This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62010TN0156
Case T-156/10: Action brought on 6 April 2010 — Confederación de Cooperativas Agrarias de España and CEPES v Commission
Asia T-156/10: Kanne 6.4.2010 — Confederación de Cooperativas Agrarias de España ja CEPES v. komissio
Asia T-156/10: Kanne 6.4.2010 — Confederación de Cooperativas Agrarias de España ja CEPES v. komissio
EUVL C 148, 5.6.2010, p. 46–47
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
- Date of document:
- 06/04/2010
- Date lodged:
- 06/04/2010
- Author:
- Unionin yleinen tuomioistuin
- Form:
- Oikeudelliset tiedot
- Authentic language:
- espanja
- Link
- Select all documents mentioning this document
- Instruments cited in case law:
-
- 12010E107: P3PTC)
- 62003TJ0146
- Link
|
5.6.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 148/46 |
Kanne 6.4.2010 — Confederación de Cooperativas Agrarias de España ja CEPES v. komissio
(Asia T-156/10)
2010/C 148/75
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Kantajat: Confederación de Cooperativas Agrarias de España ja Confederación Empresarial Española de la Economía Social (CEPES) (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat M. Araujo Boyd ja M. Muñoz de Juan)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
|
— |
Nyt esillä olevat kumoamiskanteen perusteet on tutkittava ja hyväksyttävä |
|
— |
riidanalaisen päätöksen 1 artikla on kumottava |
|
— |
toissijaisesti riidanalaisen päätöksen 4 artikla on kumottava |
|
— |
komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Nyt esillä oleva kanne on nostettu polttoaineiden hinnannousuun perustuvista Espanjan toimenpiteistä maatalousalan hyväksi 15.12.2009 tehdystä komission päätöksestä (valtiontuki C 22/2001). Tässä päätöksessä todetaan, että maatalous-, kalastus- ja kuljetusalan kiireellisistä tukitoimenpiteistä 6.10.2000 annetussa asetuksessa (Real Decreto-Ley de medidas urgentes de apoyo a los sectores agrario, pesquero y del transporte) 10/2000 (1) säädetyt tietyt maatalousalan tukitoimenpiteet, jotka Espanja ilmoitti 29.9.2000, ovat yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea, ja siinä määrätään niiden takaisin perimisestä.
Edellä mainituista toimenpiteistä on 11.11.2001 tehty komission ensimmäinen päätös (jäljempänä alkuperäinen päätös), jossa todetaan, että ”maatalousosuuskunnille tarkoitetut tukitoimenpiteet, joista on säädetty Real Decreto-Ley 10/2000 -nimisellä asetuksella —, eivät ole EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea”. Tämä alkuperäinen päätös kumottiin 12.12.2006 annetulla tuomiolla (2) perustelujen puuttumisen vuoksi, koska komissio ei ollut ottanut riittävästi huomioon päätöksessään niitä vaikutuksia, joita muilla kuin yhteisöveroilla olisi voinut olla osuuskuntien verotusjärjestelmään. Tämän jälkeen ja tekemättä uutta päätöstä menettelyn aloittamisesta komissio teki riidanalaisen päätöksen 15.12.2009.
Kantajat esittävät seuraavat viisi kumoamisperustetta:
|
— |
Ensimmäinen kumoamisperuste koskee sitä, että komissio on loukannut asianosaisten oikeutta tulla kuulluiksi, koska komissio on tehnyt riidanalaisen päätöksen aloittamatta uudelleen muodollista menettelyä tai antamatta niille, joita asia koskee, mahdollisuutta huomautusten esittämiseen, vaikka riidanalainen päätös sisältää täysin erilaiset päätelmät kuin alkuperäinen päätös. |
|
— |
Toisella kanneperusteella kantajat moittivat komissiota siitä, että se on poikennut asiassa T-146/03 annetussa tuomiossa annetusta toimeksiannosta; siinä sanktioidaan yksinomaan se, että alkuperäinen päätös ei tietyiltä osin ollut riittävän perusteltu. Sen sijaan, että komissio olisi korjannut nämä kohdat, se on tutkinut uudelleen alkuperäisen päätöksensä ne seikat, joita tuomioistuin ei ole kyseenalaistanut. Näin tehdessään komissio on loukannut asianosaisten oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatetta. |
|
— |
Kolmanneksi kantajat riitauttavat toimenpiteen luokittelun valtiontueksi, koska ne katsovat, ettei riitä, että todetaan, että maatalousosuuskunnat, jotka eivät suorita toimintaansa 100-prosenttisesti jäsentensä välityksellä (puhtaasti vastavuoroinen osuuskuntatoimintamalli), saavat ”etua”, koska niitä verotetaan eri tavoin kuin muita yhtiöitä, jolloin on jätetty ottamatta huomioon, että osuuskunnat ja pääomayhtiöt eivät ole tosiasiallisesti eivätkä oikeudellisesti samanlaisessa tilanteessa. Lisäksi vaikka katsottaisiin tilanteiden olevan vertailukelpoisia — mitä ne eivät ole — osuuskuntien verotusjärjestelmä ei johda etuun vaan eroihin, jotka ovat oikeutettuja Espanjan verotusjärjestelmän rakenteen ja luonteen vuoksi, kuten komissio on katsonut alkuperäisessä päätöksessään, mitä 12.12.2006 annetussa tuomiossa ei ole kyseenalaistettu. |
|
— |
Toissijaisesti esitetty neljäs kanneperuste perustuu siihen tosiseikkaan, että kantajat katsovat, että komissio ei ole perustellut riittävästi päätöstään eikä se ole analysoinut oikein toimenpiteen soveltuvuutta yhteismarkkinoille SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan valossa, ja että tämä toimenpide olisi pitänyt todeta yhteismarkkinoille soveltuvaksi. |
|
— |
Lopuksi kantajat riitauttavat riidanalaiseen päätökseen sisältyvän takaisinperintämääräyksen. |
(1) Boletin Oficial del Estado nro 241/2000, 7.10.2000, s. 34614.
(2) Asia T-146/03, Asociación de Estaciones de Servicio de Madrid ja Federación Catalana de Estaciones de Servicio v. komissio, tuomio 12.12.2006 (Kok., s. II-98).
