Todisteiden vastaanottaminen siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EU) N:o 2020/1783 jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa

ASETUKSEN TARKOITUS

Asetuksella pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan siviili- ja kauppaoikeuden alan rajatylittäviä oikeudenkäyntimenettelyjä yksinkertaistamalla ja virtaviivaistamalla todisteiden vastaanottamista koskevia menettelyjä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Asetusta sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, kun tuomioistuin* (”pyynnön esittänyt tuomioistuin”) joko pyytää toisen EU-maan tuomioistuinta (”pyynnön vastaanottanut tuomioistuin”) ottamaan vastaan todisteita tai haluaa tehdä sen välittömästi itse.

Todisteiden saamista koskevat pyynnöt

• pyyntöjä käytetään ainoastaan jo meneillään olevissa tai harkittavana olevissa oikeudenkäynneissä
• pyynnöt on toimitettava EU:n virallisella kielellä vakiolomakkeella, joka sisältää kaikki tarvittavat tiedot
• pyynnöt toimitetaan suojatun ja luotettavan hajautetun tietojärjestelmän välityksellä kunnioittaen samalla perusoikeuksia ja -vapauksia
• tuomioistuimen on toimitettava vastaanottotodistus seitsemän päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta
• pyynnöt käsitellään eri määräajoissa, jos ne ovat puutteellisia tai pyynnön vastaanottavalla tuomioistuimella ei ole tarvittavaa toimivaltaa.

Tuomioistuin, jota on pyydetty ottamaan vastaan todisteita

• toimii viipymättä ja viimeistään 90 päivän kuluessa
• voi käyttää video- tai puhelinkonferensseja, jos pyynnön esittänyt tuomioistuin niin pyytää ja tämä on sallittua sen kansallisessa lainsäädännössä
• antaa asianosaisille ja heidän edustajilleen, myös pyynnön esittäneen tuomioistuimen edustajille, mahdollisuuden olla läsnä todisteita vastaanotettaessa, jos tällainen oikeus on olemassa pyynnön esittäneen tuomioistuimen jäsenvaltiossa
• voi hylätä pyynnön, jos
  • tutkittava vetoaa oikeuteen kieltäytyä todistamasta tai on todistamiskiellossa
  • pyyntö ei ole asetuksen mukainen tai se ei kuulu tuomioistuimen toimivaltaan
  • pyynnön esittänyt tuomioistuin ei toimita vaadittuja lisätietoja tai vakuutta vaaditussa määräajassa.

Tuomioistuin, joka haluaa vastaanottaa välittömästi todisteita toisesta EU-maasta

• ottaa yhteyttä maan keskuselimeen tai toimivaltaiseen viranomaiseen, joka 30 päivän kuluessa hyväksyy tai hylkää pyynnön ja voi liittää siihen ehtoja ja osoittaa tietyn tuomioistuimen
• voi käyttää videoneuvotteluja tai muuta etäviestintää kuullakseen asianomaista henkilöä.

Yleensä tuomioistuin, jota pyydetään vastaanottamaan todisteita, ei voi vaatia pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta korvausta veroista tai kuluista, mutta se voi tehdä sen, jotta voidaan kattaa

• asiantuntijoille ja tulkeille maksettavat palkkiot, mukaan lukien vakuudet tai ennakkomaksut, jotka liittyvät näiden todennäköisiin kustannuksiin
• video- tai puhelinneuvottelukulut.

EU-maat

• nimeävät keskuselimen
  • antamaan tietoja tuomioistuimille
  • etsimään ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin
  • toimittamaan poikkeustapauksissa pyynnöt edelleen toimivaltaiselle tuomioistuimelle
• antavat Euroopan komissiolle käytännön tietoja, kuten tietoja keskuselimistä ja toimivaltaisista viranomaisista
• kattavat kansallisten tietojärjestelmien asentamis-, toiminta- ja ylläpitokustannukset.

Komissio

• laatii ja saattaa ajan tasalle sähköisen käsikirjan kansallisilta viranomaisilta saamistaan käytännön tiedoista
• voi hyväksyä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä direktiivin teknisistä näkökohdista
• vastaa sellaisen sovelluksen luomisesta, ylläpidosta, kehittämisestä ja rahoittamisesta, jota kansalliset viranomaiset voivat käyttää kansallisen tietojärjestelmänsä sijaan
• laatii yksityiskohtaisen ohjelman tämän asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten seurantaa varten viimeistään 2. heinäkuuta 2023
• toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

Asetusta ei sovelleta Tanskassa.

Kumoaminen

Asetuksella (EU) 2020/1783 kumotaan ja korvataan asetus (EY) N:o 1206/2001 (ks. tiivistelmä).

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 1. heinäkuuta 2022 alkaen.

Asetuksella (EU) 2020/1783 tarkistetaan ja korvataan asetus (EY) N:o 1206/2001 (ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset), ja sillä pyritään erityisesti digitalisaatiota ja nykyaikaista teknologiaa hyödyntämällä prosessien nopeuttamiseen sekä kansalaisille ja yrityksille aiheutuvien kustannusten ja viivästysten vähentämiseen.

TAUSTAA

• Siviilioikeudelliset menettelyt kattavat muun muassa sopimuksia, omaisuutta, perintöä sekä perhe- ja yhtiöoikeutta koskevat asiat. Vuoteen 2018 mennessä tuomioistuimissa on käsitelty noin 3,4 miljoonaa siviili- ja kauppaoikeudellista asiaa, jotka koskivat useampaa kuin yhtä EU-maata.
• Lisätietoja:
  • Mikä on siviilioikeudellinen yhteistyö? (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2020/1783, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (todisteiden vastaanottaminen) (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 405, 2.12.2020, s 1–39)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (EUVL L 174, 27.6.2001, s 1–24)

Asetukseen (EY) N:o 1206/2001 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Viimeisin päivitys: 26.01.2021