—

Johtokunnan päätöksessä todetaan, että ”kyseisessä avointa tehtävää koskevassa ilmoituksessa olevan viittauksen, joka koskee ’tutkintotodistusta’, on katsottava vastaavan viittausta ’sellaisen kelpoisuuden hankkimiseen, joka osoitetaan opintojen suorittamisella’, koska se, että hakijat ovat suorittaneet vaaditut opinnot, osoitetaan heidän hallussaan olevilla tutkintotodistuksilla”

—

Henkilöstösäännöissä, jotka menevät johtokunnan päätösten edelle, ei määritellä ”kelpoisuutta” ainoastaan tutkintotodistukseksi, vaan niiden 28 artiklan d alakohdassa määrätään, että viranhaltija voidaan nimittää ainoastaan sillä edellytyksellä, että

—

”hän on 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti läpäissyt kilpailumenettelyn, joka perustuu joko kelpoisuuteen tai kokeisiin taikka sekä kelpoisuuteen että kokeisiin liitteen III mukaisesti”

—

Sanan ”kelpoisuus” katsotaan merkitsevän ainoastaan tutkintotodistusta, mutta jos näin tosiaan olisi, tämä seikka olisi täsmennetty. Vaikuttaa nimittäin siltä, että sekä henkilöstösäännöissä että eurooppalaisessa koulutussanastossa (European Glossary on Education) (johon johtokunta päätöksessään viittaa), todetaan, että näiden kahden välillä on ero. Kelpoisuus on tältä osin mahdollista hankkia tutkintoarvosanoilla, joilla vahvistetaan tietty akateemisten saavutusten taso.

—

Maltan yliopiston vuonna 2016 antamassa korkeakoulututkintotodistuksen liitteessä (Europass Diploma Supplement) todetaan selvästi, että edellytetty opintojen taso oli saavutettu vuonna 2013

—

Kyseinen asiakirja on Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja UNESCO:n/CEPES:n kehittämä. Kuten asiakirjassa itsessään todetaan, sen tarkoituksena on tarjota riittävää riippumatonta tietoa, jotta voidaan parantaa kansainvälistä ”läpinäkyvyyttä” ja edistää kelpoisuuksien tasapuolista akateemista ja ammatillista tunnustamista. Näin ollen ei olemassa minkäänlaista perusteltua syytä sille, miksi vastaavaa edellytettyä tasoa, joka – kuten korkeakoulututkintotodistuksen liitteestä ilmenee – on saavutettu vuonna 2013, ei ole tunnustettu. Näkemys siitä, että kelpoisuuden osoituksena on välttämättä tutkintotodistus ja ettei virallisilla asiakirjoilla, joita muun muassa Euroopan komissio on kehittänyt, on perusteeton, koska muuten korkeakoulututkintotodistuksen liite olisi hyödytön.

—

Hakijat, jotka luopuvat kandidaatintutkintoon johtavista opinnoistaan yli kahden vuoden jälkeen, voivat saada tutkinnon, joka vastaa avointa tehtävää koskevassa ilmoituksessa edellytettyjä opintoja

—

Kantaja katsoo näin ollen, että vastaavasti sama kahden vuoden ajanjakso täyttää kyseisen edellytyksen. Muussa tapauksessa syntyisi tilanne, jossa esiintyy syrjintää, koska hakijoilla saattaisi olla suoritettuna enemmän opintoja kuin tehtävä edellyttää, mutta heidän osalta katsottaisiin, etteivät he täytä vaatimuksia, pelkästään sen takia, että lopullinen tutkintotodistus annettiin sen vuoden jälkeen, jonka aikana vaadittu taso saavutettiin, vaikka heillä olisikin EU:n jäsenvaltion yliopiston antama virallinen todistus muihin tarkoituksiin annetun tutkintotodistuksen osana. Näin ollen työtarjouksen peruuttaminen pelkästään sen takia, että tutkintotodistus annettiin myöhemmin ainoastaan sen takia, että se kattaa muun tason, on syrjivää ja suhteetonta, koska se perustuu perusteettomaan yksinkertaistavaan ja jäykkään tulkintaan.