—

Thurner Hotel GmbH, edustajinaan Rechtsanwalt C. Linser ja Rechtsanwalt P. Linser,

—

Itävallan hallitus, asiamiehenään G. Eberhard,

—

Saksan hallitus, asiamiehinään T. Henze ja J. Kemper,

—

Portugalin hallitus, asiamiehinään L. Inez Fernandes ja E. Pedrosa,

—

Euroopan komissio, asiamiehenään M. Wilderspin,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006 (EUVL L 399, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 4.10.2012 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 936/2012 (EUVL L 283, s. 1; jäljempänä asetus N:o 1896/2006), 20 artiklan 2 kohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jonka asianosaisina ovat Belgiaan sijoittautunut yhtiö Thomas Cook Belgium NV (jäljempänä Thomas Cook) ja Itävaltaan sijoittautunut yhtiö Thurner Hotel GmbH (jäljempänä Thurner Hotel) ja jossa on kyse eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä.

3

Asetuksen N:o 1896/2006 johdanto-osan yhdeksännen perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:

”Tämän asetuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa riitauttamattomia rahamääräisiä vaatimuksia koskevien valtion rajat ylittävien asioiden käsittelyä ja vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia ottamalla käyttöön eurooppalainen maksamismääräysmenettely – –”

4

Tämän asetuksen johdanto-osan 16 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”Tuomioistuimen olisi tutkittava hakemus sekä toimivaltakysymys ja todisteiden kuvaus hakemuslomakkeessa esitettyjen tietojen pohjalta. Näin tuomioistuin voi tutkia alustavasti, onko vaatimus perusteltu ja muun muassa hylätä vaatimukset, jotka ovat selvästi perusteettomia ja hakemukset, joita ei voida ottaa tutkittavaksi. Myös muun henkilön kuin tuomarin olisi voitava suorittaa alustava tutkimus.”

5

Kyseisen asetuksen johdanto-osan 25 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”Vastineen lähettämiselle asetetun määräajan kuluttua umpeen vastaajalla olisi tietyissä poikkeuksellisissa tapauksissa oltava oikeus pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista. Uudelleen tutkimisen poikkeuksellisissa tapauksissa ei olisi merkittävä sitä, että vastaajalla on uusi mahdollisuus vastustaa vaatimusta. Uudelleen tutkimisen yhteydessä vaatimuksen aiheellisuutta olisi arvioitava pelkästään niillä perustein, jotka johtuvat poikkeuksellisista olosuhteista, joihin vastaaja vetoaa. Muihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin voi kuulua se, että eurooppalainen maksamismääräys perustuu hakemuslomakkeessa esitettyihin vääriin tietoihin.”

6

Saman asetuksen johdanto-osan 29 perustelukappaleen mukaan mainitun asetuksen tavoitteena on ”yhtenäisen, nopean ja tehokkaan riidattomien saatavien perintää koskevan Euroopan unionin laajuisen menettelyn säätämi[nen]”.

7

Asetuksen N:o 1896/2006 1 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tämän asetuksen tarkoituksena on

– –”

8

Tämän asetuksen 5 artiklan mukaan ”määräyksen antavalla tuomioistuimella” tarkoitetaan ”tuomioistuinta, joka antaa eurooppalaisen maksamismääräyksen”.

9

Kyseisen asetuksen 6 artiklan, jonka otsikkona on ”Tuomioistuimen toimivalta”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tuomioistuimen toimivalta tätä asetusta sovellettaessa määritetään asiaa koskevien yhteisön oikeussäännösten, erityisesti [tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston] asetuksen (EY) N:o 44/2001 [(EUVL L 12, s. 1)] mukaisesti.”

10

Saman asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”[Eurooppalaista maksamismääräystä koskevassa] hakemuksessa on mainittava:

– –

– –”

11

Asetuksen N:o 1896/2006 8 artiklan, jonka otsikkona on ”Hakemuksen tutkiminen”, sanamuoto on seuraava:

”Tuomioistuin, jolle eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus on tehty, tutkii hakemuslomakkeen pohjalta viipymättä, täyttyvätkö – – 6 ja 7 artiklassa säädetyt edellytykset ja vaikuttaako vaatimus perustellulta. Tämä tutkiminen voi tapahtua automaattista menettelyä käyttäen.”

12

Asetuksen N:o 1896/2006 12 artiklan 1 ja 3–5 kohdan sanamuoto on seuraava:

”1.   Jos 8 artiklassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, tuomioistuimen on annettava eurooppalainen maksamismääräys liitteessä V olevaa vakiolomaketta E käyttäen mahdollisimman pian ja tavallisesti 30 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä.

– –

3.   Vastaajalle on eurooppalaisessa maksamismääräyksessä ilmoitettava hänellä olevasta mahdollisuudesta joko

tai

4.   Vastaajalle on eurooppalaisessa maksamismääräyksessä ilmoitettava, että

– –

5.   Tuomioistuimen on huolehdittava, että määräys annetaan vastaajalle tiedoksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti sellaista menettelyä noudattaen, joka täyttää 13, 14 ja 15 artiklassa säädetyt vähimmäisvaatimukset.”

13

Tämän asetuksen 16 artiklan 1–3 kohdan sanamuoto on seuraava:

”1.   Vastaaja voi antaa määräyksen antaneelle tuomioistuimelle vastineen eurooppalaiseen maksamismääräykseen – –

2.   Vastine on lähetettävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona määräys annettiin tiedoksi vastaajalle.

3.   Vastaajan on ilmoitettava vastineessa, että hän vastustaa vaatimusta, mutta hänen ei tarvitse ilmoittaa vastustamisen syytä.”

14

Kyseisen asetuksen 20 artiklan, jonka otsikkona on ”Uudelleen tutkiminen poikkeuksellisissa tapauksissa”, 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Vastaajalla on niin ikään 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä oikeus pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos maksamismääräys on tämän asetuksen vaatimukset huomioon ottaen annettu selvästi virheellisin perustein, tai muiden poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta.”

15

Asetuksen N:o 44/2001 5 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Jos henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne toisessa jäsenvaltiossa:

– –”

16

Tämän asetuksen 23 artiklan sanamuoto on seuraava:

”1.   Jos asianosaiset, joista ainakin yhden kotipaikka on jäsenvaltiossa, ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava syntynyt riita tai tietystä oikeussuhteesta syntyvät vastaiset riidat, tuolla tuomioistuimella tai tuon jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista asia. Toimivalta on yksinomainen, jos asianosaiset eivät toisin ole sopineet. – –

– –”

17

Matkatoimisto Thomas Cook teki 3.9.2009 Thurner Hotelin kanssa sopimuksen hotellipalvelujen tarjoamisesta.

18

Thurner Hotel esitti Bezirksgericht für Handelssachen Wienissä (Wienin alueellinen kauppatuomioistuin) eurooppalaista maksamismääräystä koskevan hakemuksen Thomas Cookia vastaan, jotta tämä maksaisi 15232,28 euron määrän sellaisten laskujen perusteella, jotka koskevat Thurner Hotelin tämän sopimuksen puitteissa tarjoamia suorituksia. Thurner Hotel väitti, että asiaa käsittelevä tuomioistuin oli toimivaltainen kyseisten suoritusten toteuttamispaikan perusteella.

19

Eurooppalainen maksamismääräys annettiin 26.6.2013 tiedoksi Thomas Cookille asetuksen N:o 1896/2006 säännösten mukaisesti.

20

Tämä esitti vastineen 25.9.2013 eli asetuksen N:o 1896/2006 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn 30 päivän määräajan päättymisen jälkeen ja vaati Bezirksgericht für Handelssachen Wieniä (Wienin alueellinen kauppatuomioistuin) myös tutkimaan eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

21

Tältä osin Thomas Cook väitti, ettei Thurner Hotel ollut toimittanut sille, ainakaan ajoissa, vastaavia laskuja ja että riidanalainen velka perustui virheellisiin olettamiin. Lisäksi Thomas Cook väitti, etteivät Itävallan tuomioistuimet ole toimivaltaisia, vedoten riidanalaisen sopimuksen yleisiin ehtoihin sisältyvään oikeuspaikkalausekkeeseen, jonka mukaan Belgian tuomioistuimet olivat toimivaltaisia. Thomas Cook vetosi asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohtaan ja väitti, että määräyksen antaneen tuomioistuimen toimivallan puuttuminen oli kyseisessä säännöksessä tarkoitettu uudelleen tutkimisen peruste.

22

Bezirksgericht für Handelssachen Wien (Wienin alueellinen kauppatuomioistuin) hylkäsi tämän vaatimuksen 28.10.2013 antamallaan määräyksellä sillä perusteella, että asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua uudelleen tutkimista koskevaa mahdollisuutta on tulkittava suppeasti. Kyseisen tuomioistuimen mukaan se, että eurooppalaisen maksamismääräyksen on antanut tuomioistuin, joka ei ollut siihen toimivaltainen, ei ole seikka, jonka perusteella velallinen voisi vaatia tämän maksamismääräyksen uudelleen tutkimista tämän säännöksen perusteella.

23

Thomas Cook haki tähän määräykseen muutosta ennakkoratkaisua pyytäneeltä tuomioistuimelta väittäen, että ensimmäisessä oikeusasteessa vireillä ollutta asiaa oli arvioitu oikeudellisesti virheellisellä tavalla ja että se voi asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan perusteella vaatia eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista.

24

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan Itävallan doktriinissa tuetaan asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan suppeaa tulkintaa, mutta se sisältää erilaisia näkemyksiä siitä, muodostaako se, että eurooppalaisen maksamismääräyksen on antanut tuomioistuin, joka ei ollut siihen toimivaltainen, tässä säännöksessä tarkoitetun pätevän uudelleentutkimisperusteen. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa lisäksi, että tässä säännöksessä tarkoitettuja ”poikkeuksellisia olosuhteita”, joita edellytetään eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimiseksi, ei ole määritelty tässä asetuksessa.

25

Näissä olosuhteissa Handelsgericht Wien (Wienin kauppatuomioistuin) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

26

Kahdella kysymyksellään, joita on tarkasteltava yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään, onko asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että se muodostaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa esteen sille, että vastapuoli, jolle eurooppalainen maksamismääräys on annettu tiedoksi tämän asetuksen mukaisesti, voisi perustellusti vaatia tämän maksamismääräyksen tutkimista uudelleen väittäen, että määräyksen antanut tuomioistuin on virheellisesti katsonut olevansa toimivaltainen hakijan tämän maksamismääräyksen hakemuslomakkeessa antamien väitteen mukaan virheellisten tietojen perusteella.

27

Aluksi on todettava, että – kuten asetuksen N:o 1896/2006 12 artiklan 3 kohdasta ilmenee – kun eurooppalainen maksamismääräys toimitetaan vastapuolelle tämän asetuksen mukaisesti, tälle vastapuolelle on ilmoitettava hänellä olevasta mahdollisuudesta joko maksaa tässä määräyksessä ilmoitettu määrä hakijalle tai vastustaa sitä kyseisen asetuksen 16 artiklan mukaisesti määräyksen antaneessa tuomioistuimessa 30 päivän kuluessa siitä, kun kyseinen maksamismääräys on annettu hänelle tiedoksi.

28

Kuten unionin tuomioistuin totesi tuomion Goldbet Sportwetten (C‑144/12, EU:C:2013:393) 30 kohdassa, vastapuolen mahdollisuudella antaa vastine pyritään kompensoimaan sitä, ettei asetuksella N:o 1896/2006 perustetussa järjestelmässä säädetä vastapuolelle mahdollisuutta osallistua eurooppalaiseen maksamismääräysmenettelyyn, siten, että hänellä on mahdollisuus riitauttaa kyseinen saatava eurooppalaisen maksamismääräyksen antamisen jälkeen.

29

Mahdollisuudesta tutkia uudelleen eurooppalainen maksamismääräys on todettava, että sen jälkeen, kun vastineen antamisen määräaika on päättynyt, tämä uudelleen tutkiminen voidaan toteuttaa, kuten kyseisen asetuksen 20 artiklan otsikko osoittaa, ainoastaan ”poikkeuksellisissa tapauksissa”.

30

Asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdan sanamuodosta ilmenee tältä osin, että eurooppalainen maksamismääräys voidaan tutkia uudelleen, mikäli vastineen antamisen määräaikaa ei ole noudatettu, jos maksamismääräys on asetuksen N:o 1896/2006 vaatimukset huomioon ottaen tai muiden poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta annettu selvästi virheellisin perustein.

31

Koska unionin lainsäätäjä on halunnut rajoittaa uudelleentutkintamenettelyn poikkeuksellisiin tilanteisiin, kyseistä säännöstä on välttämättä tulkittava suppeasti (ks. analogisesti tuomio komissio v. neuvosto, C‑111/10, EU:C:2013:785, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

Ensimmäiseksi on määritettävä, onko pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa maksamismääräys asetuksen N:o 1896/2006 vaatimukset huomioon ottaen annettu ”selvästi” virheellisin perustein.

33

Tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaan eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus sisältää muun muassa sen tuomioistuimen nimen, jolle maksamismääräystä koskeva hakemus tehdään, ja tämän tuomioistuimen toimivallan perusteen.

34

Kyseisen asetuksen 8 artiklan nojalla kyseinen tuomioistuin tutkii eurooppalaista maksamismääräystä koskevan hakemuslomakkeen (jäljempänä hakemuslomake) pohjalta viipymättä, täyttyvätkö erityisesti saman asetuksen 6 artiklassa, jonka mukaan tuomioistuimen toimivalta määritetään asiaa koskevien unionin oikeussäännösten, erityisesti asetuksen N:o 44/2001, mukaisesti, säädetyt edellytykset ja vaikuttaako vaatimus perustellulta. Jos asetuksen N:o 1896/2006 8 artiklassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, tuomioistuimen on annettava eurooppalainen maksamismääräys tämän asetuksen liitteessä V olevaa vakiolomaketta E käyttäen mahdollisimman pian ja tavallisesti 30 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä kyseisen asetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

35

Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Thomas Cook on väittänyt, ettei määräyksen antaneella tuomioistuimella ole toimivaltaa, vedoten siihen, että Thurner Hotelin kanssa tehdyn riidanalaisen sopimuksen yleisiin ehtoihin sisältyy oikeuspaikkalauseke, jonka mukaan Belgian tuomioistuimet ovat toimivaltaisia.

36

Tältä osin on todettava, että asetuksen N:o 44/2001 23 artiklassa säädetään, että jos asianosaiset, joista ainakin yhden kotipaikka on jäsenvaltiossa, ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava syntynyt riita tai tietystä oikeussuhteesta syntyvät vastaiset riidat, tuon jäsenvaltion tuolla tuomioistuimella tai tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista asia, ja tämä toimivalta on yksinomainen, elleivät asianosaiset ole sopineet toisin.

37

Jos oletetaan, että tätä artiklaa sovelletaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen tilanteeseen, on kuitenkin korostettava, että – kuten asetuksen N:o 1896/2006 16 perustelukappaleesta ilmenee – tuomioistuimen olisi tutkittava hakemus, mukaan lukien toimivaltakysymys ja todisteiden kuvaus, hakemuslomakkeessa esitettyjen tietojen pohjalta. Kyseisen asetuksen 8 artiklan mukaan tämä tuomioistuin tutkii hakemuslomakkeen pohjalta viipymättä, täyttyvätkö erityisesti 6 ja 7 artiklassa säädetyt edellytykset ja vaikuttaako vaatimus perustellulta.

38

Lisäksi asetuksen N:o 1896/2006 12 artiklan 4 kohdan a alakohdassa täsmennetään, että vastapuolelle on eurooppalaisessa maksamismääräyksessä ilmoitettava erityisesti siitä, että määräys on annettu pelkästään hakijan antamien tietojen perusteella, joita tuomioistuin ei ole tarkistanut, ja tämän asetuksen 12 artiklan 4 kohdan b alakohdassa täsmennetään, että määräyksestä tulee täytäntöönpanokelpoinen, jollei tuomioistuimelle anneta vastinetta 16 artiklan mukaisesti. Tämä ilmenee myös selvästi eurooppalaisen maksamismääräyksen tiedoksiantamisesta vastapuolelle asetuksen N:o 1896/2006 liitteessä V olevaa vakiolomaketta E käyttäen.

39

Pääasian olosuhteiden kaltaisissa olosuhteissa vastapuolen on siis, kun tämä haluaa vedota määräyksen antaneen tuomioistuimen toimivallan puuttumiseen hakijan hakemuslomakkeessa antamien väitteen mukaan virheellisten tietojen vuoksi, toimittava asetuksen N:o 1896/2006 16 artiklassa tarkoitetussa vastineen lähettämiselle asetetussa määräajassa.

40

Tältä osin on muistutettava, että tätä toimintamahdollisuutta helpottaa se, ettei vastapuolen tarvitse ilmoittaa vastustamisen syytä ja että hän voi ainoastaan vastustaa vaatimusta kyseisen asetuksen 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

41

Koska asetuksella N:o 1896/2006 käyttöön otetun menettelyn tavoitteena on tuomioistuinmenettelyn nopeuden ja tehokkuuden sovittaminen yhteen puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen kanssa, vastapuolen on käytettävä oikeuksiaan hänelle asetetussa määräajassa ja hänellä voi olla tämän jälkeen käytettävissään ainoastaan rajoitettuja keinoja vastustaa eurooppalaisen maksamismääräyksen täytäntöönpanoa.

42

Lisäksi on muistutettava, että – kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 33 kohdassa – se, että määräyksen antanut tuomioistuin tarkistaa toimivaltansa eurooppalaista maksamismääräystä koskevan menettelyn puitteissa, voi nostaa esiin monitahoisia oikeuskysymyksiä, kuten oikeuspaikkalausekkeen pätevyyden, jonka arviointi saattaa edellyttää yksityiskohtaisempaa selvitystä kuin asetuksen N:o 1896/2006 8 artiklassa edellytetään.

43

Tästä seuraa, ettei pääasian erityisissä olosuhteissa voida katsoa, että vastapuolta vastaan annettu eurooppalainen maksamismääräys olisi asetuksen N:o 1896/2006 vaatimukset huomioon ottaen annettu selvästi virheellisin perustein.

44

Toiseksi on määritettävä, onko pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa katsottava, että maksamismääräys on annettu asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ”selvästi” virheellisin perustein muiden ”poikkeuksellisten olosuhteiden” vuoksi.

45

Tältä osin on todettava, että tämän asetuksen 25 perustelukappaleesta, joka heijastelee muutetun asetusehdotuksen KOM(2006) 57 lopullinen 25 perustelukappaletta, johon ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa, ilmenee, että näihin ”muihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin” voi kuulua se, että eurooppalainen maksamismääräys perustuu hakijan hakemuslomakkeessa esittämiin vääriin tietoihin.

46

Kuten tämän tuomion 35 kohdassa muistutetaan, vastapuoli vetosi kuitenkin uudelleentutkimista koskevan vaatimuksensa tueksi siihen, ettei määräyksen antaneella tuomioistuimella ole toimivaltaa, väittäen, että pääasiassa kyseessä olevan sopimuksen osapuolet ovat sopineet, että Belgian tuomioistuimet ovat toimivaltaisia.

47

Näissä olosuhteissa ja sen jälkeen, kun eurooppalainen maksamismääräys oli annettu vastapuolelle tiedoksi asetuksen N:o 1896/2006 mukaisesti, on niin, että koska vastapuoli ei voinut olla tietämätön tällaisen oikeuspaikkalausekkeen olemassaolosta, se on voinut arvioida hakijan hakemuslomakkeessa antamien tietojen väitettyä virheellisyyttä, joka nyt käsiteltävässä asiassa liittyy määräyksen antaneen tuomioistuimen toimivaltaan. Sillä oli näin ollen mahdollisuus vedota siihen asetuksen N:o 1896/2006 16 artiklassa säädetyn vastineen yhteydessä.

48

Kuten kyseisen asetuksen 25 perustelukappaleessa todetaan, asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklassa säädetyn maksamismääräyksen uudelleen tutkimista koskevan mahdollisuuden ei pidä johtaa siihen, että vastapuolelle annetaan uusi mahdollisuus vastustaa vaatimusta.

49

Tästä seuraa, ettei pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa voida katsoa, että maksamismääräys olisi annettu asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisin perustein muiden ”poikkeuksellisten olosuhteiden” vuoksi.

50

Tämän säännöksen tällaista tulkintaa tukee kyseisen asetuksen tavoite. Tämän asetuksen yhdeksännestä perustelukappaleesta ja 1 artiklan 1 kohdan a alakohdasta nimittäin ilmenee, että tämän asetuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa riitauttamattomia rahamääräisiä vaatimuksia koskevien valtion rajat ylittävien asioiden käsittelyä ja vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia ottamalla käyttöön eurooppalainen maksamismääräysmenettely. Asetuksen N:o 1896/2006 29 perustelukappaleessa todetaan lisäksi, että tämän asetuksen tavoitteena on nopean ja yhtenäisen riidattomien saatavien perintää koskevan menettelyn säätäminen.

51

Tämä tavoite vaarantuisi, jos pääasiassa kyseessä olevien kaltaisissa olosuhteissa asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohtaa olisi tulkittava siten, että vastapuoli voisi vaatia eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista.

52

Edellä esitetyn valossa ennakkoratkaisukysymyksiin on vastattava, että asetuksen N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että se muodostaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa esteen sille, että vastapuoli, jolle eurooppalainen maksamismääräys on annettu tiedoksi tämän asetuksen mukaisesti, voisi perustellusti vaatia tämän maksamismääräyksen tutkimista uudelleen väittäen, että määräyksen antanut tuomioistuin on virheellisesti katsonut olevansa toimivaltainen hakijan tämän maksamismääräyksen hakemuslomakkeessa antamien väitteen mukaan virheellisten tietojen perusteella.

53

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006, sellaisena kuin se on muutettuna 4.10.2012 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 936/2012, 20 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että se muodostaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa esteen sille, että vastapuoli, jolle eurooppalainen maksamismääräys on annettu tiedoksi tämän asetuksen mukaisesti, voisi perustellusti vaatia tämän maksamismääräyksen tutkimista uudelleen väittäen, että määräyksen antanut tuomioistuin on virheellisesti katsonut olevansa toimivaltainen hakijan tämän maksamismääräyksen hakemuslomakkeessa antamien väitteen mukaan virheellisten tietojen perusteella.