1)

Ovatko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 63, 64 ja 66 artikla esteenä sellaiselle nyt tarkasteltavassa tapauksessa kyseessä olevan kaltaiselle verohallinnon elimen hallintokäytännölle, jossa verovelvolliselle – joka on ammatillinen rajavastuuyhtiö (societate profesională cu răspundere limitata, SPRL), jonka kautta maksukyvyttömyysmenettelyjen selvittäjät voivat harjoittaa ammattiaan – on määrätty täydentäviä maksuvelvollisuuksia, ja jossa verotettavan tapahtuman ja verosaatavan syntymisen toteutumishetkeksi on määritettyajankohta, jolloin maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyviä palveluja on suoritettu, kun taas konkurssituomioistuin tai velkojainkokous on määrittänyt myöhemmin maksukyvyttömyysmenettelyjen selvittäjän palkkion, minkä seurauksena verovelvollinen on velvollinen laatimaan laskun arvonlisäveroon liittyvän verotettavan tapahtuman toteutumista seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä?

2)

Ovatko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 63, 64 ja 66 artikla esteenä sellaiselle nyt tarkasteltavassa tapauksessa kyseessä olevan kaltaiselle verohallinnon elimen hallintokäytännölle, jossa verovelvolliselle – joka on ammatillinen rajavastuuyhtiö (societate profesională cu răspundere limitata, SPRL), jonka kautta maksukyvyttömyysmenettelyjen selvittäjät voivat harjoittaa ammattiaan – on määrätty täydentäviä maksuvelvollisuuksia siksi, että verovelvollinen on laatinut laskut ja kantanut arvonlisäveron vasta silloin, kun maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä suoritetuista palveluista on saatu maksu, vaikka velkojainkokous on päättänyt, että maksukyvyttömyysmenettelyjen selvittäjän palkkion maksamisen edellytyksenä on, että velallisten tileillä on käteisvaroja?

3)

Onko asianajotoimiston ja verovelvollisen välisen tavaramerkkejä koskevan yhteistyösopimuksen (yhteisbrändäys) yhteydessä vähennysoikeuden myöntämiseksi riittävää, että verovelvollinen näyttäessään toteen verovelvollisen aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa tekemien hankintojen ja myöhemmän vaihdannan vaiheen liiketointen välisen suoran ja välittömän yhteyden olemassaolon osoittaa, että sopimuksen jälkeen liikevaihto tai veronalaisten liiketointen arvo on kasvanut, esittämättä muita tositteita? Jos vastaus on myöntävä, mitä perusteita on otettava huomioon määritettäessä vähennysoikeuden todellista ulottuvuutta?

4)

Onko puolustautumisoikeuksien takaamista koskevaa unionin oikeuden yleistä periaatetta tulkittava siten, että jos verotuspäätöksestä, jossa määrätään täydentävän arvonlisäveron maksamisesta, tehdyn oikaisuvaatimuksen ratkaisemista koskevassa kansallisessa hallintomenettelyssä on hyväksytty kyseisen verotuspäätöksen pohjana olleeseen verotarkastuskertomukseen nähden uusia tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia argumentteja ja verovelvolliselle on myönnetty väliaikaisia oikeussuojakeinoja siihen asti, että tuomioistuin antaa ratkaisun pääasiassa, lykkäämällä täytäntöönpanoperusteen täytäntöönpanoa, niin pääasian ratkaiseva tuomioistuin voi katsoa, ettei kyseistä periaatetta ole loukattu, selvittämättä, olisiko menettelyssä ilman kyseistä sääntöjenvastaisuutta voitu päätyä toisenlaiseen lopputulokseen?