiden valtioiden suhteen, joista yhteisyrityksen osakkaat ovat peräisin, sekä yhteisyrityksen lukuun tehdyt julkiset hankinnat ja tilaukset ja niihin liittyvät sopimuslausekkeet,

Julkisten hankintojen osalta taloushallintoa koskevissa säännöissä vahvistetaan, että tarjouksista valitaan taloudellisesti ja teknisesti tehokkain ratkaisu. Yhdessä neuvoa-antavan komitean kanssa toimitusjohtaja toimii hankkeen yhteisöluonteen huomioon ottaen siten, että hankinnat jakautuvat mahdollisimman monipuolisesti.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

Kaikki menot (hallinto- ja toimintamenot) katetaan yhteisyrityksen budjetista.

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

Yhteisön rahoitusosuus maksetaan kokonaan yhteisön talousarviosta. Yhteisyrityksen toimintakulut, mukaan luettuina henkilöstökulut, katetaan yhteisyrityksen budjetista.

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1 Seurantajärjestelmä

Perustetun yhteisyrityksen toimintaa seurataan sen yhtiöjärjestyksessä esitetyn mekanismin mukaisesti.

8.2 Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Yhteisyrityksen arviointi perustuu hallintoneuvoston hyväksymään vuosikertomukseen, jossa selostetaan erityisesti hankkeen aikataulu, kustannukset ja ohjelman toteutus. Toiminnan osalta yhtiöjärjestyksessä säädetään, että toimitusjohtaja toimittaa edellisen vuoden tilinpäätöksen ja taseen Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle. Toimitusjohtaja esittelee vuositilinpäätöksen ja taseen sekä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen hallintoneuvostolle hyväksymistä varten.

9. VALVONTATOIMENPITEET

Suunnitellut erityiset valvontatoimenpiteet:

9.1 Yhteisyritys

Toimitusjohtaja toteuttaa yhteisyrityksen talousarvion. Jokaisen tilikauden päättymistä seuraavien kahden kuukauden kuluessa toimitusjohtaja toimittaa edellisen vuoden tilinpäätöksen ja taseen Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle. Tilintarkastustuomioistuimen suorittama tarkastus perustuu asiakirja-aineistoon ja paikan päällä tehtyihin tarkastuksiin. Toimitusjohtaja esittelee vuosittaisen tilinpäätöksen ja taseen sekä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen hallintoneuvostolle hyväksymistä varten. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa kertomuksensa yhteisyrityksen osakkaille.

Hallintoneuvosto hyväksyy yhteisyrityksen taloushallintoa koskevat säännöt. Yhtiöjärjestyksen mukaan taloushallintoa koskevien sääntöjen tavoitteena on varmistaa terve ja taloudellinen taloushallinto yhteisyrityksessä. Niissä säädetään muun muassa seuraavista asioista:

- ohjelman kustannusarvioiden ja vuosibudjetin muoto ja rakenne,

- vuosibudjetin toteuttaminen ja taloushallinnon sisäinen tarkastus,

- yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuuksien maksutapa,

- kirjanpito ja inventaarit ja niiden muoto sekä vuositaseen laadinta ja muoto,

- tarjouspyyntöihin liittyvät menettelyt, jotka perustuvat syrjimättömyyteen niiden valtioiden suhteen, joista yhteisyrityksen osakkaat ovat peräisin, sekä yhteisyrityksen lukuun tehdyt julkiset hankinnat ja tilaukset ja niihin liittyvät sopimuslausekkeet.

Julkisten hankintojen osalta taloushallintoa koskevissa säännöissä vahvistetaan, että tarjouksista valitaan taloudellisesti ja teknisesti tehokkain ratkaisu.

9.2 Tilintarkastustuomioistuin

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa yhteisyrityksen tilit ja julkaisee joka vuosi kertomuksen yhteisyrityksen talousarvioon liittyvistä toiminnoista.

9.3 Euroopan komissio

Yhteisyritys suorittaa sille annetut tehtävät huolehtien siitä, että Euroopan yhteisön taloudellisia etuja suojellaan. Se sallii komission suorittaa tarkastuksia ja asettaa varoittavia ja oikeasuhteisia seuraamuksia, mikäli todetaan sääntöjenvastaisuuksia. Komissio suorittaa tällaiset tarkastukset ja asettaa tällaiset seuraamukset sen mukaisesti, mitä asetuksissa (Euratom, EY) N:o 2988/95 , (Euratom, EY) N:o 2186/96, (EY) N:o 1073/99 ja (Euratom) 1074/99 säädetään. Komission perintämääräyksiä pidetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 256 artiklan nojalla suoraan täytäntöönpanokelpoisina päätöksinä.

Komissio voi tarkastaa myös yhteisyrityksen sopimuskumppanit (3 ja 4 artikla).