EU:n suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämisestä

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA

Ajantasaistetut Euroopan unionin suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artikla

SUUNTAVIIVOJEN JA EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 3 ARTIKLAN TARKOITUS

Suuntaviivojen tarkoituksena on toimia työvälineinä, joita EU käyttää edistääkseen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista suhteissaan muuhun maailmaan.

Suuntaviivat on osoitettu kaikille, jotka toteuttavat toimia EU:n muuta maailmaa koskevien suhteiden puitteissa tarkoituksenaan rajoittaa siviileihin ja vankeihin kohdistuvia aseellisen konfliktin vaikutuksia. Ne täydentävät suuntaviivoja ja yhteisiä kantoja, joita on annettu EU:ssa ihmisoikeuksien alalla (esimerkiksi kidutusta ja kuolemanrangaistusta koskevissa tapauksissa).

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa luetellaan EU:n perustana olevat arvot, mukaan lukien ne, joita se edistää kansainvälisissä suhteissaan. Näihin arvoihin sisältyvät vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteet.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Suuntaviivat on tarkoitettu EU:ssa toimiville julkisille (mukaan lukien EU:n toimielimet) tai valtiosta riippumattomille toimijoille (esim. kansalaisjärjestöt).

Aseellisten konfliktien vaikutusten vähentäminen

Kansainvälinen humanitaarinen oikeus tunnetaan myös nimellä ”aseellisia konflikteja koskeva oikeus” tai ”sodan oikeussäännöt”. Sillä säännellään sodankäynnin keinoja ja menetelmiä, jotta aseellisten konfliktien vaikutuksia lievennetään. Näitä oikeudellisia periaatteita noudattamalla pyritään suojelemaan henkilöitä, jotka eivät tai eivät enää osallistu konflikteihin (kuten siviilit ja sotavangit).

Kansainvälistä humanitaarista oikeutta sovelletaan

• valtioiden välisiin tai maan sisäisiin aseellisiin konflikteihin, konfliktin alkuperästä riippumatta; kansainvälisiin aseellisiin konflikteihin ja maan sisäisiin aseellisiin konflikteihin sovelletaan kuitenkin eri oikeusjärjestelmiä
• aseellisiin konflikteihin liittyviin alueiden miehittämistä koskeviin tilanteisiin.

Lisäksi ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta voidaan soveltaa niin rauhan kuin aseellisen konfliktin aikana. Se täydentää kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

Toimintaa koskevat suuntaviivat

EU on sitoutunut kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Ensinnäkin toimijoiden on kerättävä yksityiskohtaista tietoa konflikteista sekä laadittava toimintaa koskevia raportteja, arviointeja ja suosituksia. Asiasta vastaavat

• EU:n toimielimet, erityisesti neuvoston työryhmät yhteistyössä asianomaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, mukaan lukien Punaisen ristin kansainvälinen komitea, Yhdistyneet kansakunnat ja kansainvälinen humanitaarinen tiedonkeruukomissio
• EU:n edustustojen päälliköt ja asiaankuuluvat EU:n edustajat (EU:n siviilioperaatioiden johtajat, EU:n sotilasoperaatioiden komentajat ja EU:n erityisedustajat). Niiden olisi erityisesti osoitettava tapaukset, joissa kansainvälistä humanitaarista oikeutta on loukattu vakavasti.
• Neuvoston kansainvälisen julkisoikeuden työryhmä ja neuvoston humanitaarisen avun ja elintarvikeavun työryhmä.

EU:lla on käytettävissään erilaisia toimintakeinoja

• poliittinen vuoropuhelu EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa niin konfliktin kuin rauhan aikana
• yleiset julkilausumat, joilla EU puolustaa humanitaarisen oikeuden noudattamista
• aloitteet ja julkilausumat, joilla EU tuomitsee tilanteet tai tietyt teot
• rajoittavat toimenpiteet ja sanktiot, joita voidaan soveltaa konfliktiin osallistuviin valtioihin tai yksittäisiin henkilöihin. Tällaisten toimien on oltava asianmukaisia ja kansainvälisen oikeuden mukaisia
• yhteistyö kansainvälisten elinten kanssa
• kriisinhallintaoperaatiot, joihin voi sisältyä toimia sellaisten tietojen keräämiseksi, joista on Kansainväliselle rikostuomioistuimelle (ICC) tai sotarikoksien tutkinnalle hyötyä
• kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksesta vastuussa olevien henkilöiden asettaminen syytteeseen
• väestön, sotilashenkilöstön ja lainvalvontaviranomaisten koulutus
• aseidenviennin valvonta yhteisen kannan 2008/944/YUTP mukaisesti. Siinä asetetaan vientiluvan myöntämiselle ehdoksi, että aseiden tuojamaiden on noudatettava ihmisoikeuksia.

Yksilön vastuu konfliktitilanteessa

Tietyt kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomukset on määritelty sotarikoksiksi. Niitä saatetaan tehdä samoissa olosuhteissa kuin joukkotuhontarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että sotarikoksiin syyllistyneet tuodaan oikeudenkäyntiin niiden kansalliseen tuomioistuimeen, toisen valtion tuomioistuimeen tai kansainväliseen rikostuomioistuimeen.

TAUSTAA

Lisätietoja:

• International humanitarian law — factsheet (Euroopan komissio).

ASIAKIRJA

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – I osasto – Yhteiset määräykset – 3 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 2 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 17)

Ajantasaistetut Euroopan unionin suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi (EUVL C 303, 15.12.2009, s. 12–17)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 2011/168/YUTP, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2011, Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja yhteisen kannan 2003/444/YUTP kumoamisesta (EUVL L 76, 22.3.2011, s. 56–58)

Viimeisin päivitys: 02.03.2018