Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 62016TN0055

    Asia T-55/16 P: Valitus, jonka Carlo De Nicola on tehnyt 9.2.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-45/11, De Nicola v. EIP, 18.12.2015 antamasta tuomiosta

    EUVL C 106, 21.3.2016, p. 45–46 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Date of document:
    09/02/2016
    Date lodged:
    09/02/2016
    Author:
    Unionin yleinen tuomioistuin
    Form:
    Oikeudelliset tiedot
    Authentic language:
    italia
    Type of procedure:
    Henkilöstökanne, Valitus, Vahingonkorvauskanne
    Link
    Select all documents mentioning this document
    Case affecting:
    Instruments cited in case law:
    Link

    21.3.2016   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 106/45

    Valitus, jonka Carlo De Nicola on tehnyt 9.2.2016 virkamiestuomioistuimen asiassa F-45/11, De Nicola v. EIP, 18.12.2015 antamasta tuomiosta

    (Asia T-55/16 P)

    (2016/C 106/54)

    Oikeudenkäyntikieli: italia

    Asianosaiset

    Valittaja: Carlo De Nicola (Strassen, Luxemburg) (edustaja: asianajaja G. Ferabecoli)

    Vastapuoli: Euroopan investointipankki

    Vaatimukset

    Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

    —

    Hyväksymään valituksen ja muuttamaan valituksenalaista tuomiota osittain siten, että tuomiolauselman 2 ja 3 kohta sekä tuomion 61–67 kohta kumotaan

    —

    Tämän seurauksena velvoittamaan EIP:n korvaamaan De Nicolalle vahingon siten kuin ensimmäisessä oikeusasteessa on vaadittu, tai toissijaisesti palauttamaan asian unionin virkamiestuomioistuimen jollekin toiselle jaostolle, jotta se voi eri kokoonpanossa ratkaista uudelleen tuomion kumotut kohdat. Lisäksi EIP on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Nyt esillä oleva asia on pääasiallisesti samanlainen kuin asiat F-55/08 ja F-59/09, joissa kantaja on nostanut kanteen Euroopan investointipankkia vastaan.

    Kantaja täsmentää tässä yhteydessä, että valituksenalaisessa tuomiossa ei ole ratkaistu vaatimuksia, jotka koskivat vuoden 2009 arviointikertomuksen, 25.3.2010 tehdyn päätöksen, jolla kantaja jätettiin ylentämättä, vuoden 2009 ohjeiden, EIP:n pääjohtajan 17. ja 30.11.2010 päivättyjen kahden kirjeen sekä ”kaikkien näihin toimiin liittyvien, niitä seuranneiden ja niitä edeltäneiden toimien” kumoamista.

    Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen.

    1)

    Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu velvollisuuteen kumota vuoden 2009 ohjeet ja EIP:n pääjohtajan 17. ja 30.11.2010 päivätyt kirjeet.

    —

    Kantaja toteaa tässä yhteydessä erityisesti, että jos unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että mainitut ohjeet ovat lainvastaiset, niiden kumoaminen velvoittaa vastaajan tekemään arviointinsa sellaisten perusteiden perusteella, jotka ovat asianmukaisempia ja joilla suojataan valittajaa ja hänen oikeuksiaan.

    2)

    Toinen valitusperuste, joka perustuu siihen, että valittajan ja EIP:n välillä on sopimussuhde

    —

    Kantaja on vaatinut korvausta vahingosta sopimukseen perustuvan vastuun eikä Euroopan unionin sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella. Valituksenalaisessa tuomiossa EIP:n toimihenkilöt rinnastetaan muihin Euroopan unionin toimielinten virkamiehiin, vaikka riidassa on kyseessä yksityisoikeudellinen suhde, minkä vuoksi esillä olevassa asiassa ei voida soveltaa unionin virkamiehiin sovellettavia säännöksiä.

    3)

    Kolmas valitusperuste, joka perustuu aineellisten ja aineettomien vahinkojen korvaamista koskevaan vaatimukseen

    —

    Kantaja väittää, että valituksenalaiseen tuomioon sisältyvät tätä koskevat toteamukset ovat selvästi virheellisiä sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen osalta, ja että näin ollen kaikki edellytykset täyttyvät, jotta valittajalla voidaan katsoa olevan oikeus tällaiseen korvaukseen.
    Top