52001PC0094(02)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPPALAISEN TUTKIMUSALUEEN TOTEUTTAMISTA TUKEVASTA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN (EURATOMIN) MONIVUOTISESTA TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN PUITEOHJELMASTA 2002-2006

(Komission esittämät)

PERUSTELUT

1. Eurooppalainen tutkimusalue - syntyvää todellisuutta

Eurooppalaisesta tutkimusalueesta on runsaan vuoden kuluessa tullut Euroopan tutkimuspolitiikkakysymysten viitekehys.

Komissio teki siitä ehdotuksen tammikuussa 2000, ja Lissabonin Eurooppa-neuvosto vahvisti hankkeen maaliskuussa 2000 yhdeksi keskeiseksi osaksi prosessia, jolla kehitetään Euroopan unionissa osaamistaloutta ja -yhteiskuntaa, joka on innovaatioiden, kilpailukyvyn ja työllisyyden sekä kestävän talouskasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edellytys.

Eurooppalaiseen tutkimusalueeseen viitataan sekä Feirassa kesäkuussa 2000 että Nizzassa marraskuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä, ja jälkimmäisissä pyydetään laatimaan raportti sen toteuttamisen etenemisestä keväällä 2001 Tukholmassa kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa varten.

Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen on nyt tärkeämpää ja kiireellisempää kuin koskaan.

-Euroopan unionin teknologian suuret kilpailijat eivät lepää. Ne päin vastoin voimistavat pyrkimyksiään. Yhdysvalloissa julkiset tutkimusmenot kasvavat yli 9 prosentilla vuonna 2001, ja viimeisten kymmenen vuoden aikana teollisuus on jatkuvasti lisännyt tutkimustyötään.

-Biotieteissä ja -teknologiassa viime vuosina tapahtuneiden läpimurtojen jatkoksi alalle odotetaan lupaavia näkymiä. Tämän vuosisadan alun suuri haaste tieteelle on ihmisen ja muiden elävien organismien genomin analyysissa saatujen tulosten konkretisointi, siirtyminen "postgenomiseen" aikakauteen, jolta odotetaan paljon niin kansanterveyden kuin bioteknologia-alan kilpailukyvynkin kannalta.

-Informaatio- ja viestintätieteiden ja -teknologian rooli koko Euroopan talouden kilpailukyvyn, Euroopan elinolojen parantumisen ja eurooppalaisen yhteiskuntamallin taustalla vahvistuu jatkuvasti.

-Kuten BSE-kriisi ja muut viimeaikaiset elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvät tapahtumat ovat osoittaneet, Euroopan unioni kohtaa nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa yhä enemmän ongelmia, joilla on laajoja vaikutuksia talouteen, yhteiskuntaan ja kansalaisiin ja joiden ratkaisu löytyy pitkälti tieteistä.

-Kestävästä kehityksestä kaikkine ulottuvuuksineen on tullut yksi Euroopan unionin suurista poliittisista tavoitteista. Sen toteuttaminen synnyttää yhä suurempaa erityistutkimusten tarvetta monilla aloilla ja monista aiheista, jotka edellyttävät usein tieteidenvälistä lähestymistapaa.

Näissä tehtävissä ja yleensä tulevaisuuden teknologioiden näkymiin liittyvissä haasteissa on eurooppalaisen tutkimustoiminnan ja -resurssien oltava selvästi nykyistä yhtenäisempiä.

Myös unionin jäsenehdokasmaiden on voitava osallistua tutkimustyöhön täysimittaisesti. Ehdokasmaita olisi kannustettava kokoamaan voimansa yhteen eurooppalaisen tutkimustyön hyväksi siten, että tutkimustyö voi täyttää sille kuuluvan tehtävän unionin laajentumisessa.

Tähän suuntaan on nyt alettu edetä konkreettisesti, kun eurooppalaisen tutkimusaluehankkeen toteutuksessa ollaan ensi vaiheissa. Viime vuonna 15. kesäkuuta ja 16. marraskuuta kokoontuneiden tutkimusneuvostojen päätöslauselmien perusteella on aloitettu kansallisten tutkimus- ja innovointipolitiikkojen esikuva-analyysi (benchmarking), huippuosaamisen kartoitus ja tutkijoiden liikkuvuutta vaikeuttavien esteiden yksilöinti.

Tukholman Eurooppa-neuvostoa varten laadittavassa eurooppalaisen tutkimusalueen toteutumisraportissa kuvaillaan, mitä siihen mennessä on saatu aikaan, mitä on vielä tehtävä ja mitä lisätoimia on aloitettava suunnitelman toteuttamiseksi.

Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen edellyttää tietenkin sekä Euroopan unionin että sen jäsenvaltioiden yhteistä panosta, koska jäsenvaltioilla on selkeästi vastuunsa hankkeen toteuttamisesta. Tämä koskee myös muita Euroopan valtioita, etenkin ehdokasmaita.

Unionilla on kuitenkin tässä tärkeä tehtävänsä, jota se voi toteuttaa oikeudellisten välineidensä kuten yhteisöpatentin kautta mutta myös tutkimusta ja alan eurooppalaista yhteistyötä kannustavan rahoitusvälineensä - puiteohjelman - avulla.

2. Alusta asti uudenlainen puiteohjelma

Kuten tammikuussa 2000 annetussa komission tiedonannossa Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta [1] korostettiin, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskeva unionin puiteohjelma on muutettava perusteita myöten tutkimusaluesuunnitelman mukaiseksi.

[1] KOM (2000)

EU:n tutkimustoimien suuntaviivoista lokakuussa 2000 annetussa komission tiedonannossa [2] tehtiin ehdotuksia tämän toteuttamiseksi ja avattiin keskustelu ehdotuksista.

[2] KOM(2000) 61.

Tässä päätösehdotuksessa annetaan konkreettinen muoto edellä mainitun tiedonannon ehdotuksille. Päätösehdotus tukeutuu esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti Euroopan parlamentissa, neuvostossa ja muissa toimielimissä käytyjen keskustelujen alustaviin tuloksiin, ja siinä otetaan huomioon jäsenvaltioiden, tiedeyhteisön ja teollisuuden ilmaisemat näkökohdat. Ehdotus on tulosta hyvin laajasta konsultoinnista, jossa on käytetty laajasti sähköistä keskustelufoorumia. [3]

[3] http://europa.eu.int/comm/research/area_fi.html

Unionin tutkimuspuiteohjelma on tähän asti ollut väline, jolla edistetään yhteistyötä ja tuetaan yhteistoimintaa.

Tämän ehdotuksen on tarkoitus mahdollistaa se, että Euroopan unioni vahvistaa osuuttaan Euroopan tieteellisen ja teknisen huippuosaamisen kehittäjänä sekä korkeakoulu- että yritysmaailmassa unionin jäsenvaltioissa ja sen ulkopuolisissa maissa, varsinkin ehdokasmaissa.

Ehdotuksen pitäisi myös lisätä Euroopan unionin mahdollisuuksia edistää innovointia Euroopassa ja osallistua entistä vahvemmin eurooppalaisen tutkimustyön integrointipyrkimyksiin.

Uusi puiteohjelma on olemassa siksi, että se osaltaan, rinnan jäsenvaltioiden, alueiden ja koko Euroopan tasolla tapahtuvan työn kanssa, auttaisi toteuttamaan eurooppalaista tutkimusaluetta innovoinnin vahvistamiseksi Euroopassa.

Euroopan unionin tutkimustyön ja kansallisen tutkimustyön välinen suhde on muuttumassa. Vuosien 2002-2006 puiteohjelman toimeenpano edellyttää aitoa yhteistyökumppanuutta unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä ja muiden eurooppalaisten tieteellistä yhteistyötä tekevien organisaatioiden kanssa. Puiteohjelma puolestaan mahdollistaa näiden kumppanuuksien kehittymisen.

Uuden puiteohjelman pääperiaatteet ovat seuraavat:

- Puiteohjelmassa keskitytään valittuun joukkoon ensisijaisia tutkimusalueita, joille unionin toiminta voi antaa eniten lisäarvoa.

- Eri toimet määritetään niin, että ne voivat vaikuttaa jäsentävämmin Euroopassa tehtävään tutkimustoimintaan. Tämän mahdollistavat tiiviimmät yhteydet kansallisiin ja alueellisiin hankkeisiin ja muihin yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin.

- Täytäntöönpanotapoja yksinkertaistetaan ja kevennetään määrittämällä tarkkaan rahoitustavat ja hajauttamalla hallintomenettelyt.

Koko puiteohjelmassa ja erityisesti niissä tutkimustoimissa, joiden nimenomaisena tarkoituksena on tukea yhteisön politiikkojen toteuttamista, kiinnitetään erityistä huomiota tulosten tehokkaaseen levittämiseen ja niiden esittämiseen sellaisessa muodossa, että päätöksentekijöiden on vaivatonta ymmärtää ne ja hyödyntää niitä julkisessa politiikanteossa.

Kaksi tämän uuden puiteohjelman perusulottuvuutta ovat lisäksi ehdokasmaiden täysi osallistuminen kaikkeen toimintaan puiteohjelman täytäntöönpanoon assosioituneiden maiden [4] ominaisuudessa sekä ohjelman laaja avaaminen muulle maailmalle, kun kolmansien maiden [5] tutkijoilla ja organisaatioilla on oikeus osallistua suureen osaan puiteohjelman toimintoja.

[4] Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelman täytäntöönpanoon assosioidut maat ovat Euroopan talousalueen maat, ehdokasmaat, Sveitsi ja Israel.

[5] Kaikkialla tässä asiakirjassa tarkoitetaan 'kolmansilla mailla' Euroopan unioniin kuulumattomia maita, jotka eivät ole assosioituneet puiteohjelmaan.

Puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan kaikin puolin huomioon eurooppalaisen tutkimustyön alueellinen ulottuvuus komission tiedonannon Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta [6] hengessä, toisin sanoen kannustamalla alueidenväliseen yhteistyöhön, ottamalla huomioon alueelliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset erityispiirteet ja tukemalla teknologian alueellisia vuorovaikutussuhteita.

[6] KOM(2000) 6.

Naisten osallistumista kaikkiin puiteohjelman toimintoihin pyritään lisäämään ja naisten asemaa ja roolia eurooppalaisissa tieteissä ja tutkimustyössä pyritään vahvistamaan puiteohjelman toiminnoilla komission tiedonannon Naiset ja tiede [7] johdosta täytäntöönpannun toimintasuunnitelman sekä samaa aihetta koskevien neuvoston päätöslauselman [8] ja Euroopan parlamentin mietinnön [9] tavoitteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

[7] KOM(2000) 76

[8] Päätöslauselma 20. toukokuuta 1999, EYVL C 201, 16.7.1999.

[9] Mietintö PE 284.656, 3. helmikuuta 2000.

3. Keskittäminen

Ehdotetut tutkimustyön ensisijaiset aihealueet on määritelty komission lokakuussa 2000 antamassa tiedonannossa mainituilla "eurooppalaisuuden lisäarvoon" liittyvillä perusteilla. Näitä perusteita ovat esim. tarve muodostaa taloudellisten ja tutkijavoimavarojen kriittinen massa, tarve koota yhteen eri maissa saatavissa oleva keskenään täydentävä asiantuntemus ja tehdä vertailututkimuksia Euroopan tasolla, merkittävyys unionin painopisteiden ja etujen kannalta sekä tutkimustyön olennaisesti rajatylittävä luonne.

Näitä perusteita sovelletaan kahden periaatteen mukaisesti: suunnitellut ensisijaiset aiheet asetetaan tärkeysjärjestykseen asetettujen tavoitteiden mukaan, ja sellaiset aihepiirit, joilla unionin osallistuminen vaikuttaisi vähemmän, suljetaan ohjelman ulkopuolelle.

Lokakuussa 2000 annetussa tiedonannossa mainittiin esimerkinomaisesti joukko aiheita, jotka päällisin puolin täyttivät nämä perusteet. Näiden ehdotusten pohjalta on saatu runsaasti kommetteja, ja niistä on keskusteltu laajasti (mm. sähköistä keskustelufoorumia käyttäen) tiedeyhteisön, yritysten ja tutkimusalan kansallisten vastuutahojen kesken.

Luetteloa on täsmennetty ja täydennetty, ja määriteltyä lähestymistapaa on käytetty sekä ensisijaisten aihealueiden valinnassa että niiden sisällä olevien yksittäisten tutkimuskohteiden valinnassa.

Näin on valittu seitsemän aihealuetta, ja niiden sisältä tietty määrä tutkimuskohteita, jotka liittyvät unionille erityisen tärkeisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja joissa unionin toiminta tuo erityistä lisäarvoa syistä, jotka vaihtelevat aiheesta toiseen.

Unioni pyrkii keskittämään näillä ensisijaisilla aihealueilla tehtävää työtä käyttämällä toiminnassaan vain kolmea päävälinettä, joiden merkitys on ratkaiseva niiden integroivan vaikutuksen ja käytössä olevien runsaiden tutkijavoimavarojen ja rahoituksen ansiosta.

Myös unionin politiikkojen toteuttamiseen liittyvät tieteelliset ja teknologiset tarpeet ovat ensisijaisia. Näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan erityisillä toimilla, jotka täydentävät ensisijaisilla aihealueilla toteutettujen toimien antamaa panosta.

Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen edellyttää kuitenkin joillakin aihealueilla unionin osallistumista koko tieteen ja teknologian kenttään.

Tämän takia kaikkia aiheita ja alueita varten avataan useita toimiluokkia, varsinkin sellaisia, joilla on tarkoitus auttaa eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentämistä.

4. Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen kolme painopistealuetta

Koko puiteohjelman rakenne perustuu eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen painopistealueisiin. Puiteohjelma muodostuu kolmesta suuresta toimikokonaisuudesta.

4.1. Tutkimustyön integrointi

4.1.1. Ensisijaisilla aihealueilla

Tavat, joilla puiteohjelman tutkimustyön ensisijaisten aihealueiden toimien toteutukseen osallistutaan, on määritetty niin, että näillä aloilla Euroopassa tehtävän työn vaikutus maksimoituu.

Jokainen osallistumistapa vastaa yhtä Euroopan tutkimustyön organisointitarpeen tyyppiä.

Näillä aloilla käytettävät kolme päävälinettä ovat huippuosaamisen verkostot, integroidut hankkeet sekä unionin osallistuminen useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti.

Näitä välineitä käyttämällä saadaan käyttöön paljon enemmän rahoitusta kuin aikaisemmin yhteisiä toimia varten on pystytty kokoamaan, ja tästä seuraa kansallisten tutkimustoimien entistä suurempi limittyminen keskenään ja unionin tutkimustoiminnan kanssa.

Huippuosaamisen verkostojen tavoite on vahvistaa eurooppalaista huippuosaamista integroimalla kestävästi eri puolilla Eurooppaa olevaa tutkimuskapasiteettia muutamilla ensisijaisilla alueilla niin, että tutkimusyksiköt toteuttavat yhdessä niin sanottuja yhteisiä toimintaohjelmia. Näiden verkostojen muodostamisen ja toiminnan oletetaan johtavan todellisten ja merkittävien "virtuaalisten osaamiskeskusten" muodostumiseen.

Integroidut hankkeet suunnitellaan laajoiksi ja toteutetaan mieluiten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuutena. Niihin käytetään laajalti rahoitusta, ja niiden tavoitteet - tuotteet tai menetelmät, usein myös tieteellinen tai teknologinen tieto - määritetään tarkkaan.

Verkostot ja integroidut hankkeet muodostetaan ehdotuspyyntöjen perusteella, ja niiden toiminnan yksityiskohdat määritetään niin, että niitä toteuttavat yhteenliittymät voivat hallita niitä hyvin itsenäisesti. Innovaatioita, infrastruktuuria, tutkijavoimavaroja ja tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita koskevat ulottuvuudet ja näkökohdat otetaan huomioon ja sisällytetään näiden kahden toimiluokan toteutukseen.

Perustamissopimus mahdollistaa myös sen, että unioni osallistuu jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin tutkimusohjelmiin, mutta tätä mahdollisuutta ei ole vielä koskaan käytetty. Tämän vaihtoehdon käyttäminen edellyttää ennalta paljon selvitys- ja neuvottelutyötä, jota tehdään parhaillaan useilla alueilla.

4.1.2. Muissa tutkimuksen integroinnin näkökohdissa

Unionin tutkimuspuiteohjelman tehtävänä on myös vastata yhteisön politiikkojen täytäntöönpanoon liittyviin tieteellisiin ja teknologisiin tarpeisiin.

Otsikon Tutkimustyön integrointi alla tapahtuviin toimiin kuuluu myös yksi tähän tarkoitukseen määritetty osa, nimeltään Euroopan unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi, jonka tehtävä on auttaa unionia ennakoimaan syntymässä olevia tarpeita, reagoimaan nopeasti tieteen ja teknologian käänteisiin ja olemaan aina osaamisen eturintamassa.

Tutkimustyön integroimiseen kuuluvaa toimintaa voidaan harjoittaa kyseisten tarpeiden ja tutkimusten erityisluonteeseen nähden sopivan muotoisilla ja kokoisilla hankkeilla.

Luonteensa ja tarkoituksensa johdosta nämä toiminnat toteutetaan vuotuisten päätösten perusteella. Komissio valitsee ehdotuspyyntöjen pohjalta toteutettavien toimintojen aiheet sisäisen käyttäjäryhmän tekemän arvion perusteella. Kyseinen ryhmä muodostuu yhteisön eri politiikkojen edustajista, ja se seuraa tieteen ja teollisuuden korkean tason asiantuntijoista muodostetun riippumattoman neuvoa-antavan ryhmän kantaa.

Yhteinen tutkimuskeskus YTK osallistuu näihin toimiin osaamisaloillaan tehtävänsä mukaisesti, joka on unionin politiikkojen tieteellinen ja teknologinen tukeminen. Myös sen talousarvion painopisteet määrittelee sisäinen käyttäjäryhmä. YTK:n painopistealueiden toiminnan keskeisenä yhteisenä nimittäjänä on kansalaisten turvallisuus ja sen eri näkökohdat.

Pk-yritykset pitää saada osallistumaan runsaslukuisina huippuosaamisen verkostoihin ja integroituihin hankkeisiin. Pk-yrityksille on suunniteltu erityisiä täydentäviä toimia toisaalla ohjelmassa.

Puiteohjelmassa 2002-2006 otetaan käyttöön kaksi uutta järjestelyä, joilla on tarkoitus kannustaa osaamistalouden kehitystä eurooppalaisella tutkimusalueella: laajennetaan pk-yritysten ja tutkimuskeskusten tai korkeakoulujen yhdessä toteuttamat niin sanotut tutkimusyhteistyötoimet koskemaan huipputeknologian pk-yrityksiä ja otetaan Euroopan tasolla käyttöön "kollektiivisen tutkimuksen" järjestelmä, jossa tekniset tutkimuskeskukset tekevät työtä kokonaisten teollisuudenalojen hyväksi.

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa tässä puiteohjelman osassa toteutettavia toimia.

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään monilla erilaisilla tavoilla. Ensisijaisilla aihealueilla toteutetaan hankkeita, joilla pyritään varmistamaan, että Euroopan osallistuminen kansainvälisiin tutkimuspyrkimyksiin sekä kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien (jolloin kyse voi olla esim. nousevan talouden maista) kanssa toteutettavat kahdenväliset integroidut yhteistyötoimet sujuvat johdonmukaisesti. Kolmansien maiden tutkijat ja laitokset voivat myös joissain tapauksissa osallistua huippuosaamisen verkostoihin ja integroituihin hankkeisiin sellaisilla alueilla, jotka ovat kyseisten maiden kannalta erityisen kiinnostavia. Tällaisen osallistumisen on muodostettava suuri osa puiteohjelman kansainvälistä yhteistyötä.

Joidenkin maiden tai maaryhmien - Välimeren alueen kolmansien maiden, Venäjän, IVY-maiden ja kehitysmaiden - kanssa toteutetaan myös erityisiä yhteistyötoimia unionin ulkopolitiikan ja kehitysyhteistyöpolitiikan tueksi.

Kaikki kansainväliset yhteistyötoimet toteutetaan unionin ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteiden mukaisesti pitäen mielessä, että tietämystä ja teknologioita on levitettävä parhaalla mahdollisella tavalla maailmanlaajuisesti.

4.2. Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen

Puiteohjelman toinen suuri toimikokonaisuus muodostuu neljästä toimiluokasta, jotka on tarkoitettu jäsentämään eurooppalaista tutkimusaluetta sen neljässä pääulottuvuudessa, jotka mainitaan tammikuussa 2000 julkaistussa komission tiedonannossa. Nämä ulottuvuudet ovat seuraavat:

-komission tiedonannon Innovaatiot osaamiselle rakentuvassa taloudessa [10] tavoitteisiin liittyvä tutkimus ja innovointi; kilpailija- ja markkinaseurantaa sekä teknologiaseurantaa vahvistetaan;

[10] KOM(2000) 567.

-tutkijavoimavarat ja tutkijoiden liikkuvuus: alalle tällä hetkellä osoitettuja varoja lisätään tuntuvasti. Tarjolle tulee uusia tukityyppejä, joilla pyritään erityisesti lisäämään Euroopan kiinnostavuutta kolmansien maiden tutkijoiden silmissä, sekä unionin huippuosaamisryhmien tukijärjestelmä.

-tutkimusinfrastruktuurit, mukaan lukien laajakaistaviestinnän infrastruktuurit tutkimuskäytössä; otetaan käyttöön muun muassa järjestely, jolla voidaan tukea useilla eri osa-alueilla vaikuttavien integroitujen aloitteiden toteuttamista; tällaisia osa-alueita ovat muiden maiden infrastruktuurien käyttöoikeus, verkottaminen, tutkimushankkeet ja Euroopan laajuiset palvelut;

-tieteen ja yhteiskunnan suhteita käsittelevät kysymykset marraskuussa 2000 julkaistussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa Tiede, yhteiskunta ja kansalaiset Euroopassa [11] esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti.

[11] SEK (2000) 1973.

4.3. Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen

Puiteohjelma 2002-2006 auttaa eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatioalueen toteuttamisessa myös lujittamalla sen perustaa. Tämä tapahtuu kahdella tavalla.

Ensimmäisen tavan muodostavat toimet, joilla pyritään vahvistamaan Euroopassa tehtävän tutkimus- ja innovointitoiminnan koordinointia sekä kansallisesti että Euroopan laajuisesti:

-tuki kansallisen tutkimus- ja innovointitoiminnan verkottamiselle ja näiden alojen kansallisten ohjelmien vastavuoroiselle avaamiselle;

-tuki eurooppalaisissa tiede- ja teknologiayhteistyön järjestelmissä harjoitettavalle tieteelliselle yhteistyölle; Euroopan unionin toiminnan ja muiden organisaatioiden, kuten Euroopan tiedesäätiön ESF:n, ESAn, CERN:n, EMBL:n ja ESOn [12] ja vastaavanlaisten organisaatioiden toiminnan välisten suhteiden lujittaminen ja tuki niiden yhteistoiminnalle; nämä organisaatiot ovat lähestyneet toisiaan ja suunnittelevat yhteisiä hankkeita.

[12] ESA: Euroopan avaruusjärjestö; CERN: Euroopan ydintutkimusjärjestö; EMBL: Euroopan molekyylibiologian laboratorio; ESO: Euroopan eteläinen observatorio.

Konkreettisia ehdotuksia on tarkoitus tehdä edellä kuvailtujen keinojen lisäksi integroitujen hankkeiden niveltämisestä Eurekaan ja puiteohjelman eri toimien niveltämisestä Euroopan investointipankin EIP:n Innovaatio 2000 -ohjelmaan.

Tässä pyritään täydentämään COST-yhteistyöjärjestelmässä [13] toteutettavia toimia, jotka soveltuvat erityisen hyvin kansallisen toiminnan verkottamiseen.

[13] COST: Euroopan tieteen ja tekniikan yhteistyöohjelma.

Toinen tapa ovat Euroopassa harjoitettujen tutkimus- ja innovointipolitiikkojen johdonmukaista kehittämistä tukevat toimet:

-tuki Lissabonin Eurooppa-neuvoston vahvistamien eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämille töille tutkimus- ja innovointipolitiikkojen esikuva-analyysin (benchmarking), huippuosaamisen kartoittamisen ja tukijoiden liikkuvuutta vaikeuttavien esteiden yksilöinnin aloilla;

-tulevaisuudentutkimus, tilastotyö ja tieteen ja teknologian indikaattorien laatiminen sekä Euroopan innovointiympäristön parantamiseen tarvittava työ.

5. Toimiva ja kevennetty toteutus

Puiteohjelman toteutustapoja on haluttu yksinkertaistaa, keventää ja tehostaa.

Tiede- ja teollisuusyhteisöt ovat usein pyytäneet unionin tutkimusohjelmien hallintomenettelyjen yksinkertaistamista ja joustavoittamista. Myös puiteohjelman viisivuotisarvioinnista laaditun raportin päätelmät viittaavat samaan suuntaan.

Ohjelmien nykyinen hallintojärjestelmä merkitsee, että toteutettaviin tutkimushankkeisiin tehtäville pienillekin muutoksille on saatava komission hyväksyntä. Tästä aiheutuva jähmeys ja mutkikkuus viivästyttävät hankkeiden toteutusta. Järjestelmän keskusjohtoisuus ei myöskään vastaa korkeatasoisen tutkimustyön tarpeita. Pääasiassa suppeahkoihin hankkeisiin perustuva toteutustapa ei ole paras mahdollinen, kun kyseessä ovat Euroopan laajuiset hankkeet. Tämän uuden puiteohjelman myötä otetaan käyttöön sellainen täytäntöönpanotapa, joka tarjoaa yrityksille, tutkimuskeskuksille ja korkeakouluille enemmän vapautta ja joustavuutta niiden yhdessä harjoittamassa tutkimustyössä.

Puiteohjelmaan osallistuvia kehotetaan laatimaan pitkäaikaisia toimintaohjelmia, jotka kattavat erilaajuisia osia, ja hakemaan niille rahoitusta. Rahoitus myönnetään kilpailupohjalta tehtävän arvioinnin perusteella.

Huippuosaamisen verkostojen ja integroitujen hankkeiden hallinnoinnissa osallistujilla on siis suuri päätäntävalta. Osallistujilla on mahdollisuus

-assosioida omaan toimintaansa muita yhteistyökumppaneita;

-määrittää suppeita hankkeita toimintaohjelmansa osiksi ja julkaista ehdotuspyyntöjä;

-mukauttaa ohjelmien sisältöä tarpeen mukaan.

Toimintaohjelmat arvioidaan säännöllisesti. Kaikilta Euroopan unionin alueilta olevia pk-yrityksiä kannustetaan erilaisilla toimenpiteillä osallistumaan toimintaohjelmiin.

Tutkimustoiminnan täytäntöönpanovastuuta aiotaan hajauttaa, minkä ansiosta komissio voi ehdottaa ohjelmahallinnon kokonaiskustannusten vähentämistä. Jotkin pk-yritysten erityisten tutkimustoimien ja tutkijoiden liikkuvuuden tukemisen hallinnointitehtävät teetetään ulkopuolisilla organisaatioilla, jotka toimivat komission vastuulla.

Jotta voitaisiin parantaa yhteisön toimien kustannustehokkuutta tutkimusalalla ja maksimoida eurooppalaisen julkisen rahoituksen käyttö, erityisohjelmaehdotukset aiotaan laatia siten, että niissä määritellään mitattavat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

6. Mitä seuraavaksi

Tässä ehdotuksessa määritetään puiteohjelma, joka on erityisesti suunniteltu tukemaan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista toimielimissä vuoden 2000 aikana käytyjen keskustelujen hengessä.

Nyt on varmistettava, että ehdotuksesta käytävä keskustelu, päätöksen tekeminen ja sen täytäntöönpano tapahtuvat parhain edellytyksin.

Komissio aikoo esittää puiteohjelman painopistealueiden mukaisesti laadittavat erityisohjelmaehdotuksensa sen jälkeen, kun toimielimet ovat antaneet lausuntonsa tästä ehdotuksesta.

Jotta uuden puiteohjelman täytäntöönpano voidaan aloittaa määräajassa, päätös pyritään tekemään viimeistään vuoden 2002 alkupuoliskolla.

2001/0054 (CNS)

Ehdotus: Neuvoston päätös eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratomin) monivuotisesta tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta 2002-2006

Euroopan unionin neuvosto, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 7 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Monivuotinen puiteohjelma, joka sisältää kaikki ydinalan tutkimus-, demonstraatio- ja koulutustoimet ja joka toteutetaan tutkimus- ja koulutusohjelmien avulla, voidaan hyväksyä perustamissopimuksen 7 artiklan mukaisesti.

(2) Komissio antoi vuoden 2000 aikana kaksi tiedonantoa eurooppalaisen tutkimusalueen perustamisen näkymistä ja tavoitteista: yhden eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisesta [14] ja toisen Euroopan unionin tutkimustoimien suuntaviivoista vuosina 2002-2006 [15]. Komissio antoi vuonna 2000 tiedonannon myös aiheesta "Innovaatiot osaamiselle rakentuvassa taloudessa" [16].

[14] KOM (2000) 6 lopullinen, 18.1.2000.

[15] KOM (2000) 612 lopullinen, 4.10.2000.

[16] KOM (2000) 567 lopullinen, 20.9.2000.

(3) Lissabonissa maaliskuussa 2000 ja Santa Maria de Feirassa kesäkuussa 2000 kokoontuneet Eurooppa-neuvostot julkaisivat päätelmät, joissa asetetaan tavoitteeksi luoda nopeasti eurooppalainen tutkimus- ja innovaatioalue työpaikkojen luomisen ja talouskasvun hyväksi.

(4) Euroopan parlamentti [17] [18], neuvosto [19], [20], talous- ja sosiaalikomitea [21] ja alueiden komitea [22] ovat niin ikään puoltaneet eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista.

[17] Mietintö PE 290.465, 18. toukokuuta 2000, s. 48.

[18] 15. helmikuuta 2001 annettu mietintö.

[19] 15. kesäkuuta 2000 annettu päätöslauselma, EYVL C 205, 19.7.2000, s. 1.

[20] 16. marraskuuta 2000 annettu päätöslauselma, EYVL C 374, 28.12.2000, s. 1.

[21] 24. toukokuuta 2000 annettu lausunto, EYVL C 204, 18.7.2000, s. 70.

[22] 12. huhtikuuta 2000 annettu lausunto, EYVL C 226, 8.8.2000, s. 18.

(5) Komissio esitteli 19 päivänä lokakuuta 2000 [23] yhteisön toimien toteutuksesta ja tuloksista tehdyn ulkoisen arvioinnin päätelmät, jotka koskivat arviointia edeltäviä viittä vuotta, sekä näihin liittyvät huomauksensa.

[23] KOM (2000) 659 lopullinen, 19.10.2000.

(6) On tarpeen hyväksyä vuosiksi 2002-2006 eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukeva uusi puiteohjelma.

(7) Puiteohjelmassa 2002-2006 vahvistetaan suunnitellun toiminnan tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja painopisteet ja määritellään toiminnan pääperiaatteet, jotka toteutetaan noudattaen yhteisön taloudellisten etujen suojelutavoitteita.

(8) Tässä päätöksessä vahvistetaan koko puiteohjelman ajaksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [24] 34 kohdassa tarkoitettu rahoitusohje ilman, että tämä vaikuttaa perustamissopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan.

[24] EYVL C 102, 4.4.1996, s.4.

(9) Yhteistä tutkimuskeskusta (YTK) pyydetään osallistumaan puiteohjelman toteuttamiseen varsinkin niillä aloilla, joilla se pystyy tarjoamaan puolueetonta ja riippumatonta asiantuntemusta ja edistämään muiden yhteisön politiikkojen täytäntöönpanoa.

(10) Puiteohjelmaan kuuluvat tutkimustoimet on tärkeää toteuttaa noudattaen erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa mainittuja eettisiä perusperiaatteita.

(11) Naisten asemaa ja roolia eurooppalaisessa tieteessä ja tutkimuksessa pyritään vahvistamaan ja laajentamaan toteuttamalla komission tiedonantoon "Naiset ja tiede" [25] sekä aihetta koskevaan neuvoston päätöslauselmaan [26] ja Euroopan parlamentin mietintöön [27] perustuvaa toimintaohjelmaa.

[25] KOM (1999) 76.

[26] 20. toukokuuta 1999 annettu päätöslauselma, EYVL C 201, 16.7.1999.

[27] Mietintö PE 284.656, 3. helmikuuta 2000.

(12) Komission on aiheellista tiedottaa säännöllisesti puiteohjelman 2002-2006 toteutusvaiheista sekä toisaalta teettää riippumaton arviointi toteutetuista toimista hyvissä ajoin ennen seuraavan puiteohjelmaehdotuksen esittämistä.

(13) Komissio on kuullut tieteellis-teknistä komiteaa, joka on antanut lausuntonsa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Hyväksytään vuosiksi 2002-2006 ydinalan tutkimusta ja koulutusta koskeva monivuotinen yhteisön puiteohjelma, jäljempänä 'puiteohjelma 2002-2006'.

2. Puiteohjelma 2002-2006 sisältää kaikki tutkimusta, teknologian kehittämistä, kansainvälistä yhteistyötä, tulosten levittämistä ja hyödyntämistä sekä koulutusta koskevat toimet seuraavilla aloilla:

-jätteen käsittely ja varastointi;

-hallittu lämpöydinfuusio;

-muut Euratomin toimet;

-Yhteisen tutkimuskeskuksen Euratom-toimet.

3. Liitteessä vahvistetaan tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja niihin liittyvät painopisteet ja mainitaan suunniteltujen toimien pääperiaatteet.

2 artikla

1. Rahoitusohje tämän puiteohjelman toteuttamiseksi vuosina 2002-2006 on 1 230 miljoonaa euroa, josta jätteen käsittelyn ja varastoinnin osuus on 150 miljoonaa euroa, hallitun lämpöydinfuusion osuus 700 miljoonaa euroa, muiden Euratomin toimien osuus 50 miljoonaa euroa ja Yhteisen tutkimuskeskuksen Euratom-toimien osuus 330 miljoonaa euroa.

2. Yhteisön rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt määräytyvät Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen perusteella, ja niitä täydennetään tarvittaessa neuvoston tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi vahvistamalla tai vahvistamilla tutkimus- ja koulutusohjelmalla tai -ohjelmilla.

3 artikla

Kaikki puiteohjelmaan 2002-2006 kuuluva tutkimustoiminta on toteutettava eettisten perusperiaatteiden mukaisesti.

4 artikla

Puiteohjelman 2002-2006 ja erityisesti sen tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista käsitellään yksityiskohtaisesti kertomuksessa, jonka komissio julkaisee vuosittain perustamissopimuksen 7 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Ennen kuin komissio esittää seuraavaa puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen, se teettää korkean tason riippumattomilla asiantuntijoilla arvion tuloksista, jotka yhteisön toimilla on saavutettu arviota edeltävien viiden vuoden aikana. Komissio toimittaa kyseisen arvioinnin päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle.

6 artikla

Puiteohjelmaan 2002-2006 voivat osallistua:

-ETA-maat ETA-sopimuksissa määrätyin ehdoin;

-Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) ehdokasmaat Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä määrätyin ehdoin;

-Kypros, Malta ja Turkki näiden maiden kanssa tehtävien kahdenvälisten sopimusten perusteella;

-Sveitsi ja Israel näiden maiden kanssa tehtävien kahdenvälisten sopimusten perusteella.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

LIITE: TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET

1. Tutkimuksen ensisijaiset aihealueet

1.1. Jätteen käsittely ja varastointi

Ydinfissioenergian osuus on tällä hetkellä 35 % unionin sähkönsaannista, ja se on aiheena keskustelussa, jota käydään ilmastonmuutoksen torjumisesta ja Euroopan energiariippuvuuden vähentämisestä. Tällä hetkellä toiminnassa olevat voimalaitoksia käytetään vielä ainakin 20 vuoden ajan.

Pitemmällä aikavälillä voitaisiin kehittää uutta teknologiaa Euroopan energiatarpeiden tyydyttämiseksi turvallisesti ydinfissioenergialla tulevina vuosikymmeninä siten, että otetaan huomioon kestävään kehitykseen liittyvät vaatimukset.

Hyödynnettäessä ydinfissiota energiantuotannossa on ratkaistava tämänhetkiset jätteeseen liittyvät kysymykset, joihin kuuluu erityisesti pitkäikäisen jätteen käsittelyyn sovellettavien teknisten ratkaisujen käytännön toteutus.

Euroopassa on julkisella ja yksityisellä sektorilla tehty merkittävää ydinjätteen käsittely- ja varastointitekniikoihin liittyvää tutkimustyötä. Unionin toiminta tällä alalla mahdollistaa koordinointityön ansiosta sen, että tällaisista tutkimustoimista voidaan muodostaa kriittinen massa ja että jätteen käsittelystä vastaavat elimet ja alan yritykset omaksuvat yhdenmukaiset suuntaviivat.

Unionin toiminnalla puututaan sekä jätteen varastoinnin aiheuttamaan välittömään ongelmaan että sen vaikutusten vähentämiseen pitemmällä aikavälillä. Siihen kuuluvat tämän vuoksi seuraavat osatekijät:

- tutkimukset menetelmistä, joita voidaan käyttää jätteen pitkäaikaiseen varastointiin syvälle maaperään ja niiden toimien verkottaminen, joita toteutetaan suunniteltujen kolmen ensisijaisen geologisen muodostumatyypin alueilla sijaitsevissa eri kohteissa;

- tutkimukset, joiden tarkoituksena on vähentää jätteen vaikutuksia erityisesti siten, että kehitetään uusia vähemmän jätettä synnyttäviä reaktorikonsepteja sekä teknologioita, joiden avulla voidaan vähentää jätteeseen liittyviä riskejä partitio- ja transmutaatiotekniikoiden avulla.

1.2. Hallittu lämpöydinfuusio

Hallittu lämpöydinfuusio on yksi pitkän aikavälin vaihtoehdoista kestävän kehityksen mukaiseen energiansaantiin ja erityisesti keskitettyyn perussähkötuotantoon.

Fysikaalisen perustietämyksen ja ratkaistavina olevien teknologisten ongelmien monitahoisuuden vuoksi kehitys, joka saattaa johtaa fuusion soveltamiseen sähköntuotannossa, tapahtuu useissa vaiheissa, jotka saattavat kestää kymmeniä vuosia ja joista kukin on ehtona seuraavalle.

Euroopan unionin toteuttamassa hallittua lämpöydinfuusiota koskevassa integroidussa eurooppalaisessa ohjelmassa tehdyn työn ansiosta Eurooppa on saavuttanut johtoaseman maailmassa magneettisen koossapidon avulla tapahtuvan fuusion tutkimuksessa.

Tutkimusten edistymisaste ja erityisesti eurooppalaisesta tokamakista JETistä saadut tulokset sallivat sen, että voidaan suunnitella siirtymistä "Next Step" -vaiheeseen eli sellaisen laitteiston toteuttamiseen, joka kykenee tuottamaan fuusioreaktioita vastaavissa olosuhteissa kuin energiantuotantoon käytettävä reaktori.

Next Step -hankesuunnitelman yksityiskohtaisen valmistelutyön loppuunsaattaminen kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa ITERissä mahdollistaa sen, että hankkeen käynnistämisestä ja laitteiston rakentamisesta voidaan tehdä päätös.

Laitteiston tarkoituksena on osoittaa fuusioenergiatuotannon tieteellinen ja tekninen toteutettavuus. Hankkeen toteuttamisen yksityiskohdat riippuvat kansainvälisen yhteistyön osana parhaillaan käytävien neuvottelujen tuloksesta sekä tulevasta kehityksestä, jolloin on erityisesti kyse päätöksistä, jotka tehdään Euroopan osuudesta ITER-hankkeessa ja laitteiston sijoittamispaikasta. Tätä varten on vahvistettava sopiva oikeudellinen kehys.

Euroopan unionin osallistuminen ITER-hankkeeseen edellyttää lisäohjelmaa, johon sisältyvät seuraavat osatekijät:

-JET-laitteiston käyttäminen siten, että voidaan hyötyä siihen parhaillaan tehtävistä parannuksista, ja mahdollinen osallistuminen tutkimustoimiin, joita tarvitaan JETin käytöstäpoistosta huolehtimiseen sen käyttöiän lopussa;

-fuusiofysiikkaan ja -teknologiaan liittyvien tutkimusten jatkaminen mm. seuraavin toimin: magneettisen koossapidon vaihtoehtoisten kaavojen tutkimus ja arviointi, jolloin erityisesti jatketaan Wendelstein 7-X -stellaraattorin rakentamista ja hyödynnetään Euratomin assosiaatiosuhteiden ansiosta jo käytössä olevia laitteistoja; tekniseen tutkimukseen ja erityisesti fuusiomateriaalien tutkimuksiin liittyvät koordinoidut toimet.

Next Step -hankkeen toteuttaminen edellyttää suuria henkilö- ja taloudellisia resursseja. Euratomin eurooppalaisten kumppaneiden tämänhetkisiä fuusioalan toimia tulisi mukauttaa vastaavasti, kunhan ITERin rakentamisesta on päätetty.

2. Muut toimet ydinturvallisuuden alalla

Ehdotuspyyntöjen perusteella ja unionin terveys-, energia- ja ympäristöpolitiikan tueksi toteutetaan seuraavat toimet:

-erityisesti vähäiseen altistukseen liittyvien riskien kvantifiointia koskevat tutkimukset säteilysuojauksen alalla,

-uusien ja aiempaa turvallisempien ydinenergian hyödyntämisprosessien innovatiivisiin konsepteihin liittyvät tutkimukset,

-opetus ja koulutus ydinturvallisuuden ja säteilysuojauksen alalla.

3. Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet

YTK:n tehtävänä on antaa unionin politiikalle tieteellistä ja teknistä tukea, minkä johdosta se keskittyy seuraavien alojen toimiin:

3.1. Ydinturvallisuus

Jätteen käsittely ja varastointi, erityisesti pitkäikäisten aktinidien erottelu- ja transmutaatiotekniikat; säteilysuojaus; jo käytössä olevien (ensisijaisesti jäsenehdokasmaissa sijaitsevien) reaktoreiden sekä uuden sukupolven reaktoreiden turvallisuus; fissiokelpoisten aineiden valvonta ja tuki niiden leviämisen estämiselle; vanhentuneiden ydinlaitosten käytöstäpoistoon liittyvien toimien seuranta.

3.2. Vertailumittaukset ja -materiaalit

Erityisesti matala-aktiivisuuteen keskittyvä radionuklidien metrologia sekä monilaboratorio testaukset huippulaboratorioiden verkoissa; neutronien ja aineen vuorovaikutus perustiedon tuottamiseksi tutkimuksiin, jotka liittyvät jätteen transmutaatioon ja uusien järjestelmien kehittämiseen.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): Tutkimus

Toiminnan ala(t): Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen (Euratom) perustuvat tutkimus- ja koulutustoimet

Toimenpiteen nimi:

Ehdotus neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratomin) monivuotisesta tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta 2002-2006, jäljempänä 'Euratomin puiteohjelma'.

1. Budjettikohta/-kohdat

Alaluokka B6

2. Numerotiedot

2.1 Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): 1 230 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina

2.2 Toimenpiteen soveltamiskausi:

2002-2006

Toimenpiteen jatkamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä määrätään Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklassa.

2.3 Monivuotinen kokonaismenoarvio

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (vrt. kohta 6.1.2)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4 Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

x Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen

Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen uutta ohjelmasuunnitelmaa,

ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

2.5 Vaikutukset tuloihin

x Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

TAI

x Vaikutukset tuloihin ovat seuraavat:

Jotkin Euratomin puiteohjelmaan assosioituneet valtiot osallistuvat puiteohjelman rahoitukseen.

Varainhoitoasetuksen 92 ja 96 artiklan mukaisesti Yhteinen tutkimuskeskus voi saada tuloja erilaisista kilpailutetuista toimista ja muista kolmansille osapuolille suoritetuista palveluista.

Varainhoitoasetuksen 27 artiklan mukaisesti tiettyjä tuloja voidaan käyttää uudelleen.

miljoonaa euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Euratomin perustamissopimuksen 7 artikla.

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1 Yhteisön toiminnan tarve

Tutkimustoiminta on keskeinen osa maailmanlaajuisesti kehittyvää uutta taloutta ja osaamisyhteiskuntaa. Enemmän kuin koskaan se toimii taloudellisen ja yhteiskunnallisen edistyksen ylläpitäjänä sekä yritysten kilpailukyvyn, työllisyyden ja elämänlaadun keskeisenä tekijänä. Lisäksi tiede ja tekniikka ovat keskeisellä sijalla poliittisessa päätöksenteossa.

Eurooppalaisen tutkimustoiminnan rakenteelliset heikkoudet ovat kuitenkin yhä olemassa. Vuonna 1999 Euroopan unioni investoi 70 miljardia euroa vähemmän kuin Yhdysvallat tutkimus- ja kehitystoimintaan. EU sijoittuu nykyään sekä Yhdysvaltojen että Japanin jälkeen, kun mittapuuna käytetään tutkimusvarojen suhdetta BKT:hen (EU: 1,8 %, USA 2,7 % ja Japani 3,1 %) mutta myös silloin, kun mittapuuna käytetään tutkijoiden, patenttien ja viedyn huipputekniikan määrää asukasta kohti.

Tutkimustoiminnalla on oltava entistä voimakkaampi ja keskeisempi asema Euroopan talouden ja yhteiskunnan toiminnassa. Tämä edellyttää paitsi EU:n julkisen ja yksityisen sektorin tutkimustoimien lisäämistä myös jäsenvaltioiden tutkimustoimien koordinointia keskenään ja EU:n toimien kanssa.

Edellä esitetyn perusteella komissio ehdotti tammikuussa 2000 eurooppalaisen tutkimusalueen [28] luomista. Sen toteuttaminen edellyttää ehdottomasti koko EU:n - sen jäsenvaltioiden ja tutkimustoimintaa harjoittavien tahojen - yhteistä panosta.

[28] KOM(2000) 612 lopullinen, 4.10.2000.

Se edellyttää useita - erityisesti lainsäädännöllisiä - aloitteita ja erityisesti sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla poistetaan eurooppalaisten tutkijoiden, tietämyksen ja teknologian vapaata liikkuvuutta eri aloilla haittaavia esteitä.

Tällaisten aloitteiden yhteydessä EU:n tutkimustoiminnan taloudelliseen tukeen liittyvillä toimilla on suuri merkitys.

Yleensä ottaen viranomaiset oikeutetusti tukevat tutkimustoimintaa, jossa syntyneistä tuloksista on "yleistä" hyötyä sen lisäksi, että siitä koituu suoraa hyötyä tutkimuksen tekijälle. Tämä pätee perustutkimukseen, mutta myös useisiin kohdennetun tutkimuksen toimiin. Yleinen tuki on oikeutettu ja tarpeen, kun asianomaisilla tutkimuksilla voidaan edistää yleisten politiikkojen toteuttamista tai tutkimukset ovat niiden kannalta korvaamattomia. Tuki on perusteltu myös silloin, kun tutkimuksilla autetaan ratkaisemaan yhteiskunnan ongelmia ja lujittamaan Euroopan kilpailukykyä siten, että rohkaistaan yrityksiä harjoittamaan riskialtista tai pitkäaikaista tutkimustoimintaa, josta niille ei ole välitöntä taloudellista hyötyä, sekä lisäämään tietämyksen markkinoiden avoimuutta.

Euroopan tason tuki ja varsinkin yhteisön tuki on aiheellista nimenomaan Euroopan laajuisen toiminnan tuoman lisäarvon perusteella.

Euroopan laajuisen toiminnan lisäarvo sisältää seuraavat näkökohdat:

-tutkimustoiminnan kustannukset ja laajuus ylittävät yhden maan valmiudet sekä tarve koota rahoitusvarojen ja henkilöresurssien "kriittinen massa";

-yhteistyön edut taloudelliselta kannalta katsottuna (mittakaavaedut) ja ottaen huomioon siitä yksityisen sektorin tutkimushankkeille ja eri teollisuudenalojen kilpailukyvylle koituvat edut;

-tarve yhdistää eri maissa tarjolla oleva toisiaan täydentävä asiantuntemus erityisesti, kun kyse on useita tieteenaloja koskevista ongelmista ja toteuttaa vertailututkimuksia Euroopan tasolla;

-yhteydet EU:n ensisijaisiin toimiin ja etuihin sekä yhteisön lainsäädäntöön ja politiikkoihin;

-tutkimustoiminnan välttämätön valtioiden välinen luonne, joka johtuu tutkimusongelmien esiintymislaajuudesta (ympäristö) tai tieteellisistä syistä (vertailevat tutkimukset, epidemiologia).

Lisäksi yhteisön tason toiminnan tuomaa eurooppalaisuuden lisäarvoa tutkimuksen alalla on arvioitu ja se on vahvistettu ennakkoarvioinnissa, jossa on myös yksilöity joitakin toiminnan toteuttamisen kannalta toivottavia näkökohtia, sekä meneillään olevien toimien jälkiarvioinnissa.

Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Komissio teki ennakkoarvioinnin puiteohjelmaa koskevaa ehdotusta laatiessaan. Ennakkoarvioinnin tuloksena ovat seuraavat pääperiaatteet:

-Uutta Euratomin puiteohjelmaa tarvitaan auttamaan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa.

-Fissiota koskevaa osaa on muutettava huomattavasti entisiin puiteohjelmiin verrattuna niin toiminta-alan kuin -tapojenkin suhteen seuraavasti:

-on lujitettava kansallisten tutkimustoimien välisiä yhteyksiä tutkimuksen kustannustehokkuuden lisäämiseksi Euroopassa;

-on kohdistettava toimet tiettyyn määrään tavoitteita, joita ei voida saavuttaa muuten kuin yhteisön tasolla;

-on mukautettava toimintatapoja tavoitteiden perusteella, jotta tutkimustoiminta olisi entistä tehokkaampaa ja näkyvämpää ja jotta sillä olisi enemmän vaikutuksia.

-Fuusiota koskevassa osassa "Next Step" -hankesuunnitelman yksityiskohtaisen valmistelutyön loppuunsaattaminen kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa ITERissä mahdollistaa sen, että kyseisen hankkeen käynnistämisestä ja laitteen rakentamisesta voidaan tehdä päätös. Hankkeen tavoitteena on osoittaa fuusioenergiatuotannon tieteellinen ja tekninen toteutettavuus. Hankkeen toteuttamisen tarkat yksityiskohdat riippuvat kansainvälisen yhteistyön osana parhaillaan käytävien neuvottelujen tuloksesta sekä tulevasta kehityksestä, jolloin on erityisesti kyse päätöksistä, jotka tehdään Euroopan osuudesta ITER-hankkeessa ja laitteiston sijoittamispaikasta.

Unionin toimien kustannustehokkuuden parantamiseksi ennakkoarviointiin liittyviä toimenpiteitä täydennetään siten, että erityisohjelmia koskevissa ehdotuksissa määritellään tavoitteet, joiden toteutuminen voidaan todentaa.

Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

Puiteohjelmien viisivuotisarvioinnin suositukset on otettu huomioon uudessa ehdotuksessa seuraavina tavoitteina:

-EU:n tutkimustoimien sijoittaminen osaksi laajempaa eurooppalaista tutkimuspolitiikkaa;

-ohjelmien parempi keskittäminen;

-tarvittavien tutkimusten tekeminen EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

-puiteohjelman kehittäminen kohti entistä joustavampia toteuttamisvälineitä ottaen huomioon kaikki perustamissopimuksen tarjoamat mahdollisuudet.

5.2 Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Fission ja säteilysuojauksen alalla yhteisö osallistuu seuraavien toimien rahoitukseen:

-huippuosaamisen verkostot tutkimuksen ensisijaisilla aihealueilla; näiden verkostojen tavoitteena on edistää huippuosaamista siten, että yhdistetään kiinteästi ja kestävästi useissa jäsenvaltioissa olevaa osaamista; integroidut hankkeet, jotka voivat olla laajuudeltaan jopa useiden kymmenien miljoonien eurojen arvoisia ja joita toteuttavat yhteenliittymät, jotka usein rakentuvat korkeakoulujen ja yritysten tiiviille yhteistyölle;

-tutkimustoimet, joilla tuetaan yhteisön terveys-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa;

-toimet, joiden tarkoituksena on tutkimustulosten hyödyntäminen ja tietämyksen siirto;

-tutkijavoimavarojen kehittäminen ja tutkijoiden liikkuvuuden parantaminen siten, että myönnetään yleisiä tai henkilökohtaisia tukia alan korkeatasoisimpaan koulutukseen, joka edellyttää monikansallista asiantuntemusta;

-tuki tutkimusinfrastruktuureille kaikilla tieteen ja teknologian aloilla muiden maiden tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksia ajatellen; tavoitteena on integroitujen aloitteiden toteuttaminen, toteutettavuustutkimusten tekeminen ja tietyssä määrin uusien infrastruktuurien kehittäminen;

-tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevien politiikkojen koordinointi: kansallisten ohjelmien avaaminen vastavuoroisesti, kansallisten tutkimustoimien verkottaminen, muissa eurooppalaisissa yhteistyö- ja yhteistoimintajärjestelmissä toteutettava organisaatioiden välinen tieteellinen yhteistyö.

Fuusioenergian tutkimuksen alalla toimien erityisluonne edellyttää tiettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä.

-Hankkeet toteutetaan seuraavissa asiakirjoissa määriteltyjen menettelyjen mukaan:

-assosiaatiosopimukset;

-Euroopan fuusiokehityssopimus (EFDA);

-muut yhteisön ja assosioitujen organisaatioiden ja/tai oikeussubjektien väliset monenväliset sopimukset, joita voidaan tehdä toimivaltaisen neuvoa-antavan komitean annettua lausuntonsa;

-jäsenvaltioiden organisaatioiden tai Euratomin puiteohjelmaan assosioituneiden valtioiden kanssa tehdyt muut sopimukset, jotka ovat voimassa määräajan;

-kansainväliset sopimukset, joita sovelletaan kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa toteutettaviin hankkeisiin, kuten ITERiin.

Fuusioenergiatutkimusta koskevat koordinointi- ja tukitoimet voivat olla edellä kuvattuja toimia tukevia selvityksiä, tiedonvaihdon tukitoimia, ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöä (myös toimien riippumattomaan arviointiin), koulutusapurahoja ja -toimia, julkaisuja ja muita teknologiansiirtoa edistäviä toimia.

Yhteisön rahoitustuen saajina ovat tutkimuskeskukset, korkeakoulut, yritykset sekä jäsenvaltioissa ja assosioituneissa Euroopan maissa sijaitsevat kansalliset tai kansainväliset järjestöt, jotka rahoittavat tutkimustoimia. Viimeksi mainitut voivat toimia myös yhteisön rahoitustuen välittäjinä. Kansainväliset järjestöt ja IVYn jäsenvaltioiden organisaatiot voivat poikkeustapauksissa saada yhteisön rahoitusta, jos se osoittautuu välttämättömäksi ohjelman tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Rahoituksen on tällöin oltava olennaisen tärkeää ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Yhteisön toteuttamista suorista tutkimus- ja kehittämistoimista huolehtii Yhteinen tutkimuskeskus.

5.3 Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Puiteohjelmassa vahvistetaan yhteisön rahoitusosuuden suurin kokonaismäärä ja yksityiskohtaiset säännöt.

Nämä määrät kattavat tutkimustoimien rahoituksen sekä henkilöstö- ja hallintokulut.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1 Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

Muistutettakoon, että Euroopan yhteisön puiteohjelman kokonaismäärärahat ovat 16 270 miljoonaa euroa. Puiteohjelmien 2002-2006 määrärahat ovat näin ollen yhteensä 17 500 miljoonaa euroa.

6.1.1 Rahoitustuki maksusitoumusmäärärahoina, miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

(Jos toimia on useita, on ilmoitettava kuhunkin eri toimeen kuuluvia konkreettisia toimenpiteitä kohti tarkat tiedot suoritteiden laajuuden ja kustannusten arviointia varten.)

Maksusitoumusmäärärahat miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

Laskentatapa on tarvittaessa selitettävä.

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

Voimavarojen taloudellisen käytön nimissä henkilöstö- ja hallintomenoja tarkastellaan yksityiskohtaisesti osana puiteohjelman uutta rakennetta. Tarkastelu tapahtuu laadittaessa päätöksiä erityisohjelmista, joiden avulla puiteohjelma pannaan täytäntöön.

Tutkimustoiminnan täytäntöönpanovastuuta aiotaan hajauttaa, minkä ansiosta komissio voi ehdottaa ohjelmien hallinnon kokonaiskustannusten vähentämistä. Uusien toteuttamisvälineiden ja toteuttamiseen sovellettavien yksityiskohtaisten sääntöjen ansiosta henkilöstö- ja hallintomenot ovat alhaisemmat kuin aikaisemmin. Aikaisempien puiteohjelmien meneillään olevien hankkeiden hallinnointi on kuitenkin edelleen turvattava.

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1 Seurantajärjestelmä

Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa saavutettua edistystä arvioidaan säännöllisesti.

Uusi puiteohjelma on ensimmäinen puiteohjelma, joka on erityisesti suunniteltu tukemaan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista. Se toteutetaan rinnakkain samoihin päämääriin tähtäävien muiden yhteisön ja jäsenvaltioiden toimien kanssa. Koska tutkimusta ja eri toimia toteutetaan eri tasoilla, puiteohjelman seuranta ja arviointi on monimutkaista.

Puiteohjelman tulosten ja vaikutusten seurantaa ja arviointia varten on kuitenkin jo kehitetty tai ollaan kehittämässä tiettyjä välineitä. Nämä välineet perustuvat ennen muuta niistä erityisohjelmista saataviin tietoihin, joiden avulla puiteohjelma pannaan täytäntöön. Välineitä selostetaan tarkemmin erityisohjelmia koskevissa päätöksissä.

Lisäksi on tarkoitus kehittää joukko puiteohjelman erityispiirteisiin soveltuvia indikaattoreita, joiden avulla on mahdollista kvantifioida puiteohjelmassa toteutettujen toimien tuloksena syntyvän tietämyksen tuottaminen, hallinnointi, verkottaminen, hyödyntäminen ja vaikutukset. Indikaattoreita määriteltäessä otetaan huomioon perustamissopimuksessa asetetut tavoitteet ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdassa mainittu miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen sekä 158 artiklassa mainittu taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen.

8.2 Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

-Vuosiseuranta: Komissio seuraa jatkuvasti puiteohjelman toteuttamista asetettuihin tavoitteisiin nähden ja käyttää tarvittaessa apunaan sopivaa asiantuntemusta. Komissio arvioi erityisesti, onko tavoitteita, painopisteitä, välineitä, rahoituskeinoja ja hallinnointia mukautettu tilanteen mukaan.

-Vuosikertomus: Puiteohjelman toteuttamisen edistymisestä julkaistaan vuosikertomus, joka perustamissopimuksen 173 artiklan mukaisesti annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Vuosikertomus sisältää muun muassa vuosiseurannan tulokset, kuvaukset tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla toteutetuista toimista ja niiden tulosten levittämisestä edellisenä vuonna sekä kuluvan vuoden työohjelman.

-Viisivuotisarviointi: Ennen kuin komissio esittää seuraavaa puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen, se teettää korkean tason riippumattomilla asiantuntijoilla arvion tuloksista, jotka yhteisön toimilla on saavutettu arviota edeltävien viiden vuoden aikana kyseistä ajanjaksoa koskeviin tavoitteisiin nähden. Komissio toimittaa kyseisen arvioinnin päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Petosten torjuntatoimet kuvataan erityisohjelmissa, joiden avulla puiteohjelma pannaan täytäntöön.