EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02002R1406-20161006
Regulation (EC) No 1406/2002 of the European Parliament and of the Council of 27 June 2002 establishing a European Maritime Safety Agency (Text with EEA relevance)
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002 , Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002 , Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
- Date of document:
- 06/10/2016
- Date of effect:
- 06/10/2016
- Author:
- Not available
- Form:
- Konsolidoitu teksti
- Additional information:
- LASTMODIN 32016R1625
- Link
- Link
- Link
- Select all documents mentioning this document
- Consolidation: basic act:
- 32002R1406
2002R1406 — FI — 06.10.2016 — 005.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 208 5.8.2002, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1644/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, |
L 245 |
10 |
29.9.2003 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 724/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, |
L 129 |
1 |
29.4.2004 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2038/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, |
L 394 |
1 |
30.12.2006 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 100/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, |
L 39 |
30 |
9.2.2013 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/1625, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, |
L 251 |
77 |
16.9.2016 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1406/2002,
annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002,
Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
I LUKU
TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
1 artikla
Tavoitteet
1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan meriturvallisuusvirasto, jäljempänä ”virasto”, jotta varmistetaan meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimien, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn ja torjunnan sekä öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman meren pilaantumisen torjunnan korkea, yhdenmukainen ja tehokas taso.
2. Tässä tarkoituksessa virasto toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa ja tarjoaa niille teknistä, operatiivista ja tieteellistä apua tämän artiklan 1 kohdassa mainituilla aloilla 2 artiklassa kuvattujen keskeisten tehtävien sekä soveltuvin osin 2 a artiklassa kuvattujen lisätehtävien rajoissa erityisesti auttaakseen jäsenvaltioita ja komissiota asiaankuuluvien unionin säädösten asianmukaisessa soveltamisessa. Pilaantumisen torjunnan alan osalta virasto antaa operatiivista apua ainoastaan sen valtion tai niiden valtioiden pyynnöstä, johon tai joihin vaikutukset kohdistuvat.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua apua tarjoamalla virasto edistää tarvittaessa meriliikenteen ja -kuljetusten kokonaistehokkuutta tämän asetuksen mukaisesti helpottaakseen esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen luomista.
2 artikla
Viraston keskeiset tehtävät
1. Sen varmistamiseksi, että 1 artiklassa esitetyt tavoitteet saavutetaan asianmukaisesti, virasto hoitaa tässä artiklassa luetellut keskeiset tehtävät.
2. Virasto avustaa komissiota
a) valmistelutyössä asiaankuuluvien unionin säädösten ajantasaistamiseksi ja kehittämiseksi erityisesti kansainvälisen lainsäädännön kehityksen myötä;
b) asiaankuuluvien sitovien unionin säädösten tehokkaassa täytäntöönpanossa, erityisesti suorittamalla tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja vierailuja ja tarkastuskäyntejä sekä tarjoamalla komissiolle teknistä apua sille alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 725/2004 ( 1 ) 9 artiklan 4 kohdassa osoitettujen tarkastustehtävien hoitamisessa. Tältä osin se voi ehdottaa komissiolle mahdollisia parannuksia kyseisiin sitoviin säädöksiin;
c) viraston tavoitteiden kannalta merkityksellisten käynnissä olevien ja loppuun saatettujen tutkimushankkeiden analysoinnissa; tähän voi sisältyä mahdollisten jatkotoimenpiteiden määrittäminen yksittäisten tutkimushankkeiden pohjalta;
d) kaikkien muiden unionin säädöksissä komissiolle osoitettujen viraston tavoitteita koskevien tehtävien hoitamisessa.
3. Virasto toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
a) järjestääkseen tarvittaessa asiaankuuluvia koulutustoimia jäsenvaltioiden vastuulla olevilla aloilla;
b) kehittääkseen teknisiä ratkaisuja ja tarjotakseen niihin liittyviä operatiivisia palveluja sekä tarjotakseen teknistä apua asiaankuuluvien unionin säädösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavien kansallisten valmiuksien luomisessa;
c) toimittaakseen jäsenvaltion pyynnöstä 3 artiklassa tarkoitetuista tarkastuksista saatuja asianmukaisia tietoja, millä on tarkoitus tukea sellaisten tunnustettujen järjestöjen valvontaa, jotka suorittavat tarkastustehtäviä jäsenvaltioiden puolesta alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/15/EY ( 2 ) 9 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta lippuvaltion oikeuksiin ja velvollisuuksiin;
d) tukeakseen täydentävin keinoin kustannustehokkaasti alusten aiheuttaman pilaantumisen samoin kuin öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman meren pilaantumisen torjuntatoimia, kun jäsenvaltio, johon vaikutukset kohdistuvat ja jonka alaisuudessa puhdistustoimet toteutetaan, on sitä pyytänyt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rannikkovaltioiden velvollisuutta ylläpitää asianmukaisia pilaantumisen torjuntamekanismeja ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden olemassa olevan yhteistyön tällä alalla. Pilaantumisen torjuntatoimien käyttöönottoa olisi tarvittaessa pyydettävä neuvoston päätöksellä 2007/779/EY, Euratom ( 3 ) perustetun unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.
4. Virasto helpottaa jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä seuraavasti:
a) virasto edistää direktiivin 2002/59/EY soveltamisalaan kuuluvan liikenteen seurannan alalla erityisesti rantavaltioiden välistä yhteistyötä kyseessä olevilla merenkulkualueilla sekä kehittää ja pitää yllä kyseisen direktiivin 6 b ja 22 a artiklassa tarkoitettuja Euroopan unionin alusten kaukotunnistusta ja seurantaa koskevaa Euroopan unionin tietokeskusta ja unionin merenkulun tiedonvaihtojärjestelmää (SafeSeaNet) samoin kuin kansainvälistä alusten kaukotunnistusta ja -seurantaa koskevaa tiedonvaihtojärjestelmää Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) tehdyn sitoumuksen mukaisesti;
b) ilmoittamalla pyynnöstä, kansallisen ja unionin lainsäädännön soveltamista rajoittamatta, toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja asiaankuuluville unionin elimille niiden toimivaltuuksien puitteissa asiaankuuluvia aluksen sijainti- ja maahavaintotietoja meriliikenteen alaa koskevassa sovellettavassa unionin lainsäädännössä säädettyjen tai sitä koskevien kansainvälisten oikeudellisten välineiden mukaisten, merirosvoukseen ja lainvastaisiin tahallisiin tekoihin liittyvien uhkien torjuntatoimien helpottamiseksi, ellei sovellettavista tietosuojasäännöistä muutu johdu ja tapauksen mukaan niitä direktiivin 2002/59/EY mukaisesti luotuja hallinnollisia menettelyjä noudattaen, jotka hallintoneuvoston tai korkean tason ohjausryhmän on määrä vahvistaa. Alusten kaukotunnistus- ja seurantatietojen antaminen edellyttää asianomaisen lippuvaltion lupaa;
c) virasto tarjoaa meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/18/EY ( 4 ) mukaisella merionnettomuuksien ja merellä sattuneiden vaaratilanteiden tutkinnan alalla asiaankuuluville jäsenvaltioille, niiden pyynnöstä ja sikäli kuin ei synny eturistiriitaa, operatiivista tukea vakaviin tai hyvin vakaviin merionnettomuuksiin liittyvien tutkimusten suorittamisessa ja analysoi turvallisuustutkintaraportteja määrittääkseen millaisia unionin tason lisäarvoa tuottavia päätelmiä voidaan tehdä. Virasto laatii jäsenvaltioiden mainitun direktiivin 17 artiklan mukaisesti antamien tietojen pohjalta vuosikatsauksen merionnettomuuksista ja merellä sattuneista vaaratilanteista;
d) toimittamalla objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tilastoja ja tietoja mahdollistaakseen sen, että komissio ja jäsenvaltiot parantavat toimiansa ja arvioivat olemassa olevien toimenpiteiden tehokkuutta ja kustannustehokkuutta. Tällaisia tehtäviä ovat teknisten tietojen kerääminen, tallentaminen ja arviointi, nykyisten tietokantojen järjestelmällinen hyödyntäminen, mukaan luettuna niiden keskinäinen tietojenvaihto, sekä tarvittaessa lisätietokantojen kehittäminen. Kerättyjen tietojen perusteella virasto avustaa komissiota aluksia koskevien tietojen julkaisemisessa satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY ( 5 ) mukaisesti;
e) keräämällä ja analysoimalla merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY ( 6 ) mukaisesti annettuja ja käytettyjä merenkulkijoita koskevia tietoja;
f) parantamalla lainvastaisia päästöjä tekevien alusten tunnistamista ja seuraamista alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/35/EY ( 7 ) mukaisesti;
g) öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman meren pilaantumisen osalta käyttämällä eurooppalaista öljyvahinkoja koskevaa satelliittitarkkailu- ja havaitsemisjärjestelmää (CleanSeaNet) tällaisen pilaantumisen laajuuden ja ympäristövaikutusten seurantaan;
h) tarjoamalla teknistä apua, jota jäsenvaltioiden ja komission osallistuminen IMO:n, meriliikenteen osalta maailman työjärjestön, satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan, jäljempänä ”Pariisin yhteisymmärryspöytäkirja”, ja asiaankuuluvien alueellisten järjestöjen, joihin unioni on liittynyt, teknisten elinten asiaankuuluvaan työhön edellyttää, unionin toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta;
i) jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/65/EU ( 8 ) täytäntöönpanon yhteydessä erityisesti helpottamalla tietojen sähköistä siirtoa SafeSeaNet-järjestelmän kautta ja tukemalla keskitetyn palvelupisteen kehittämistä.
5. Komission pyynnöstä virasto voi antaa asiaankuuluvia unionin säädöksiä koskevaa teknistä apua, mukaan lukien asiaankuuluvien koulutustoimien järjestäminen, unionin jäsenyyttä hakeville valtioille, ja soveltuvin osin Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille ja maille, jotka osallistuvat Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjaan.
Alusten aiheuttaman pilaantumisen samoin kuin öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman meren pilaantumisen, joka vaikuttaa alueellisen merialueen unionin kanssa jakaviin kolmansiin maihin, osalta virasto voi myös antaa apua päätöksellä 2007/779/EY, Euratom perustetun EU:n pelastuspalvelualan mekanismin mukaisesti ja tämän artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioihin sovellettavia ehtoja mukaillen. Nämä tehtävät sovitetaan yhteen meren pilaantumista koskevien nykyisten alueellisten yhteistyöjärjestelyjen kanssa.
2 a artikla
Viraston lisätehtävät
1. Virasto avustaa tarvittaessa komissiota ja jäsenvaltioita tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa mainittujen, viraston tavoitteisiin liittyvien unionin toimien kehittämisessä ja toteuttamisessa siltä osin, kuin virastolla on vakiintunutta ja tunnustettua asiantuntemusta ja välineistöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklassa tarkoitettujen keskeisten tehtävien suorittamista. Tässä artiklassa tarkoitetut lisätehtävät
a) tuottavat perusteltua lisäarvoa;
b) välttävät toimien päällekkäisyyttä;
c) ovat unionin meriliikennepolitiikan edun mukaisia;
d) eivät ole haitallisia viraston keskeisten tehtävien kannalta ja
e) eivät vaikuta jäsenvaltioiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin etenkään lippu-, satama- ja rannikkovaltioina.
2. Virasto avustaa komissiota
a) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi) ( 9 ) täytäntöönpanon yhteydessä edistämällä merivesien hyvän tilan saavuttamisen tavoitetta meriliikenteeseen liittyvien tekijöiden osalta ja olemassa olevien välineiden, kuten SafeSeaNetin ja CleanSeaNetin, hyödyntämisessä;
b) antamalla teknistä apua alusten tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen osalta, erityisesti jatkuvan kansainvälisen kehityksen seuraamisessa;
c) ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan (GMES) osalta edistettäessä GMES-tietojen ja -palvelujen käyttöä merialan tarkoituksiin GMES:n hallinnoimisen yhteydessä;
d) yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittämisessä EU:n merialalle;
e) öljyn- ja kaasunporauksessa käytettävien liikkuvien offshore-laitteistojen osalta IMO:n vaatimuksien tarkastelemisessa ja perustietojen keräämisessä mahdollisista uhista meriliikenteelle ja meriympäristölle;
f) antamalla asiaankuuluvia tietoja sisävesialusten luokituslaitosten osalta sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/87/EY ( 10 ) mukaisesti. Näiden tietojen on myös oltava osa tämän asetuksen 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja raportteja.
3. Virasto avustaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraavasti:
a) esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen luomista tukevien politiikkojen ja hankkeiden, kuten Blue Belt -käsitteen ja eMaritime-aloitteen sekä merten moottoriteiden, toteutettavuuden ja täytäntöönpanon tarkastelussa. Tämä toteutetaan erityisesti kartoittamalla lisätoimintoja SafeSeaNetille tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2002/59/EY mukaisesti perustetun korkean tason ohjausryhmän asemaa;
b) tutkimalla jokiliikenteen tietopalvelujärjestelmän toimivaltaisten viranomaisten kanssa mahdollisuutta tietojen jakamiseen tämän järjestelmän ja meriliikenteen tietojärjestelmien välillä käyttäen pohjana direktiivin 2010/65/EU 15 artiklassa edellytettyä kertomusta;
c) helpottamalla merenkulkualan koulutuksen parhaiden käytäntöjen vapaaehtoista vaihtoa unionissa ja tarjoamalla tietoa merenkulkualan koulutuksen kannalta merkityksellisistä unionin vaihto-ohjelmista noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 166 artiklaa.
2 b artikla
Eurooppalainen yhteistyö rannikkovartiostotoiminnoissa
1. Virasto tukee yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 ( 11 ) perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä neuvoston asetuksella (EY) N:o 768/2005 ( 12 ) perustetun Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa kunkin viraston toimeksiannon puitteissa rannikkovartiostotoimintoja toteuttavia kansallisia viranomaisia kansallisella ja unionin tasolla sekä tarpeen mukaan kansainvälisellä tasolla
a) jakamalla, yhdistämällä ja analysoimalla tietoja, joita on saatavilla alusten ilmoitusjärjestelmissä ja muissa mainittujen virastojen ylläpitämissä tai niiden käytettävissä olevissa tietojärjestelmissä, niitä koskevien oikeusperustojen mukaisesti ja rajoittamatta jäsenvaltioiden omistusoikeutta tietoihin;
b) tarjoamalla uusimpaan teknologiaan perustuvia valvonta- ja viestintäpalveluja, mukaan lukien avaruus- ja maainfrastruktuuri sekä mille tahansa alustalle asennetut anturit;
c) kehittämällä valmiuksia suuntaviivoja ja suosituksia laatimalla ja parhaita käytäntöjä vahvistamalla sekä tarjoamalla henkilöstön koulutusta ja vaihtoa;
d) tehostamalla rannikkovartiostotoimintoja koskevaa tietojenvaihtoa ja yhteistyötä, myös analysoimalla merialueen operatiivisia haasteita ja kehittymässä olevia riskejä;
e) jakamalla valmiuksia suunnittelemalla ja panemalla täytäntöön monialaisia operaatioita sekä jakamalla voimavaroja ja muita valmiuksia siltä osin kuin mainitut virastot koordinoivat näitä toimia ja niihin on saatu asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suostumus.
2. Viraston, Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston rannikkovartiostotoiminnoissa tekemän yhteistyön yksityiskohtaiset muodot määritetään työjärjestelyssä kunkin viraston toimeksiannon ja näihin virastoihin sovellettavien varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä viraston hallintoneuvoston toimivaltaa. Viraston, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston sekä Euroopan raja- ja merivartioviraston hallintoneuvostot hyväksyvät kyseisen järjestelyn.
3. Komissio laatii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, viraston, Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa rannikkovartiostotoiminnoissa tehtävää eurooppalaista yhteistyötä koskevan käsikirjan. Tämä käsikirja sisältää suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytäntöjä tietojenvaihtoa varten. Komissio hyväksyy käsikirjan suosituksen muodossa.
4. Tässä artiklassa säädetyt tehtävät eivät saa haitata 2 artiklassa tarkoitettujen viraston tehtävien hoitamista eivätkä vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin etenkään lippu-, satama- tai rannikkovaltioina.
3 artikla
Vierailut jäsenvaltioihin ja tarkastuskäynnit
1. Suorittaakseen sille osoitetut tehtävät ja avustaakseen komissiota sen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisessä, erityisesti asiaankuuluvan unionin lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon arvioinnissa, virasto tekee vierailuja jäsenvaltioihin hallintoneuvoston vahvistaman menettelyn mukaisesti.
2. Viraston on ilmoitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle hyvissä ajoin suunnitellusta vierailusta, sitä suorittamaan valtuutettujen virkamiesten nimet, vierailun alkamisajankohta ja sen odotettu kesto. Vierailuja suorittamaan valtuutettujen viraston virkamiesten on tehtävänsä suorittaakseen esitettävä viraston pääjohtajan kirjallinen päätös, jossa määritellään heidän tehtävänsä kohde ja tarkoitus.
3. Virasto suorittaa komission puolesta tarkastuskäyntejä unionin sitovien säädösten vaatimusten mukaisesti unionin alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 ( 13 ) mukaisesti tunnustamien järjestöjen osalta sekä kolmansien maiden merenkulkijoiden koulutuksen ja pätevyyden tunnustamisen osalta 2008/106/EY mukaisesti.
4. Viraston on kunkin vierailun tai tarkastuskäynnin päätteeksi laadittava raportti ja lähetettävä se komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle.
5. Tarvittaessa ja aina vierailu- tai tarkastuskierroksen päätyttyä virasto analysoi kyseisen kierroksen raportit horisontaalisten havaintojen ja yleisten päätelmien tekemiseksi käytössä olevien toimenpiteiden tehokkuudesta ja kustannustehokkuudesta. Virasto esittää tämän analyysin komissiolle keskusteltavaksi jäsenvaltioiden kanssa mahdollisten päätelmien tekemiseksi ja hyvien toimintatapojen levittämisen helpottamiseksi.
4 artikla
Avoimuus ja tietojen suojaaminen
1. Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 ( 14 ).
2. Virasto voi harjoittaa omasta aloitteestaan tiedottamista toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Se varmistaa erityisesti, että yleisölle ja asianomaisille osapuolille annetaan nopeasti objektiivista, luotettavaa ja helppotajuista tietoa sen työstä.
3. Hallintoneuvosto hyväksyy käytännön järjestelyt 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa järjestelyt jäsenvaltioiden kuulemisesta ennen tietojen julkistamista.
4. Komission ja viraston tämän asetuksen mukaisesti keräämiin ja käsittelemiin tietoihin sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 ( 15 ), ja virasto toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen luottamuksellisten tietojen turvallisen käsittelyn.
5. Päätöksistä, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan soveltamiseksi, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.
II LUKU
SISÄINEN RAKENNE JA TOIMINTA
5 artikla
Oikeudellinen asema, aluekeskukset
1. Virasto on yhteisön elin. Se on oikeushenkilö.
2. Virastolla on jokaisessa jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.
3. Hallintoneuvosto voi komission pyynnöstä ja asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella ja niiden kanssa yhteistyötä tehden ja ottaen asianmukaisesti huomioon talousarviovaikutukset, mukaan luettuna asianomaisten jäsenvaltioiden mahdollisesti antamat osuudet, päättää perustaa aluekeskuksia hoitamaan joitakin viraston tehtävistä mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti. Päätöksen tekemisen yhteydessä hallintoneuvosto määrittelee aluekeskuksen täsmällisen toiminta-alan välttäen tarpeettomia kustannuksia ja tehostaen yhteistyötä olemassa olevien alueellisten ja kansallisten verkostojen kanssa.
4. Virastoa edustaa sen pääjohtaja.
6 artikla
Henkilöstö
1. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä. Hallintoneuvosto vahvistaa komission suostumuksella tarvittavat soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
2. Virasto käyttää oman henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka on siirretty nimittävälle viranomaiselle henkilöstösäännöillä ja muuhun henkilöstöön sovellettavilla palvelussuhteen ehdoilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista.
3. Viraston henkilöstö muodostuu komission tai jäsenvaltioiden virkamiehistä, jotka on tilapäisesti määrätty tai siirretty suorittamaan viraston hallintovirkamiehille kuuluvia tehtäviä, ja muista työntekijöistä, jotka virasto ottaa tehtäviensä hoidon mukaisesti palvelukseensa.
7 artikla
Erioikeudet ja vapaudet
Virastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.
8 artikla
Vastuu
1. Sopimukseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.
2. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välimiesmenettelylausekkeen nojalla.
3. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, virasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.
4. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.
5. Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.
9 artikla
Kielet
1. Virastoon sovelletaan säännöksiä, joista on säädetty Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetussa asetuksessa N:o 1 ( 16 ).
2. Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.
10 artikla
Hallintoneuvoston perustaminen ja toimivalta
1. Perustetaan hallintoneuvosto
2. Hallintoneuvosto:
a) nimittää pääjohtajan 16 artiklan mukaisesti;
b) hyväksyy vuosittaisen kertomuksen viraston toiminnasta ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioille.
Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki tiedot arviointimenettelyjen tuloksista;
c) tutkii ja hyväksyy toimintaohjelman valmistelun yhteydessä pyynnöt 2 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta avusta komissiolle, jäsenvaltioiden 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua teknistä apua koskevat pyynnöt ja 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua teknistä apua koskevat pyynnöt sekä 2 a artiklassa tarkoitettua apua koskevat pyynnöt;
c a) tutkii ja hyväksyy viraston monivuotisen strategian, joka kattaa viisi seuraavaa vuotta, ottaen huomioon komission kirjallisen lausunnon;
c b) tutkii ja hyväksyy viraston monivuotisen henkilöstösuunnitelman;
c c) tarkastelee 15 artiklan 2 kohdan b a alakohdassa tarkoitettuja ehdotuksia hallinnollisista järjestelyistä;
d) vahvistaa vuosittain viimeistään marraskuun 30 päivänä ja komission lausunnon huomioon ottaen viraston seuraavan vuoden toimintaohjelman ja toimittaa sen jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Toimintaohjelma hyväksytään tämän rajoittamatta yhteisön vuotuista talousarviomenettelyä. Jos komissio ilmoittaa vastustavansa hyväksyttyä toimintaohjelmaa 15 päivän kuluessa sen hyväksymisestä, hallintoneuvosto tutkii toimintaohjelman uudelleen ja hyväksyy sen kahden kuukauden kuluessa mahdollisine muutoksineen toisessa käsittelyssä joko kahden kolmasosan enemmistöllä, komission edustajat mukaan luettuina, tai jäsenvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä;
e) hyväksyy viraston lopullisen talousarvion ennen varainhoitovuoden alkua ja tarvittaessa muuttaa sitä yhteisön rahoitusosuuden ja viraston muiden tulojen mukaisesti;
f) vahvistaa menettelyt, joiden mukaisesti pääjohtaja voi tehdä päätöksiä;
g) vahvistaa 3 artiklan nojalla tehtäviä vierailuja koskevan menettelyn. Jos komissio ilmoittaa 15 päivän kuluessa menettelyn hyväksymisestä vastustavansa sitä, hallintoneuvosto tutkii menettelyn uudelleen ja hyväksyy sen mahdollisine muutoksineen toisessa käsittelyssä joko kahden kolmasosan enemmistöllä, komission edustajat mukaan luettuina, tai jäsenvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä;
h) hoitaa viraston talousarvioon liittyvät 18, 19 ja 21 artiklan mukaiset tehtävänsä ja varmistaa asianmukaisen seurannan ja valvonnan sisäisissä tai ulkoisissa tilintarkastuskertomuksissa ja arvioinneissa esitettyjen havaintojen ja suositusten suhteen;
i) käyttää kurinpidollista toimivaltaa pääjohtajan ja 16 artiklassa tarkoitettujen osastopäälliköiden suhteen;
j) vahvistaa oman työjärjestyksensä;
k) hyväksyy d alakohdassa tarkoitettuja menettelyjä noudattaen yksityiskohtaisen suunnitelman pilaantumista koskeviksi viraston torjuntavalmius- ja torjuntatoimiksi, jolla tähdätään viraston käytettävissä olevien varojen parhaaseen mahdolliseen käyttöön;
l) tarkastelee tämän kohdan k alakohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen suunnitelman ja Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2038/2006 ( 17 ) säädettyjen talousarviositoumusten taloudellista toteutumista;
m) nimittää jäsentensä joukosta tarkkailijan seuraamaan komission valintamenettelyä pääjohtajan nimittämiseksi.
11 artikla
Hallintoneuvoston kokoonpano
1. Hallintoneuvosto muodostuu yhdestä edustajasta kustakin jäsenvaltiosta ja neljästä komission edustajasta sekä neljästä komission nimeämästä sellaisten alojen ammattilaisesta, joita asia eniten koskee; näillä ei ole äänioikeutta.
Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään heidän 1 artiklassa tarkoitettuja aloja koskevan kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella. Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät tahoillaan varmistamaan miesten ja naisten tasapuolisen edustuksen hallintoneuvostossa.
2. Kukin jäsenvaltio ja komissio nimittää oman hallintoneuvoston jäsenensä sekä varajäsenen, joka edustaa hallintoneuvoston jäsentä hänen poissa ollessaan.
3. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää uudelleen.
4. Yhteisön ulkopuolisten maiden edustajien osallistuminen ja sitä koskevat edellytykset vahvistetaan tarvittaessa 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa järjestelyissä.
12 artikla
Hallintoneuvoston puheenjohtajuus
1. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.
2. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta ja päättyy silloin, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy. Samat henkilöt voidaan valita tehtäviinsä kerran uudelleen.
13 artikla
Kokoukset
1. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.
2. Viraston pääjohtaja osallistuu kokouksiin.
3. Hallintoneuvosto pitää sääntömääräisen kokouksen kaksi kertaa vuodessa. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai kolmannes jäsenvaltioista sitä pyytää.
4. Hallintoneuvosto voi, jos kyseessä on luottamuksellinen aihe tai eturistiriita, päättää käsitellä tiettyjä esityslistansa kohtia ilman asianomaisten jäsenten läsnäoloa. Tämän säännöksen soveltamisesta annetaan yksityiskohtaiset säännöt työjärjestyksessä.
5. Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.
6. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksen määräyksistä muuta johdu.
7. Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.
14 artikla
Äänestäminen
1. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.
2. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Viraston pääjohtajalla ei ole äänioikeutta.
Jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.
3. Työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.
15 artikla
Pääjohtajan tehtävät ja toimivalta
1. Virastoa johtaa sen pääjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomasti sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltaa.
2. Pääjohtajan tehtävät ja toimivaltuudet ovat seuraavat:
a) hän laatii viraston monivuotisen strategian ja toimittaa sen komissiota kuultuaan hallintoneuvostolle vähintään kahdeksan viikkoa ennen asiaa koskevaa hallintoneuvoston kokousta ottaen huomioon hallintoneuvoston jäsenten esittämät näkökannat ja ehdotukset;
a a) hän laatii viraston monivuotisen henkilöstösuunnitelman ja toimittaa sen komissiota kuultuaan hallintoneuvostolle vähintään neljä viikkoa ennen asiaa koskevaa hallintoneuvoston kokousta;
a b) hän laatii viraston vuotuisen työohjelman, jossa ilmoitetaan kuhunkin toimintoon kaavaillut henkilöresurssit ja varat, sekä yksityiskohtaisen suunnitelman pilaantumista koskeviksi viraston valmius- ja torjuntatoimiksi ja toimittaa ne komissiota kuultuaan hallintoneuvostolle vähintään kahdeksan viikkoa ennen asiaa koskevaa hallintoneuvoston kokousta ottaen huomioon hallintoneuvoston jäsenten esittämät näkökannat ja ehdotukset. Hän toteuttaa tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanemiseksi. Hän vastaa kaikkiin 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisiin jäsenvaltion avunpyyntöihin;
b) hän päättää suorittaa 3 artiklassa tarkoitettuja vierailuja ja tarkastuskäyntejä komissiota kuultuaan ja noudattaen hallintoneuvoston 10 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti vahvistamaa vierailuja koskevaa menettelyä;
b a) hän voi tehdä viraston toimialoilla toimivien muiden elinten kanssa hallinnollisia järjestelyitä edellyttäen, että järjestelyä koskeva ehdotus on toimitettu hallintoneuvostolle kuulemista varten ja että hallintoneuvosto ei vastusta sitä neljän viikon kuluessa;
c) hän toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, viraston tämän asetuksen säännösten mukaisen toiminnan varmistamiseksi;
d) hän organisoi tehokkaan seurantajärjestelmän, jonka avulla viraston työn tuloksia voidaan verrata sille tässä asetuksessa asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin. Tätä varten hän laatii yhteisymmärryksessä komission ja hallintoneuvoston kanssa yksilöllisesti suunniteltuja tulosindikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida saavutettuja tuloksia tehokkaasti. Hän varmistaa, että viraston organisaatiorakennetta mukautetaan säännöllisesti muuttuviin tarpeisiin käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöresurssien puitteissa. Pääjohtaja valmistelee tältä pohjalta vuosittain luonnoksen yleiskertomukseksi ja toimittaa sen hallintoneuvoston tarkasteltavaksi. Kertomukseen sisältyy erityinen jakso, joka koskee pilaantumista koskevia viraston valmius- ja torjuntatoimia koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman taloudellista täytäntöönpanoa, ja siinä luodaan katsaus kaikkien kyseisen suunnitelman nojalla rahoitettujen toimien tilanteeseen. Hän luo tunnustettujen ammatillisten vaatimusten mukaiset säännölliset arviointimenettelyt;
e) hän käyttää henkilöstön suhteen 6 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimivaltaa;
f) hän laatii arvion viraston tuloista ja menoista 18 artiklan mukaisesti ja huolehtii talousarvion toteuttamisesta 19 artiklan mukaisesti.
▼M4 —————
3. Pääjohtaja antaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen tehtäviensä hoitamisesta.
Hän esittää erityisesti monivuotisen strategian ja vuosittaisen työohjelman valmistelua koskevan tilannekatsauksen.
16 artikla
Pääjohtajan ja osastopäälliköiden nimittäminen ja erottaminen
1. Hallintoneuvosto nimittää ja erottaa pääjohtajan. Pääjohtaja nimitetään viideksi vuodeksi ansioiden ja asiakirjoin osoitetun hallinnollisen ja johtamiskyvyn sekä 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla hankitun asiakirjoin osoitetun kokemuksen perusteella sen jälkeen, kun 10 artiklassa tarkoitettua tarkkailijaa on kuultu. Pääjohtaja nimitetään komission ehdottamien vähintään kolmen hakijan luettelosta, joka perustuu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muualla julkaistua kiinnostuksenilmaisupyyntöä seuraavaan avoimeen kilpailuun. Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Hallintoneuvosto käsittelee erottamista, jos komissio taikka kolmannes hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä nimittämisestä tai erottamisesta kaikkien äänivaltaisten jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä.
2. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta arviointikertomuksen huomioon ottaen jatkaa kerran pääjohtajan toimikautta enintään neljällä vuodella. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä. Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa pääjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Jos toimikautta ei jatketa, pääjohtaja jatkaa tehtävässään seuraajansa nimittämiseen asti.
3. Pääjohtajaa voi avustaa yksi tai useampi osastopäällikkö. Pääjohtajan ollessa poissa tai estynyt yksi osastopäälliköistä hoitaa hänen tehtäviään.
4. Osastopäälliköt nimitetään ansioiden ja asiakirjoin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä ammatillisen pätevyyden ja 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla hankitun kokemuksen perusteella. Pääjohtaja nimittää ja erottaa osastopäälliköt saatuaan hallintoneuvostolta myönteisen lausunnon.
17 artikla
Kolmansien maiden osallistuminen
1. Viraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti ne ovat saattaneet voimaan meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja soveltavat sitä.
2. Mainittuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään muun muassa kyseisten maiden viraston toimintaan osallistumista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen luonne ja laajuus, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat määräykset.
III LUKU
VARAINHOITOA KOSKEVAT VAATIMUKSET
18 artikla
Talousarvio
1. Viraston tulot koostuvat:
a) yhteisön rahoitusosuudesta;
b) viraston toimintaan 17 artiklan mukaisesti osallistuvien kolmansien maiden mahdollisista rahoitusosuuksista;
c) julkaisuista, koulutuksesta ja/tai muista viraston tarjoamista palveluista perittävistä palkkioista ja maksuista.
2. Viraston menot kattavat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenot.
3. Pääjohtaja laatii toimintoperusteisen budjetoinnin perusteella esityksen viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevaksi ennakkoarvioksi ja toimittaa sen sekä henkilöstötaulukkoa koskevan esityksen hallintoneuvostolle.
4. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.
5. Hallintoneuvosto laatii vuosittain tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen perusteella ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.
6. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy esitys henkilöstötaulukoksi ja alustava työohjelma, viimeistään 31 päivänä maaliskuuta komissiolle sekä valtioille, joiden kanssa yhteisö on tehnyt 17 artiklan mukaisia sopimuksia.
7. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhdessä ”budjettivallan käyttäjä”.
8. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta maksettavan tuen määrän osalta välttämättöminä, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti ja liittää oheen kuvauksen ja perustelut kaikista viraston ennakkoarvion ja yleisestä talousarviosta maksettavan tuen välisistä poikkeuksista.
9. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy viraston avustusta koskevat määrärahat.
Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.
10. Hallintoneuvosto vahvistaa talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Tarvittaessa sitä mukautetaan vastaavasti yhdessä vuotuisen työohjelman kanssa.
11. Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.
Kun jompikumpi budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.
19 artikla
Talousarvion toteuttaminen ja valvonta
1. Pääjohtaja toteuttaa viraston talousarvion.
2. Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset yleisen varainhoitoasetuksen 128 artiklan mukaisesti.
3. Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
4. Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut yleisen varainhoitoasetuksen 129 artiklan säännösten mukaisesti, pääjohtaja vahvistaa viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.
5. Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.
6. Pääjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.
7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.
8. Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Pääjohtaja toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.
9. Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä yleisen varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.
10. Ennen vuoden N+2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta meriturvallisuusviraston pääjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.
20 artikla
Petostentorjunta
1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.
2. Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa välittömästi määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.
3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä määrätään nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikalla suoritettavia tarkastuksia sekä viraston tukea saavien että sen jakamisesta vastaavien toimihenkilöiden luona.
21 artikla
Varainhoitoa koskevat säännökset
Hallintoneuvosto vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset komissiota kuultuaan. Säännökset voivat poiketa komission 19 päivänä marraskuuta 2002 antamasta asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ( 18 ), joka koskee Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevaa varainhoidon puiteasetusta, ainoastaan, jos viraston toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.
IV LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
22 artikla
Arviointi
1. Hallintoneuvosto teettää säännöllisin väliajoin ja vähintään joka viides vuosi riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio antaa virastolle kaikki tiedot, joita tämä pitää tarpeellisina arviointia varten.
2. Arvioinnissa arvioidaan tämän asetuksen vaikutusta sekä viraston ja sen työskentelytapojen hyödyllisyyttä, asianmukaisuutta, saavutettua lisäarvoa ja tehokkuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Siinä on erityisesti käsiteltävä mahdollista tarvetta muuttaa viraston tehtäviä. Hallintoneuvosto laatii yksityiskohtaiset ohjeet yhteisymmärryksessä komission kanssa asianomaisia osapuolia kuultuaan.
3. Hallintoneuvosto saa arvioinnin ja antaa tämän asetuksen, viraston ja sen työskentelytapojen muuttamista koskevia suosituksia komissiolle. Komissio toimittaa sekä arvioinnin tulokset että suositukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja ne julkaistaan. Tarvittaessa niihin sisällytetään toimintasuunnitelma ja sen aikataulu.
22 a artikla
Edistymiskertomus
Komissio toimittaa 2 päivään maaliskuuta 2018 mennessä ja 22 artiklassa tarkoitetun arviointikertomuksen huomioon ottaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa selvitetään, miten virasto on hoitanut tällä asetuksella säädetyt lisävastuunsa, jotta voitaisiin määrittää lisää tehokkuushyötyjä ja päättää tarvittaessa uusista tavoitteiden ja tehtävien muutoksista.
▼M4 —————
24 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
( 1 ) EUVL L 129, 29.4.2004, s. 6.
( 2 ) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 47.
( 3 ) EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9.
( 4 ) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 114.
( 5 ) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57.
( 6 ) EUVL L 323, 3.12.2008, s. 33.
( 7 ) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 11.
( 8 ) EUVL L 283, 29.10.2010, s. 1.
( 9 ) EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19.
( 10 ) EUVL L 389, 30.12.2006, s. 1.
( 11 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).
( 12 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 768/2005, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2005, yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).
( 13 ) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 11.
( 14 ) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
( 15 ) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
( 16 ) EYVL C 17, 6.10.1958, sivu 385/58, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.
( 17 ) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 1.
( 18 ) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72, ja sen oikaisu EYVL L 2, 7.1.2003, s. 39.
