Sen avulla Euroopan komissio voi tutkia Euroopan unionin (EU) ulkopuolisten maiden EU:ssa toimiville yrityksille myöntämiä tukia ja käsitellä niiden kielteisiä vaikutuksia EU:n sisämarkkinoihin.

Siinä vahvistetaan säännöt ja menettelyt, joiden avulla komissio voi arvioida EU:n ulkopuolisen maan myöntämää ulkomaista tukea, joka hyödyttää suoraan tai välillisesti taloudellista toimintaa EU:ssa, ja korjata näiden ulkomaisten tukien aiheuttamat vääristymät. Näin varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja reilu kilpailu kaikkien EU:ssa toimivien yritysten välillä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Ulkomainen tuki on EU:n ulkopuolisen maan suoraan tai välillisesti myöntämä taloudellinen tuki, josta koituu etua ja joka rajoittuu yhteen tai useampaan yritykseen tai toimialaan.

Tässä yhteydessä taloudellinen panos voi olla muun muassa:

varojen tai vastuiden siirto, verokannustimet ja velkajärjestelyt
tuloista luopuminen, mukaan lukien verovapautukset
tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen tai niiden ostaminen.

Tällainen taloudellinen tuki on ulkomaista, jos se on peräisin EU:n ulkopuolisen maan keskushallinnolta, minkä tahansa muun tason viranomaisilta sekä julkisilta ja yksityisiltä yhteisöiltä, joiden toimet voidaan katsoa kuuluvan EU:n ulkopuoliselle maalle.

Ulkomaiset tuet

vääristävät sisämarkkinoita, jos ne parantavat yrityksen kilpailuasemaa ja vaikuttavat kielteisesti kilpailuun sisämarkkinoilla, mikä voidaan määrittää käyttämällä esimerkiksi seuraavia indikaattoreita:
- tuen määrä ja luonne
- yrityksen tilanne, mukaan lukien sen koko, taloudellisen toiminnan taso ja kehitys sekä asianomaiset markkinat tai alat
- tuen tarkoitus ja ehdot.
eivät todennäköisesti vääristä sisämarkkinoita, jos yritykselle kolmen peräkkäisen vuoden aikana myönnetty kokonaistuki on alle neljä miljoonaa euroa
eivät vääristä sisämarkkinoita, kun
- yrityksen kokonaistuki kolmen peräkkäisen vuoden aikana on alle unionin vähämerkityksisen tuen kynnysarvon eli alle 200 000 euroa
- tukea käytetään luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen.
vääristävät todennäköisimmin sisämarkkinoita, jos ne
- auttavat vaikeuksissa olevaa yritystä ilman rakenneuudistussuunnitelmaa
- annetaan rajoittamattomana takauksena velkoja tai vastuita varten
- tarjoavat vientirahoitusta Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön sääntöjen vastaisesti
- edesauttavat keskittymää, eli sulautumista tai yrityksen hankintaa, suoraan
- antavat yritykselle mahdollisuuden tehdä kohtuuttoman edullisen tarjouksen.

Komissio

voi
- arvioida tuen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia päättäessään toteutettavista toimista
- määrätä yritykselle korjaustoimenpiteitä tosiasiallisten tai mahdollisten vääristymien korjaamiseksi
- hyväksyä yrityksen sitoumukset korjata vääristymät ja tehdä niistä sitovia
- kieltää ilmoitetuissa liiketoimissa tuetun keskittymän tai tarjouksen tekemisen tuetun tarjoajan kanssa.
varmistaa, että sitoumukset tai korjaustoimenpiteet ovat oikeasuhteisia ja että niillä voidaan täysimääräisesti ja tehokkaasti korjata vääristymä, kuten vähentää kapasiteettia, luopua tietyistä omaisuuseristä, purkaa sulautuma tai maksaa tuki takaisin asianmukaisella korolla
asettaa tarvittaessa raportointi- ja avoimuusvaatimuksia tai tiedonantovaatimuksia tuleville keskittymille tai julkisille hankintamenettelyille.

Komissio voi tukia tarkistaessaan

pyytää ja tutkia tietoja mistä tahansa lähteestä
tehdä tarkastuksia EU:ssa ja sen ulkopuolella edellyttäen, että maan hallitus ei vastusta
käynnistää perusteellisen tutkinnan, jos alustavassa tarkastelussa osoitetaan riittävästi viitteitä vääristävästä ulkomaisesta tuesta, ja tällaisissa tilanteissa se myös
- ilmoittaa asiasta asianomaiselle yritykselle, EU:n jäsenvaltioille ja julkisten hankintojen tapauksessa hankintaviranomaiselle
- julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä tiivistelmän, johon pyydetään kirjallisia huomautuksia.
saattaa päätökseen alustavan tarkastelun, jos se katsoo, ettei ulkomaista tukea vääristäviä merkkejä ole riittävästi
soveltaa väliaikaisia toimenpiteitä kilpailun säilyttämiseksi ja korjaamattoman vahingon estämiseksi, kunnes lopullinen päätös on tehty
määrätä sakkoja tai uhkasakkoja yhdelle tai useammalle yritykselle, jotka tahallisesti tai huolimattomasti antavat virheellisiä tietoja tai eivät tee yhteistyötä, ja näiden sakkojen määrä ei saisi ylittää yhtä prosenttia vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta ja uhkasakkojen määrä ei saisi ylittää viittä prosenttia keskimääräisestä päivittäisestä kokonaisliikevaihdosta
määrätä sakkoja, jotka ovat enintään 10 prosenttia kokonaisliikevaihdosta yritykselle, joka ei noudata tekemiään sitoumuksia.

Säännöt, jotka koskevat suuria keskittymiä (sulautumia ja yrityshankintoja) sekä osallistumista suuriin julkisia hankintoja koskeviin hankkeisiin,

vaativat yrityksiä ilmoittamaan komissiolle, jos
- hankittavan kohteen EU:n liikevaihto, yksi sulautuman osapuolista tai yhteisyritys on arvoltaan vähintään 500 miljoonaa euroa ja ulkomainen rahoitusosuus on arvoltaan yli 50 miljoonaa euroa kolmen edellisen vuoden aikana (keskittymät)
- sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 250 miljoonaa euroa ja ulkomainen rahoitusosuus kolmen edellisen vuoden aikana vähintään 4 miljoonaa euroa (julkiset hankinnat).
antavat komissiolle mahdollisuuden tehdä alustavan tarkastelun tai perusteellisen tutkimuksen ja päättää
- sallittavan julkisia hankintoja koskevan sopimuksen keskittämisestä tai sen tekemisestä joko asianomaisen yrityksen antamien sitoumusten kanssa tai ilman niitä
- kiellosta, joka koskee tuettua keskittymistä tai julkisia hankintoja koskevan sopimuksen tekemistä tukea saaneen tarjoajan kanssa
- sakkojen ja uhkasakkojen soveltamisesta yrityksiin, jotka eivät noudata sääntöjä.

Komissio

voi
- saada jäsenvaltioilta ja kaikilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä tietoja epäillyistä ulkomaisista tuista, jotka vääristävät sisämarkkinoita
- suorittaa markkinatutkimuksia tiettyjen alojen taloudellisesta toiminnasta tai tietyn tukivälineen käytöstä
- käydä vuoropuhelua EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jos toistuvat ulkomaiset tuet vääristävät sisämarkkinoita tai jos saman EU:n ulkopuolisen maan myöntämiä tukia vastaan toteutetaan useita täytäntöönpanotoimia.
antaa yrityksille mahdollisuuden vastata ennen lopullisen päätöksen tekemistä
on valtuutettu antamaan täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä
julkaisee 12. tammikuuta 2026 mennessä ohjeet ja päivittää säännöllisesti niitä siitä, miten se arvioi ja soveltaa tiettyjä asetuksen keskeisiä käsitteitä
toimittaa Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle vuosittain kertomuksen lainsäädännöstä
tarkistaa viimeistään 13. heinäkuuta 2026 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein, miten asetus pannaan täytäntöön, ja se toimittaa tarkistuksen sekä mahdolliset lainsäädännön tarkistamista koskevat ehdotukset parlamentille ja neuvostolle.

Siirtymäjärjestelyissä todetaan, että asetusta

sovelletaan ulkomaisiin tukiin, jotka on myönnetty 12. heinäkuuta 2023 edeltävien viiden vuoden aikana ja jotka vääristävät sisämarkkinoita tämän päivämäärän jälkeen
ei sovelleta
- ennen 12. heinäkuuta 2023 hyväksyttyihin keskittymiin, ilmoitettuihin julkisiin tarjouksiin tai hankittuihin määräysvallassa oleviin osuuksiin
- ennen 12. heinäkuuta 2023 tehtyihin julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin tai aloitettuihin menettelyihin.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetus tuli voimaan 12. tammikuuta 2023, ja sitä sovelletaan 12. heinäkuuta 2023 alkaen. Suurten keskittymien ja julkisten hankintamenettelyjen ilmoitusvelvollisuutta sovelletaan 12. lokakuuta 2023 alkaen.

TAUSTAA

Jäsenvaltioiden myöntämää valtiontukea valvotaan tiiviisti EU:n lainsäädännön nojalla. Aiemmin tämä ei kuitenkaan kattanut EU:n ulkopuolisten maiden myöntämiä tukia. Asetuksella paikataan tämä puute.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2560, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (EUVL L 330, 23.12.2022, s. 1–45).

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (EUVL L 79I, 21.3.2019, s. 1–14).

Asetukseen (EU) 2019/452 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin politiikka ja sisäiset toimet – VII osasto – Kilpailua, verotusta ja lainsäädännön lähentämistä koskevat yhteiset säännöt – 3 luku – Lakien lähentäminen – 114 artikla (aiempi EY-sopimuksen 95 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 94–95).

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Viides osa – Unionin ulkoinen toiminta – II osasto – Yhteinen kauppapolitiikka – 207 artikla (aiempi EY-sopimuksen 133 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 140–141).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1–64).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65–242).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243–374).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1–8).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1–22).

Viimeisin päivitys: 21.03.2023

Top