21994A1223(17)

SOPIMUS TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUKSIEN KAUPPAAN LIITTYVISTÄ NÄKÖKOHDISTA

JÄSENET, JOTKA

HALUAVAT vähentää kansainvälisen kaupan häiriöitä ja esteitä, ottaa huomioon tarpeen edistää teollisja tekijänoikeuksien tehokasta ja riittävää suojelua sekä varmistaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet ja menettelytavat eivät itsessään muodostu asianmukaisen kaupan esteiksi;

TUNNUSTAVAT, edellä sanotun vuoksi, uusien sääntöjen ja käyttäytymissääntöjen tarpeen koskien

a) GATT 1994 -sopimuksen ja muiden asiaankuuluvien teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sopimusten ja yleissopimusten perusperiaatteiden sovellettavuutta;

b) kauppaan liittyvien teollis- ja tekijänoikeuksien saatavuutta, laajuutta ja käyttöä koskevia riittäviä vaatimuksia ja periaatteita;

c) kauppaan liittyvien teollis- ja tekijänoikeuksien tehokasta ja tarkoituksenmukaista täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä, ottaen huomioon erot kansallisten oikeusjärjestysten välillä;

d) monenkeskisiä, hallitusten välisen riitojen estoon ja ratkaisuun tähtääviä tehokkaita ja joutuisia menettelymuotoja koskevia määräyksiä; ja

e) siirtymäkauden järjestelyjä, jotka tähtäävät mahdollisimman laajaan osallistumiseen neuvottelujen tuloksiin.

TUNNUSTAVAT tuoteväärennösten kansainvälistä kauppaa koskevan monenkeskisen periaatteiden, sääntöjen ja käyttäytymissääntöjen järjestelmän tarpeen;

TUNNUSTAVAT, että teollis- ja tekijänoikeudet ovat yksityisoikeudellisia oikeuksia;

TUNNUSTAVAT kansallisten teollis- ja tekijänoikeuksien suojajärjestelmien taustalla olevat yhteiskuntapoliittiset tavoitteet, mukaan lukien yhteiskunnan kehittämiseen ja teknologiaan liittyvät tavoitteet;

TUNNUSTAVAT myös vähiten kehittyneiden jäsenten erityistarpeet mahdollisimman pitkälle menevään joustavuuteen lakien ja määräysten kansallisessa toteuttamisessa tarkoituksena antaa niille mahdollisuus luoda kestävä ja elinvoimainen teknologinen perusta;

KOROSTAVAT jännitteiden alentamisen tärkeyttä vahvistamalla sitoutumista ratkaista kauppaan liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat riidat noudattaen monenkeskisiä menettelymuotoja;

HALUAVAT perustaa toisiaan tukevan suhteen WTO:n ja Maailmanhenkisen omaisuuden järjestön (tässä sopimuksessa "WIPO") samoin kuin muiden asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen välille;

SOPIVAT SEURAAVAA:

OSA I

YLEISET MÄÄRÄYKSET JA PERUSPERIAATTEET

Artikla 1

Velvoitteiden luonne ja soveltamisala

1. Jäsenten tulee huolehtia sopimuksen määräysten täytäntöönpanosta. Jäsenet voivat, ilman että niillä on tähän velvollisuutta, säätää kansallisessa lainsäädännössään sopimuksen edellyttämää laajemmasta suojasta edellyttäen, että sellainen suoja ei ole vastoin sopimuksen määräyksiä. Jäsenet voivat vapaasti valita tarkoituksenmukaiset keinot tämän sopimuksen määräysten sisällyttämiseksi niiden omiin oikeusjärjestyksiin ja -käytäntöön.

2. Tässä sopimuksessa käsitteellä "teollis- ja tekijänoikeudet" tarkoitetaan kaiken tyyppisiä teollis- ja tekijänoikeuksia, joista on määräyksiä II osan 1 7 luvuissa.

3. Jäsenten tulee myöntää tässä sopimuksessa tarkoitettu kohtelu muiden jäsenten kansalaisille (1). Kulloinkin kyseisen teollis- tai tekijänoikeuden osalta jäsenen kansalaisilla tarkoitetaan luonnollisia ja oikeushenkilöitä, jotka täyttäisivät Pariisin yleissopimuksen (1967), Bernin yleissopimuksen (1971), Rooman yleissopimuksen ja integroituihin piireihin liittyvästä henkisestä omaisuudesta tehdyn sopimuksen mukaiset suojan saamisen edellytykset, jos kaikki WTO:n jäsenet olisivat mainittujen sopimusten jäseniä (2). Jokaisen jäsenen, joka käyttää hyväkseen Rooman sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa tai 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, tulee tehdä ilmoitus mainituissa määräyksissä tarkoitetulla tavalla teollis- ja tekijänoikeutta kauppaan liittyviä näkökohtia käsittelevälle neuvostolle ("TRIPS-neuvosto").

Artikla 2

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat yleissopimukset

1. Tämän sopimuksen II, III ja IV osien osalta jäsenten tulee mukauttaa lainsäädäntönsä Pariisin yleissopimuksen (1967) 1 12 ja 19 artiklan mukaiseksi.

2. Mikään, mitä tämän sopimuksen I-IV osissa on määrätty, ei rajoita niitä velvoitteita, joita jäsenillä on toisiaan kohtaan Pariisin yleissopimuksen, Bernin yleissopimuksen, Rooman yleissopimuksen ja integroituihin piireihin liittyvästä henkisestä omaisuudesta tehdyn sopimuksen nojalla.

Artikla 3

Kansallinen kohtelu

1. Jokaisen jäsenen tulee myöntää teollis- ja tekijänoikeuksien suhteen muiden jäsenten kansalaisille kohtelu (3), joka ei saa olla heikompi kuin minkä se myöntää omille kansalaisilleen lukuun ottamatta poikkeuksia, joista on jo määrätty Pariisin yleissopimuksessa (1967), Bernin yleissopimuksessa (1971), Rooman yleissopimuksessa tai integroituihin piireihin liittyvästä henkisestä omaisuudesta tehdyssä sopimuksessa. Esittäjien, äänitteiden tuottajien ja yleisradio-organisaatioiden osalta tämä velvoite koskee vain tässä sopimuksessa myönnettyjä oikeuksia. Jäsen, joka käyttää hyväkseen Bernin yleissopimuksen 6 artiklan ja Rooman yleissopimuksen 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan mahdollisuuksia, tulee tehdä ilmoitus näissä määräyksissä tarkoitetulla tavalla TRIPS-neuvostolle.

2. Jäsenet voivat omalta osaltaan käyttää hyväkseen edellä 1 kohdassa sallittuja poikkeuksia tuomioistuin- ja hallinnolliseen menettelyyn, mukaan lukien osoitteen määrääminen palveluja varten tai jäsenen tuomiovallan piiriin kuuluvan asiamiehen nimeäminen, vain milloin sellaiset poikkeukset ovat välttämättömiä sellaisten lakien ja määräysten noudattamisen varmistamiseksi, jotka eivät ole yhteensopimattomia tämän sopimuksen määräysten kanssa ja edellyttäen, että sellainen menettely ei merkitse kaupan peiteltyä rajoittamista.

Artikla 4

Suosituimmuuskohtelu

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojan osalta mikä tahansa jäsenen toisen jäsenen kansalaisille myöntämä etu, suosituimmuus, etuoikeus tai vapautus tulee myöntää välittömästi ja ehdoitta muiden jäsenten kansalaisille. Tästä velvoitteesta on vapautettu sellainen jäsenen myöntämä etu, suosituimmuus, etuoikeus tai vapautus,

a) joka on johdettavissa sellaisista oikeusavusta ja laintäytäntöönpanosta tehdyistä yleisistä kansainvälisistä sopimuksista, joiden soveltamista ei ole erityisesti rajoitettu teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan,

b) joka on myönnetty sellaisten Bernin yleissopimuksen (1971) tai Rooman yleissopimuksen määräysten nojalla, jotka sallivat sellaisen kohtelun, joka ei perustu kansalliseen kohteluun vaan toisessa maassa myönnettyyn kohteluun,

c) josta esittäjien, äänitteiden tuottajien ja yleisradio-organisaatioiden oikeuksien osalta ei ole määrätty tässä sopimuksessa,

d) joka johtuu sellaisesta teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta, joka tuli voimaan ennen WTO:n perustamissopimuksen voimaantuloa edellyttäen, että sellaisesta sopimuksesta on tehty ilmoitus TRIPS-neuvostolle, ja että se ei merkitse toisen jäsenen kansalaisten mielivaltaista tai epäoikeutettua syrjintää.

Artikla 5

Monenkeskiset suojan hankintaa tai voimassapitämistä koskevat sopimukset

Edellä 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja velvoitteita ei sovelleta Maailman henkisen omaisuuden järjestön piirissä tehdyissä teollis- ja tekijänoikeuksien hankintaa ja voimassapitämistä koskevissa sopimuksissa tarkoitettuihin menettelymuotoihin.

Artikla 6

Sammuminen

Tässä sopimuksessa tarkoitetun riitojen ratkaisun osalta minkään tässä sopimuksessa ei voida katsoa, ellei 3 ja 4 artiklan määräyksistä muuta johdu, liittyvän teollis- ja tekijänoikeuksien sammumiseen.

Artikla 7

Päämäärät

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun ja täytäntöönpanon tulisi edistää teknologisten uudistusten tekemistä sekä teknologian siirtämistä ja levittämistä teknologiaa koskevaa tietoa tuottavien ja sitä kuluttavien yhteiseksi parhaaksi yhteiskunnallista ja taloudellista hyvinvointia edistävällä tavalla ottaen huomioon oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino.

Artikla 8

Periaatteet

1. Jäsenet voivat laatiessaan tai muuttaessaan omia kansallisia lakejaan ja määräyksiään ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin yleisen terveyden ja ravintohuollon suojelemiseksi samoin kuin yleisen edun edistämiseksi sellaisilla aloilla, jotka ovat elintärkeitä niiden yhteiskunnallis-taloudelliselle ja teknologiselle kehitykselle edellyttäen, että sellaiset toimenpiteet ovat yhdenmukaiset tämän sopimuksen määräysten kanssa.

2. Tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä, edellyttäen että ne ovat yhdenmukaiset tämän sopimuksen määräysten kanssa, saatetaan tarvita oikeuksien haltijoiden toimesta tapahtuvan teollis- ja tekijänoikeuksien väärinkäytön estämiseksi samoin kuin sellaisen menettelyn estämiseksi, joka kohtuuttomasti rajoittaa kauppaa tai vaikuttaa haitallisesti kansainväliseen teknologian siirtoon.

OSA II

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUKSIEN SAATAVUUTTA, LAAJUUTTA JA KÄYTTÖÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

Luku 1

Tekijänoikeus ja lähioikeudet

Artikla 9

Suhde Bernin yleissopimukseen

1. Jäsenten tulee saattaa lainsäädäntönsä Bernin yleissopimuksen (1971) 1 21 artiklojen ja sen liitteen mukaiseksi. Jäsenillä ei kuitenkaan ole tämän sopimuksen nojalla tuon yleissopimuksen 6 bis artiklassa tarkoitettuja tai siitä johdettuihin oikeuksiin perustuvia oikeuksia tai velvoitteita.

2. Tekijänoikeuden suojan tulee ulottua ilmaisuihin, mutta ei ideoihin, menettelyihin, toimintamenetelmiin tai matemaattisiin käsitteisiin sellaisenaan.

Artikla 10

Tietokoneohjelmat ja tietoa sisältävät kokoelmat

1. Tietokoneohjelmia tulee suojata Bernin yleissopimuksessa (1971) tarkoitettuina kirjallisina teoksina riippumatta siitä, ovatko ne lähde- tai konekielisessä muodossa.

2. Tietoa tai muuta aineistoa sisältäviä kokoelmia, jotka sisältönsä valinnan ja järjestelyn perusteella ovat henkisen luomistyön tuotteita, tulee suojata sellaisinaan riippumatta siitä, ovatko ne koneellisesti luettavassa tai muussa muodossa. Tällainen suoja, joka ei ulotu itse tietoon tai aineistoon, ei vaikuta millään tavoin siihen tekijän oikeuteen, joka kohdistuu tietoon tai aineistoon itsessään.

Artikla 11

Vuokrausoikeudet

Ainakin tietokoneohjelmien ja elokuvateosten osalta jäsenen tulee antaa tekijöille ja näiden seuraajille oikeus sallia tai kieltää näiden tekijänoikeuden suojaamien töiden alkuperäisversioiden tai kopioiden kaupallinen vuokraus yleisölle. Jäsen vapautuu tästä velvoitteesta elokuvateosten osalta, ellei sellainen vuokraus ole johtanut sellaisten teosten laaja-alaiseen kopiointiin, joka tosiasiassa tekee merkityksettömäksi tuon jäsenen alueella tekijöille ja heidän oikeuden haltijoille myönnetyn yksinomaisen valmistusoikeuden. Tietokoneohjelmien osalta tätä velvoitetta ei sovelleta vuokraukseen, milloin ohjelma itsessään ei ole vuokrauksen olennainen kohde.

Artikla 12

Suoja-aika

Milloin muun teoksen kuin valokuvateoksen tai taideteollisen teoksen suoja-aika lasketaan muun kuin luonnollisen henkilön elämän perusteella, sellaisen ajan tulee olla vähintään 50 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin teos luvallisesti julkaistiin, tai milloin sitä ei ole luvallisesti julkaistu 50 kuluessa sen valmistumisesta, aikaisintaan 50 vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin teos valmistui.

Artikla 13

Rajoitukset ja poikkeukset

Jäsenten tulee rajoittaa yksinoikeuksien rajoitukset ja poikkeukset tiettyihin erityistapauksiin, jotka eivät ole ristiriidassa teoksen normaalin hyväksikäytön kanssa eivätkä kohtuuttomasti vahingoita oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja.

Artikla 14

Esittäjien, äänitteiden tuottajien (äänitallenteiden) ja yleisradio-organisaatioiden suoja

1. Esittäjien esitysten äänitteelle tallentamisen osalta esittäjillä tulee olla mahdollisuus estää seuraavat toimet, jos niihin ryhdytään ilman heidän lupaansa: heidän tallentamattoman esityksensä tallentaminen ja sellaisen tallennuksen kopiointi. Esittäjillä tulee olla myös mahdollisuus estää seuraavat toimet, joihin ryhdytään ilman heidän lupaansa: heidän elävän esityksensä yleisradiointi vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä ja välittäminen yleisölle.

2. Äänitteiden tuottajilla tulee olla oikeus sallia tai kieltää äänitteidensä suora tai välillinen kopiointi.

3. Yleisradio-organisaatioilla tulee olla oikeus kieltää seuraavat toimet, jos niihin ryhdytään ilman näiden lupaa: yleisradiolähetysten tallentaminen, tallenteiden kopiointi ja yleisradiointi edelleen vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä sekä tällaisten televisiolähetysten välittäminen yleisölle. Jos jäsenet eivät myönnä yleisradio-organisaatiolle näitä oikeuksia, niiden tulee säätää, että sillä, jolla on tekijänoikeus yleisradiolähetyksen sisältöön, on oikeus estää edellä tarkoitetut toimet, ellei Bernin yleissopimuksen (1971) määräyksistä muuta johdu.

4. Tietokoneohjelmia koskevia 11 artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin äänitteiden tuottajiin ja, sen mukaisesti kuin kansallisessa lainsäädännössä säädetään, muihin äänitteiden oikeuden haltijoihin. Jos sinä päivänä, jolloin monenkeskisen Uruguayn neuvottelukierroksen päättävä ministerikokous pidetään, jäsenen alueella on voimassa järjestelmä, joka turvaa kohtuullisen korvauksen äänitteiden vuokrauksesta oikeuden haltijoille, jäsen voi säilyttää sellaisen järjestelmän edellyttäen, että äänitteiden kaupallinen vuokraus ei tosiasiassa heikennä oikeudenhaltijoiden yksinoikeutta kopioimiseen.

5. Esittäjien ja äänitteiden tuottajien tämän sopimuksen nojalla nauttiman suojan tulee kestää vähintään 50 vuotta laskettuna sen kalenterivuoden päättymisestä, jona tallennus tehtiin tai esitys tapahtui. Edellä 3 kohdan nojalla myönnettävän suojan tulee kestää vähintään 20 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jona yleisradiointi tapahtui.

6. Jäsen voi edellä 1 3 kohdissa tarkoitettujen oikeuksien osalta säätää ehtoja, rajoituksia, poikkeuksia ja varaumia siinä laajuudessa, kuin se on sallittua Rooman yleissopimuksen nojalla. Kuitenkin Bernin yleissopimuksen (1971) 18 artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin myös esittäjien ja äänitteiden tuottajien äänitteisiin liittyviin oikeuksiin.

Luku 2

Tavaramerkit

Artikla 15

Suojan kohde

1. Mikä tahansa merkki tai merkkien yhdistelmä, jolla tietyn yrityksen tavarat tai palvelut voidaan erottaa toisen yrityksen tavaroista tai palveluista, voi olla tavaramerkki. Sellaiset merkit, erityisesti nimiä sisältävät sanat, kirjaimet, numerot, kuvailevat elementit ja värien yhdistelmät samoin kuin sellaisten merkkien yhdistelmät tulee voida rekisteröidä. Milloin merkit eivät luonnostaan kykene erottamaan asianomaisia tavaroita tai palveluja, jäsen voi asettaa rekisteröinnin edellytykseksi, että erottamiskykyisyys on hankittu käytön avulla. Jäsen voi edellyttää rekisteröinnin edellytyksenä, että merkit ovat silmin havaittavissa.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei tule tulkita siten, että se estäisi jäseniä kieltämästä rekisteröintiä muilla perusteilla edellyttäen, että ne eivät poikkea Pariisin yleissopimuksen (1967) määräyksistä.

3. Jäsenet voivat säätää rekisteröinnin riippuvaksi käytöstä. Kuitenkaan tavaramerkin tosiasiallinen käyttö ei saa olla rekisteröintihakemuksen jättämisen edellytyksenä. Hakemusta ei tule hylätä pelkästään sillä perusteella, että merkkiä ei aikomuksesta huolimatta ole ryhdytty käyttämään kolmen vuoden kuluessa hakemuspäivästä.

4. Tavaramerkin kohteena olevien tavaroiden tai palvelusten luonne ei missään tapauksessa saa muodostaa estettä tavaramerkin rekisteröinnille.

5. Jäsenten tulee julkaista jokainen tavaramerkki joko ennen sen rekisteröintiä tai viipymättä rekisteröinnin jälkeen samoin kuin varata kohtuullinen tilaisuus vaatimusten esittämiseen rekisteröimisen kumoamiseksi. Lisäksi jäsenten tulee antaa tilaisuus tehdä väite tavaramerkin rekisteröintiä vastaan.

Artikla 16

Myönnetyt oikeudet

1. Rekisteröidyn tavaramerkin omistajalla tulee olla yksinoikeus estää kolmansia osapuolia ilman hänen suostumustaan käyttämästä kaupankäynnissä identtisiä tai samanlaisia merkkejä tavaroille tai palveluille, jotka ovat identtisiä tai samankaltaisia niiden kanssa, joiden osalta tavaramerkki on rekisteröity, milloin sellainen käyttö aiheuttaisi todennäköisesti sekaannusta. Sekaannus oletetaan todennäköiseksi, milloin identtisiä merkkejä käytetään identtisille tavaroille tai palveluille. Edellä tarkoitetut oikeudet eivät vaikuta olemassa oleviin aikaisempiin oikeuksiin, eivätkä ne vaikuta jäsenten mahdollisuuksiin saattaa oikeudet käytöstä riippuviksi.

2. Pariisin yleissopimuksen (1967) 6 bis artiklaa sovelletaan soveltuvin osin palveluihin. Ratkaistaessa, onko tavaramerkki hyvin tunnettu, tulee ottaa huomioon tavaramerkin tunnettavuus yleisön keskuudessa asianomaisella alalla, mukaan lukien sellainen tunnettavuus tuon jäsenen alueella, joka on aikaansaatu tavaramerkin myynnin edistämisen tuloksena.

3. Pariisin yleissopimuksen (1967) 6 bis artiklaa sovelletaan soveltuvin osin tavaroihin ja palveluihin, jotka eivät ole samanlaisia niiden kanssa, joille tavaramerkki on rekisteröity, edellyttäen että tavaramerkin käyttö sanotuille tavaroille tai palveluille loisi vaikutelman yhteydestä noiden tavaroiden tai palvelujen ja tavaramerkin omistajan välillä, ja edellyttäen, että rekisteröidyn tavaramerkin omistajan etu todennäköisesti kärsisi sellaisesta käytöstä.

Artikla 17

Poikkeukset

Jäsenet voivat säätää rajoitetuista poikkeuksista tavaramerkkiin liittyviin oikeuksiin, kuten kuvailevien käsitteiden käyttö lojaalilla tavalla edellyttäen, että sellaiset poikkeukset ottavat huomioon tavaramerkin omistajan ja kolmansien osapuolien oikeutetun edun.

Artikla 18

Suoja-aika

Tavaramerkin alkuperäisen rekisteröinnin ja jokaisen rekisteröinnin uudistamisen tulee olla voimassa vähintään seitsemän vuotta. Tavaramerkin rekisteröinti tulee olla uudistettavissa rajoituksetta.

Artikla 19

Käyttöä koskeva vaatimus

1. Mikäli rekisteröinnin voimassapitämiseksi edellytetään käyttöä, rekisteröinti voidaan kumota vasta vähintään kolmen vuoden pituisen käyttämättömyyden jälkeen, ellei tavaramerkin omistaja voi osoittaa sellaisen käytön esteenä olleita päteviä syitä. Tavaramerkin omistajan tahdosta riippumattomat olosuhteet, jotka muodostavat tavaramerkin käytön esteen, kuten tavaramerkillä suojattujen tavaroiden tai palvelujen tuontirajoitukset tai muut viranomaismääräykset, katsotaan hyväksyttäviksi perusteiksi käyttämättä jättämiselle.

2. Toisen henkilön toimesta tavaramerkin omistajan valvonnan alaisena tapahtuva tavaramerkin käyttö katsotaan rekisteröinnin voimassa pitäväksi tavaramerkin käytöksi.

Artikla 20

Muut vaatimukset

Tavaramerkin käyttöä kaupankäynnissä ei saa rajoittaa epäoikeudenmukaisesti erityisvaatimuksilla, kuten että merkkiä tulee käyttää toisen merkin kanssa, tietyssä muodossa tai tavalla, joka heikentää sen kykyä erottaa yrityksen tavarat tai palvelut toisen yrityksen tavaroista tai palveluista. Tämä ei estä vaatimusta, joka edellyttää, että tavaramerkkiä, joka yksilöi tavarat tai palvelut tuottavan yrityksen, ja tavaramerkkiä, joka pystyy erottamaan kyseisen yrityksen erityiset tavarat tai palvelut, käytetään yhdessä kytkemättä niitä toisiinsa.

Artikla 21

Lisensiointi ja luovuttaminen

Jäsenet voivat päättää tavaramerkin lisensiointia ja siirtämistä koskevista ehdoista kuitenkin niin, että tavaramerkkien pakkolisensiointia ei tule sallia ja että tavaramerkin omistajalla tulee olla oikeus luovuttaa tavaramerkki joko yhdessä sen liiketoiminnan kanssa, johon tavaramerkki kuuluu, tai erillään siitä.

Luku 3

Maantieteelliset merkinnät

Artikla 22

Maantieteellisten merkintöjen suoja

1. Maantieteellisillä merkinnöillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa merkintöjä, jotka osoittavat tavaran olevan peräisin tietyn jäsenen alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, ja tavaran tunnettu laatu, maine tai muu luonteenpiirre liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.

2. Maantieteellisten merkintöjen osalta jäsenten tulee säätää oikeudellisista keinoista, joilla asianosaiset voivat estää

a) minkä tahansa tavan merkitä tai esittää tavara, joka osoittaa tai antaa ymmärtää, että kyseessä oleva tavara on peräisin muulta maantieteelliseltä alueelta kuin sen todelliselta lähtöpaikalta tavalla, joka johtaa yleisöä harhaan tavaran maantieteellisen alkuperän osalta;

b) minkä tahansa sellaisen Pariisin yleissopimuksen (1967) 10 bis artiklan tarkoittaman epäreilun kilpailun.

3. Jäsenen tulee viran puolesta, mikäli sen lainsäädäntö niin sallii, tai asianosaisen osapuolen vaatimuksesta, kieltää tai mitätöidä sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää maantieteellisen merkinnän tai muodostuu sellaisesta, sellaisiin tavaroihin liittyen, jotka eivät ole peräisin osoitetulta alueelta, tai joka muodostuu sellaisesta maantieteellisestä merkinnästä, mikäli merkinnän käyttö tavaramerkissä sellaisissa tavaroissa tuon jäsenen alueella on luonteelta sellaista, että se johtaa yleisöä harhaan alkuperän osalta.

4. Tämän artiklan edellisten kohtien määräyksiä sovelletaan maantieteellisiin merkintöihin, jotka vaikkakin ovat kirjaimellisesti ottaen tosia mitä tulee alueeseen, seutuun tai paikkakuntaan, josta tavarat ovat peräisin, synnyttävät yleisössä virheellisesti käsityksen, että tavarat ovat peräisin toiselta alueelta.

Artikla 23

Viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevien maantieteellisten merkintöjen lisäsuoja

1. Jäsenen tulee säätää asianosaisten käytössä olevista oikeudellisista keinoista estää sellaisten maantieteellisten merkintöjen käyttö viineille, jotka eivät ole kyseessä olevan alkuperämerkinnän osoittamasta paikasta, tai alkoholijuomille, jotka eivät ole kyseisen maantieteellisen merkinnän osoittamasta paikasta, myös niissä tilanteissa, joissa todellinen tuotteiden alkuperä osoitetaan, tai kun maantieteellistä merkintää käytetään käännöksenä taikka sellaisen ilmaisun yhteydessä kuten "-laatuinen", "tyyppinen", "tyylinen" "jäljitelmä" tai vastaava (4).

2. Viinien osalta tapahtuva sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää viinin osoittavan maantieteellisen merkinnän, tai väkevien alkoholijuomien osalta alkoholijuoman osoittavan alkuperämerkinnän, tai joka muodostuu sellaisesta maantieteellisestä merkinnästä, tulee evätä tai mitätöidä sellaisten viinien ja alkoholijuomien osalta, joilla ei ole tätä alkuperää, viran puolesta, mikäli jäsenen lainsäädäntö niin sallii, tai asianosaisen osapuolen vaatimuksesta.

3. Tilanteessa, jossa viineille on useita samannimisiä maantieteellisiä merkintöjä, jokaiselle merkinnälle annetaan suojaa, ellei edellä olevan 22 artiklan 4 kohdan määräyksistä muuta johdu. Jokaisen jäsenen tulee päättää niistä käytännön ehdoista, joiden perusteella kyseessä olevat samannimiset merkinnät erotetaan toisistaan, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasapuolinen kohtelu ja se, että kuluttajia ei johdeta harhaan.

4. Viinien maantieteellisten merkintöjen suojelun helpottamiseksi TRIPS-neuvoston on pantava alulle neuvottelut koskien järjestelmään osallistuvien jäsenten alueilla suojaa saaville viineille myönnettävien maantieteellisten merkintöjen ilmoittamista ja rekisteröimistä koskevan monenkeskisen järjestelmän perustamista.

Artikla 24

Kansainväliset neuvottelut; poikkeukset

1. Jäsenet ovat yksimielisiä sellaisten neuvottelujen aloittamisesta, jotka tähtäävät 23 artiklassa tarkoitettujen yksittäisten maantieteellisten merkintöjen suojan laajentamiseen. Jäsenen ei tule käyttää jäljempänä 4 8 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä kieltäytyäkseen osallistumasta neuvotteluihin tai solmimasta kahden- tai monenvälisiä sopimuksia. Sellaisten neuvottelujen yhteydessä jäsenten tulee olla halukkaita harkitsemaan näiden määräysten jatkettua soveltamista yksittäisiin maantieteellisiin merkintöihin, joiden käyttö oli sellaisten neuvottelujen kohteena.

2. TRIPS-neuvoston tulee valvoa tämän jakson määräysten soveltamista; ensimmäinen sellainen tarkistus tapahtuu kahden vuoden kuluessa WTO-sopimuksen voimaantulosta. Minkä tahansa sellaisen seikan osalta, joka vaikuttaa lainsäädännön muuttamiseen näissä määräyksissä tarkoitettujen velvoitteiden mukaiseksi, voidaan kiinnittää neuvoston huomio, jonka tulee jäsenen vaatimuksesta neuvotella jäsenen tai jäsenten kanssa sellaisten asioiden osalta, joiden kohdalla ei ole ollut mahdollista löytää tyydyttävää ratkaisua kahden- tai monenvälisissä neuvotteluissa kyseisten jäsenten välillä. Neuvoston tulee ryhtyä toimiin, joista on mahdollisesti sovittu, helpottaakseen tämän luvun toimintaa ja edistääkseen sen tavoitteita.

3. Tämän luvun säännöksiä täytäntöönpantaessa jäsen ei saa heikentää maantieteelliselle merkinnälle tuon jäsenen alueella välittömästi ennen WTO-sopimuksen voimaantulopäivää annettua suojaa.

4. Mikään tässä luvussa ei velvoita jäsentä estämään toisen jäsenen tietyn maantieteellisen merkinnän jatkuvaa ja samanlaista käyttöä, joka osoittaa viinin tai väkevän alkoholijuoman sellaisten kansalaistensa tai maan alueella kotipaikkaa pitävien tavaroiden tai palvelusten osalta, jotka ovat käyttäneet maantieteellistä merkintää katkeamatta samojen tai niihin läheisesti liittyvien tavaroiden tai palvelusten yhteydessä tuon jäsenen alueella joko a) vähintään kymmenen edeltävää vuotta laskettuna ministerikokouksen päivästä, jolloin monenkeskisten kauppaneuvottelujen Uruguayn kierros päättyi, tai b) vilpittömässä mielessä ennen tuota päivää.

5. Milloin tavaramerkin rekisteröintiä on haettu tai se on rekisteröity vilpittömässä mielessä, taikka milloin oikeus tavaramerkkiin on saatu sen johdosta, että sitä on käytetty vilpittömässä mielessä joko

a) ennen kuin näitä määräyksiä sovelletaan jäsenten alueella siten kuin jäljempänä IV osassa määrätään,

b) ennen kuin maantieteellinen merkintä saa suojaa sen alkuperämaassa,

tämän luvun täytäntöönpanemiseksi tähtääviä toimenpiteitä sovelletaan ottaen huomioon, mitä on voimassa tavaramerkin rekisteröitävyydestä tai pätevyydestä taikka oikeudesta käyttää tavaramerkkiä sen perusteella, että sellainen tavaramerkki on identtinen tai samanlainen maantieteellisen merkinnän kanssa.

6. Mikään tässä luvussa ei vaadi jäsentä soveltamaan siinä tarkoitettuja määräyksiä toisen jäsenen maantieteelliseen merkintään sellaisten tavaroiden ja palvelusten osalta, joihin liittyvä merkintä on identtinen sellaisen termin kanssa, joka on tavanomainen arkikielessä, kuten tavanomainen nimi sellaisille tavaroille tai palveluille asianomaisen jäsenen alueella. Mikään tässä luvussa ei vaadi jäsentä soveltamaan siinä tarkoitettuja määräyksiä sellaisten viinituotteiden osalta, joihin liittyvä merkintä on identtinen sellaisen termin kanssa, joka on arkikäytössä sellaisen viinirypälelajikkeen nimenä, jota esiintyy tuon jäsenen alueella WTO-sopimuksen voimaantulopäivänä.

7. Jäsen voi säätää, että mikä tahansa tämän luvun määräysten nojalla tehty vaatimus, joka tehdään tavaramerkin käyttöön tai rekisteröintiin liittyen, tulee tehdä viiden vuoden kuluessa siitä, kun suojatun merkin vastainen käyttö on tullut yleisesti tunnetuksi tuon jäsenen alueella, tai rekisteröintipäivästä tuon jäsenen alueella, mikäli sanottu päivä edeltää päivää, jolloin vastainen käyttö tuli tunnetuksi tuon jäsenen alueella, ja edellyttäen, että tavaramerkki on julkaistu rekisteröintipäivään mennessä ja edellyttäen, että maantieteellistä merkintää ei ole käytetty tai rekisteröity vilpillisessä mielessä.

8. Tämän luvun säännökset eivät millään tavoin vaikuta kenenkään oikeuteen käyttää kaupankäynnissä omaa nimeään tai sen nimeä, joka harjoitti liikettä ennen häntä paitsi, milloin sellaista nimeä käytetään tavalla, joka johtaa yleisöä harhaan.

9. Mikään tässä sopimuksessa ei velvoita suojaamaan maantieteellisiä merkintöjä, joita ei suojata tai joiden suoja lakkaa niiden alkuperämaassa, tai joita on lakattu käyttämästä tuossa maassa.

Luku 4

Teollismallit

Artikla 25

Suojan saamisen edellytykset

1. Jäsenten tulee säätää sellaisten itsenäisesti luotujen teollismallien suojasta, jotka ovat uusia tai omaperäisiä. Jäsenet voivat säätää, että mallit eivät ole uusia tai omaperäisiä, mikäli ne eivät merkittävästi eroa tunnetuista malleista tai tunnettujen mallien piirteiden yhdistelmistä. Jäsenet voivat säätää, että sellainen suoja ei ulotu malleihin, jotka määräytyvät olennaisesti teknisten tai toiminnallisten seikkojen perusteella.

2. Jokaisen jäsenen tulee varmistaa, että tekstiilituotteiden malleille myönnettävää suojaa koskevilla, erityisesti kustannuksiin, tutkintaan tai julkaisemiseen liittyvillä vaatimuksilla ei heikennetä kohtuuttomasti mahdollisuutta hakea tai saada sellaista suojaa. Jäsenet voivat harkintansa mukaan täyttää tämän velvoitteen joko teollismallia tai tekijän oikeutta koskevalla lainsäädännöllä.

Artikla 26

Suoja

1. Suojatun teollismallin omistajalla tulee olla oikeus estää kolmansia osapuolia ilman hänen suostumustaan valmistamasta, myymästä tai maahantuomasta esineitä, joissa on tai jotka muodostavat mallin, joka on kokonaan tai olennaisilta osiltaan kopio suojatusta mallista, milloin sellaisiin toimiin ryhdytään kaupallisessa tarkoituksessa.

2. Jäsenet voivat säätää rajoitettuja poikkeuksia teollismallien suojaan edellyttäen, että sellaiset poikkeukset eivät ole kohtuuttomasti suojattujen teollismallien normaalin hyväksikäytön kanssa eivätkä kohtuuttomasti vahingoita teollismallin omistajan oikeutettuja etuja, ottaen huomioon kolmansien osapuolien oikeutetut edut.

3. Suoja-ajan pituuden tulee olla vähintään kymmenen vuotta.

Luku 5

Patentit

Artikla 27

Patentin kohde

1. Jollei jäljempänä 2 ja 3 kohdan määräyksistä muuta johdu, miltä tekniikan alalta tahansa olevaa tuotetta tai menetelmää koskevan keksinnön tulee olla patentoitavissa edellyttäen, että se on uusi ja keksinnöllinen ja sitä voidaan käyttää teollisesti hyväksi (5). Jollei 65 artiklan 4 kohdasta, 70 artiklan 8 kohdasta ja tämän artiklan 3 kohdasta muuta johdu, patenttien saaminen ja patenttioikeuksista nauttiminen eivät saa olla riippuvaisia siitä, missä keksintö on tehty, mikä tekniikan ala on kyseessä eivätkä siitä, onko tuotteet tuotu maahan vai ovatko ne paikallisesti valmistettuja.

2. Jäsenet voivat sulkea patenttisuojan ulkopuolelle keksinnöt, joiden kaupallisen hyödyntämisen estäminen niiden alueella on välttämätöntä yleisen järjestyksen tai moraalin suojelemiseksi, mukaan lukien ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojeleminen tai ympäristölle aiheutuvan vakavan haitan välttäminen edellyttäen, että suojan ulkopuolelle sulkeminen ei perustu yksinomaan siihen, että kansallinen laki kieltää sellaisen hyödyntämisen.

3. Jäsenet voivat myös sulkea patenttisuojan ulkopuolelle

a) diagnostiset, terapeuttiset tai kirurgiset menetelmät, joita käytetään ihmisiin tai eläimiin;

b) kasvit ja eläimet, ei kuitenkaan mikro-organismeja, samoin kuin sellaiset olennaisesti biologiset menetelmät kasvien ja eläinten valmistamiseksi, jotka ovat muita kuin ei-biologisia tai mikrobiologisia. Jäsenten tulee kuitenkin säätää kasvilajikkeiden suojasta joko patenttien avulla tai tehokkaalla tätä varten luodulla erityisellä järjestelmällä taikka niiden yhdistelmällä. Tämän kohdan määräykset otetaan uudelleen tarkastettavaksi neljän vuoden kuluttua WTO-sopimuksen voimaantulosta.

Artikla 28

Myönnetyt oikeudet

1. Patentti antaa omistajalleen seuraavat yksinoikeudet:

a) mikäli patentin kohteena on tuote, se estää kolmansia osapuolia ilman omistajan suostumusta valmistamasta, käyttämästä, tarjoamasta myytäväksi, myymästä tai tuomasta maahan (6) tätä tuotetta näitä tarkoituksia varten;

b) mikäli patentin kohteena on menetelmä, se estää kolmansia osapuolia ilman omistajan suostumusta käyttämästä menetelmää ja käyttämästä, tarjoamasta myytäväksi, myymästä tai tuomasta maahan näitä tarkoituksia varten ainakaan tuotetta, joka on välittömästi saatu aikaan tällä menetelmällä.

2. Patentin omistajilla tulee myös olla oikeus luovuttaa tai muutoin siirtää patentti ja oikeus solmia lisenssisopimuksia.

Artikla 29

Patentin hakijalle asetettavat ehdot

1. Jäsenten tulee vaatia, että patentinhakijan on ilmaistava keksintö riittävän selkeästi ja täydellisesti, jotta ammattihenkilö kykenee käyttämään keksintöä, ja jäsenet voivat vaatia hakijaa osoittamaan parhaan hänen tiedossaan hakemuksen jättöpäivänä, tai milloin etuoikeutta on vaadittu, hakemuksen etuoikeuspäivänä olevan tavan toteuttaa keksintö.

2. Jäsenet voivat vaatia patentin hakijaa antamaan tietoja hänen samaan asiaan liittyvistä ulkomaisista hakemuksistaan ja vahvistetuista oikeuksistaan.

Artikla 30

Myönnettyihin oikeuksiin liittyvät poikkeukset

Jäsenet voivat säätää rajoitettuja poikkeuksia patenttiin liittyviin yksinoikeuksiin edellyttäen, että sellaiset poikkeukset eivät kohtuuttomasti ole ristiriidassa patentin normaalin hyväksikäytön kanssa eivätkä kohtuuttomasti vahingoita patentinomistajan oikeutettuja etuja ottaen huomioon kolmansien osapuolien oikeutetut edut.

Artikla 31

Muu ilman oikeudenhaltijan suostumusta tapahtuva käyttö

Milloin jäsenen laki sallii ilman oikeudenhaltijan lupaa tapahtuvan patentin kohteen muun käytön (7) mukaan lukien jäsenen hallituksen tai sen valtuuttamien kolmansien osapuolien toimesta tapahtuvan käytön, on noudatettava seuraavia määräyksiä:

a) käytön salliminen on harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen;

b) käyttö voidaan sallia vain, mikäli ehdotettu käyttäjä on ennen sellaista käyttöä ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen valtuutuksen oikeudenhaltijalta kohtuullisin kaupallisin ehdoin, eivätkä sellaiset toimenpiteet ole johtaneet tulokseen kohtuullisessa ajassa. Tästä vaatimuksesta voidaan jäsenen päätöksellä poiketa kansallisessa hätätilanteessa ja muissa äärimmäisen kiireellisissä olosuhteissa sekä niissä tapauksissa, joissa on kysymys julkisesta ei-kaupallisesta käytöstä. Kansallisessa hätätilanteessa ja muissa äärimmäisen kiireellisissä olosuhteissa oikeuden haltijalle tulee kuitenkin ilmoittaa niin pian kuin se on käytännössä mahdollista. Kun on kysymys julkisesta, ei-kaupallista käyttöä koskevasta tapauksesta, jossa hallitus tai sopimusosapuoli, suorittamatta itse patenttitutkimusta, tietää tai on perusteltua olettaa sen tietävän, että voimassa olevaa patenttia käytetään tai tullaan käyttämään hallituksen toimesta tai sen tarpeita varten, asiasta on viipymättä ilmoitettava oikeudenhaltijalle;

c) sellaisen käytön laajuus ja kesto tulee rajoittaa siihen tarkoitukseen, johon lupa käyttöön on annettu, ja puolijohdeteknologian ollessa kyseessä vain julkiseen, ei-kaupalliseen käyttöön tai korjaamaan käytäntö, joka oikeus- tai hallinnollisessa prosessissa on katsottu kilpailua rajoittavaksi;

d) sellainen käyttö ei saa perustaa yksinoikeutta;

e) sellainen käyttö ei ole luovutettavissa, paitsi milloin se on osa yritystä tai liikearvoa, johon käyttöoikeus kuuluu;

f) sellainen käyttö sallitaan pääasiassa käytön sallivan jäsenen kotimarkkinoille suunnattavaa tarjontaa varten;

g) valtuutus sellaiseen käyttöön, ellei sillä tavoin valtuutettujen henkilöiden oikeutetun edun riittävä turvaaminen muuta edellytä, tulee voida lakkauttaa, mikäli ja milloin olosuhteet, jotka johtivat siihen, lakkaavat eivätkä todennäköisesti ilmene uudelleen. Toimivaltaisella viranomaisella tulee olla oikeus tarkastaa, mikäli perusteltu pyyntö esitetään, ovatko nämä olosuhteet edelleen olemassa;

h) oikeudenhaltijalle tulee suorittaa riittävä korvaus kulloistenkin olosuhteiden mukaan ottaen huomioon käytön sallimiseen liittyvät taloudelliset arvot;

i) sellaisen käytön sallimiseen liittyvän päätöksen oikeudellinen pätevyys tulee voida saattaa oikeudelliseen tarkastukseen tai muuhun erillisen ylemmän viranomaisen riippumattomaan tarkasteluun kyseisen jäsenen alueella;

j) sellaisesta käytöstä maksettavaan korvaukseen liittyvä päätös tulee voida saattaa oikeudelliseen tarkasteluun tai muuhun erillisen ylemmän viranomaisen riippumattomaan tarkastukseen kyseisen jäsenen alueella;

k) äsenet eivät ole velvollisia soveltamaan edellä b ja f alakohdissa tarkoitettuja ehtoja, milloin sellainen käyttö sallitaan korjaamaan käytäntö, joka oikeus- tai hallinnollisessa prosessissa on katsottu kilpailua rajoittavaksi. Tarve korjata kilpailua rajoittava käytäntö voidaan ottaa huomioon päätettäessä sellaisissa tapauksissa korvauksen suuruudesta. Toimivaltaisilla viranomaisilla tulee olla oikeus olla lakkauttamatta lupaa, jos ja kun on todennäköistä, että luvan myöntämiseen johtaneet olosuhteet ilmenevät uudelleen;

l) mikäli sellainen käyttö sallitaan sellaisen patentin ("jälkimmäinen patentti") hyödyntämiseksi, jota ei voida käyttää hyväksi loukkaamatta toiseen patenttiin ("ensimmäinen patentti") liittyviä oikeuksia, on noudatettava seuraavia lisäehtoja:

i) jälkimmäisessä patentissa esitetyn keksinnön tulee sisältää huomattavaa taloudellista merkitystä omaava tärkeä tekninen edistysaskel ensimmäisessä patentissa esitettyyn keksintöön nähden;

ii) ensimmäisen patentin omistajalla tulee olla oikeus ristiin lisensiointiin kohtuullisilla ehdoilla jälkimmäisessä patentissa esitetyn keksinnön käyttämiseksi; ja

iii) ensimmäisen patentin käyttöön annettu lupa on luovutettavissa vain jälkimmäisen patentin luovutuksen yhteydessä.

Artikla 32

Kumoaminen/Menettäminen

Jokainen päätös, jolla patentti mitätöidään tai jonka nojalla se menetetään, tulee voida saattaa oikeudelliseen tarkasteluun.

Artikla 33

Suoja-aika

Suoja-aika, joka on mahdollista saada, voi päättyä aikaisintaan, kun kaksikymmentä vuotta on kulunut hakemuksen jättöpäivästä (8).

Artikla 34

Menetelmäpatentit; Todistustaakka

1. Edellä 28 artiklan 1 b alakohdassa tarkoitettuun oikeudenhaltijaan kohdistuvaan loukkaukseen liittyvässä siviiliprosessissa, mikäli patentin kohteena on menetelmä tuotteen valmistamiseksi, tulee oikeusviranomaisilla olla oikeus määrätä vastaaja osoittamaan, että menetelmä identtisen tuotteen valmistamiseksi eroaa patentoiduista menetelmistä. Sen vuoksi jäsenten tulee säätää, että mikäli vähintään toinen seuraavista ehdoista täyttyy, jokainen identtinen tuote, joka on valmistettu ilman patentin omistajan suostumusta, on katsottava valmistetuksi patentoidulla menetelmällä, jollei vastaista näyttöä ole

a) mikäli patentoidulla menetelmällä valmistettu tuote on uusi;

b) mikäli on huomattavan todennäköistä, että identtinen tuote on valmistettu menetelmää käyttäen, eikä patentin omistaja ole kyennyt kohtuullisista yrityksistä huolimatta määrittelemään, mitä menetelmää todellisuudessa on käytetty.

2. Mikä tahansa jäsen voi vapaasti säätää, että 1 kohdassa tarkoitettu todistustaakka on epäillyllä loukkaajalla vain, mikäli a alakohdassa tarkoitettu ehto täyttyy, tai vain mikäli b alakohdassa tarkoitettu ehto täyttyy.

3. Esitettäessä vastanäyttöä tulee vastaajan oikeutettu etu hänen valmistus- ja liikesalaisuuksiensa suojelemiseksi ottaa huomioon.

Luku 6

Integroitujen piirien piirimallit (topografiat)

Artikla 35

Suhde IPIC-sopimukseen

Jäsenet ovat yksimielisiä siitä, että integroitujen piirien piirimalleille (topografiat, tässä sopimuksessa "piirimallit") annetaan suojaa integroituihin piireihin liittyvästä henkisestä omaisuudesta tehdyn sopimuksen 2 7 artiklan (muut kuin 6 artiklan 3 kohta), 12 artiklan ja 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja että lisäksi noudatetaan seuraavia määräyksiä.

Artikla 36

Suojan soveltamisala

Ellei 37 artiklan 1 kohdan määräyksistä muuta johdu, jäsenten on katsottava, että on laitonta harjoittaa seuraavia toimia, mikäli niihin on ryhdytty ilman oikeudenhaltijan (9) suostumusta: tuoda maahan, myydä, tai levittää kaupallisiin tarkoituksiin suojattu piirimalli, integroitu piiri, johon suojattu piirimalli sisältyy, tai esine, johon sellainen integroitu piiri on sisällytetty, kuitenkin vain niin kauan kuin se sisältää laittomasti jäljennetyn piirimallin.

Artikla 37

Toimet, jotka eivät vaadi oikeudenhaltijan suostumusta

1. Sen estämättä mitä edellä 36 artiklassa säädetään, jäsen ei saa katsoa lainvastaiseksi kyseisessä artiklassa tarkoitettuja toimia, joihin on ryhdytty sellaisen integroidun piirin osalta, johon laittomasti jäljennetty piirimalli sisältyy tai sellaisen esineen osalta, johon sellainen integroitu piiri on sisällytetty, milloin henkilö, joka suoritti sellaisen toimen tai määräsi toimen suoritettavaksi, ei tiennyt eikä hänellä ollut riittäviä perusteita tietää silloin, kun hän hankki integroidun piirin tai esineen, johon integroitu piiri on sisällytetty, että se sisälsi laittomasti jäljennetyn piirimallin. Jäsenten tulee säätää, että sen jälkeen kun sellainen henkilö on saanut riittävän tiedon siitä, että piirimalli oli laittomasti jäljennetty, hän voi tehdä mitä tahansa hänen käytössään olevalla varastolla samoin kuin niillä, jotka tilattiin ennen kyseistä ajankohtaa, mutta hän on velvollinen maksamaan oikeudenhaltijalle summan, joka vastaa kohtuullista korvausta, joka maksettaisiin sellaiseen piirimalliin liittyvän, vapaasti neuvotellun lisenssin nojalla.

2. Edellä 31 artiklan a-k kohdissa tarkoitettuja ehtoja sovelletaan soveltuvin osin piirimallin muun kuin vapaaehtoisen lisensioinnin tapauksessa tai tapauksessa, jossa sitä käytetään viranomaisten toimesta tai niiden tarpeita varten ilman oikeudenhaltijan suostumusta.

Artikla 38

Suoja-aika

1. Niiden jäsenten alueella, joissa suojan saaminen edellyttää rekisteröintiä, piirimallien suoja-ajan on oltava vähintään kymmenen vuotta laskettuna rekisteröintihakemuksen jättöpäivästä tai sen missä tahansa tapahtuneesta ensimmäisestä kaupallisesta hyödyntämisestä.

2. Niiden jäsenten alueella, joissa suojan saaminen ei edellytä rekisteröintiä, piirimallien suoja-ajan on oltava vähintään kymmenen vuotta sen missä tahansa tapahtuneesta ensimmäisestä kaupallisesta hyödyntämisestä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan estämättä jäsen voi säätää, että suoja lakkaa olemasta voimassa 15 vuoden kuluttua piirimallin luomisesta.

Luku 7

Julkistamattoman tiedon suoja

Artikla 39

1. Tehokkaan suojan varmistamiseksi epäreilua kilpailua vastaan siten kuin Pariisin yleissopimuksen (1967) 10 bis artiklassa säädetään, jäsenten tulee antaa suojaa julkistamattomalle tiedolle jäljempänä 2 kohdan mukaisesti ja hallituksen tai hallituksen viranomaisten käyttöön annetulle tiedolle jäljempänä 3 kohdan mukaisesti.

2. Luonnollisilla ja oikeushenkilöillä tulee olla mahdollisuus estää laillisesti heidän valvonnassaan olevan tiedon ilmaiseminen, hankkiminen tai käyttäminen ilman heidän lupaansa muiden toimesta tavalla, joka on vastoin rehellistä kaupallista käytäntöä (10) niin kauan, kuin:

a) sellainen tieto on salaista siinä merkityksessä, että se ei ole kokonaisuudessaan tai osiensa tarkan muodon ja kokoonpanon osalta yleisesti tunnettu sellaisten henkilöiden keskuudessa, jotka normaalisti käsittelevät kyseisen kaltaista tietoa;

b) sellaisella tiedolla on kaupallista arvoa, koska se on salaista; ja

c) henkilö, jolla on laillisesti sellainen tieto hallussaan, on ryhtynyt riittäväksi katsottaviin toimenpiteisiin pitääkseen tiedon salassa.

3. Vaatiessaan julkistamattomia testituloksia tai muita tietoja, joiden aikaansaaminen on edellyttänyt huomattavaa ponnistusta, edellytyksenä markkinointiluvan myöntämiselle sellaisille farmaseuttisille ja maatalouskemikaalituotteille, joissa käytetään uusia kemiallisia yhdisteitä, jäsenten tulee antaa sellaisille tiedoille suoja epärehellistä kaupallista käytäntöä vastaan. Jäsenten tulee myös suojata sellaista tietoa paljastumiselta, paitsi milloin se on tarpeen yleisön suojelemiseksi, tai ellei toimenpiteisiin ole jo ryhdytty sen varmistamiseksi, että tieto on suojassa epärehelliseltä kaupalliselta käytännöltä.

Luku 8

Sopimusperusteisiin lisensseihin liittyvän kilpailua rajoittavan käytännön valvonta

Artikla 40

1. Jäsenet ovat yksimielisiä siitä, että tietyillä sellaisilla teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvillä lisensiointikäytännöillä tai -ehdoilla, jotka rajoittavat kilpailua, voi olla kielteisiä vaikutuksia kaupankäyntiin ja ne voivat estää teknologian siirtoaja levitystä.

2. Mikään tässä sopimuksessa ei estä jäseniä täsmentämästä niiden kansallisessa lainsäädännössä lisensiointikäytäntöä tai -ehtoja, joiden katsotaan tietyissä nimenomaisissa tapauksissa merkitsevän sellaista teollis- tai tekijänoikeuksien väärinkäyttöä, jolla on kielteisiä vaikutuksia kilpailuun kulloinkin kysymyksessä olevalla osalla markkinoita. Siten kuin edellä säädetään, jäsen voi ottaa käyttöön, yhdenmukaisesti muiden tämän sopimuksen määräysten kanssa, sopivia keinoja sellaisten käytäntöjen estämiseksi tai valvomiseksi, joissa voi olla kysymys esimerkiksi yksinomaisista grantback-ehdoista, ehdoista, joilla rajoitetaan mahdollisuutta kiistää sopimuksen pätevyys, tai pakollista pakettilisensiointia sisältävistä ehdoista, jäsenen asianomaisten lakien ja määräysten valossa.

3. Jokaisen jäsenen on pyynnöstä neuvoteltava jokaisen sellaisen toisen jäsenen kanssa, jolla on syy epäillä, että sellainen teollis- tai tekijänoikeuden omistaja, joka on sen maan kansalainen, jolle neuvottelupyyntö osoitettiin, tai jolla on siellä asuinpaikka, harjoittaa käytäntöä, joka on vastoin neuvottelupyynnön esittäneen maan lakeja ja määräyksiä tässä jaksossa tarkoitetussa asiassa, ja tämä jäsen tahtoo varmistaa, että sen lakeja noudatetaan. Tällä ei kuitenkaan rajoiteta mitään lain edellyttämiä toimia tai kummallekaan jäsenelle kuuluvaa vapautta antaa lopullinen päätös asiassa. Jäsenen, jolle neuvottelupyyntö esitettiin, tulee täysipainoisesti ja myönteisellä tavalla harkita neuvotteluja pyynnön esittäneen jäsenen kanssa ja varata niihin riittävä tilaisuus sekä tulee toimia yhteistyössä toimittamalla käsiteltäväksi julkisesti saatavilla oleva ei-luottamuksellinen, kyseiseen asiaan liittyvä samoin kuin muu jäsenen käytössä oleva informaatio ottaen kuitenkin huomioon se, mitä laki ja sellaiset yhteisesti hyväksytyt sopimukset edellyttävät, jotka koskevat tiedon luottamuksellisuuden säilyttämistä neuvottelupyynnön esittäneen jäsenvaltion toimesta.

4. Jäsenelle, jonka kansalaiset tai asukkaat ovat asianosaisina toisen jäsenen alueella prosesseissa, jotka koskevat epäiltyä toisen jäsenen lakien ja määräysten rikkomista tämän luvun tarkoittamassa asiassa, tulee pyynnöstä myöntää tilaisuus neuvotteluihin toisen jäsenen kanssa ottaen huomioon samat näkökohdat, joita tarkoitetaan edellä 3 kohdassa.

OSA III

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUKSIEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Luku 1

Yleiset velvoitteet

Artikla 41

1. Jäsenten tulee varmistaa, että tässä osassa määritellyt täytäntöönpanoon liittyvät menettelyt ovat käytettävissä niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti siten, että ne mahdollistavat tehokkaat toimet tässä sopimuksessa tarkoitettujen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia vastaan, mukaan lukien joutuisat oikeuskeinot loukkausten torjumiseksi samoin kuin oikeuskeinot vastaisten loukkausten ehkäisemiseksi. Näitä menettelyjä tulee soveltaa siten, että vältetään esteiden syntyminen lailliselle kaupalle ja että luodaan takeet menettelyjen väärinkäyttöä vastaan.

2. Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskeva menettely tulee olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Se ei saa olla liian monimutkainen tai kallis eikä sille saa asettaa kohtuuttomia määräaikoja tai aiheettomia viiveitä.

3. On suotavaa, että päätökset tehdään kirjallisesti ja että ne perustellaan. Niiden tulee olla ainakin asianosaisten saatavilla ilman aiheetonta viivytystä. Päätösten tulee perustua vain sellaiseen näyttöön, josta asianosaisille on annettu mahdollisuus tulla kuulluiksi.

4. Asianosaisilla tulee olla oikeus saattaa lopullinen hallinnollinen päätös tuomioistuimen tutkittavaksi. Asianosaisilla tulee olla oikeus saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi myös tuomioistuimen ensimmäisen asteen antama tuomio oikeus kysymyksenosalta ottaen kuitenkin huomioon kansalliset säännökset, joiden mukaan tuomioistuimen toimivalta voi määräytyä asian merkittävyyden mukaan. Velvollisuutta ei kuitenkaan ole tarjota mahdollisuutta saattaa tutkittavaksi vapauttavaa tuomiota rikosjutussa.

5. Tämän osan määräyksillä ei ole tarkoitettu synnyttää mitään velvoitetta perustaa lakien yleisestä täytäntöönpanojärjestelmästä erillistä järjestelmää teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa varten, eivätkä ne myöskään vaikuta siihen, miten jäsenet yleensä voivat panna lakeja täytäntöön. Tämän osan määräykset eivät synnytä mitään velvoitetta, joka koskisi voimavarojen jakoa toisaalta teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanomenettelyn ja toisaalta lakien yleisen täytäntöönpanomenettelyn kesken.

Luku 2

Siviilioikeudelliset ja hallinnolliset menettelyt ja oikeuskeinot

Artikla 42

Oikeudenmukainen ja tasapuolinen menettely

Jäsenten tulee antaa oikeudenhaltijoille (11) mahdollisuus turvautua siviilioikeudenkäyntiin tässä sopimuksessa tarkoitettujen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanemiseksi. Vastaajalla tulee olla oikeus saada riittävän ajoissa kirjallinen haaste, jossa tiedot asiasta mukaan lukien vaatimuksen perusteet on riittävästi yksilöity. Asianosaisille tulee sallia, että riippumaton oikeudenkäyntiavustaja edustaa heitä, eikä menettely saa sisältää liian raskaita vaatimuksia pakollisesta henkilökohtaisesta läsnäolosta. Asianosaisilla tulee olla oikeus näyttää toteen vaatimuksensa ja esittää asiaan vaikuttavat todisteet. Menettelyssä tulee olla mahdollista yksilöidä ja suojella luottamuksellista tietoa, jollei se ole vastoin olemassa olevia perustuslaillisia vaatimuksia.

Artikla 43

Näytön esittäminen

1. Oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä, milloin asianosainen on esittänyt kohtuullisella tavalla saatavissa olevan todistusaineiston, joka riittää tukemaan hänen vaatimuksiaan, ja on yksilöinyt sellaiset hänen vaatimuksiaan tukevat todisteet, jotka ovat hänen vastapuolensa hallussa, että vastapuolen on esitettävä nämä todisteet. Oikeusviranomainen voi sisällyttää tarvittaessa määräykseensä sellaisia ehtoja, että luottamuksellisen tiedonsuojelu voidaan varmistaa.

2. Milloin asianosainen vapaaehtoisesti ja ilman perusteltua syytä estää välttämättömän tiedon saamisen tai muutoin jättää sen esittämättä kohtuullisessa ajassa taikka merkittävässä määrin vaikeuttaa täytäntöönpanomenettelyyn liittyvää tointa, jäsen voi antaa oikeusviranomaisille oikeuden tehdä sille esitetyn todistusaineiston perusteella valmistelevia tai lopullisia päätöksiä, jotka voivat olla joko vahvistavia tai hylkääviä. Todistusaineistoon luetaan myös, sen asianosaisen kanne tai väite, jota tiedon saamatta jääminen haittaa. Asianosaisilla tulee olla tilaisuus tulla kuulluksi väitteistä tai todisteista.

Artikla 44

Kieltotuomio

1. Oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä osapuoli lopettamaan loukkaava toimi, muun ohella estääkseen teollis- tai tekijänoikeutta loukkaavia tavaroita siirtymästä toimialueellaan markkinoille välittömästi niiden tulliselvityksen jälkeen. Jäsenet eivät ole velvollisia antamaan sellaista oikeutta sellaisten tavaroiden osalta, jotka asianomainen on hankkinut tai tilannut ennen kuin hän tiesi tai hänellä oli perusteltua aihetta tietää, että ryhtyminen sellaiseen tavaraan loukkaisi teollis- tai tekijänoikeutta.

2. Tämän osan muiden määräysten estämättä ja edellyttäen, että niitä II osan määräyksiä noudatetaan, jotka koskevat käyttöä, johon viranomainen tai kolmas osapuoli viranomaisen suostumuksella ja ilman oikeudenhaltijan suostumusta voi ryhtyä, jäsenet voivat rajoittaa oikeuskeinot sellaista käyttöä vastaan käsittämään vain 31 artiklan h alakohdan mukaisen korvauksen maksamisen. Muissa tapauksissa tässä osassa tarkoitettuja oikeuskeinoja tulee soveltaa tai, milloin nämä oikeuskeinot eivät ole yhdenmukaisia kansallisen lainsäädännön kanssa, tulee olla mahdollisuus vahvistustuomioon tai riittävään korvaukseen.

Artikla 45

Vahingot

1. Oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä oikeudenloukkaaja maksamaan oikeudenhaltijalle korvaus, joka riittää hyvittämään oikeudenhaltijan kärsimän vahingon teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksesta, jos loukkaaja tiesi tai hänellä oli riittävät perusteet tietää, että hän oli ryhtynyt loukkaavaan tekoon.

2. Oikeusviranomaisilla tulee myös olla oikeus määrätä loukkaaja maksamaan oikeudenhaltijalle kulut, joihin voi sisältyä kohtuullinen asianajajapalkkio. Jäsenet voivat oikeuttaa, milloin siihen katsotaan olevan aihetta, oikeusviranomaiset määräämään menetetyn tuoton palautuksen tai ennalta arvioidun vahingonkorvauksen myös, milloin loukkaaja ei tiennyt eikä hänellä ollut riittävästi perusteita tietää, että hän oli ryhtynyt loukkaavaan tekoon.

Artikla 46

Muut oikeuskeinot

Tehokkaiden esteiden luomiseksi oikeudenloukkauksia vastaan oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä, että tavarat, joiden he ovat katsoneet loukkaavan oikeuksia, tulee korvauksetta poistaa markkinoilta siten, että vältetään oikeudenhaltijalle aiheutuva haitta, tai että tavarat tulee tuhota, jollei tämä ole vastoin perustuslaillisia säännöksiä. Oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä, että materiaali ja välineet, joita pääasiassa käyttämällä oikeutta loukkaavat tavarat on valmistettu, tulee ilman minkäänlaista korvausta poistaa markkinoilta siten, että uudet loukkaukset estetään. Sellaista vaatimusta harkittaessa tulee ottaa huomioon toisaalta loukkauksen vakavuus ja toisaalta määrätyt oikeuskeinot sekä lisäksi kolmansien osapuolten etu. Tavaramerkkioikeutta loukkaavan tuoteväärennöksen osalta pelkkä laittomasti kiinnitetyn tavaramerkin irrottaminen riittää vain poikkeuksellisesti siihen, että tavara voidaan päästää markkinoille.

Artikla 47

Tiedonsaantioikeus

Jäsenet voivat säätää, että oikeusviranomaisilla on oikeus määrätä oikeudenloukkaaja antamaan oikeudenhaltijalle tietoja sellaisen kolmannen osapuolen henkilöllisyydestä, joka on osallistunut oikeutta loukkaavien tavaroiden tai palvelusten valmistukseen ja jakeluun, samoin kuin kaupankäyntikanavista, jollei tämä ole kohtuutonta loukkauksen vakavuuden aste huomioonottaen.

Artikla 48

Vastaajan hyvittäminen

1. Oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä osapuoli, jonka vaatimuksesta toimenpiteisiin ryhdyttiin ja joka on väärinkäyttänyt täytäntöönpanomenettelyä, suorittamaan riittävä korvaus sille osapuolelle hänen väärinkäytön vuoksi kärsimästään vahingosta, jolle kielto tai määräys on virheellisesti asetettu. Oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä hakija maksamaan vastaajan kulut, joihin saattaa sisältyä kohtuullinen asianajajapalkkio.

2. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan tai täytäntöönpanoon liittyvän lain hallinnoinnin osalta jäsenet voivat vapauttaa julkisen viranomaisen ja virkamiehet vahingonkorvausvastuusta vain, mikäli näihin toimiin on ryhdytty tai niihin on päätetty ryhtyä hyvässä uskossa ja sellaisten lakien osalta noudatettavaa normaalia hallintokäytäntöä noudattaen.

Artikla 49

Hallinnolliset menettelyt

Siinä laajuudessa kuin siviilioikeudellisia seuraamuksia voidaan määrätä hallinnollisessa menettelyssä, siinä noudatettavien periaatteiden tulee olennaisesti vastata tässä luvussa tarkoitettuja periaatteita.

Luku 3

Turvaamistoimenpiteet

Artikla 50

1. Oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä nopeista ja tehokkaista turvaamistoimenpiteistä,

a) joilla estetään niiden tuomiopiirissä teollis- tai tekijänoikeuden loukkaaminen ja erityisesti maahantuotujen tavaroiden pääsy markkinoille tulliselvityksen jälkeen;

b) jotka tähtäävät olennaisen todistusaineiston turvaamiseen, milloin rikkomusta on aihetta epäillä.

2. Oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus päättää turvaamistoimenpiteistä toista osapuolta kuulemattakin, milloin se katsotaan perustelluksi, erityisesti jos viivytys todennäköisesti aiheuttaisi korvaamatonta vahinkoa oikeudenhaltijalle, tai milloin on ilmeinen todistusaineiston hävittämisen vaara.

3. Oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus vaatia hakijaa esittämään mitä tahansa kohtuullisella vaivalla saatavaa todistusaineistoa voidakseen riittävästi vakuuttua siitä, että hakija on oikeudenhaltija ja että hänen oikeuttaan loukataan tai että sellainen loukkaus on toteutumaisillaan, ja määrätä hakija asettamaan riittävä vakuus, joka suojaa vastaajaa ja estää väärinkäytöksen.

4. Mikäli turvaamistoimiin on ryhdytty toista osapuolta kuulematta, tälle pitää ilmoittaa asiasta viipymättä ja viimeistään välittömästi toimenpiteisiin ryhtymisen jälkeen. Asian uudelleenkäsittely, johon liittyy oikeus tulla kuulluksi, tulee järjestää vastaajan pyynnöstä kohtuullisessa ajassa toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen sen ratkaisemiseksi, onko turvaamistointa muutettava taikka onko se kumottava tai pidettävä voimassa.

5. Viranomainen, joka panee turvaamistoimenpiteen täytäntöön, voi vaatia hakijaa antamaan muita tietoja, jotka ovat välttämättömiä toimenpiteen kohteena olevien tavaroiden tunnistamiseksi.

6. Jollei 4 kohdasta muuta johdu, tulee 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet vastaajan vaatimuksesta kumota tai niiden vaikutukset muuten poistaa, jos pääasiaa ei ole pantu vireille kohtuullisessa määräajassa, jonka pituuden toimenpiteestä määräävä oikeusviranomainen päättää, jos jäsenen lainsäädäntö niin sallii tai, jos tuomioistuimella ei ole sellaista määräysvaltaa, määräaika ei saa yli 20 työpäivää tai 31 kalenteripäivää riippuen siitä, kumpi niistä on pidempi.

7. Jos väliaikainen toimenpide on kumottu tai se raukeaa hakijan toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi tai myöhemmin todetaan, että mitään teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta tai sellaisen uhkaa ei ole ollut, oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä vastaajan vaatimuksesta hakija suorittamaan vastaajalle asianmukainen korvaus näiden toimenpiteiden aiheuttamasta vahingosta.

8. Siinä laajuudessa kuin turvaamistoimenpiteistä voidaan päättää hallinnollisessa menettelyssä siinä noudatettavien periaatteiden tulee olennaisesti vastata tässä luvussa tarkoitettuja periaatteita.

Luku 4

Rajatoimenpiteisiin liittyvät erityiset vaatimukset (12)

Artikla 51

Tulliviranomaisten valvonnasta päästämisen lykkääminen

Jäsenten tulee yhdenmukaisesti jäljempänä tarkoitettujen määräysten kanssa säätää menettelymuodoista (13), joiden mukaisesti oikeudenhaltijalla, jolla on perusteltua syytä epäillä, että tavaramerkkioikeutta loukkaava tuoteväärennös tai tekijänoikeutta loukkaava piraattituote (14) aiotaan tuoda maahan, on oikeus tehdä kirjallinen hakemus toimivaltaiselle hallinnolliselle tai oikeusviranomaiselle, jotta tulliviranomaiset lykkäisivät sellaisten tavaroiden päästämistä vapaaseen kaupankäyntiin. Jäsenet voivat säätää myös siitä, että sellainen hakemus voidaan tehdä myös tavaroiden osalta, jotka loukkaavat muita teollisja tekijänoikeuksia edellyttäen, että tässä luvussa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Jäsenet voivat myös säätää vastaavista menettelymuodoista, jotka koskevat tulliviranomaisten toimesta tapahtuvaa, sellaisten teollis- tai tekijänoikeutta loukkaavien tavaroiden valvonnasta päästämisen lykkäämistä, jotka on tarkoitettu vientiin.

Artikla 52

Hakemus

Oikeudenhaltijalta, joka käynnistää 51 artiklassa tarkoitetun prosessin, tulee edellyttää riittäviä todisteita, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat varmistautua siitä, että tuontimaan lainsäädännön mukaan hänen teollis- tai tekijänoikeuttaan on todennäköisesti loukattu, samoin kuin riittävän yksityiskohtaisen kuvauksen tavaroista, jotta tulliviranomaiset voivat ne vaikeuksitta tunnistaa. Toimivaltaisten viranomaisten tulee ilmoittaa hakijalle kohtuullisessa ajassa, mikäli he ovat hyväksyneet hakemuksen, ja milloin toimivaltaiset viranomaiset niin päättävät, määräajan jonka kuluessa tulliviranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin.

Artikla 53

Takuu tai vastaava vakuus

1. Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus vaatia hakijaa asettamaan takuu tai vastaava vakuus, joka riittää suojaamaan vastaajaa ja toimivaltaisia viranomaisia ja estämään väärinkäytökset. Sellainen takuu tai vastaava vakuus ei perusteettomasti saa estää turvautumasta tähän menettelyyn.

2. Mikäli tässä luvussa tarkoitetun hakemuksen vuoksi sellaisten tavaroiden päästämistä kaupankäyntiin, joihin liittyy mallioikeus, patentti, piirimalli tai julkistamatonta tietoa, on lykätty muun kuin tuomioistuimen tai muun riippumattoman viranomaisen päätöksen perusteella, ja 55 artiklassa tarkoitettu määräaika on kulunut umpeen ilman, että asianmukaisesti toimivaltainen viranomainen on myöntänyt väliaikaista määräajan pidennystä, sellaisen tavaran omistaja, maahantuoja tai vastaanottaja on oikeutettu, edellyttäen että muut maahantuonnin edellytykset ovat täytetty, niiden päästämiseen viranomaisen valvonnasta asettamalla vakuus, joka riittää suojaamaan oikeudenhaltijaa oikeudenloukkauksilta. Vakuuden asettaminen ei vaikuta oikeudenhaltijan käytössä oleviin muihin oikeuskeinoihin. Vakuus on palautettava takaisin, mikäli oikeudenhaltija ei kykene käyttämään toimintaoikeuttaan kohtuullisessa määräajassa.

Artikla 54

Lykkäämisilmoitus

Maahantuojalle ja hakijalle tulee viipymättä ilmoittaa edellä 51 artiklan mukaisesta tavaroiden tullin valvonnasta päästämisen lykkäämisestä.

Artikla 55

Lykkäämisen kesto

Mikäli määräajassa, joka ei saa ylittää kymmentä työpäivää laskettuna lykkäystä koskevan ilmoituksen antamisesta hakijalle, tulliviranomaisille ei ole toimitettu tietoa siitä, että muu osapuoli kuin vastaaja on pannut alulle jutun perusteita koskevan prosessin, tai siitä, että asianmukaisesti toimivaltainen viranomainen on ryhtynyt turvaamistoimenpiteisiin lykkäämällä tavaroiden päästämistä tullin valvonnasta, tavarat tulee päästää tullin valvonnasta edellyttäen, että kaikki muut maahantuonnin tai viennin edellytykset on täytetty. Määräaikaa voidaan pidentää toiset kymmenen työpäivää, silloin kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Mikäli jutun perusteita koskeva prosessi on pantu vireille, juttu otetaan käsiteltäväksi, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi, vastaajan hakemuksesta kohtuullisessa määräajassa sen ratkaisemiseksi, tuleeko edellä tarkoitettuja toimenpiteitä muuttaa, tuleeko ne keskeyttää tai vahvistaa. Edellä sanotun estämättä milloin tavaroiden tullin valvonnasta päästämisen lykkäykseen on ryhdytty, tai sitä on jatkettu oikeuden välipäätösten mukaisesti, sovelletaan edellä 50 artiklan 6 kohtaa.

Artikla 56

Korvauksen maksaminen maahantuojalle ja tavaran omistajalle

Asianmukaisilla viranomaisilla tulee olla oikeus määrätä hakija maksamaan tavaran maahantuojalle, vastaanottajalle ja omistajalle asianmukainen korvaus vahingosta, joka heille on aiheutunut tavaran väärästä pidättämisestä, tai sellaisen tavaran pidättämisestä, joka sittemmin on edellä 55 artiklan mukaisesti päästetty tullin valvonnasta.

Artikla 57

Oikeus tarkastukseen ja tiedonsaantiin

Jollei luottamuksellisen tiedon suojeleminen toisin edellytä, jäsenet voivat myöntää toimivaltaisille viranomaisille oikeuden antaa oikeudenhaltijalle riittävän tilaisuuden saada tarkastettavakseen tulliviranomaisten valvonnassaan pitämä tuote voidakseen tarkemmin perustella vaatimuksensa. Toimivaltaisella viranomaisella tulee myös olla oikeus antaa maahantuojalle vastaava oikeus saada mikä tahansa sellainen tuote tarkastettavakseen. Jäsenet voivat säätää toimivaltaisten viranomaisten oikeudesta siinä tilanteessa, että tapauksen osalta tunnusmerkistön täyttymisestä on varmistauduttu, antaa oikeudenhaltijalle tiedotta varatoimittajan, maahantuojan ja vastaanottajan nimistä ja osoitteista samoin kuin kyseessä olevan tavaran määrästä.

Artikla 58

Toiminta viran puolesta

Mikäli jäsenet edellyttävät toimivaltaisten viranomaistensa ryhtyvän toimenpiteisiin viran puolesta ja lykkäävän sellaisten tavaroiden päästämistä tullin valvonnasta, joiden osalta nämä ovat saaneet todisteita siitä, että teollis- ja tekijänoikeuksia todennäköisesti on loukattu:

a) toimivaltaiset viranomaiset voivat milloin tahansa vaatia oikeudenhaltijalta mitä tahansa tietoja, jotka voivat olla avuksi toimivallan käytössä;

b) maahantuojalle ja oikeudenhaltijalle tulee viipymättä ilmoittaa lykkäyksestä. Milloin maahantuoja on tehnyt valituksen lykkäyksestä toimivaltaisille viranomaisille, lykkäykseen sovelletaan soveltuvin osin edellä 55 artiklassa määrättyjä edellytyksiä;

c) jäsenet voivat vapauttaa sekä julkiset viranomaiset, että virkamiehet niiden toimiin liittyvästä vastuusta korjata tarkoituksenmukaisella tavalla aiheutettu vahinko vain, milloin toiminta tai aikomus ryhtyä toimenpiteisiin on tapahtunut hyvässä uskossa.

Artikla 59

Oikeuskeinot

Sen estämättä mitä on voimassa muista oikeudenhaltijan oikeuskeinoista ja ottaen huomioon vastaajan oikeus saada asia oikeusviranomaisten tarkastettavaksi, toimivaltaisilla viranomaisilla tulee olla oikeus määrätä oikeutta loukkaava tavara tuhottavaksi tai muuten käytöstä poistettavaksi edellä 46 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tavaramerkkioikeutta loukkaavien tuoteväärennösten osalta viranomaiset eivät saa sallia oikeutta loukkaavien tavaroiden jälleenvientiä niiden ominaisuuksia muuttamatta eikä sallia niitä laitettavaksi muun tullimenettelyn kohteeksi muuta kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Artikla 60

Vähäinen maahantuonti

Jäsenet voivat olla soveltamatta edellä tarkoitettuja määräyksiä pieneen määrään tavaroita silloin, kun kysymys on muusta kuin kaupallisesta erästä, ja tavarat ovat matkustajan henkilökohtaisessa matkalaukussa, tai kun ne on lähetetty pienessä paketissa.

Luku 5

Rikosprosessit

Artikla 61

Jäsenten tulee säätää rikosprosessista ja rangaistuksista sovellettavaksi ainakin niihin tapauksiin, joissa on kysymys kaupallisessa laajuudessa tapahtuvasta harkitusta tavaramerkkiväärennösten kaupasta tai tekijänoikeuspiratismista. Käytössä olevien oikeuskeinojen ja seuraamusten tulee käsittää vankeus- ja/tai sakkorangaistus, joka on riittävän ankara vaikuttaakseen ehkäisevästi ja joka on samalla verrattavissa niihin rangaistuksiin, joita sovelletaan vakavuudeltaan samantasoisiin rikoksiin. Käytettävissä olevien oikeuskeinojen tulee käsittää, silloin kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, kiinniotto, takavarikko ja kaiken sellaisten oikeutta loukkaavan materiaalin ja välineiden tuhoaminen, joiden käyttö liittyi ratkaisevasti lainvastaisen teon toteuttamiseen. Jäsenet voivat säätää rikosprosessuaalisesta menettelystä ja rangaistuksista, joita sovelletaan muun tyyppiseen teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaan menettelyyn erityisesti silloin, kun menettely on tahallista ja tapahtuu kaupallisessa laajuudessa.

OSA IV

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUKSIEN HANKINTA JA VOIMASSAPITO SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT OSAPUOLTEN VÄLISET PROSESSIT

Artikla 62

1. Jäsenet voivat vaatia tämän sopimuksen II osan 2 6 luvuissa tarkoitettujen teollis-ja tekijänoikeuksien hankinnan ja ylläpitämisen ehtona kohtuullisiksi katsottavien menettelymuotojen ja muodollisuuksien noudattamista. Sellaisten menettelymuotojen ja muodollisuuksien tulee olla yhdenmukaisia tämän sopimuksen määräysten kanssa.

2. Mikäli teollis- tai tekijänoikeuden saaminen edellyttää oikeuden myöntämistä tai rekisteröintiä, jäsenten tulee varmistaa, että myöntämis- tai rekisteröintimenettely, joka puolestaan edellyttää oikeuden saamisen varsinaisten edellytysten täyttymistä, tekee mahdolliseksi oikeuden myöntämisen tai rekisteröinnin kohtuullisessa ajassa, jotta vältettäisiin suoja-ajan perusteeton lyhentyminen.

3. Pariisin yleissopimuksen (1967) 4 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin palvelumerkkeihin.

4. Teollis- ja tekijänoikeuksien hankintaa tai voimassapitoa koskeviin menettelymuotoihin ja, milloin kansallinen lainsäädäntö antaa sellaista suojaa, hallinnolliseen kumoamiseen ja osapuolten välisiin prosesseihin kuten väitteen esittämiseen, kumoamiseen ja peruuttamiseen, sovelletaan 41 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja yleisiä periaatteita.

5. Lopullisten hallinnollisten päätösten tulee kaikissa edellä 4 kohdassa tarkoitetuissa prosesseissa voida alistaa tuomioistuin- tai tuomioistuintyyppiselle tarkastukselle. Kuitenkaan tällaista velvoitetta antaa mahdollisuus päätösten tarkastukseen ei ole, mikäli kyseessä on menestymätön väiteprosessi tai hallinnollinen kumoaminen, edellyttäen että sellaisen prosessin perustana olevat seikat voivat olla pätemättömyysprosessin kohteena.

OSA V

RIITOJEN EHKÄISY JA RATKAISEMINEN

Artikla 63

Avoimuus

1. Sellaiset lait ja määräykset ja lopulliset oikeuden päätökset sekä yleisesti sovellettavat hallinnollisten viranomaisten päätökset, jotka on jäsenen toimesta saatettu voimaan ja jotka liittyvät tämän sopimuksen suojan kohteeseen (teollis- ja tekijänoikeuksien saatavuus, laajuus, hankinta, täytäntöönpano ja väärinkäytön estäminen), tulee julkaista tai saattaa julkisesti saataville, mikäli julkaiseminen ei ole kätevä tapa, maan virallisella kielellä ja sillä tavoin, että muut hallitukset ja oikeuksien haltijat pääsevät tutustumaan niihin. Sellaiset sopimukset, jotka koskevat tämän sopimuksen suojan kohdetta ja jotka ovat voimassa jäsenen hallituksen tai hallituksen alaisen viraston ja minkä tahansa toisen hallituksen tai hallituksen alaisen viraston välillä, tulee myös julkaista.

2. Jäsenten tulee ilmoittaa edellä 1 kohdassa tarkoitetut lait ja määräykset TRIPS-neuvostolle avustaakseen neuvostoa sen tehtävässä valvoa sopimuksen toimintaa. Neuvoston tulee pyrkiä vähentämään jäsenille tästä velvollisuudesta aiheutuvaa rasitetta, ja se voi myöntää poikkeuksen velvoitteesta ilmoittaa sellaiset lait ja määräykset suoraan neuvostolle, mikäli neuvottelut Maailmanhenkisen omaisuuden järjestön kanssa sellaisen yhteisen rekisterin perustamiseksi onnistuvat, joka sisältää nämä lait ja määräykset. Neuvoston tulee ottaa tässä yhteydessä harkittavakseen sellaiseen toimenpiteeseen ryhtyminen, joita tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteet edellyttävät ilmoituksiin liittyen, ja jotka alunperin ovat peräisin Pariisin yleissopimuksen (1967) 6 ter artiklan määräyksistä.

3. Jokaisen jäsenen tulee valmistautua antamaan vastauksena toisen jäsenvaltion kirjalliseen pyyntöön, edellä 1 kohdassa tarkoitetun kaltaisia tietoja. Jäsen, jolla on syy uskoa, että tietty henkisen omaisuuden alalla tehty oikeuden päätös tai hallinnollinen päätös taikka kahdenvälinen sopimus vaikuttaa sen tähän sopimukseen perustuviin oikeuksiin, voi myös kirjallisesti vaatia, että sille turvataan pääsy sellaista oikeuden päätöstä tai hallinnollista päätöstä taikka kahdenvälistä sopimusta koskeviin tietoihin, tai että sille on muuten tiedotettu siitä riittävän yksityiskohtaisesti.

4. Mikään edellä 1, 2 ja 3 kohdissa sanottu ei edellytä jäsentä paljastamaan sellaista luottamuksellista tietoa, joka estäisi lain täytäntöönpanon tai muulla tavoin olisi julkisen edunvastainen taikka vahingoittaisi yksittäisten julkisten tai yksityisten yritysten oikeutettuja kaupallisia etuja.

Artikla 64

Riitojen ratkaiseminen

1. Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 XXII ja XXIII artiklan määräyksiä, kuten niitä on muutettu ja sovellettu riitojen ratkaisua koskevassa sopimuksessa, sovelletaan tässä sopimuksessa tarkoitettuihin riitoja koskeviin neuvotteluihin ja niiden ratkaisuun, ellei toisin ole nimenomaisesti määrätty.

2. Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 XXIII artiklan 1 b ja 1 c alakohtia ei sovelleta tässä sopimuksessa tarkoitettuun riitojen ratkaisuun Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen voimaantulosta alkavana viiden vuoden pituisena ajanjaksona.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun ajanjakson aikana TRIPS-neuvoston tulee tutkia XXIII artiklan 1 b ja 1 c alakohtien tyyppisille, tämän sopimuksen nojalla tehdyille valituksille tarpeellinen soveltamisala ja muodollisuudet, ja esittää suosituksensa ministerikokouksen hyväksyttäväksi. Ministerikokouksen päätös, jolla hyväksytään sellainen suositus tai pidennetään 2 kohdassa tarkoitettua määräaikaa, edellyttää yksimielisyyttä, ja näin hyväksytyt suositukset velvoittavat kaikkia jäseniä ilman muita muodollisia hyväksymismenettelyjä.

OSA VI

SIIRTYMÄKAUDEN JÄRJESTELYT

Artikla 65

Siirtymäkauden järjestelyt

1. Ellei 2, 3 ja 4 kohtien määräyksistä muuta johdu, jäsenet eivät ole velvollisia soveltamaan tämän sopimuksen määräyksiä ennen yhden vuoden pituisen määräajan päättymistä laskettuna WTO-sopimuksen voimaantulopäivästä.

2. Kehitysmaajäsen on oikeutettu siirtämään vielä neljällä vuodella edellä 1 kohdassa tarkoitettua, muiden kuin tämän sopimuksen 3, 4 ja 5 artiklojen määräysten soveltamispäivää.

3. Muu sellainen jäsen, joka on parhaillaan siirtymävaiheessa suunnitelmataloudesta markkina- ja vapaan yrittämisen talousjärjestelmään ja joka parhaillaan rakenteellisesti uudistaa henkisen omaisuuden järjestelmäänsä ja kohtaa erityisiä ongelmia teollis- ja tekijänoikeuslainsäädäntönsä valmistelussa ja sen täytäntöönpanossa, voi myös saada hyväkseen edellä 2 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden edun.

4. Mikäli kehitysmaaksi luokiteltava jäsen on sopimuksella velvoitettu ulottamaan tuote patenttisuojan sellaisille teknologian aloille, jotka eivät kyseisen jäsenen osalta sovellettavana, sopimuksen yleisenä edellä 2 kohdassa tarkoitettuna voimaantuloajankohtana ole saaneet yhtä laajaa suojaa kyseisen jäsenen alueella, jäsen voi lykätä tämän sopimuksen II osan 5 luvussa tarkoitettujen tuotepatentteja koskevien määräysten soveltamista sellaisille teknologian aloille vielä lisäksi viidellä vuodella.

5. Jäsenen, joka käyttää hyväkseen edellä 1, 2, 3 ja 4 kohdissa tarkoitettua siirtymäkautta, tulee varmistaa, että sen kansallisessa lainsäädännössä, määräyksissä ja käytännössä tuona ajanjaksona tehtävät muutokset eivät vähennä yhdenmukaisuutta tämän sopimuksen määräysten kanssa.

Artikla 66

Vähiten kehittyneet kehitysmaajäsenet

1. Ottaen huomioon vähiten kehittyneiden kehitysmaajäsenten tarpeet ja vaatimukset, niiden taloudelliset, rahoitukselliset ja hallinnolliset rajoitukset samoin kuin niiden tarve voida joustaa, jotta ne voisivat luoda kestävän teknologisen perustan, näiden maiden ei edellytetä soveltavan muita tämän sopimuksen määräyksiä kuin 3, 4 ja 5 artiklaa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana edellä 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta sopimuksen soveltamispäivästä lukien. Neuvoston tulee myöntää vähiten kehittyneeksi kehitysmaajäseneksi luokiteltavan maan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä pidennystä tähän ajanjaksoon.

2. Teollisuusmaajäsenten tulee tarjota yllykkeitä niiden alueilla sijaitseville yrityksille ja instituutioille vähiten kehittyneisiin kehitysmaajäseniin suuntautuvan teknologian siirron edistämiseksi ja kannustamiseksi, jotta nämä voisivat luoda kestävän ja elinvoimaisen teknologisen perustan.

Artikla 67

Tekninen yhteistyö

Tämän sopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi teollisuusmaajäsenten tulee tarjota pyynnöstä ja yhteisesti sovituin ehdoin teknistä ja rahoitusyhteistyötä kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden kehitysmaajäsenten hyväksi. Sellaisen yhteistyön tulee käsittää avustaminen teollis- ja tekijänoikeuksille annettavaa suojaa ja täytäntöönpanoa samoin kuin niiden väärinkäytösten estämistä koskevan kansallisen lainsäädännön valmistelussa, ja sen tulee käsittää näitä asioita varten tarvittavien kansallisten toimistojen ja virastojen perustaminen tai vahvistaminen sekä henkilökunnan koulutus.

OSA VII

INSTITUTIONAALISET JÄRJESTELYT; LOPPUMÄÄRÄYKSET

Artikla 68

TRIPS-neuvosto

TRIPS-neuvoston tehtävänä on seurata tämän sopimuksen toimintaa ja erityisesti sitä, kuinka jäsenet täyttävät jäljempänä tarkoitetut velvoitteensa, minkä lisäksi sen tulee antaa jäsenille tilaisuus kysyä neuvoja teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevissa kysymyksissä. Sen tulee ryhtyä muihinkin tehtäviin, joihin jäsenet sen määräävät, ja erityisesti sen tulee antaa kaikki jäsenten siltä pyytämä, riitojen ratkaisuun liittyvä apu. Tehtäviään suorittaessaan neuvosto voi antaa neuvoja ja etsiä tietoa kaikista lähteistä, mitkä se katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Yhteistyössä Maailman henkisen omaisuuden järjestön eri toimielinten kanssa neuvoston tulee ryhtyä etsimään tarkoituksenmukaisia yhteistyön muotoja vuoden kuluessa sen ensimmäisestä kokouksesta.

Artikla 69

Kansainvälinen yhteistyö

Jäsenet sopivat toimivansa yhdessä sellaisten tavaroiden kansainvälisen kaupankäynnin lopettamiseksi, jotka loukkaavat teollis- ja tekijänoikeuksia. Tätä varten niiden tulee valita ja ilmoittaa ne hallintoviranomaiset, jotka toimivat yhteydenottopisteinä, ja olla valmiita oikeuksia rikkovientavaroiden kauppaa koskevaan tietojen vaihtoon. Niiden tulee erityisesti edistää tietojenvaihtoa ja yhteistyötä tulliviranomaisten välillä tavaramerkkioikeutta loukkaavien tuoteväärennösten ja tekijänoikeutta loukkaavien piraattituotteiden kauppaa koskevissa kysymyksissä.

Artikla 70

Olemassa olevan aineiston suoja

1. Tästä sopimuksesta ei seuraa velvoitteita sellaisten toimien suhteen, joihin on ryhdytty ennen kyseessä olevan jäsenen osalta noudatettavaa sopimuksen soveltamispäivää.

2. Jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty, tästä sopimuksesta seuraavat velvollisuudet koskevat kaikkia suojan kohteita, jotka ovat olemassa kyseessä olevan jäsenen osalta noudatettavana sopimuksen soveltamispäivänä ja jotka ovat suojattuja tämän jäsenen alueella kyseisenä päivänä, tai jotka täyttävät tai tulevat myöhemmin täyttämään tämän sopimuksen ehtojen mukaiset suojan saamisen perusteet. Tämän ja jäljempänä olevan 3 ja 4 kohtien osalta olemassa oleviin teoksiin liittyvät tekijänoikeutta koskevat velvoitteet määräytyvät yksinomaisesti Bernin yleissopimuksen (1971) 18 artiklan mukaan, samoin kuin olemassa oleviin äänitteisiin liittyvät äänitteiden tuottajien ja esiintyjien oikeuksista johtuvat velvollisuudet määräytyvät yksinomaisesti Bernin yleissopimuksen (1971) 18 artiklan mukaan siten kuin sitä sovelletaan tämän sopimuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaan.

3. Sellaiselle suojan kohteelle, joka on siirtynyt julkiseen omistukseen kyseessä olevan jäsenen osalta noudatettavaan sopimuksen soveltamispäivään mennessä, ei tarvitse antaa uudelleen suojaa.

4. Sellaisten toimien osalta, jotka koskevat suojan kohdetta ilmentävää tiettyä esinettä ja joista tulee tämän sopimuksen kanssa yhdenmukaistetun lainsäädännön säännösten vastainen, ja joihin toimiin ryhdyttiin tai joihin liittyvä huomattava investointi toteutettiin ennen kuin kyseessä oleva jäsen hyväksyi WTO:n perustamissopimuksen, jäsenvaltio saa säätää rajoituksia oikeudenhaltijan oikeuskeinoihin sellaisten toimien jatkamisen suhteen tämän jäsenvaltion osalta sovellettavan sopimuksen soveltamispäivän jälkeen. Näissä tapauksissa jäsenen tulee kuitenkin säätää ainakin kohtuullisen korvauksen maksamisesta.

5. Jäsen ei ole velvollinen soveltamaan 11 artiklan ja 14 artiklan 4 kohtaa sellaisiin alkuperäiskappaleisiin tai kopioihin, jotka on ostettu ennen kyseisen jäsenen osalta noudatettavaa sopimuksen soveltamispäivää.

6. Jäseniä ei vaadita soveltamaan 31 artiklaa eikä 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vaatimusta, jonka mukaan patenttioikeuksien saaminen ei saa olla riippuvainen siitä, mikä tekniikan ala on kyseessä, ilman oikeudenhaltijan suostumusta tapahtuvaan käyttöön silloin, kun sellaiseen käyttöön oli saatu hallituksen lupa ennenkuin tämän sopimuksen päivämäärä tuli tunnetuksi.

7. Niiden teollis- ja tekijänoikeuksien kohdalla, joiden osalta suojan saaminen edellyttää rekisteröintiä, suojan saamista tarkoittavia hakemuksia, jotka olivat vireillä kyseessä olevan jäsenen osalta noudatettavana sopimuksen soveltamispäivänä, tulee voida muuttaa sen mahdollisen lisäsuojan saamiseksi, joka on johdettavissa tämän sopimuksen määräyksistä. Sellaiset muutokset eivät saa sisältää uutta suojattavaa.

8. Mikäli jäsen ei WTO:n perustamissopimuksen voimaantulopäivästä lukien salli farmaseuttisten tuotteiden ja maatalouskemikaalituotteiden patentoimista siinä laajuudessa kuin 27 artikla edellyttää, jäsenen tulee:

a) edellä olevan VI osan määräysten estämättä turvata, että WTO-sopimuksen voimaantulopäivästä lukien on käytettävissä mahdollisuus jättää sellaisten keksintöjen patentoimista tarkoittavia hakemuksia;

b) soveltaa tämän sopimuksen soveltamispäivästä lukien edellä tarkoitettuihin hakemuksiin tässä sopimuksessa patentoitavuuden edellytyksiksi määriteltyjä kriteerejä siten kuin kriteereitä sovellettaisiin hakemuksen jättöpäivänä jäsenen alueella, tai milloin etuoikeus on saatavissa ja sitä haetaan, hakemuksen etuoikeuspäivänä;

c) antaa patenttisuoja tämän sopimuksen mukaisesti patentin myöntämisestä lukien ja jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi, laskettuna tämän sopimuksen 33 artiklassa tarkoitetulla tavalla hakemuksen jättöpäivästä, niille näistä hakemuksista, jotka täyttävät b alakohdassa tarkoitetut suojan saamisen edellytykset.

9. Milloin tietty tuote on patenttihakemuksen kohteena jäsenen alueella edellä 8 a alakohdan mukaisesti, yksinoikeudet markkinointiin on myönnettävä edellä VI osassa tarkoitettujen säännösten estämättä viideksi vuodeksi siitä, kun markkinointiin saatiin lupa kyseisen jäsenen alueella tai kunnes tuotepatentti myönnetään tai evätään, riippuen siitä kumpi näistä tapahtuu aikaisemmin, edellyttäen että WTO:n perustamissopimuksenvoimaantulon jälkeen patenttihakemus on tehty ja patentti myönnetty kyseiselle tuotteelle toisen jäsenen alueella ja lupa markkinointiin kyseisen toisen jäsenen alueella on saatu.

Artikla 71

Tarkastelu ja lisäykset

1. TRIPS-neuvoston tulee ottaa tarkasteltavakseen tämän sopimuksen täytäntöönpano edellä 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden päätyttyä. Neuvoston tulee ottaa se uudelleen tarkasteltavakseen kahden vuoden kuluttua sanotusta päivämäärästä ottaen huomioon sen täytäntöönpanossa saadut kokemukset ja sen jälkeen säännöllisin samanpituisin väliajoin. Neuvosto voi ryhtyä näihin tarkasteluihin myös minkä tahansa muiden esiintulevien seikkojen johdosta, jotka saattavat edellyttää tämän sopimuksen muuttamista tai täydentämistä.

2. Sellaiset muutokset, jotka tähtäävät yksinomaan jo voimassaolevien teollis- ja tekijäinoikeuksien suojan nostamiseksi tasolle, joka on saavutettu ja joka on voimassa muissa monenkeskisissä sopimuksissa, ja jonka WTO:n kaikki jäsenet ovat hyväksyneet noiden sopimusten piirissä, voidaan saattaa, mikäli TRIPS-neuvosto sitä yksimielisesti ehdottaa, WTO:n perustamissopimuksen X artiklan 6 kohdan tarkoittamalla tavalla ministerikokouksen käsiteltäväksi toimenpiteitä varten.

Artikla 72

VaraumatVaraumia ei saa tehdä mihinkään tämän sopimuksen määräyksiin ilman muiden jäsenten suostumusta.

Artikla 73

Turvallisuuteen perustuvat poikkeukset

Mikään tässä sopimuksessa ei oikeuta

a) vaatimaan jäsentä toimittamaan sellaisia tietoja, joiden paljastaminen olisi vastoin sen olennaisia turvallisuusetuja; tai

b) estämään jäsenvaltiota ryhtymästä toimenpiteisiin, jotka se katsoo välttämättömiksi olennaisten turvallisuusetujensa suojelemiseksi, ja;

i) jotka liittyvät halkeavaan materiaaliin tai sen johdannaisaineisiin;

ii) jotka liittyvät aseiden, ammusten tai muiden sotatarvikkeiden kauppaan tai muiden sellaisten tarvikkeiden ja sellaisen materiaalin kauppaan, jota käydään puolustuslaitosten tarpeita varten;

iii) joihin ryhdytään sodan tai kansainvälisiin suhteisiin vaikuttavan konfliktin aikana; tai

c) estämään jäsentä ryhtymästä toimenpiteisiin, joihin se ryhtyy Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan velvoittamana kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

(1) Tässä sopimuksessa "kansalaisilla" tarkoitetaan, milloin kysymyksessä on WTO:n jäsen, joka muodostaa tullialueen, luonnollisia tai oikeushenkilöitä, joilla on kotipaikka tai todellinen ja käytössä oleva teollinen tai kaupallinen toimipaikka kyseisen tullialueen alueella.

(2) Tässä sopimuksessa "Pariisin yleissopimuksella" tarkoitetaan teollisoikeuden suojelemista koskevaa Pariisin yleissopimusta; "Pariisin yleissopimuksella (1967)" tarkoitetaan tämän yleissopimuksen Tukholman asiakirjaa 14 päivältä heinäkuuta 1967; "Bernin yleissopimuksella" tarkoitetaan kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta tehtyä yleissopimusta; "Bernin yleissopimuksella (1971)" tarkoitetaan tämän yleissopimuksen Pariisin asiakirjaa 24 päivältä heinäkuuta 1971; "Rooman yleissopimuksella" tarkoitetaan esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta Roomassa 26 päivänä lokakuuta 1961 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta. "Integroituihin piireihin liittyvästä henkisestä omaisuudesta tehdyllä sopimuksella" (IPIC-sopimus) tarkoitetaan Washingtonissa 26 päivänä toukokuuta 1989 tehtyä sopimusta integroituihin piireihin liittyvästä henkisestä omaisuudesta.

(3) Tämän sopimuksen 3 ja 4 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa suoja käsittää seikat, jotka vaikuttavat teollis- ja tekijänoikeuksien suojan saatavuuteen, hankintaan, laajuuteen, voimassapitoon ja täytäntöönpanoon, samoin kuin ne seikat, jotka vaikuttavat tässä sopimuksessa erityisesti mainittujen teollis- ja tekijänoikeuksien käyttöön.

(4) Poiketen siitä, mitä 42 artiklan ensimmäisessä lauseessa säädetään, jäsenmaat voivat, ottaen huomioon nämä velvoitteet, sen sijasta säätää hallinnollisin toimin tapahtuvasta täytäntöönpanosta.

(5) Tätä artiklaa sovellettaessa jäsen voi katsoa ilmaisuille "keksinnöllinen" ja "voidaan käyttää teollisesti hyväksi" olevan synonyymeja ilmaisuille "ei-ilmeinen" ja "hyödyllinen".

(6) Tähän oikeuteen, kuten kaikkiin muihin tässä sopimuksessa myönnettyjen tavaroiden käyttöön, myyntiin, maahantuontiin ja muuhun jakeluun liittyviin oikeuksiin sovelletaan, mitä edellä 6 artiklassa määrätään.

(7) "Muu käyttö" tarkoittaa muuta kuin 30 artiklan nojalla sallittua käyttöä.

(8) Niiden jäsenten alueilla, joissa ei ole välitöntä patentin myöntämisjärjestelmää, voidaan säätää, että suoja-ajan pituus lasketaan hakemuksen jättöpäivästä alkuperäisessä patentin myöntämisjärjestelmässä.

(9) Termillä "oikeudenhaltija" tarkoitetaan samaa kuin termillä "oikeudenhaltija" IPIC-sopimuksessa.

(10) Tässä sopimusmääräyksessä "tavalla, joka on vastoin rehellistä kaupallista käytäntöä" tarkoitetaan ainakin sellaisia menettelyjä kuin sopimuksen rikkominen, luottamuksen rikkominen, ja yllyttäminen rikkomiseen, ja se käsittää sellaisten kolmansien osapuolien toimesta tapahtuvan tiedon hankinnan, jotka tiesivät tai jotka osoittivat huomattavaa piittaamattomuutta ollessaan tietämättömiä, että tiedon hankintaan liittyi sellaisia menettelyjä.

(11) Tässä osassa termillä "oikeudenhaltija" tarkoitetaan myös liittoja ja yhdistyksiä, joilla on lakiin perustuva oikeus ottaa nimiinsä sellaisia oikeuksia.

(12) Milloin jäsen on olennaisilta osin poistanut kaiken tavaroiden vapaaseen liikkumiseen liittyvän valvonnan sen ja toisen sellaisen jäsenen väliseltä rajalta, jonka kanssa se muodostaa tulliunionin, sen ei tarvitse soveltaa tämän luvun määräyksiä näiden maiden välisellä rajalla.

(13) Tämä on ymmärrettävä siten, että mitään velvoitetta soveltaa tällaisia menettelymuotoja ei ole koskien sellaisten tavaroiden maahantuontia, jotka on laitettu markkinoille toisessa maassa joko oikeudenhaltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan, tai milloin kyseessä on läpikulkuliikenteessä olevat tavarat.

(14) Tässä sopimuksessa:a) "tavaramerkkioikeutta loukkaavalla tuoteväärennöksellä" tarkoitetaan mitä tahansa tavaroita, pakkaus mukaan lukien, joihin on ilman asianmukaista oikeutta liitetty tavaramerkki, joka on identtinen sellaisen asianmukaisesti rekisteröidyn tavaramerkin kanssa, joka koskee samoja tavaroita, tai joita ei voida sen olennaisten piirteiden osalta erottaa sellaisesta tavaramerkistä, mikä siten tuontimaan lain mukaan loukkaa kyseessä olevan tavaramerkin oikeuden haltijan oikeutta;b) "tekijänoikeutta loukkaavalla piraattitavaralla" tarkoitetaan mitä tahansa tavaroita, jotka on kopioitu ilman oikeudenhaltijan tai sellaisen henkilön suostumusta, joka on valmistusmaassa oikeudenhaltijan asianmukaisesti valtuuttama, ja jotka on tehty suoraan tai epäsuorasti artikkelista, jonka kopioiminen olisi täyttänyt tuontimaan lain mukaan tekijänoikeuden tai lähioikeuksien rikkomisen tunnusmerkistön.