Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62017CA0552

    Asia C-552/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 19.12.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Alpenchalets Resorts GmbH v. Finanzamt München Abteilung Körperschaften (Ennakkoratkaisupyyntö — Verotus — Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Direktiivi 2006/112/EY — Matkatoimistoja koskeva erityisjärjestelmä — Muilta verovelvollisilta vuokratun loma-asunnon tarjoaminen — Lisäsuoritukset — Pääasiallinen tai liitännäinen palvelu — Alennetut verokannat — Majoituksen käyttöön antaminen matkatoimiston omissa nimissä)

    EUVL C 65, 18.2.2019, p. 16–16 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    18.2.2019   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 65/16


    Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 19.12.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Alpenchalets Resorts GmbH v. Finanzamt München Abteilung Körperschaften

    (Asia C-552/17) (1)

    ((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - Matkatoimistoja koskeva erityisjärjestelmä - Muilta verovelvollisilta vuokratun loma-asunnon tarjoaminen - Lisäsuoritukset - Pääasiallinen tai liitännäinen palvelu - Alennetut verokannat - Majoituksen käyttöön antaminen matkatoimiston omissa nimissä))

    (2019/C 65/19)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Bundesfinanzhof

    Pääasian asianosaiset

    Valittaja: Alpenchalets Resorts GmbH

    Vastapuoli: Finanzamt München Abteilung Körperschaften

    Tuomiolauselma

    1)

    Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 306–310 artiklaa on tulkittava siten, että sekä se, että matkatoimisto vain antaa muilta verovelvollisilta vuokraamansa loma-asunnon käyttöön, että myös se, että matkatoimisto tarjoaa loma-asunnon tällaisen käyttöön antamisen ohella lisäsuorituksia, ovat molemmat näiden lisäsuoritusten merkittävyydestä riippumatta yhtenä kokonaisuutena pidettäviä palveluja, jotka kuuluvat matkatoimistoja koskevan erityisjärjestelmän soveltamisalaan.

    2)

    Direktiivin 2006/112 98 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että matkatoimistojen suorittamiin, lomamajoituksen tarjoamisesta muodostuviin palveluihin, jotka kuuluvat mainitun direktiivin 307 artiklan soveltamisalaan, ei voida soveltaa ensin mainitussa säännöksessä säädettyä alennettua verokantaa tai jotain siinä säädetyistä alennetuista verokannoista.


    (1)  EUVL C 437, 18.12.2017.


    Top