–

R.I., asiamiehenään I. Roșca,

–

Inspecția Judiciară, asiamiehenään L. Netejoru,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään K. Herrmann, I. Rogalski ja P. Van Nuffel,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEU 2 artiklan ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla 13.12.2006 tehdyn komission päätöksen 2006/928/EY (EUVL 2006, L 354, s. 56) tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä R.I. ja toisaalta Inspecția Judiciară (tuomioistuinten tarkastusyksikkö, Romania) ja N.L. ja joka koskee tuomioistuinten tarkastusyksikön päätöksiä lopettaa R.I:n N.L:stä tekemän kantelun käsittely ilman jatkotoimia ja hylätä tästä käsittelyn lopettamisesta tehty oikaisuvaatimus.

3

Päätöksen 2006/928 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Romanian on annettava [Euroopan] komissiolle kertomus vuosittain 31 päivään maaliskuuta mennessä, ensimmäisen kerran 31 päivään maaliskuuta 2007 mennessä, kunkin liitteessä säädetyn arviointiperusteen osalta saavuttamastaan edistyksestä.

Komissio voi milloin tahansa antaa teknistä apua eri toimintojen kautta tai kerätä ja vaihtaa tietoa arviointiperusteista. Lisäksi komissio voi milloin tahansa järjestää asiantuntijakäyntejä Romaniaan tässä tarkoituksessa. Romanian viranomaisten on annettava tätä varten tarvittavaa tukea.”

4

Ylimmästä tuomarineuvostosta 1.7.2004 annetun lain nro 317/2004 (Legea nr. 317/2004 privind Consiliul Superior al Magistraturii; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 827, 13.9.2005), sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä (jäljempänä muutettu laki nro 317/2004), 44 §:n 6 momentissa säädetään seuraavaa:

”Kurinpitomenettelyn aloittaminen edellyttää, että tuomioistuinten tarkastusyksikkö suorittaa kurinpitotutkinnan.”

5

Kyseisen lain 45 §:n 4 momentissa säädetään seuraavaa:

”Jos alustavat tutkimukset osoittavat, ettei ole näyttöä kurinpitorikkomuksesta, kantelun johdosta ei ryhdytä enempiin toimenpiteisiin, ja lopputulos ilmoitetaan suoraan kantelun tehneelle henkilölle ja henkilölle, jota kantelu koskee. Päätarkastajan on vahvistettava päätös asian käsittelyn lopettamisesta. Päätarkastaja voi kumota päätöksen vain kerran ja määrätä kirjallisella ja perustellulla päätöksellä täydentäviä tutkimuksia.”

6

Kyseisen lain 451 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Kantelun tehnyt henkilö voi tehdä päätarkastajalle oikaisuvaatimuksen 45 §:n 4 momentissa tarkoitetusta asian käsittelyn lopettamista koskevasta päätöksestä 15 päivän kuluessa sen tiedoksi antamisesta. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä 20 päivän kuluessa päivästä, jona se on kirjattu tuomioistuinten tarkastusyksikössä.”

7

Saman lain 47 §:n 7 momentissa säädetään seuraavaa:

”Kurinpitomenettely voidaan aloittaa 30 päivän kuluessa kurinpitotutkinnan päättymisestä, mutta viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun teko on tapahtunut.”

8

Muutetun lain nro 317/2004 65 §:n 2–4 momentissa säädetään seuraavaa:

”(2)   Tuomioistuinten tarkastusyksikköä johtaa Consiliul Superior al Magistraturiin [(ylin tuomarineuvosto, Romania)] järjestämän kilpailun perusteella nimitetty päätarkastaja, joka on tuomari ja jota avustaa apulaispäätarkastaja, joka on syyttäjä ja jonka nimittää päätarkastaja.

(3)   Tuomioistuinten tarkastusyksikkö toimii toiminnallisen riippumattomuuden periaatteen mukaisesti suhteessa ylimpään tuomarineuvostoon, tuomioistuimiin, niiden yhteydessä toimiviin syyttäjänvirastoihin ja muihin viranomaisiin ja käyttää analyysi‑, tutkinta‑ ja valvontavaltuuksiaan tietyillä toiminta‑aloilla lain mukaisesti ja sen noudattamisen varmistamiseksi.

(4)   Päätarkastaja hyväksyy tarkastustoiminnan harjoittamista koskevat säännöt asetuksella.”

9

Kyseisen lain 66 §:n 3 momentissa säädetään seuraavaa:

”Tuomioistuinten tarkastusyksikön organisaatiosta ja toiminnasta sekä sen organisaatiorakenteesta ja osastojen tehtävistä määrätään päätarkastajan määräyksellä hyväksytyllä asetuksella – –”

10

Mainitun lain 69 §:n 1 ja 4 momentissa säädettiin seuraavaa:

”(1)   Päätarkastajalla on seuraavat päätehtävät:

– –

– –

(4)   Apulaispäätarkastaja toimii viran puolesta päätarkastajan sijaisena; hän avustaa päätarkastajaa tuomioistuintarkastajien toimien ja päätösten tarkistamisessa ja niitä koskevien lausuntojen antamisessa ja suorittaa kaikki muut päätarkastajan määräämät tehtävät.”

11

Saman lain 71 §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa:

”Kurinpitoseuraamuksia, kurinpitorikkomuksia ja kurinpitomenettelyjä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin tuomioistuintarkastajiin.”

12

R.I. on asianosaisena useissa rikosoikeudenkäynneissä Romanian tuomioistuimissa. Hän on tehnyt tuomioistuinten tarkastusyksikölle useita kurinpidollisia kanteluja näihin tuomioistuimiin kuuluvista tuomareista ja syyttäjistä.

13

Tuomioistuinten tarkastusyksikkö on tehnyt useita päätöksiä näiden kantelujen käsittelyn lopettamisesta. R.I. riitautti Curtea de Apel Bucureștissa (Bukarestin ylioikeus, Romania) näistä päätöksistä yhden, joka oli päivätty 2.7.2018 ja jonka N.L. oli vahvistanut päätarkastajana.

14

Kyseinen tuomioistuin kumosi mainitun päätöksen 27.9.2019 antamallaan tuomiolla. Înalta Curte de Casație și Justiție (ylin tuomioistuin, Romania) hylkäsi 29.9.2020 antamallaan tuomiolla tuomioistuinten tarkastusyksikön kyseisestä tuomiosta tekemän valituksen.

15

Tämän oikeudenkäynnin jälkeen tuomioistuinten tarkastusyksikkö teki 11.3.2021 uuden päätöksen kyseessä olevan kurinpidollisen kantelun käsittelyn lopettamisesta. N.L. hylkäsi 31.5.2021 R.I:n kyseisestä päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. R.I. nosti kumoamiskanteen tästä N.L:n tekemästä päätöksestä.

16

R.I. kanteli Ministerului Justițieille (oikeusministeriö, Romania) 29.11.2019 osoittamassaan kirjelmässä siitä, että hänen perustuslaillisia oikeuksiaan oli loukattu, ja ilmoitti sellaisten henkilöiden ”yhteenliittymästä”, joiden joukossa oli N.L. ja jotka olivat myötävaikuttaneet tähän oikeudenloukkaukseen ja häntä koskeviin rikostutkintoihin. Tässä kirjelmässä R.I. vetosi muun muassa siihen, että N.L. oli pyrkinyt salaamaan väärinkäytökset ja lainvastaisuudet, joihin tietyt tuomarit olivat syyllistyneet.

17

Oikeusministeriö katsoi, ettei se ollut toimivaltainen tutkimaan kantelua, ja siirsi sen näin ollen tuomioistuinten tarkastusyksikön käsiteltäväksi. R.I. esitti N.L:ää vastaan vielä uuden väitteen tuomioistuinten tarkastusyksikölle 16.2.2021 toimitetussa kantelussa.

18

Kyseisessä elimessä käydyssä menettelyssä R.I. täsmensi väitteitään ja vetosi muun muassa siihen, ettei todellista kurinpitotutkintaa ollut suoritettu, ettei 27.9.2019 annettua tuomiota ollut pantu täytäntöön ja että hänen oikaisuvaatimustensa tutkimisessa oli tarkoituksellisesti viivytelty vanhentumisajan päättymisen mahdollistamiseksi.

19

N.L:ää koskevan kantelun käsittely lopetettiin 17.3.2021 päätarkastajan vahvistamien yleisten sääntöjen mukaisesti nimetyn tuomioistuintarkastajan päätöksellä. R.I:n tästä päätöksestä tekemä oikaisuvaatimus hylättiin 11.5.2021 apulaispäätarkastajan päätöksellä.

20

R.I. nosti 31.5.2021 ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa kanteen, jossa vaaditaan muun muassa 17.3. ja 11.5.2021 tehtyjen päätösten kumoamista ja näistä päätöksistä hänelle aiheutuneen vahingon korvaamista.

21

R.I. vetosi tämän kanteen tueksi muun muassa useisiin päätarkastajan käytettävissä oleviin toimivaltuuksiin liittyviin sääntöjenvastaisuuksiin siltä osin kuin on kyse tuomioistuintarkastajien valitsemisesta, apulaispäätarkastajan nimeämisestä ja tuomioistuinten tarkastusyksikön organisaatiota koskevien sääntöjen antamisesta sekä siitä, ettei päätarkastajaa koskevan kantelun tutkimisesta vastaavien henkilöiden puolueettomuuden turvaamiseksi ole riittäviä takeita. R.I. katsoo, että unionin oikeus on esteenä sille, että toimivalta on tällä tavoin keskitetty päätarkastajalle, koska keskittäminen estää kurinpitomenettelyyn ryhtymisen tuomareita vastaan tai päätarkastajaa vastaan.

22

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että R.I. on vedonnut 18.5.2021 annettuun tuomioon Asociația Forumul Judecătorilor din România ym. (C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393), mutta kyseinen tuomio koskee ainoastaan päätarkastajan nimittämispäätöstä, jota on tarkasteltu tuomareita koskevan kurinpitomenettelyn aloittamisen riskin valossa. Käsiteltävässä asiassa R.I. sitä vastoin valittaa siitä, että kurinpitomenettelyn toteuttaminen on mahdotonta tuomioistuinten tarkastusyksikön organisaatiota ja toimintaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vuoksi.

23

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa tältä osin, että tuomioistuinten tarkastusyksikköä uudistettiin vuonna 2012 sen toiminnallisen riippumattomuuden lisäämiseksi ylimpään tuomarineuvostoon nähden ja siten päätöksen 2006/928 noudattamisen varmistamiseksi. Tuomioistuinten tarkastusyksikön organisaatiota ja toimintaa koskevat erilaiset yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat muun muassa sen rakennetta, sen henkilöstön tehtäviä, kantelujen käsittelymenettelyä sekä tuomioistuintarkastajien tai johtotehtävissä toimivien henkilöiden nimittämistä, perustuvat sääntöihin, jotka päätarkastaja on antanut Romanian lainsäätäjän hänelle antaman sääntelyvallan nojalla. Näiden seikkojen perusteella ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii erityisesti Romanian lainsäädäntöön perustuvien takeiden järjestelmän luotettavuutta päätarkastajan toiminnan valvonnan osalta.

24

Tässä tilanteessa Curtea de Apel București päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko [SEU] 2 artiklaa ja 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, – – päätöstä 2006/928 sekä Euroopan unionin oikeuden nojalla asetettuja riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeita tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan tuomioistuinten tarkastusyksikön päätarkastaja saa toteuttaa normatiivisia (lainsäädäntöä alemman tasoisia) ja/tai yksittäistapausta koskevia hallintotoimia, joissa hän päättää itsenäisesti tuomioistuinten tarkastusyksikön institutionaalisen kehyksen organisoinnista tuomioistuintarkastajien valitsemiseksi ja heidän toimintansa arvioimiseksi, tarkastustoiminnan harjoittamisesta sekä apulaispäätarkastajan nimittämisestä, kun nämä henkilöt ovat institutionaalisen lain perusteella ainoita, jotka voivat suorittaa, hyväksyä tai kumota päätarkastajaan kohdistuvia kurinpitotutkinnan toimia?”

25

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on pyytänyt tämän ennakkoratkaisupyynnön käsittelemistä nopeutetussa ennakkoratkaisumenettelyssä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan nojalla.

26

Kyseinen tuomioistuin toteaa pyyntönsä tueksi yhtäältä, että R.I. on valittanut kurinpitomenettelyjen liian pitkästä kestosta ja että näin ollen on tärkeää, että ennakkoratkaisumenettelyn kesto ei näytä muodostuvan syyksi, jonka vuoksi hänen käytettävissään olevien oikeussuojakeinojen tehokkuus on epävarma. Kyseinen tuomioistuin korostaa toisaalta, että esitetty kysymys koskee merkittävää oikeudellista ongelmaa, koska se kohdistuu tuomioistuinten tarkastusyksikön organisaatioon ja toimintaan.

27

Työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdassa määrätään, että unionin tuomioistuimen presidentti voi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyynnöstä tai poikkeuksellisesti omasta aloitteestaan päättää esittelevää tuomaria ja julkisasiamiestä kuultuaan, että ennakkoratkaisupyyntö käsitellään nopeutetussa menettelyssä kyseisen työjärjestyksen määräyksistä poiketen, jos asian laatu edellyttää, että asia käsitellään ensi tilassa.

28

Unionin tuomioistuimen presidentti päätti käsiteltävässä asiassa 1.2.2022 esittelevää tuomaria ja julkisasiamiestä kuultuaan, ettei tämän tuomion 25 kohdassa tarkoitettua pyyntöä ole syytä hyväksyä.

29

Ensinnäkin siltä osin kuin on kyse siitä vaarasta, että ennakkoratkaisumenettely pitkittäisi kohtuuttomasti pääasian oikeudenkäynnin kestoa, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että pelkästään yksityisten intressi – vaikka se voi olla oikeutettu – määrittää mahdollisimman nopeasti niille unionin oikeuden perusteella kuuluvien oikeuksien ulottuvuus ei ole osoitus työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun poikkeuksellisen olosuhteen olemassaolosta (tuomio 11.11.2021, Energieversorgungscenter Dresden-Wilschdorf,C‑938/19, EU:C:2021:908, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

30

Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoisi, että sen on pääasian kohteen vuoksi käsiteltävä pääasia nopeasti, se seikka, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen pääasian nopean ratkaisemisen, ei sellaisenaan riitä oikeuttamaan nopeutetun menettelyn käyttämistä työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti (tuomio 6.10.2021, TOTO ja Vianini Lavori, C‑581/20, EU:C:2021:808, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

31

Toiseksi siltä osin kuin esitetty kysymys koskee tuomioistuinten tarkastusyksikön organisaatiota ja toimintaa, on muistutettava, että nopeutetun ennakkoratkaisumenettelyn soveltaminen ei riipu pääasian luonteesta sinänsä vaan kyseessä olevalle asialle ominaisista poikkeuksellisista olosuhteista, joiden on osoitettava, että näihin kysymyksiin on saatava vastaus erittäin kiireellisesti (tuomio 31.1.2023, Puig Gordi ym.,C‑158/21, EU:C:2023:57, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

Erityisesti se, että asia koskee kyseessä olevan jäsenvaltion tuomioistuinlaitokseen liittyvää tärkeää seikkaa, ei sellaisenaan ole syy, joka osoittaa poikkeuksellisen kiireellisyyden, joka on tarpeen nopeutetun käsittelyn oikeuttamiseksi (ks. vastaavasti tuomio 20.4.2021, Repubblika,C‑896/19, EU:C:2021:311, 22 kohta ja tuomio 21.12.2021, Randstad Italia,C‑497/20, EU:C:2021:1037, 39 kohta).

33

Tuomioistuinten tarkastusyksikkö katsoo, että ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta.

34

Yhtäältä kansallisilla tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta arvioida yksittäistapauksia koskevien hallintotoimien toteuttamismenettelyn lainmukaisuutta, kun taas tämä pyyntö ei koske unionin oikeuden säännösten tulkintaa vaan muutetun lain nro 317/2004 tulkintaa. Toisaalta pääasiassa sovellettavat Romanian oikeuden säännökset ovat yhteensopivia unionin oikeuden sääntöjen kanssa, eikä tuomareiden riippumattomuutta näin ollen voida mitenkään loukata nyt käsiteltävässä asiassa.

35

Vaikka on totta, ettei unionin tuomioistuimella ole ennakkoratkaisumenettelyssä toimivaltaa tulkita jäsenvaltion kansallista oikeutta (ks. vastaavasti tuomio 26.1.2021, Hessischer Rundfunk,C‑422/19 ja C‑423/19, EU:C:2021:63, 31 kohta), esitetyn kysymyksen sanamuodosta ilmenee kuitenkin selvästi, ettei se koske Romanian oikeuden vaan unionin oikeuden säännösten ja määräysten eli SEU 2 artiklan ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä päätöksen 2006/928 tulkintaa.

36

Lisäksi on niin, että vaikka tuomioistuinten tarkastusyksikkö väittää, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen säännöstö on yhteensopiva unionin oikeuden kanssa, tämä väite koskee unionin oikeuden niiden säännösten ja määräysten ulottuvuutta, joita esitetty kysymys koskee, ja näin ollen niiden tulkintaa. Tällainen väite, joka koskee siis tämän kysymyksen asiasisältöä, ei näin ollen voi luonteensa vuoksi johtaa kysymyksen tutkimatta jättämiseen (ks. vastaavasti tuomio 20.4.2021, Repubblika,C‑896/19, EU:C:2021:311, 33 kohta).

37

Tästä seuraa, että esitetty kysymys on otettava tutkittavaksi.

38

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, onko SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa ja päätöstä 2006/928 tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa annetaan tutkinnan suorittamiseen ja kurinpitomenettelyn vireille panemiseen tuomareita ja syyttäjiä vastaan toimivaltaisen elimen johtajalle toimivalta toteuttaa sääntelytoimia ja yksittäistapauksia koskevia toimia, jotka koskevat muun muassa kyseisen elimen organisaatiota, sen toimihenkilöiden valintaa, heidän arviointiaan, heidän tehtäviensä suorittamista tai apulaisjohtajan nimittämistä, vaikka ainoastaan näillä toimihenkilöillä ja apulaisjohtajalla on toimivalta suorittaa kyseiseen johtajaan kohdistuva kurinpitotutkinta.

39

On muistutettava, että SEU 19 artiklassa, jossa SEU 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltiota koskeva arvo konkretisoituu, kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen tehtäväksi annetaan taata unionin oikeuden täysi soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja yksityisillä unionin oikeuden nojalla oleva oikeussuoja (tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 188 kohta ja tuomio 22.2.2022, RS (Perustuslakituomioistuimen tuomioiden vaikutus), C‑430/21, EU:C:2022:99, 37 kohta).

40

Unionin oikeuden noudattamisen varmistamista varten tarkoitetun tehokkaan tuomioistuinvalvonnan olemassaolo itsessään kuuluu erottamattomasti oikeusvaltioon. Tältä osin, kuten SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista muutoksenhakukeinoista ja menettelyistä tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden takaamiseksi yksityisille unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Yksityisille unionin oikeuden perusteella kuuluvien oikeuksien tehokkaan oikeussuojan periaate, johon SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa viitataan, on jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuva unionin oikeuden yleinen periaate, joka on vahvistettu Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 ja 13 artiklassa, ja se vahvistetaan nykyään Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklassa (tuomio 21.12.2021, Euro Box Promotion ym.,C‑357/19, C‑379/19, C‑547/19, C‑811/19 ja C‑840/19, EU:C:2021:1034, 219 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

41

Tästä seuraa, että jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että elimet, jotka kuuluvat unionin oikeudessa tarkoitettuina ”tuomioistuimina” sen oikeussuojakeinojen järjestelmään unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla, täyttävät tehokkaan oikeussuojan vaatimukset (tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 191 kohta ja tuomio 22.2.2022, RS (Perustuslakituomioistuimen tuomioiden vaikutus), C‑430/21, EU:C:2022:99, 40 kohta).

42

SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sovellettavuudesta pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa on puolestaan huomautettava, että tässä määräyksessä on kyse ”unionin oikeuteen kuuluvista aloista” riippumatta siitä, onko kyse tilanteesta, jossa jäsenvaltiot soveltavat unionin oikeutta perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 192 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

43

Unionin tuomioistuin on todennut tältä osin, että päätöksen 2006/928 soveltamisalaan kuuluvan kansallisen säännöstön on oltava unionin oikeudesta ja erityisesti SEU 2 artiklasta ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta johtuvien vaatimusten mukainen (ks. vastaavasti tuomio 22.2.2022, RS (Perustuslakituomioistuimen tuomioiden vaikutus), C‑430/21, EU:C:2022:99, 57 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

44

Tämä koskee erityisesti lainsäädäntöä, jolla säännellään sellaisen elimen organisaatiota ja toimintaa, jolla on tuomioistuinten tarkastusyksikön tavoin toimivalta suorittaa tutkimuksia ja ryhtyä kurinpitotoimiin kaikkia Romanian tuomareita vastaan ja siten niitä yleisten tuomioistuinten tuomareita vastaan, joiden on lausuttava unionin oikeuden soveltamiseen tai tulkintaan liittyvistä kysymyksistä (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 182, 185 ja 193 kohta).

45

Sen takaamiseksi, että elimet, joiden tehtäviin voi kuulua unionin oikeuden soveltamiseen tai tulkintaan liittyvien kysymysten ratkaiseminen, kykenevät varmistamaan kyseisessä määräyksessä edellytetyn tehokkaan oikeussuojan, on ensisijaisen tärkeää turvata niiden riippumattomuus, mikä vahvistetaan perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa, jossa mainitaan mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi ”riippumattomassa” tuomioistuimessa yhtenä niistä vaatimuksista, jotka liittyvät tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevaan perusoikeuteen (tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 194 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

46

SEU 19 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan perustuvaan tuomioistuinten riippumattomuuden vaatimukseen sisältyy kaksi osatekijää. Ensimmäinen, ulkoinen osatekijä edellyttää, että asianomainen elin huolehtii tehtävistään itsenäisesti olematta missään hierarkkisessa tai alisteisessa suhteessa mihinkään tahoon ja ottamatta vastaan määräyksiä tai ohjeita miltään taholta, ja se on siis suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa sen jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden ja vaikuttaa heidän ratkaisuihinsa. Toinen, sisäinen osatekijä liittyy puolestaan puolueettomuuden käsitteeseen ja merkitsee sitä, että tuomioistuin ylläpitää yhtäläistä etäisyyttä oikeusriidan asianosaisiin ja intresseihin, joita heillä on oikeusriidan kohteeseen. Tämä osatekijä edellyttää objektiivisuuden noudattamista ja sitä, ettei elimellä ole muuta intressiä asian ratkaisun lopputulokseen kuin pelkkä oikeussääntöjen soveltaminen (ks. vastaavasti tuomio 22.2.2022, RS (Perustuslakituomioistuimen tuomioiden vaikutus), C‑430/21, EU:C:2022:99, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

47

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeudessa edellytetyt riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeet edellyttävät sellaisten sääntöjen olemassaoloa, joiden perusteella yksityisten kaikki perustellut epäilyt siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko se täysin neutraali vastakkain oleviin intresseihin nähden, voidaan sivuuttaa (tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 196 kohta ja tuomio 22.2.2022, RS (Perustuslakituomioistuimen tuomioiden vaikutus), C‑430/21, EU:C:2022:99, 82 kohta).

48

Erityisesti kurinpitojärjestelmää koskevien sääntöjen yhteydessä riippumattomuuden toteutuminen edellyttää vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan, että tähän järjestelmään sisältyy tarvittavat takeet, jotta vältetään täysin vaara siitä, että tällaista kurinpitojärjestelmää käytetään tuomioistuinratkaisujen sisällön poliittisen valvonnan järjestelmänä. Sellaisten sääntöjen laatiminen, joissa määritellään muun muassa kurinpitosääntöjen rikkomista merkitsevät toiminnat sekä konkreettisesti sovellettavat seuraamukset ja joissa säädetään riippumattoman elimen asiaan puuttumisesta sellaisen menettelyn mukaisesti, jossa taataan täysimääräisesti perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa vahvistetut oikeudet ja etenkin puolustautumisoikeudet, sekä joissa vahvistetaan mahdollisuus riitauttaa tuomioistuimessa kurinpitoelinten päätökset, merkitsee siten lainkäyttövallan riippumattomuuden säilymisen kannalta olennaisten takeiden kokonaisuutta (tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 198 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

49

Lisäksi on todettava, että kurinpitomenettelyyn liittyvän tutkinnan aloittamisen mahdollisuus on sellaisenaan omiaan aiheuttamaan painetta henkilöille, jotka hoitavat lainkäyttötehtäviä, minkä vuoksi on olennaista, että elin, joka on toimivaltainen suorittamaan tutkintaa ja käyttämään kurinpitovaltaa, toimii tehtäviään suorittaessaan objektiivisesti ja puolueettomasti ja että se siksi on ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 199 kohta ja tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskeva kurinpitojärjestelmä),C‑791/19, EU:C:2021:596, 82 kohta).

50

Koska tällaisessa elimessä johtotehtävissä toimivat henkilöt voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen toimintaan, näihin virkoihin nimittämistä koskevaa menettelyä ohjaavat säännöt on sen vuoksi laadittava siten, etteivät ne voi antaa perusteltua aihetta epäillä, että kyseisen elimen toimivaltuuksia ja tehtäviä käytetään lainkäyttötoimintaan kohdistuvan poliittisen valvonnan ja painostuksen välineinä (tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 200 kohta).

51

Tällaista vaatimusta sovelletaan paitsi sääntöihin, jotka koskevat tutkimusten suorittamiseen ja kurinpitotoimiin ryhtymiseen toimivaltaisen elimen johtotehtäviin nimittämistä, myös laajemmin kaikkiin sääntöihin, jotka koskevat tämän elimen organisaatiota ja toimintaa.

52

Viimeksi mainitut säännöt ovat nimittäin yleisesti omiaan vaikuttamaan suoraan kyseisen elimen käytäntöön ja näin ollen estämään tai päinvastoin edistämään sellaisten kurinpitotoimien toteuttamista, joiden tarkoituksena tai vaikutuksena on lainkäyttötehtäviä hoitavien henkilöiden painostaminen tai heidän toimintansa poliittinen valvonta.

53

Tältä kannalta se, että tällaisen elimen johtajalle keskitetään toimivaltuuksia, joiden nojalla hän voi säännellä kyseisen elimen organisaatiota ja toimintaa sekä tehdä yksittäistapauksia koskevia päätöksiä tämän elimen toimihenkilöiden urasta ja heidän käsittelemistään asioista, on omiaan takaamaan tälle johtajalle tehokkaan määräämisvallan kyseisen elimen kaikkeen toimintaan, koska johtaja voi vaikuttaa saman elimen toimihenkilöiden ja myös sen johtoon kuuluvien henkilöiden valintaan ja myös heidän urakehitykseensä, samoin kuin näiden toimihenkilöiden tuomareihin kohdistuvissa kurinpitomenettelyissä konkreettisesti tekemien päätösten lopputulokseen ja sisältöön.

54

Tällaisen määräämisvallan olemassaoloa ei kuitenkaan voida sellaisenaan pitää SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vastaisena.

55

Tutkimusten ja kurinpitotoimien toteuttamiseen toimivaltaisen elimen johtajan tosiasiallinen määräämisvalta kyseisen elimen kaikkeen toimintaan voi olla omiaan edistämään tehokkuutta ja kyseisen elimen käytäntöjen yhdenmukaisuutta, mutta tällainen toimivallan keskittäminen pelkästään johtajalle ei sellaisenaan voi vahingoittaa riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimuksia, koska pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen elimen työntekijöiden tehtävänä ei ole ratkaista oikeusriitoja tuomareina vaan suorittaa tutkimuksia ja aloittaa kurinpitomenettelyjä, joten heidän ei välttämättä tarvitse täyttää kaikkia tuomareihin sovellettavia riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimuksia.

56

Merkittävien valtuuksien keskittäminen sellaisen elimen johtajalle, jolla on toimivalta suorittaa tutkimuksia ja ryhtyä kurinpitotoimiin, on kuitenkin omiaan helpottamaan sitä, että kyseinen johtaja käyttää tuomareita koskevaa kurinpitojärjestelmää vaikuttaakseen tuomareiden toimintaan, koska se antaa hänelle käytännössä laajan harkintavallan tuomareita vastaan toteutettavien kurinpitotoimien käynnistämisessä.

57

Näin ollen säännöstö, jossa kyseisen elimen johtajalle annetaan pääasiassa kyseessä olevalla lainsäädännöllä päätarkastajalle annetun kaltaisia toimivaltuuksia, voisi herättää yksityisissä perustellun epäilyn siitä, käytetäänkö kyseisen elimen valtuuksia ja tehtäviä lainkäyttötoimintaan kohdistuvan painostuksen tai poliittisen valvonnan välineinä.

58

Tämän kysymyksen ratkaiseminen on viime kädessä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä sen jälkeen, kun se on tehnyt tätä varten tarvittavat arvioinnit. On näet muistutettava, että SEUT 267 artiklan nojalla unionin tuomioistuimella ei ole oikeutta soveltaa unionin oikeuden oikeussääntöjä tiettyyn yksittäistapaukseen, vaan sen on pelkästään tulkittava perussopimuksia ja Euroopan unionin toimielinten toimia. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuin voi kuitenkin SEUT 267 artiklalla perustetussa tuomioistuinten välisessä yhteistyössä esittää asiakirjoista ilmenevien seikkojen perusteella kansalliselle tuomioistuimelle sellaisia unionin oikeuden tulkintaan liittyviä seikkoja, jotka voivat olla kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisiä sen arvioidessa unionin oikeuden tietyn säännöksen tai määräyksen vaikutuksia (ks. analogisesti tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 201 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

59

Tältä osin ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava pääasiassa kyseessä olevaa lainsäädäntöä sellaisenaan ja oikeudellisiin seikkoihin ja tosiseikkoihin liittyvässä kansallisessa asiayhteydessään. Useilla tähän asiayhteyteen liittyvillä seikoilla, jotka ilmenevät ennakkoratkaisupyynnöstä ja unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja‑aineistosta, voi nimittäin olla tiettyä merkitystä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäväksi kuuluvassa asian tutkimisessa.

60

Ensinnäkin pääasiassa kyseessä olevasta säännöstöstä on todettava, että siinä mahdollisesti säädetyillä takeilla, joilla pyritään estämään se, että tutkinnan suorittamiseen ja kurinpitomenettelyn toteuttamiseen toimivaltaisen elimen johtaja syyllistyy toimivallan väärinkäyttöön tai jatkaa sitä, taikka tällaisten takeiden mahdollisella puuttumisella on erityinen merkitys.

61

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että kyseisen säännöstön mukaan kurinpitotoimiin päätarkastajan tekemien väärinkäytösten rankaisemiseksi voi ryhtyä vain tarkastaja, jonka ura on suuressa määrin riippuvainen päätarkastajan päätöksistä ja jonka on välttämättä toimittava päätarkastajan määrittelemän organisaation puitteissa.

62

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee lisäksi, että päätarkastajan nimeämä apulaispäätarkastaja, jonka toimikausi päättyy samanaikaisesti päätarkastajan kanssa, voi käsitellä uudelleen päätarkastajaa koskevat päätökset.

63

Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suoritettaviksi kuuluvista tarkistuksista muuta johdu, tällainen kurinpitojärjestelmä näyttää käytännössä estävän päätarkastajaan kohdistuvan kurinpitomenettelyn tehokkaan toteuttamisen silloinkin, kun häntä vastaan on tehty kanteluja, joiden perusteeksi on esitetty vakavasti otettavia seikkoja.

64

Kuten pääasiassa kyseessä oleva menettely osoittaa, päätarkastajasta tehdyn kantelun käsittelyn lopettamiseen voidaan tosin hakea muutosta ja muutoksenhaku voi tapauksesta riippuen johtaa asian käsittelyn lopettamisesta tehdyn päätöksen kumoamiseen ja sellaisten määräysten antamiseen, joiden mukaisesti tuomioistuinten tarkastusyksikön on käsiteltävä kyseinen kantelu.

65

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin arvioitava, missä määrin Romanian tuomioistuimilla tältä osin olevalla toimivallalla voidaan mahdollistaa kurinpitotoimien tehokas kohdistaminen päätarkastajaan sekä hänestä tehtyjen kantelujen tehokas ja puolueeton käsittely. Tätä arviointia varten ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on otettava huomioon muun muassa se, että tarkastaja, jonka käsiteltäväksi asia tulee uudelleen sen jälkeen, kun päätös asian käsittelyn lopettamisesta ilman jatkotoimia on kumottu, on riippuvainen päätarkastajasta, ja mahdollinen vaara kurinpitomenettelyn aloittamisen esteenä olevien vanhentumisaikojen loppuun kulumisesta.

66

Siinä tapauksessa, että kyseinen tuomioistuin katsoisi, ettei päätarkastajan toimintaa voida pääasiassa kyseessä olevan lainsäädännön puitteissa valvoa tosiasiallisesti ja tehokkaasti, olisi katsottava, että tätä säännöstöä ei ole laadittu siten, että se ei voisi synnyttää yksityisille mitään perusteltua epäilyä siitä, että tuomioistuinten tarkastusyksikön toimivaltuuksia ja tehtäviä käytetään lainkäyttötoimintaan kohdistuvan painostuksen tai poliittisen valvonnan välineinä (ks. analogisesti tuomio 19.11.2019, A. K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus), C‑585/18, C‑624/18 ja C‑625/18, EU:C:2019:982, 142 kohta; tuomio 2.3.2021, A.B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku), C‑824/18, EU:C:2021:153, 129 kohta ja tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 205 kohta).

67

Toiseksi on todettava huomioon otettavasta oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja koskevasta kansallisesta asiayhteydestä, että ennakkoratkaisupyynnöstä ja unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja‑aineistosta ilmenee kolme seikkaa, jotka voivat olla tietyssä määrin merkityksellisiä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suoritettavaksi kuuluvassa tarkastelussa.

68

Ensinnäkin vaikuttaa siltä, että jollei kyseisen tuomioistuimen tehtäviksi kuuluvista tarkistuksista muuta johdu, päätarkastajan valtuuksia on vahvistettu osana Romanian oikeuslaitoksen laajempia organisaatiouudistuksia, joiden tarkoituksena tai vaikutuksena on Romanian tuomareiden riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeiden heikentäminen (ks. analogisesti tuomio 2.3.2021, A.B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku), C‑824/18, EU:C:2021:153, 133–135 kohta ja tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskeva kurinpitojärjestelmä),C‑791/19, EU:C:2021:596, 106 ja 108 kohta).

69

Myös päätarkastajan nimittämistä koskevilla konkreettisilla yksityiskohtaisilla säännöillä voi olla merkitystä, jos niistä ilmenee, että päätarkastajalla on läheiset sidokset toimeenpano‑ tai lainsäädäntövaltaan, kuten asia ensi näkemältä vaikuttaa olevan nyt käsiteltävässä asiassa.

70

Lopuksi on otettava huomioon myös se konkreettinen käytäntö, jota päätarkastaja on noudattanut käyttäessään toimivaltuuksiaan (ks. analogisesti tuomio 19.11.2019, A. K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus), C‑585/18, C‑624/18 ja C‑625/18, EU:C:2019:982, 144 kohta ja tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 219 kohta).

71

Nyt käsiteltävässä asiassa komissio mainitsee esimerkkejä, jotka voivat osoittaa, että näitä toimivaltuuksia on käytetty useaan otteeseen lainkäyttötoiminnan poliittiseen valvontaan, ja tietyt näistä esimerkeistä sisältyvät lisäksi komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle 22.10.2019 ja 8.6.2021 antamiin kertomuksiin yhteistyö‑ ja seurantamekanismin puitteissa saavutetusta edistyksestä Romaniassa (COM(2019) 499 final, s. 7 ja 8 sekä COM(2021) 370, s. 18), ja Romanian viranomaisten on otettava nämä esimerkit asianmukaisesti huomioon SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen nojalla päätöksen 2006/928 tavoitteiden saavuttamiseksi (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2021, Asociația Forumul Judecătorilor din România ym.,C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393, 178 kohta).

72

Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tarkistettaviksi kuuluvista seikoista muuta johdu, vaikuttaa siis siltä, että nämä unionin tuomioistuimen tietoon saatetut oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja koskevan kansallisen asiayhteyden osatekijät pikemminkin vahvistavat kuin heikentävät mahdollista toteamusta, jonka mukaan pääasiassa kyseessä olevaa lainsäädäntöä ei ole laadittu siten, ettei se synnytä yksityisille mitään perusteltua epäilyä siitä, että tuomioistuinten tarkastusyksikön toimivaltuuksia ja tehtäviä käytetään lainkäyttötoimintaan kohdistuvan painostuksen tai poliittisen valvonnan välineinä.

73

Esitettyyn kysymykseen on edellä todetuin perustein vastattava, että SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuina yhdessä päätöksen 2006/928 kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle,

kun tätä lainsäädäntöä ei ole laadittu siten, ettei se voi herättää yksityisissä mitään perusteltua epäilyä siitä, käytetäänkö tämän elimen toimivaltuuksia ja tehtäviä kyseisten tuomareiden ja kyseisten syyttäjien toimintaan kohdistuvan painostuksen tai poliittisen valvonnan välineinä.

74

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuina yhdessä yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla 13.12.2006 tehdyn komission päätöksen 2006/928/EY kanssa,

on tulkittava siten, että

ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle,

kun tätä lainsäädäntöä ei ole laadittu siten, ettei se voi herättää yksityisissä mitään perusteltua epäilyä siitä, käytetäänkö tämän elimen toimivaltuuksia ja tehtäviä kyseisten tuomareiden ja kyseisten syyttäjien toimintaan kohdistuvan painostuksen tai poliittisen valvonnan välineinä.