This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62018CA0622
Case C-622/18: Judgment of the Court (Fifth Chamber) of 26 March 2020 (request for a preliminary ruling from the Cour de cassation — France) — AR v Cooper International Spirits LLC, St Dalfour SAS, Établissement Gabriel Boudier SA (Reference for a preliminary ruling — Approximation of the laws of the Member States relating to trade marks — Directive 2008/95/EC — Article 5(1)(b) — First subparagraph of Article 10(1) — Article 12(1) — Revocation of a trade mark for lack of genuine use — Right of the trade mark proprietor to plead infringement of his or her exclusive rights as a result of the use by a third party of an identical or similar sign during the period preceding the date on which the revocation took effect)
Asia C-622/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 26.3.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour de cassation – Ranska) – AR v. Cooper International Spirits LLC, St Dalfour SAS ja Établissements Gabriel Boudier SA (Ennakkoratkaisupyyntö – Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentäminen – Direktiivi 2008/95/EY – 5 artiklan 1 kohdan b alakohta – 10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta – 12 artiklan 1 kohta – Tavaramerkin menettäminen tosiasiallisen käytön puuttumisen vuoksi – Tavaramerkin haltijan oikeus vedota yksinoikeuksiensa loukkaamiseen, joka perustuu siihen, että kolmas osapuoli käyttää samanlaista tai samankaltaista merkkiä ajanjaksolla, joka edeltää tavaramerkin menettämisen voimaantulopäivää)
Asia C-622/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 26.3.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour de cassation – Ranska) – AR v. Cooper International Spirits LLC, St Dalfour SAS ja Établissements Gabriel Boudier SA (Ennakkoratkaisupyyntö – Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentäminen – Direktiivi 2008/95/EY – 5 artiklan 1 kohdan b alakohta – 10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta – 12 artiklan 1 kohta – Tavaramerkin menettäminen tosiasiallisen käytön puuttumisen vuoksi – Tavaramerkin haltijan oikeus vedota yksinoikeuksiensa loukkaamiseen, joka perustuu siihen, että kolmas osapuoli käyttää samanlaista tai samankaltaista merkkiä ajanjaksolla, joka edeltää tavaramerkin menettämisen voimaantulopäivää)
EUVL C 215, 29.6.2020, p. 12–13
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
- Date of document:
- 26/03/2020
- Date lodged:
- 04/10/2018
- Author:
- Unionin tuomioistuin
- Form:
- Oikeudelliset tiedot
- Authentic language:
- ranska
- Type of procedure:
- Ennakkoratkaisupyyntö
- Link
- Select all documents mentioning this document
- Case affecting:
-
- Related EU case-law document 62018CJ0622
- Instruments cited in case law:
- Link
- EUROVOC descriptor:
|
29.6.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 215/12 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 26.3.2020 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour de cassation – Ranska) – AR v. Cooper International Spirits LLC, St Dalfour SAS ja Établissements Gabriel Boudier SA
(Asia C-622/18) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentäminen - Direktiivi 2008/95/EY - 5 artiklan 1 kohdan b alakohta - 10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta - 12 artiklan 1 kohta - Tavaramerkin menettäminen tosiasiallisen käytön puuttumisen vuoksi - Tavaramerkin haltijan oikeus vedota yksinoikeuksiensa loukkaamiseen, joka perustuu siihen, että kolmas osapuoli käyttää samanlaista tai samankaltaista merkkiä ajanjaksolla, joka edeltää tavaramerkin menettämisen voimaantulopäivää)
(2020/C 215/14)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Cour de cassation
Pääasian asianosaiset
Valittaja: AR
Vastapuolet: Cooper International Spirits LLC, St Dalfour SAS ja Établissements Gabriel Boudier SA
Tuomiolauselma
Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, 10 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ja 12 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa, tarkasteltuina yhdessä kyseisen direktiivin johdanto-osan kuudennen perustelukappaleen kanssa, on tulkittava siten, että niissä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus sallia se, että tavaramerkin haltija, joka on menettänyt oikeutensa tavaramerkin rekisteröinnistä lasketun viiden vuoden määräajan päättyessä, koska se ei ole käyttänyt kyseistä tavaramerkkiä tosiasiallisesti asianomaisessa jäsenvaltiossa niitä tavaroita tai palveluja varten, joita varten tavaramerkki oli rekisteröity, säilyttää oikeutensa vaatia korvausta vahingosta, joka on aiheutunut siitä, että kolmas on käyttänyt ennen menettämisen voimaantulopäivää samankaltaista merkkiä samanlaisia tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten, mikä on aiheuttanut sekaannusta sen tavaramerkin kanssa.
