52014PC0031

PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Yleinen tausta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädetään oikeudellisesta kehyksestä ja rahoituskehyksestä tiettyjen maataloustuotteiden jakamiselle kouluissa lapsille koulumaitojärjestelmän ja kouluhedelmäjärjestelmän puitteissa.

SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan perusteella hyväksytyssä neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1370/2013 vahvistetaan asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädetyn kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmän mukaisesti myönnettävän unionin tuen määrä sekä säädetään toimenpiteistä tuen myöntämiseksi jäsenvaltioille kouluhedelmäjärjestelmän osalta ja tukikelpoisten tuotteiden enimmäismäärästä koulumaitojärjestelmän osalta.

Tämä ehdotus esitetään yhdessä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta koulujakeluohjelmaa koskevien säännösten osalta annetun komission ehdotuksen kanssa. Ehdotuksessa säädetään uudesta tukikehyksestä, joka koskee hedelmien ja vihannesten sekä banaanien ja maidon jakelua oppilaitosten lapsille, mukaan luettuina unionin tuen määrää ja tuen jakamista jäsenvaltioiden kesken koskevat säännökset.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Ei sovelleta.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Oikeusvarmuuden vuoksi ehdotetaan, että neuvoston asetuksen (EU) N:o 1370/2013 5 ja 6 artikla poistetaan, koska ne vanhentuisivat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muutosehdotuksen myötä.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Talousarviovaikutukset esitetään tämän ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta annetussa ehdotuksessa [COM(2014) 32 final].

2014/0013 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1370/2013 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Neuvoston asetuksen (EU) N:o 1370/2013[1] 5 ja 6 artiklassa vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013[2] säädetyn kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmän sekä koulumaitojärjestelmän mukaisesti myönnettävän unionin tuen määrä ja säädetään toimenpiteistä tuen myöntämiseksi jäsenvaltioille kouluhedelmäjärjestelmän osalta ja tukikelpoisten tuotteiden enimmäismäärästä koulumaitojärjestelmän osalta.

(2)       Asetuksen (EU) N:o 1308/2013, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o xxx/xx [uusi koulujakeluohjelma], II osan I osaston II luvun 1 jaksossa säädetään uudesta tukikehyksestä, joka koskee hedelmien ja vihannesten sekä banaanien ja maidon jakelua oppilaitosten lapsille, mukaan luettuina unionin tuen määrää ja tuen jakamista jäsenvaltioiden kesken koskevat säännökset. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 1370/2013 5 ja 6 artikla ovat vanhentuneet asetuksen (EU) N:o xxx/xx [uusi koulujakeluohjelma] soveltamispäivästä alkaen. Oikeusvarmuuden vuoksi tällaiset artiklat olisi poistettava.

(3)       Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1370/2013 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutos asetuksen (EU) N:o 1370/2013

Poistetaan asetuksen (EU) N:o 1370/2013 5 ja 6 artikla.

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta xx [sama päivä kuin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamispäivä].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.3.2. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin

Neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1370/2013 muuttamisesta

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[3]

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[4]

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

X Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotuksen tavoitteena on lisätä kestävällä tavalla hedelmien ja vihannesten sekä maitotuotteiden osuutta lasten ruokavaliossa. Näin edistetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteita vakauttaa markkinoita ja varmistaa kysyntä pitkällä aikavälillä. Sillä pyritään myös edistämään laajempia kansanterveydellisiä tavoitteita, kuten ylipainon ja liikalihavuuden sekä ruokavalioon liittyvien sairauksien vähentämistä, muokkaamalla ruokailutottumuksia pysyvästi terveellisemmiksi.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite: Parannetaan epäsuotuisassa asemassa olevien sosiaaliryhmien elintarvikkeiden saantia

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: 05 02 Maatalousmarkkinoiden interventiot

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Ehdotuksen odotetaan muuttavan nuorten kansalaisten tietoja, asenteita ja mieltymyksiä, jotka koskevat ruokaa ja sen alkuperää, sekä heidän käsityksiään maataloudesta ja maataloustuotteista.

Sen odotetaan myös parantavan tuotteiden jakelun kustannus-hyötysuhdetta kohdentamalla EU:n tuki paremmin.

Lisäksi sillä lisättäisiin sitä osaa määrärahoista, joka käytetään liitännäistoimiin, mikä parantaa niiden vaikutusta kohderyhmän kulutukseen ja pienentää eroa kouluhedelmäjärjestelmän ja koulumaitojärjestelmän koulutuksellisten ulottuvuuksien välillä.

Se johtaisi myös yhteiseen kehykseen jäsenvaltioittain ja lisäisi EU:n toiminnan näkyvyyttä.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Tavoitteille on asetettu kolmen tason indikaattoreita:

Vaikutusindikaattorit:

-     tuoreiden hedelmien ja vihannesten välittömän ja välillisen kulutuksen muutos lasten keskuudessa viiden vuoden kuluttua

-     kulutusmaidon välittömän ja välillisen kulutuksen muutos lasten keskuudessa viiden vuoden kuluttua

-     koko ruokavalion laadun parantuminen

Tärkeimmät tulosindikaattorit:

-     liitännäistoimenpiteisiin käytetty prosenttiosuus käytettävissä olevasta rahoituksesta

-     maatalouteen ja maataloustuotteisiin liittyvien toteutettujen tukitoimenpiteiden prosenttiosuus

-     käytettyjen varojen tehokkuus maataloustuotteiden kulutuksen edistämisessä kouluissa

Tärkeimmät tuotosindikaattorit:

-     jäsenvaltioiden toteuttamien liitännäistoimenpiteiden lukumäärä

-     liitännäistoimenpiteisiin osallistuneiden lasten lukumäärä ja osuus kaikista osallistujista

-     maatalouteen liittyvien liitännäistoimenpiteiden lukumäärä

-     kulu annosta kohden

-     osallistuvien jäsenvaltioiden, koulujen ja lasten lukumäärä

-     kouluissa jaettujen tuotteiden määrä (hedelmä- ja vihannesannosten sekä maitoannosten lukumäärä)

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset

Ehdotuksen perustana on tarve lisätä kestävästi lasten hedelmien, vihannesten ja maidon kulutusta sekä muokata heidän ruokailutottumuksiaan terveellisiksi.

YMP:n koulujakeluohjelmissa nykyisessä täytäntöönpanomuodossaan on tiettyjä rakenteellisia ja toiminnallisia puutteita, jotka rajoittavat niiden mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteet eli edistää maataloustuotteiden kulutusta (markkinatavoite) ja koululaisten terveellistä ruokavaliota (terveystavoite).

Havaitut ongelmat koskevat eroja järjestelmien rakenteessa ja niiden tavoitteissa (kummassakin järjestelmässä on omat, erilaiset koulutukselliset välineensä), järjestelmien välisen koordinoinnin ja niiden keskinäisen johdonmukaisuuden puutetta ja puutteita, jotka rajoittavat varojen käytön välitöntä vaikutusta (suuri hallinnollinen ja organisatorinen rasitus molemmissa järjestelmissä, talousarvion 30 prosentin alikäyttö kouluhedelmäjärjestelmässä, potentiaalinen hukkavaikutus ja alhainen kustannus-hyötysuhde koulumaitojärjestelmässä).

Tarpeet liittyvät lähinnä sääntelyllisiin puutteisiin, erilaisiin rahoituskehyksiin, täytäntöönpanoeroihin jäsenvaltioissa sekä joihinkin ulkoisiin tekijöihin.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n tason toimet tarjoavat EU:n laajuisiin aloitteisiin tarvittavaa rahoitusta ja lisärahoitusta, jonka avulla jäsenvaltiot voivat laajentaa omia toimiaan ja lisätä niiden vaikutusta. Jos jäsenvaltioilla olisi käytettävissään yksinomaan omia rahoituslähteitään, suurin osa niistä ei kykenisi toteuttamaan kunnianhimoisia hankkeita. Se myös lisää kyseisten järjestelmien uskottavuutta jäsenvaltioissa ja parantaa kuvaa ja tietämystä Euroopan unionista. EU:n kehys tuo lisäarvoa, sillä se helpottaa jatkuvaa ja avointa tiedon ja kokemusten siirtoa ja vaihtoa.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Tällä hetkellä on olemassa kaksi EU:n rahoittamaa, EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvaa koulujakeluohjelmaa, joiden kohteena ovat nimenomaan koululaiset, eli koulumaitojärjestelmä ja kouluhedelmäjärjestelmä. Molempien ohjelmien tavoitteena on lisätä pysyvästi kyseisten tuotteiden osuutta lasten ruokavalioissa varhaisessa vaiheessa, jolloin lasten ruokailutottumukset muotoutuvat, mikä edistää YMP:n tavoitteiden saavuttamista, erityisesti markkinoiden vakauttamista ja pitkän aikavälin kysynnän varmistamista. Lisäksi ohjelmat ovat laajempien kansanterveydellisten tavoitteiden mukaisia, sillä ne edistävät kestävien, terveellisten ruokailutottumusten muodostamista.

Vaikka nykyiset järjestelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa kouluissa ja niiden tärkeys tunnustetaan, eri raporttien (etenkin kouluhedelmäjärjestelmästä ja koulumaitojärjestelmästä komission aloitteesta tehdyt ulkoiset arvioinnit sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 10/2011) päätelmät ja täytäntöönpanosta vuosien kuluessa saatu kokemus ovat osoittaneet, että järjestelmiä on edelleen parannettava niiden hallinnoinnin tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Äskettäin tehdyssä YMP:n uudistuksessa on jo käsitelty joitakin havaituista ongelmista.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ottaen asianmukaisesti huomioon alakohtaiset erityispiirteet ehdotus on maataloustuotteiden menekinedistämistavoitteen mukainen. Se on myös kansanterveyteen (painonhallinta, terveyteen liittyvä eriarvoisuus) ja yksinkertaistamiseen liittyvien tavoitteiden sekä Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyjen periaatteiden ja tavoitteiden mukainen.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[5]

¨Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– ¨yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– ¨toimeenpanovirastoja

X Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– ¨kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– ¨Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– ¨varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

– ¨julkisoikeudellisille elimille;

– ¨sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Uuden järjestelmän seuranta ja arviointi on sisällytetty kustannuksiin, joihin voidaan myöntää EU:n tukea johtuen niiden tärkeydestä hyvälle hallinnoinnille ja jotta voitaisiin arvioida sen vaikuttavuutta/tehokkuutta määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Siihen sisältyy myös yhteys monivuotiseen (kuusi vuotta) kansalliseen/alueelliseen strategiaan.

Seuranta perustuu jäsenvaltioiden vuotuisiin raportteihin, joissa on tiedot käytetystä rahoituksesta, ohjelmaan osallistuvien  koulujen/lasten määrästä ja niiden osuudesta kaikkien koulujen/lasten muodostamassa kohderyhmässä, jakelutiheydestä, jakelun kestosta, ajoituksesta ja järjestelmästä, keskimääräisestä annoskoosta ja annoskohtaisesta hinnasta, keskimääräisestä kulutuksesta lasta kohden ja jaetuista kokonaismääristä. Lisäksi seurataan liitännäistoimenpiteitä ja niissä käytettyjä menetelmiä, niiden kustannuksia, tiheyttä, osallistuvien koulujen/lasten määrää, sidosryhmien osallistumista ja jaettavia tuotteita.

Arviointiprosessi kattaa jäsenvaltioiden arviointikertomukset viiden vuoden kuluttua ohjelman täytäntöönpanon aloittamisesta keskipitkän aikavälin vaikutusten mittaamiseksi ja vuoden kuluttua tästä EU:n laajuisen ulkopuolisen arvioinnin, jossa tarkastellaan ohjelman täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla ja sen yleistä vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja relevanssia komission arviointistandardien ja suuntaviivojen mukaisesti. Lisäksi voidaan harkita ulkopuolista selvitystä pitkän aikavälin vaikutusindikaattoreista.

Kouluhedelmäjärjestelmän ja koulumaitojärjestelmän ulkoiset arvioinnit sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 10/2011 on selvästi otettu asianmukaisesti huomioon uuden ohjelman seuranta- ja arviointiprosessien suunnittelussa.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Havaittu yleinen riski liittyy ohjelman vaikuttavuuteen eli siihen, tavoittaako EU:n tuki ohjelman lopulliset edunsaajat ja edistääkö se ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Kouluhedelmäjärjestelmästä tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tuen hakijoiden valintaan sekä hankintamenettelyihin, joita käytetään jakelua, mainontaa, seurantaa ja arviointia koskevien sopimusten tekemiseen. Valvontasäännökset kattavat myös tällaiset sopimukset. Koulujakeluohjelmaan saattaa liittyä julkisiin hankintoihin liittyviä ongelmia.

Muiden riskien osalta voidaan antaa sääntöjä mahdollisesta hukkavaikutuksesta ja jaettavien tuotteiden liiallisista kustannuksista tai tuotteiden toimittajien marginaalista (esimerkiksi vahvistamalla taso EU:n tuelle annosta kohden).

Liitännäistoimenpiteiden osalta saattaa olla olemassa päällekkäisyyden vaara kouluissa toteutettavien koulutuksellisten toimenpiteiden ja maataloustuotteiden menekinedistämistoimien kanssa. Tämän välttämiseksi EU:n tieteellisten asiantuntijoiden ryhmä osallistuu näiden toimenpiteiden määrittelyyn ja toimenpiteiden yhteys uuden ohjelman tavoitteisiin tuodaan selvästi esiin. Liitännäistoimenpiteitä koskevissa valvontasäännöksissä käsitellään yleisesti menojen todellista tarvetta ja annetaan varmuus myös siltä osin, jos tällaiset toimenpiteet ulkoistetaan.

2.2.2.     Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä

Valvontajärjestelmän muodostavat jäsenvaltioiden maksajavirastot ja valvontaelimet, joille on siirretty tehtäviä.

Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain kertomukset tarkastuksista samaan tapaan kuin jo nyt kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmissä, ja niissä on annettava tarkat hallinnointia ja paikalla suoritettuja tarkastuksia koskevat tiedot.

Lisäksi sisäisessä hallinto- ja valvontajärjestelmässä hyödynnetään valvonta- ja arviointikertomuksia, joita saadaan jäsenvaltioilta ja EU:n laajuisesta arvioinnista. EU:n tieteellisten asiantuntijoiden ryhmä antaa jäsenvaltioille ja komissiolle neuvoja ohjelman täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista.

2.2.3.     Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Koulujakeluohjelmaan sovelletaan voimassa olevaa maataloustukirahaston menojen hallinnointi- ja valvontajärjestelmää.

Ehdotuksen ei arvioida nostavan maataloustukirahaston virheprosenttia.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Sovelletaan YMP:n rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskevaa horisontaaliasetusta.

Valvontajärjestelmissä säädetään yleensä tukihakemusten kattavista 100-prosenttisista hallinnollisista tarkastuksista, muiden tietokantojen kanssa tehtävistä ristiintarkastuksista silloin, kun niitä pidetään asianmukaisina, sekä tiettyä tukiennakoihin liittyvien toimien vähimmäismäärää koskevista paikalla tehtävistä tarkastuksista riippuen kyseiseen järjestelmään liittyvästä riskistä. Jos näissä tarkastuksissa havaitaan suuri määrä sääntöjenvastaisuuksia, on tehtävä lisätarkastuksia.

Lisäksi YMP:n uudistusta koskevassa säädöspaketissa säädetään, että jäsenvaltiot ehkäisevät, havaitsevat ja oikaisevat sääntöjenvastaisuudet ja petokset, määräävät unionin tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhtaisia seuraamuksia ja perivät takaisin sääntöjenvastaisesti suoritetut maksut korkoineen. Siihen sisältyy sääntöjenvastaisiin maksuihin sovellettava automaattinen tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmä, jonka mukaan asianomaisen jäsenvaltion on vastattava takaisin perimättä jääneistä määristä, jos perintää ei ole toteutettu neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivästä tai kahdeksan vuoden kuluessa oikeuskäsittelyn tapauksessa. Tämä järjestelmä luo jäsenvaltioille voimakkaan kannustimen periä sääntöjenvastaiset maksut takaisin mahdollisimman nopeasti.

Uuden järjestelmän alkuvaiheessa ja vaikka EU:n muodollista hyväksyntää jäsenvaltioiden strategioille ei ole, järjestelmien sisältöä (mahdollisesti malli) koskevilla säännöksillä voidaan mahdollistaa petosten havaitsemisen ja niiden torjunta ennakolta.

Ohjelman täytäntöönpanovaiheessa jäsenvaltioita auttaa petosten ehkäisemisessä mahdollisuus pyytää komissiolta ja/tai EU:n tieteellisten asiantuntijoiden ryhmältä oikeudellista tulkintaa tai neuvoja.

Lisäksi tehdään jälkitarkastuksia ja seurataan huolella kaikkia ohjelman väärinkäytösepäilyjä.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet

|| JM/EI-JM ([6]) || EFTA-mailta[7] || ehdokas­mailta[8] || kolmansilta mailta || varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

2 || 05 02 08 12 – Kouluhedelmäjärjestelmä || EI-JM || EI || EI || EI || EI

2 || 05 02 12 08 – Koulumaitojärjestelmä || EI-JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet

|| JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolmansilta mailta || varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| Ei sovelleta. || || EI || EI || EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 2 || Kestävä kasvu: luonnonvarat

|| PO: AGRI || || || || 2014[9] || || 2016[10] || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

|| ŸToimintamäärärahat || || || || || || || || ||

|| 05 02 08 12 – Kouluhedelmäjärjestelmä || Sitoumukset || (1) || || 122 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || (2) || || 122 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| 05 02 12 08 – Koulumaitojärjestelmä[11] || Sitoumukset || (1a) || || 75 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || (2a) || || 75 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || =2+2 a || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| ŸToimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || (5) || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| ŸTiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || 0 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Monivuotisen rahoituskehyksen   OTSAKEESEEN 2 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || =5+ 6 || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake   || 5 || ”Hallintomenot” ||

milj. euroa

|| || || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

PO: AGRI || || ||

ŸHenkilöresurssit || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

ŸMuut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

PO AGRI YHTEENSÄ || Määrärahat || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

milj. euroa

|| || || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen   OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Maksut || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– X       Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– ¨Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa

Tavoitteet ja tuotokset || || || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET ||

Tyyp­pi[12] || Keskimäär. kus­tannukset || Lukumäärä: || Kustannus || Lukumäärä: || Kustannus || Lukumäärä: || Kustannus || Lukumäärä: || Kustannus || Lukumäärä: || Kustannus || Lukumäärä: || Kustannus

ERITYISTAVOITE || Parannetaan riskiryhmien elintarvikkeiden saantia ||

tuotos || Liitännäis-toimenpiteiden lukumäärä || || || || || || || || || || || || ||

tuotos || Lasten määrä liitännäis-toimenpiteissä || || || || || || || || || || || || ||

tuotos || Maatalouteen liittyvien liitännäis-toimenpiteiden lukumäärä || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– X       Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa

|| 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ 

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– X       Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

|| 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 4 || 4 || 4 || 4 || 4

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || ||

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || ||

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || ||

XX 01 04 yy || - päätoimipaikassa || || || || ||

- EU:n ulkop. edustustoissa || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || ||

YHTEENSÄ (*) || 4 || 4 || 4 || 4 || 4

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Lainsäädännön hallinnointi, päätöksenteko, taloudellinen analysointi ja neuvonta, yksiköiden välinen koordinointi ja lausuntokierrokset, sisäinen viestintä ja tiedotus, toimielimen edustaminen ja neuvotteleminen, tilastotietojen käsittely.

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X       Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

– ¨Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Unionin osallistuminen ohjelman rahoitukseen esitetään  asetusluonnoksen 1 artiklan 3 kohdassa. Lisäksi unionin tuen (kiinteästä) määrästä hedelmä- ja vihannesannosta sekä maitoannosta kohden päätetään delegoiduilla säädöksillä.

EU:n rahoitusta tuotemenoista rajoittavat sekä hedelmä- ja vihannesannosta että maitoannosta kohden määriteltävä EU:n tuen enimmäismäärä. Jäsenvaltiot voivat järjestää kansallista lisärahoitusta tai hankkia yksityistä rahoitusta laajentaakseen koulujakeluohjelmien soveltamisalaa ja/tai intensiteettiä. Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida kolmansien osapuolten rahoituksen kokonaismäärää, koska (julkisia ja/tai yksityisiä  kolmansia osapuolia on niin paljon) ja asiasta ei ole tällä hetkellä tietoa.

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X       Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨vaikutukset omiin varoihin

¨vaikutukset sekalaisiin tuloihin

[1]               Neuvoston asetus (EU) N:o 1370/2013, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä (EUVL L 346, 20.12.2013. s. 12).

[2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

[3]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[4]               Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[5]               Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[6]               JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[7]               EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[8]               Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[9]               Vuoden 2014 talousarviota koskevat määrät ovat ainoastaan ohjeellisia.

[10]             Vertailusyistä täytäntöönpanon oletetaan alkavan vuonna 2016. Lisäksi YMP:n uudistuksen (maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annettu neuvoston asetus (EU) N:o 1370/2013) mukaisesti hyväksytty kouluhedelmäjärjestelmän määrärahojen korotus pannaan täytäntöön kouluvuodesta 2014/2015, ja tarkoituksena on käyttää määrä kokonaisuudessaan.

[11]             Ehdotuksessa ennakoidaan, että koulumaitojärjestelmää varten vahvistetaan 80 miljoonan euron määräraha kouluvuotta kohden. Tämä vastaa talousarvion ennakoitua toteutumistasoa sekä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 huomioon otettuja markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien kokonaismääriä.

[12]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluja (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).