–

Valsts ieņēmumu dienests, edustajanaan I. Jaunzeme, ģenerāldirektore,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään M. Salyková ja A. Sauka,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhtäältä yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta 16.11.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 (EUVL 2009, L 324, s. 23) 46 artiklan a alakohdan ja toisaalta tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL 2000, L 28, s. 16) (jäljempänä asetus N:o 2658/87), liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 12.10.2017 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1925 (EUVL 2017, L 282, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeiden 39269092 ja 39269097 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Pārtikas drošības, dzīvnieku veselības un vides zinātniskais institūts ”BIOR” (elintarviketurvallisuudesta, eläinten terveydestä ja ympäristöasioista vastaava tutkimuslaitos BIOR, Latvia, jäljempänä BIOR) ja Valsts ieņēmumu dienests (veroviranomainen, Latvia) ja joka koskee kalojen merkitsemiseen tarkoitettujen merkkien tariffiluokittelua ja tämän seurauksena BIORin maksettavaksi tulevaa tuontitullia.

3

Harmonoitu tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on otettu käyttöön harmonoidusta tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmästä Brysselissä 14.6.1983 Maailman tullijärjestön (WCO) puitteissa tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on yhdessä sen 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1). WCO on laatinut harmonoidun järjestelmän selitykset tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

4

Mainitun yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, ja se sitoutuu ensinnäkin käyttämään kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen, toiseksi soveltamaan harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia sekä olemaan muuttamatta harmonoidun järjestelmän osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa ja kolmanneksi noudattamaan harmonoidun järjestelmän numerojärjestystä.

5

Harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 säännössä todetaan seuraavaa:

”Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti:

6

Harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa koskevassa selityksessä todetaan seuraavaa:

– –

– – ”

7

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 392690 koskevien selitysten sanamuoto on seuraava:

”Tämä nimike käsittää muualle kuulumattomat tämän ryhmän 1. huomautuksessa määritellystä muovista valmistetut tai muista nimikkeiden 39.01–39.14 aineista valmistetut tavarat.”

8

Kuten asetuksen N:o 2658/87 1 artiklan 1 kohdasta ilmenee, Euroopan komission laatimassa yhdistetyssä nimikkeistössä säännellään Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tariffiluokittelua. Yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

9

Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan 1 kohdan mukaan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät tämän asetuksen 1 artiklan mukaisesti. Mainittu asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 31 päivänä lokakuuta, ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

10

Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä, jotka ovat yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisen osan I osaston A osassa, todetaan seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

11

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää muun muassa VII jakson, jonka otsikko on ”Muovit ja muovitavarat; kumi ja kumitavarat”. Kyseisen jakson 39 ryhmän otsikko on ”Muovit ja muovitavarat”.

12

Kyseisen 39 ryhmän 1 huomautus on sanamuodoltaan seuraava:

”Kaikkialla nimikkeistössä tarkoitetaan ilmaisulla ’muovit’ nimikkeiden 3901–3914 aineita, joita voidaan tai on voitu joko polymeroinnin tai jonkun myöhemmän vaiheen aikana muovailla ulkoisen vaikutuksen alaisena (tavallisesti lämmön ja paineen alaisena, tarvittaessa myös liuotin- tai pehmitinainelisäyksin) puristamalla, valamalla, suulakepuristamalla, valssaamalla tai muulla menetelmällä muotoon, joka säilyy ulkoisen vaikutuksen lakattua.

Kaikkialla nimikkeistössä tarkoitetaan ilmaisulla ”muovit” myös vulkaanikuitua. Ilmaisulla ei kuitenkaan tarkoiteta aineita, joita pidetään XI jakson tekstiiliaineina. ”

13

Mainittu 39 ryhmä sisältää seuraavat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeet ja alanimikkeet:

14

Opetus-, tieteellis- tai kulttuuriluonteisten tavaroiden tuonnista ilman yhteisen tullitariffin tulleja 10.7.1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1798/75 (EYVL 1975, L 184, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 8.5.1979 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1027/79 (EYVL 1979, L 134, s. 1) (jäljempänä asetus N:o 1798/75), 3 artiklassa säädettiin seuraavaa:

” 1.   Muut kuin 2 artiklassa tarkoitetut tieteelliset välineet ja kojeet, jotka tuodaan maahan yksinomaan muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, vapautetaan yhteisen tullitariffin tulleista, kun:

– –

3.   Tätä artiklaa sovellettaessa:

– – ”

15

Asetuksen N:o 1186/2009 johdanto-osan toisessa ja kolmannessa perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

16

Tämän asetuksen 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tässä asetuksessa määritellään tapaukset, joille myönnetään erityisolosuhteissa tuonti- tai vientitullittomuus taikka vapautus [EY] 133 artiklan perusteella toteutettavista toimenpiteistä, luovutettaessa tavaroita vapaaseen liikkeeseen tai vietäessä tavaroita yhteisön tullialueen ulkopuolelle.”

17

Mainitun asetuksen XI luku, jonka otsikko on ”Opetus-, tieteellis- tai kulttuuriluonteiset tavarat; tieteelliset välineet ja kojeet”, sisältää asetuksen 42–52 artiklan.

18

Asetuksen 43 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tuontitullittomuus myönnetään liitteessä II mainituille opetus-, tieteellis- tai kulttuuriluonteisille tavaroille, jotka on tarkoitettu:

19

Asetuksen N:o 1186/2009 44 artiklassa säädetään seuraavaa:

”(1)   Jollei 45–49 artiklasta muuta johdu, tuontitullittomuus myönnetään tieteellisille välineille ja kojeille, joita 43 artikla ei koske ja jotka tuodaan yksinomaan muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tullittomuus rajoittuu tieteellisiin välineisiin ja kojeisiin, jotka on tarkoitettu:

20

Tämän asetuksen 46 §:n a alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Tämän asetuksen 44 ja 45 artiklaa sovellettaessa:

– – ”

21

Asetuksen N:o 1186/2009 42–52 sekä 57 ja 58 artiklan soveltamissäännösten vahvistamisesta 28.11.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1225/2011 (EUVL 2011, L 314, s. 20) 5 artikla sisältyy kyseisen täytäntöönpanoasetuksen IV lukuun, jonka otsikko on ”[Asetuksen N:o 1186/2009] 44 ja 46 artiklan mukaista tieteellisten välineiden ja kojeiden tuontitullittomuutta koskevat erityissäännökset”. Kyseisessä artiklassa säädetään seuraavaa:

”[Asetuksen N:o 1186/2009] 46 artiklan a alakohtaa sovellettaessa tieteellisen välineen tai kojeen ”tosiasiallisilla teknisillä ominaisuuksilla” tarkoitetaan ominaisuuksia, jotka aiheutuvat kyseisen välineen tai kojeen rakenteesta tai siihen sen tavanomaiseen väline- tai kojetyyppiin nähden tehdyistä muutoksista, joiden ansiosta sen suorituskyky on korkeatasoisempi kuin teollisuuden tai kaupan harjoittamiseen liittyvien töiden suorittamiseen tavallisesti käytettävien välineiden tai kojeiden.

Jos näiden tosiasiallisten teknisten ominaisuuksien perusteella ei ole mahdollista määrittää kiistattomasti, onko kojetta tai laitetta pidettävä tieteellisenä kojeena tai laitteena, on tutkittava välineen tai kojeen, jolle tuontitullittomuutta haetaan, käyttötarkoitusta. Jos tästä tutkimuksesta ilmenee, että kyseistä välinettä tai kojetta käytetään tieteellisiin tarkoituksiin, välineen tai kojeen katsotaan olevan luonteeltaan tieteellinen.”

22

BIOR, joka on pääasian kantaja, toi maahan ”T-bar tag”, ”streamer tag”, ”Standard anchor t-bar tag” ja ”tagging applicators” ‑tyyppisiä merkkejä, jotka ovat muovipäällysteisiä tai polyeteenipuikoista valmistettuja merkkejä ja tarkoitettu liitettäväksi eläviin kaloihin, jotta voidaan tarkkailla niiden vaellusta ja kasvua tieteellisten tutkimusten yhteydessä (jäljempänä kyseessä olevat merkit).

23

BIOR ilmoitti kesäkuussa 2018, että kyseiset merkit kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 3926 90 92 ”[muina muovitavaroina ja muista nimikkeiden 3901–3914 aineista valmistettuina tavaroina]”, jotka on ”[valmistettu levystä]”. BIOR väitti, että nämä merkit olivat yksinomaan muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin tuotuja ”luonteeltaan tieteellisiä välineitä tai kojeita”. Tämän luokittelun perusteella mainitut merkit vapautettiin tullista.

24

Veroviranomainen luokitteli 20.11.2018 tekemällään päätöksellä kyseessä olevat merkit yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 39269097 seuraavasti: ”Muut muovitavarat ja muista nimikkeiden 3901–3914 aineista valmistetut tavarat”, joita ei ole ”[valmistettu levyistä]”, ja katsoi, että niihin sovellettiin 6,5 prosentin tullia, koska näitä merkkejä ei voitu pitää asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdassa tarkoitettuina tieteellisinä välineinä tai kojeina, sillä perusteella, että nämä merkit oli tarkoitettu tieteellisen tutkimuksen kohteen merkitsemiseen ja niiden avulla voitiin kerätä tutkimukseen tarvittavia tietoja, mutta niillä ei ollut mahdollista suorittaa varsinaisia toimintoja, joita välineillä tavallisesti suoritetaan. Näin ollen kyseinen viranomainen määräsi mainitulla päätöksellä BIOR:n maksamaan tullia 612,20 euroa ja 128,56 euroa arvonlisäveroa sekä viivästysmaksuja.

25

BIOR nosti kanteen, jossa se vaati kyseisen päätöksen kumoamista saadakseen vapautuksen tuontitulleista kyseessä olevien merkkien osalta. Administratīvā apgabaltiesa (alueellinen hallintotuomioistuin, Latvia), joka käsitteli muutoksenhakua, kumosi mainitun päätöksen 18.9.2020 antamallaan tuomiolla ja hyväksyi kyseisen vapautuksen. Se katsoi, että näitä merkkejä voitiin pitää asetuksen N:o 1186/2009 44 artiklassa ja 46 artiklan a alakohdassa tarkoitettuina tieteellisinä välineinä, koska niitä käytettiin yksinomaan tieteellisiin ja muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin.

26

Veroviranomainen teki kyseisestä tuomiosta kassaatiovalituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen Augstākā tiesaan (Senāts) (ylin tuomioistuin, Latvia) ja väitti, että Administratīvā apgabaltiesa oli tulkinnut virheellisesti asetuksen N:o 1186/2009 44 artiklan, luettuna yhdessä sen 46 artiklan a alakohdan kanssa, mukaisen tuontitullittomuuden ulottuvuutta, koska kyseessä olevat merkit olivat luonteeltaan yksinomaan informatiivisia eikä niitä voitu pitää kyseisissä säännöksissä tarkoitettuina välineinä. Lisäksi tätä tullittomuutta oli unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tulkittava suppeasti.

27

BIOR väittää, että ilman kalojen merkitsemistä tutkijat eivät voi tutkia näiden eläinten vaellusreittejä eivätkä määrittää niiden selviytymisastetta tai tutkia niiden kasvua, joten kyseessä olevia merkkejä on pidettävä välineinä, jotka on tarkoitettu tutkimuskohteiden merkitsemiseen ja jotka sopivat tosiasiallisten teknisten ominaisuuksiensa ja tuottamiensa tulosten perusteella yksinomaan tai pääasiallisesti tieteellisten toimintojen suorittamiseen. Lisäksi BIOR väittää, että nämä merkit on tuotu maahan yksinomaan muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, mitä veroviranomainen ei ole kiistänyt.

28

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että BIOR ja veroviranomainen ovat eri mieltä siitä, onko kyseessä olevat merkit luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 39269092 vai 39269097. Kyseinen tuomioistuin täsmentää kuitenkin, että koska näihin kahteen alanimikkeeseen sovelletaan samaa tullia, tällä kysymyksellä on toissijainen merkitys. Ratkaisevaa on se, kuuluvatko nämä merkit asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdassa tarkoitetun tieteellisen välineen tai kojeen käsitteen alaan, ja unionin tuomioistuin ei ole vielä tulkinnut tätä käsitettä.

29

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa kuitenkin, että unionin tuomioistuin on tulkinnut tätä käsitettä asetuksen N:o 1798/75 yhteydessä, jossa, toisin kuin asetuksen N:o 1186/2009 44 artiklassa, säädettiin tuontitullittomuuden lisäedellytyksestä eli siitä, ettei yhteisössä valmisteta vastaavia tieteellisiä välineitä ja kojeita.

30

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa aluksi, että 26.6.1986 annettuun tuomioon Nicolet Instrument (203/85, EU:C:1986:269, 21 kohta) perustuvasta oikeuskäytännöstä ilmenee, että välineen tosiasiallisilla teknisillä ominaisuuksilla tarkoitetaan ominaisuuksia, jotka aiheutuvat kyseisen välineen rakenteesta tai siihen sen tavanomaiseen välinetyyppiin nähden tehdyistä muutoksista, joiden ansiosta välineen suorituskyky on korkeatasoisempi kuin teollisuuden tai kaupan harjoittamiseen liittyvien töiden suorittamiseen tavallisesti käytettävien välineiden.

31

Lisäksi 2.2.1978 annettuun tuomioon Universiteitskliniek (72/77, EU:C:1978:21, 15 kohta), 29.1.1985 annettuun tuomioon Gesamthochschule Duisburg (234/83, EU:C:1985:30, 27 kohta) ja 21.1.1987 annettuun tuomioon Control Data Belgium v. komissio (13/84, EU:C:1987:16, 16 kohta) perustuvasta oikeuskäytännöstä ilmenee, että kriteeri, jonka mukaan välinettä tai kojetta voidaan pitää ”tieteellisenä välineenä tai kojeena”, jos se tosiasiallisten teknisten ominaisuuksiensa ja tuottamiensa tulosten perusteella ”sopii yksinomaan tai pääasiallisesti” tieteellisten toimintojen suorittamiseen, edellyttää ainoastaan, että tämä väline soveltuu ensisijaisesti tieteellisten toimintojen suorittamiseen, eikä se seikka, että se on myös, vaikkakin toissijaisesti, asianmukainen muihin tarkoituksiin, kuten teollisuuden harjoittamiseen, ole peruste sen sivuuttamiselle.

32

Lopuksi 10.11.1983 annettuun tuomioon Gesamthochschule Essen (300/82, EU:C:1983:324, 15 kohta) ja 26.1.1984 annettuun tuomioon Ludwig-Maximilians-Universität München (45/83, EU:C:1984:31, 11, 12 ja 14 kohta) perustuvasta oikeuskäytännöstä ilmenee, ettei tieteellisenä välineenä tai kojeena voida pitää tavaraa, joka ei ole luonteeltaan tutkimusväline vaan tieteellisen tutkimuksen suorittamiseen tarkoitettu työkalu, mutta sen sijaan tieteellisenä välineenä tai kojeena voidaan pitää tavaroita, jotka soveltuvat teknisen rakenteensa ja toimintojensa perusteella sellaisenaan tutkimusvälineiksi.

33

Esiin nousee kuitenkin kysymys siitä, voidaanko tämän tuomion 30–32 kohdassa mainittua oikeuskäytäntöä soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa tässä yhteydessä, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yhdessä unionin säännöksen kieliversioista käytettyä sanamuotoa ei voida käyttää tämän säännöksen ainoana tulkintaperusteena eikä sille voida antaa etusijaa muihin kieliversioihin nähden, koska näitä säännöksiä on tulkittava ja sovellettava yhtenäisesti ottaen huomioon kaikilla unionin kielillä laaditut versiot.

34

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa tältä osin, että ilmaisuilla ”koje” ja ”väline” on niiden sen tavanomaisen merkityksen mukaan, joka niillä on yleiskielessä, eri merkityksiä saksan, englannin, ranskan ja latvian kielessä. Näin ollen yhtäältä ilmaisun ”koje” osalta nousee esiin kysymys siitä, onko se määriteltävä tekniseksi laitteeksi, työkaluksi tai varusteeksi, jolla on tietty tehtävä, vai pikemminkin teknisten osien, työkalujen tai varusteiden kokonaisuudeksi, joka täyttää tällaisen tehtävän. Toisaalta termiä ”väline” voitaisiin tulkita joko laajasti työkaluna tai keinona, jota voidaan käyttää konkreettisen työn tai tehtävän suorittamiseen, tai suppeasti asettamalla lisävaatimus siitä, että tätä työkalua tai keinoa on käytettävä välineillä tavanomaisesti suoritettavien konkreettisten toimien suorittamiseen.

35

Tässä tilanteessa Augstākā tiesa (Senāts) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

36

Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohtaa tulkittava siten, että muovipäällysteiset tai polyeteenipuikoista valmistetut merkit, jotka soveltuvat teknisen rakenteensa ja toimintojensa perusteella sellaisenaan tieteellisiksi tutkimusvälineiksi, koska ne kiinnitetään eläviin kaloihin niiden vaelluksen ja kasvun tarkkailemiseksi, kuuluvat sellaisten välineiden tai kojeiden käsitteeseen, joita voidaan pitää tieteellisinä tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla.

37

Asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdan mukaan välinettä tai kojetta voidaan pitää tieteellisenä, kun se ”tosiasiallisten teknisten ominaisuuksiensa ja tuottamiensa tulosten perusteella sopii yksinomaan tai pääasiallisesti tieteellisten toimintojen suorittamiseen”.

38

Ensinnäkin on tutkittava, voidaanko kyseessä olevia merkkejä pitää mainitussa säännöksessä tarkoitettuina välineinä tai kojeina.

39

Tältä osin on todettava, ettei asetuksessa N:o 1186/2009 eikä täytäntöönpanoasetuksessa N:o 1225/2011 määritellä välineen eikä kojeen käsitettä eikä viitata tältä osin kansalliseen oikeuteen.

40

Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä käy ilmi, että sellaisten ilmaisujen merkitys ja ulottuvuus, joita ei ole määritelty unionin oikeudessa, on määritettävä sen tavanomaisen merkityksen mukaan, joka niillä on yleiskielessä, ottaen samalla huomioon asiayhteys, jossa niitä käytetään, ja sen lainsäädännön tavoitteet, johon ne kuuluvat (ks. vastaavasti tuomio 5.5.2022, DSR – Montagem e Manutenção de Ascensores e Escadas Rolantes, C‑218/21, EU:C:2022:355, 29 kohta ja tuomio 22.2.2024, Randstad Empleo ym., C‑649/22, EU:C:2024:156, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

41

Nyt käsiteltävässä asiassa on yhtäältä niin, että sen tavanomaisen merkityksen mukaan, joka kojeen käsitteellä on yleiskielessä, sillä tarkoitetaan yhdessä käytettäviksi tarkoitetuista teknisistä osista muodostuvaa kokonaisuutta, joka on täydellisempi kuin pelkkä väline ja jolla on jokin tehtävä. Kun otetaan huomioon ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenevä, ei voida katsoa, että kyseessä olevat merkit muodostaisivat tällaisen teknisten osien kokonaisuuden, joten ne eivät voi kuulua tämän käsitteen alaan.

42

Toisaalta välineen käsitteellä tarkoitetaan sen tavanomaisen merkityksen mukaan, joka sillä on yleiskielessä, valmistettua työkalua tai esinettä, joka mahdollistaa toimenpiteen tai työn suorittamisen. Tämä käsite on siten riittävän laaja, jotta se voi kattaa kyseessä olevat merkit, jotka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimittamien tietojen mukaan ovat työkaluja tai esineitä, joita käytetään elävien kalojen merkitsemiseen.

43

Asiayhteydestä, jossa välineen käsitettä käytetään lainsäädännössä, jonka osa se on, on todettava, että asetuksen N:o 1186/2009 44 artiklan 1 kohdassa tuontitullittomuus myönnetään tieteellisille välineille, jotka tuodaan yksinomaan muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin.

44

Arvonlisäverotusta koskevan ja myös tulliverotukseen sovellettavan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vapautusten kuvaamisessa käytettyjä ilmaisuja on tulkittava suppeasti, koska nämä vapautukset ovat poikkeuksia siitä yleisestä periaatteesta, jonka mukaan arvonlisäveroa kannetaan jokaisesta verovelvollisen toteuttamasta vastikkeellisesta tavaroiden luovutuksesta ja palvelujen suorituksesta (tuomio 19.7.2012, Lietuvos geležinkeliai, C‑250/11, EU:C:2012:496, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

45

Tästä on todettava, että toisin kuin komissio väittää kirjallisissa huomautuksissaan, se, että termi ”any” esiintyy ennen termiä ”instrument” asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdan englanninkielisessä versiossa, ei tue välineen käsitteen laajaa tulkintaa. Kyseisen säännöksen muissa kieliversioissa, muun muassa saksan- ja ranskankielisissä versioissa, joista ensimmäisessä viitataan termiin ”diejenigen Instrumente” ja jälkimmäisessä termiin ”un instrument”, ei nimittäin esiinny termiä ”any” vastaavaa ilmaisua. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jossakin kieliversiossa käytettyä unionin oikeuden säännöksen sanamuotoa ei voida kuitenkaan käyttää tämän säännöksen ainoana tulkintaperusteena eikä sille voida antaa etusijaa muihin kieliversioihin nähden. Unionin oikeuden säännöksiä on tulkittava ja sovellettava yhtenäisesti kaikilla unionin kielillä laadittujen kieliversioiden valossa. Unionin oikeuden säännöksen erikielisten versioiden poiketessa toisistaan kyseessä olevaa säännöstä on tulkittava sen lainsäädännön systematiikan ja tavoitteen mukaan, jonka osa säännös on (ks. tuomio 21.3.2024, Cobult, C‑76/23, EU:C:2024:253, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

46

Unionin tuomioistuin on kuitenkin jo todennut, että asetuksen N:o 1798/75 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tieteellisen välineen käsitettä on tulkittava siten, että se kattaa tavarat, joita ei käytetä esineenä vaan tieteellisenä tutkimusvälineenä eli kun tutkimus tehdään tällaisella tavaralla, jolloin sen tehtävä tutkimusprosessissa ei ole täysin passiivinen (ks. vastaavasti tuomio 10.11.1983, Gesamthochschule Essen, 300/82, EU:C:1983:324, 15 kohta ja tuomio 26.1.1984, Ludwig-Maximilians-Universität München, 45/83, EU:C:1984:31, 11 kohta).

47

Lukuun ottamatta asetuksen N:o 1798/75 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä tuontitullittomuutta koskevaa lisäedellytystä, joka koski sitä, että tieteelliseltä arvoltaan vastaavia välineitä ja laitteita ei valmisteta yhteisössä, ja joka ei enää sisälly asetuksen N:o 1186/2009 44 artiklan 1 ja 2 kohtaan eikä ole ratkaiseva tieteellisen välineen käsitteen arvioinnin kannalta, viimeksi mainitun säännöksen sanamuoto on pääosin sama kuin mainitun 3 artiklan 1 kohdan sanamuoto. Lisäksi on huomattava, että tämä käsite määritellään asetuksen N:o 1798/75 3 artiklan 3 kohdassa ja asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdassa täysin samalla tavalla. Näin ollen on katsottava, että edellisessä kohdassa mainittu oikeuskäytäntö, joka koskee kyseisen käsitteen tulkintaa asetuksen N:o 1798/75 yhteydessä, on merkityksellinen määriteltäessä tätä käsitettä asetuksessa N:o 1186/2009 tarkoitetulla tavalla.

48

Näin ollen on katsottava, että termin ”väline”, kun se on luokiteltava ”tieteelliseksi”, voidaan ymmärtää kattavan paitsi tietyn toiminnan toteuttamista varten valmistetut työkalut ja esineet myös tavaran, joka sopii teknisen rakenteensa ja toimintojensa perusteella sellaisenaan tutkimusvälineeksi, kuten vaikuttaa olevan kyseessä olevien merkkien osalta, kun ne kiinnitetään eläviin kaloihin niiden vaelluksen ja kasvun tarkkailemiseksi.

49

Muilta osin asiayhteydestä, johon termi ”väline” kuuluu asetuksessa N:o 1186/2009, täytäntöönpanoasetuksessa N:o 1225/2011 ja yhdistetyssä nimikkeistössä, samoin kuin näillä säädöksillä tavoitellut päämäärät, ei voida saada ratkaisevaa tukea kyseisen ilmaisun merkityksen määrittämiseksi.

50

Edellä esitetyn perusteella on todettava, että jollei selvityksistä, jotka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tehtävä, muuta johdu, kyseessä olevat merkit kuuluvat asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdassa tarkoitetun välineen käsitteen alaan.

51

Toiseksi, jotta nämä merkit voitaisiin luokitella asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdassa tarkoitetuiksi tieteellisiksi välineiksi, niiden on niiden tosiasiallisten teknisten ominaisuuksiensa ja tuottamiensa tulosten perusteella sovittava yksinomaan tai pääasiallisesti tieteellisten toimintojen suorittamiseen.

52

Siitä, onko kyseessä olevilla merkeillä tässä säännöksessä tarkoitettuja tosiasiallisia teknisiä ominaisuuksia, joiden perusteella ne soveltuvat tieteellisten toimintojen suorittamiseen, on todettava, että täytäntöönpanoasetuksen N:o 1225/2011 5 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan tieteellisen välineen ”tosiasiallisilla teknisillä ominaisuuksilla” tarkoitetaan ”ominaisuuksia, jotka aiheutuvat kyseisen välineen – – rakenteesta tai siihen sen tavanomaiseen [välinetyyppiin] nähden tehdyistä muutoksista, joiden ansiosta sen suorituskyky on korkeatasoisempi kuin teollisuuden tai kaupan harjoittamiseen liittyvien töiden suorittamiseen tavallisesti käytettävien välineiden tai kojeiden”.

53

Nyt käsiteltävässä asiassa on kyse muovipäällysteisistä tai polyeteenipuikoista valmistetuista merkeistä, jotka kiinnitetään kaloihin, jotta voidaan tarkkailla niiden vaellusta ja kasvua tieteellisen tutkimuksen yhteydessä. Vaikka on totta, että kun otetaan huomioon ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenevä, tällaisia merkkejä voidaan käyttää tieteellisiin tarkoituksiin, on kuitenkin todettava, ettei vaikuta siltä, että niillä olisi sellaisia niiden rakenteen tai mukauttamisen aiheuttamia ominaisuuksia, joiden ansiosta niiden suorituskyky on korkeatasoisempi kuin teollisuuden tai kaupan harjoittamiseen liittyvien töiden suorittamiseen käytettävien välineiden. Kuten komissio on todennut kirjallisissa huomautuksissaan, kyseessä olevien merkkien kaltaisia merkkejä voidaan käyttää myös vesiviljelyssä tai urheilukalastuksessa teollisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin.

54

Vaikka täytäntöönpanoasetuksen N:o 1225/2011 5 artiklan toisen kohdan mukaan tieteelliseen toimintaan käytettävän välineen katsotaankin olevan luonteeltaan tieteellinen, on todettava, että tätä olettamaa sovelletaan ainoastaan silloin, kun välineen tosiasiallisten teknisten ominaisuuksien perusteella ei ole mahdollista määrittää yksiselitteisesti, onko kyseistä välinettä pidettävä tieteellisenä välineenä. Kun otetaan huomioon edellisestä kohdasta ilmenevä, nyt käsiteltävässä asiassa on kuitenkin mahdollista todeta yksiselitteisesti, että kyseessä olevilla merkeillä ei ole tällaisia tosiasiallisia teknisiä ominaisuuksia, jotka tekisivät niistä tieteellisten toimintojen suorittamiseen soveltuvia.

55

Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tarkistuksista muuta johdu, kyseessä olevilla merkeillä ei näin ollen ole asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdassa, luettuna yhdessä täytäntöönpanoasetuksen N:o 1225/2011 5 artiklan kanssa, tarkoitettuja tosiasiallisia teknisiä ominaisuuksia, joiden perusteella ne soveltuisivat tieteellisten toimintojen suorittamiseen.

56

Joka tapauksessa on niin, että vaikka katsottaisiin, että kyseessä olevilla merkeillä on tällaisia tosiasiallisia teknisiä ominaisuuksia, nämä merkit eivät vaikuta sopivan asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla yksinomaan tai pääasiallisesti tieteellisten toimintojen suorittamiseen näiden ominaisuuksien ja tulosten, joita niillä voidaan saada, perusteella. On nimittäin huomautettava, että tämä vaatimus edellyttää sen tarkistamista, soveltuuko kyseinen väline ensisijaisesti tieteelliseen toimintaan eli tieteellisen tiedon hankkimiseen ja syventämiseen, jolloin mahdollisuutta kyseisen välineen käyttämiseen – vaikkakin toissijaisesti – myös muihin tarkoituksiin, kuten teollisuuden tai kaupan harjoittamiseen, ei suljeta pois (ks. analogisesti tuomio 29.1.1985, Gesamthochschule Duisburg, 234/83, EU:C:1985:30, 27 kohta ja tuomio 21.1.1987, Control Data Belgium v. komissio, 13/84, EU:C:1987:16, 16 kohta).

57

Kun otetaan huomioon tämän tuomion 53 kohdasta ilmenevä, on katsottava, että kyseessä olevat merkit eivät vaikuta soveltuvan paremmin tieteellisten toimintojen suorittamiseen kuin muihin tarkoituksiin, erityisesti teollisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin. Jollei selvityksistä, jotka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tehtävä, muuta johdu, nämä merkit eivät näin ollen sovi tosiasiallisten teknisten ominaisuuksiensa – olettaen, että ne on näytetty toteen – ja niiden tulosten, joita niillä voidaan saada, perusteella ”yksinomaan tai pääasiallisesti tieteellisten toimintojen suorittamiseen” asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

58

Näin ollen on katsottava komission ja verohallinnon tavoin, että kyseessä olevat merkit eivät kuulu asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohdassa tarkoitetun tieteellisen välineen käsitteen alaan, jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamista selvityksistä muuta johdu.

59

Tätä toteamusta tukee sekä tämän tuomion 44 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö, jonka mukaan tuontitullittomuuden kuvaamisessa käytettyjä ilmaisuja on tulkittava suppeasti, että asetuksen N:o 1186/2009 1 artikla, luettuna yhdessä asetuksen johdanto-osan toisen ja kolmannen perustelukappaleen kanssa, jonka mukaan tuontitullittomuus on perusteltu ainoastaan ”tietyissä tarkoin määritellyissä olosuhteissa, kun tavaroiden tuonnin erityisedellytykset eivät vaadi talouden suojelemiseksi tavallisesti toteutettavia toimenpiteitä”.

60

Edellä esitetystä seuraa, että ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 1186/2009 46 artiklan a alakohtaa on tulkittava siten, että muovipäällysteiset tai polyeteenipuikoista valmistetut merkit, jotka soveltuvat teknisen rakenteensa ja toimintojensa perusteella sellaisenaan tieteellisiksi tutkimusvälineiksi, koska ne kiinnitetään eläviin kaloihin niiden vaelluksen ja kasvun tarkkailemiseksi, eivät kuulu tässä säännöksessä tarkoitetun tieteellisten välineiden käsitteen alaan.

61

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että muovipäällysteiset tai polyeteenipuikoista valmistetut merkit, jotka kiinnitetään eläviin kaloihin tieteellistä tutkimusta varten, kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 39269092, vai siten, että tällaiset merkit kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 39269097.

62

Ensinnäkin on todettava ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ja komission tavoin, että tällä kysymyksellä on toissijainen merkitys pääasian ratkaisemiseksi, koska molempiin alanimikkeisiin kuuluviin tavaroihin sovellettava tulli on sama eli 6,5 prosenttia.

63

Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on ratkaistava, onko veroviranomainen luokitellut kyseessä olevat merkit oikein tariffiluokittelussa, vaikka tällä ei olisikaan vaikutusta sovellettavaan tulliin.

64

Toiseksi on huomautettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella asianomaiset tuotteet oikein yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse. Kyseessä olevien tavaroiden luonnehdinta tariffiluokittelua varten perustuu nimittäin puhtaasti tosiseikkojen toteamiseen, eikä tällainen toteaminen ole unionin tuomioistuimen asiana ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä (ks. tuomio 27.4.2023, X ja Inspecteur van de Belastingdienst Douane, C‑107/22, 17 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

65

Lisäksi yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 säännön mukaan tavaroiden tariffiluokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia. Oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (tuomio 27.4.2023, X ja Inspecteur van de Belastingdienst Douane, C‑107/22, EU:C:2023:346, 18 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

66

Lisäksi unionin tuomioistuin on useaan otteeseen todennut, että vaikka yhtäältä harmonoidun järjestelmän selitykset ja toisaalta yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset eivät ole sitovia, ne ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi, ja ne tarjoavat itsessään päteviä ohjeita tullitariffin tulkitsemiseksi (tuomio 27.4.2023, X ja Inspecteur van de Belastingdienst Douane, C‑107/22, EU:C:2023:346, 19 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

67

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 3926 sanamuodosta ilmenee, että se kattaa ”muut muovitavarat ja muista nimikkeiden 3901–3914 aineista valmistetut tavarat”.

68

Yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmän 1 huomautuksessa määritellään muovien käsite siten, että sillä tarkoitetaan ”nimikkeiden 3901–3914 aineita, joita voidaan tai on voitu joko polymeroinnin tai jonkun myöhemmän vaiheen aikana muovailla ulkoisen vaikutuksen alaisena (tavallisesti lämmön ja paineen alaisena, tarvittaessa myös liuotin- tai pehmitinainelisäyksin) puristamalla, valamalla, suulakepuristamalla, valssaamalla tai muulla menetelmällä muotoon, joka säilyy ulkoisen vaikutuksen lakattua”.

69

Ennakkoratkaisupyyntöön ei kuitenkaan sisälly seikkoja, jotka herättäisivät epäilyjä siitä, onko kyseessä olevien merkkien luokittelu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 3926, sellaisena kuin se on määritelty yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmän 1 huomautuksessa, asianmukainen.

70

Näin ollen ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava, onko – kuten komissio on kirjallisissa huomautuksissaan todennut – ”streamer tag” ‑tyyppisissä merkeissä polyeteenikaistaleen lisäksi metallinen kärki, jota käytetään näiden merkkien kiinnittämiseen kaloihin. Jos näin on, nämä merkit on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön mukaisesti.

71

Yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön a alakohdasta ilmenee tältä osin, että tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä. Jos kuitenkin kahdessa tai useammassa nimikkeessä kussakin tarkoitetaan ainoastaan osaa sekoitettujen tai kokoonpantujen tavaroiden sisältämistä aineista, näitä sekoitetun tai kokoonpannun tavaran nimikkeitä on pidettävä yhtä yksityiskohtaisina. Merkeistä, joissa on polyeteenikaistaleen lisäksi metallinen kärki, on todettava, että näiden merkkien molemmat osat koostuvat aineista, jotka eivät kuulu samaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen, joten näitä nimikkeitä on pidettävä yhtä yksityiskohtaisina, ja tariffiluokittelu ei siten ole mahdollista tämän yleisen säännön mukaisesti.

72

Jos ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätyy katsomaan, että näin todella on, olisi ”streamer tag” ‑tyyppisten merkkien tariffiluokittelua varten sovellettava yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa, jonka mukaan ”jos sekoitettuja [ja] eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita – – ei voida luokitella [yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen] 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen”.

73

Tämä olennainen luonne voidaan määrittää kysymällä, säilyttääkö tavara luonteenomaiset ominaisuutensa, jos jokin sen osista otetaan pois. Kuten harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa koskevan selityksen – joka vastaa yhdistetyn nimikkeistön vastaavaa selittävää huomautusta – VIII kohdassa todetaan, olennaisen luonteen määräävän tekijän voi tavaralajin mukaan määrätä esimerkiksi aineen tai osan laatu, tilavuus, paljous, paino tai arvo tai tavaraan sisältyvän aineen merkitys tavaran käytölle (ks. vastaavasti tuomio 22.6.2023, PR Pet, C‑24/22, EU:C:2023:507, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

74

Nyt käsiteltävässä asiassa on niin, että jos – kuten komissio väittää – ”streamer tag” ‑tyyppisissä merkeissä olevan metallisen kärjen tarkoituksena on ainoastaan merkkien kiinnittäminen kalaan, olisi katsottava, että polyeteenistä valmistettu kaistale, josta nämä merkit muodostuvat, antaa niille niiden olennaisen luonteen, joten yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaan kyseiset merkit olisi luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 3926, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin tarkistettava.

75

Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 säännön ja tämän tuomion 64–66 kohdassa mainitun oikeuskäytännön perusteella selvitettävä, mihin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 3926 alanimikkeeseen kyseessä olevat merkit voidaan objektiivisesti todettavien ominaispiirteidensä ja ominaisuuksiensa perusteella luokitella, kun otetaan huomioon, ettei ennakkoratkaisupyynnöstä ilmene mitään, mikä voisi oikeuttaa näiden merkkien luokittelun toiseen alanimikkeeseen kuin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 39269097, jonka otsikko on ”muut”.

76

Edellä esitetyn perusteella toiseen kysymykseen on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että muovipäällysteiset tai polyeteenipuikoista valmistetut merkit, jotka kiinnitetään eläviin kaloihin tieteellistä tutkimusta varten, kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 39269097, edellyttäen kuitenkin, että joko nämä merkit koostuvat yksinomaan muovista yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmän 1 huomautuksessa tarkoitetulla tavalla tai muovi antaa niille niiden olennaisen luonteen, jos kyseessä ovat yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdassa tarkoitetut sekoitetut, eri aineista koostuvat tai eri tavaroista kokoonpannut tavarat, joita ei voida luokitella tämän yleisen säännön a alakohdan mukaisesti.

77

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: