Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 62015CN0648

    Asia C-648/15: Kanne 3.12.2015 – Itävallan tasavalta v. Saksan liittotasavalta

    EUVL C 38, 1.2.2016, p. 45–45 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Date of document:
    03/12/2015
    Date lodged:
    03/12/2015
    Author:
    Unionin tuomioistuin
    Form:
    Oikeudelliset tiedot
    Authentic language:
    saksa
    Type of procedure:
    Kumoamiskanne
    Link
    Select all documents mentioning this document
    Instruments cited in case law:
    Link

    1.2.2016   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 38/45

    Kanne 3.12.2015 – Itävallan tasavalta v. Saksan liittotasavalta

    (Asia C-648/15)

    (2016/C 038/57)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

    Asianosaiset

    Kantaja: Itävallan tasavalta (asiamies: C. Pesendorfer)

    Vastaaja: Saksan liittotasavalta

    Vaatimukset

    Kanne, joka on nostettu Itävallan tasavallan ja Saksan liittotasavallan välisen sopimuksen tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (öBGBl III 182/2002 sekä dBGBl II 2002, 735 ja dBStBl I 2002, 584) (Saksan ja Itävallan välinen verotussopimus) 25 artiklan 5 kohdan, luettuna yhdessä SEUT 273 artiklan nojalla, koska Itävallan tasavallan ja Saksan liittotasavallan näkemykset Saksan ja Itävallan välisen verotussopimuksen 11 artiklan tulkinnasta ja soveltamisesta poikkeavat toisistaan.

    Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

    —

    toteaa, että kyseessä olevia voitto-osuustodistuksia (Genußscheine) ei ole pidettävä Saksan ja Itävallan välisen verotussopimuksen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina ”velkakirjoina, joihin liittyy voitonjakoelementti”. Tämän vuoksi Saksan ja Itävallan välisen verotussopimuksen 11 artiklan 1 kohdan nojalla Itävallalla on valtiona, johon Bank Austria on sijoittautunut, yksinomainen oikeus verottaa tällaisista voitto-osuustodistuksista saatavaa tuloa.

    —

    määrää, että Saksan liittotasavallan on näin ollen pidättäydyttävä verottamasta Bank Austrian kyseessä olevista voitto-osuustodistuksista saamaa tuloa ja palautettava tästä tulosta jo kannetut verot.

    —

    velvoittaa Saksan liittotasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Itävalta tasavalta riitauttaa sen, että Saksan liittotasavalta luokittelee riidanalaiset korvaukset Saksan ja Itävallan välisen verotussopimuksen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuiksi koroiksi, joihin liittyy ”voitonjakoelementti”. Saksan liittotasavallan mukaan itse korvaus lasketaan periaatteessa kiinteän prosenttiosuuden mukaan. Korvaus riippuu kuitenkin tuloksesta sikäli, että korvauksen maksamisen edellytyksenä on riittävän suuri taseessa näkyvä voitto.

    Itävallan tasavallan mielestä sen sijaan kyseessä olevat voitto-osuustodistukset antavat oikeuden ainoastaan sellaiseen korkoon, joka perustuu kiinteään prosenttiosuuteen nimellisarvosta. Tämä tulkinta on ensinnäkin yleisen kielenkäytön mukainen; sen vahvistaa myös vertailu Saksan ja Itävallan välisen verotussopimuksen 11 artiklan 2 kohdassa esimerkinomaisesti mainittuihin rahoitusmuotoihin.

    Nyt käsiteltävässä asiassa luotonantaja siis ainoastaan myöntää velalliselle lisää maksuaikaa, sillä voitto-osuustodistuksella myönnetään erityisesti sen voimassaoloaikana pelkästään oikeus siirtää maksamista myöhempään ajankohtaan. Voitto-osuustodistukset ovat näin ollen kiinteäkorkoisia instrumentteja, joihin liittyy lisäksi tietty tappioriski.

    Top