Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Judgment of the Court (Grand Chamber) of 9 November 2004.#Fixtures Marketing Ltd v Oy Veikkaus Ab.#Reference for a preliminary ruling: Vantaan käräjäoikeus - Finland.#Directive 96/9/EC - Legal protection of databases - Sui generis right - Definition of investment in the obtaining, verification or presentation of the contents of a database - Football fixture lists - Betting.#Case C-46/02.
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 9 päivänä marraskuuta 2004. Fixtures Marketing Ltd vastaan Oy Veikkaus Ab. Ennakkoratkaisupyyntö: Vantaan käräjäoikeus - Suomi. Direktiivi 96/9/EY - Tietokantojen oikeudellinen suoja - Sui generis -oikeus - Tietokannan sisällön keräämiseen, varmistamiseen tai esittämiseen liittyvän investoinnin käsite - Jalkapallosarjojen ottelujärjestykset - Vedonlyönti. Asia C-46/02.
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 9 päivänä marraskuuta 2004. Fixtures Marketing Ltd vastaan Oy Veikkaus Ab. Ennakkoratkaisupyyntö: Vantaan käräjäoikeus - Suomi. Direktiivi 96/9/EY - Tietokantojen oikeudellinen suoja - Sui generis -oikeus - Tietokannan sisällön keräämiseen, varmistamiseen tai esittämiseen liittyvän investoinnin käsite - Jalkapallosarjojen ottelujärjestykset - Vedonlyönti. Asia C-46/02.
Oikeustapauskokoelma 2004 I-10365
ECLI identifier: ECLI:EU:C:2004:694
Date of document:
09/11/2004
Date lodged:
18/02/2002
Author:
Unionin tuomioistuin
Country or organisation from which the request originates:
Suomi
Form:
Tuomio
Authentic language:
suomi
Type of procedure:
Ennakkoratkaisupyyntö
Observations:
Euroopan komissio, Saksa, EU:n toimielimet ja muut elimet, Suomi, Alankomaat, EU:n jäsenvaltiot, Portugali, Belgia, Ranska
Judge-Rapporteur:
Lenaerts
Advocate General:
Stix-Hackl
National court:
*A9* Vantaan käräjäoikeus, päätos 01/02/2002 (99/4899)
4. Mariatte, Flavien: Protection "sui generis" des bases de données - Premières interprétations de la directive 96/9 sur la protection juridique des bases de données: du subtil distinguo entre création, non protégée, et fabrication, conditionnellement protégée, d'une base de donnée, Europe 2005 Janvier Comm. nº 24 p.21-23 (FR)
14. Karnell, Gunnar: EG-domstolens databasdomar den 9 november 2004 - sammanfattning med kommentarer, Nordiskt immateriellt rättsskydd 2005 p.204-210 (SV)
3. Leupold, Andreas: Was bedeuten die EuGH-Urteile "Fixtures Marketing" und "William Hill" für den Datenbankschutz?, Medien und Recht International 2004 p.45-47 (DE)
6. Aplin, Tanya: The ECJ Elucidates the Database Right, Intellectual Property Quarterly 2005 p.204-221 (EN)
1. Bergant-Rakočević, Vesna: Sportni pari kot podatkovne baze?, Evropsko pravo in praksa 2004 nº 4 p.36-37 (SL)
10. Gaster, Jens: "Obtinere" of Data in the Eyes of the ECJ - How to interprete the Database Directive after British Horseracing Board Ltd et al. v. William Hill Organisation Ltd, Computer und Recht: International 2005 p.129-135 (EN)
15. Masson, Antoine: Creation of Database or Creation of Data: Crucial Choices in the Matter of Database Protection, European Intellectual Property Review 2006 p.261-267 (EN)
8. Derclaye, Estelle: The Court of Justice Interprets the Database sui generis Right for the First Time, European Law Review 2005 p.420-430 (EN)
12. Tellier-Loniewski, Laurence ; Mauriello, Prisca: La notion d'investissement substantiel (À propos des quatre arrêts de la CJCE du 9 novembre 2004), Gazette du Palais 2005 II Doct. p.9-11 (FR)
9. Ritter, Cyril: Cases C-203/02 The British Horseracing Board Ltd and Others v. William Hill Organization Ltd, C-46/02 Fixtures Marketing Ltd v. Oy Veikkaus AB, C-338/02 Fixtures Marketing Ltd v. Svenska Spel AB, and C-444/02 Fixtures Marketing Ltd v. Organismos Prognostikon Agonon Podosfairou (OPAP), judgments of 9 November 2004, nyr, Common Market Law Review 2005 p. 803-827 (EN)
5. Pollaud-Dulian, Frédéric: Propriétés incorporelles. Propriété littéraire et artistique, Revue trimestrielle de droit commercial et de droit économique 2005 p.90-95 (FR)
11. Folmer, F.C.: Arrest British Horseracing Board/William Hill: het einde van de spin-offtheorie in het databankrecht?, Nederlands tijdschrift voor Europees recht 2005 p.70-73 (NL)
13. Dubuisson, François: L'interprétation du droit sui generis sur les bases de données par la Cour de justice des Communautés européennes: à propos des arrêts British Horseracing Board et Fixtures Marketing du 9 novembre 2004, Revue de droit commercial belge 2005 p.734-745 (FR)
2. Stötzel, Ralf ; Wille, Stefan: Der Urheberschutz sui generis für Datenbanken, Europäisches Wirtschafts- & Steuerrecht - EWS 2004 p.490-494 (DE)
7. Sirinelli, Pierre: Propriété littéraire et artistique. Droit sui generis du producteur d'une base de données, Recueil Le Dalloz 2005 p.1495-1496 (FR)
(Vantaan käräjäoikeuden esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
Direktiivi 96/9/EY – Tietokantojen oikeudellinen suoja – Sui generis ‑oikeus – Tietokannan sisällön keräämiseen, varmistamiseen tai esittämiseen liittyvän investoinnin käsite – Jalkapallosarjojen ottelujärjestykset – Vedonlyönti
Tuomion tiivistelmä
Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tietokantojen oikeudellinen suoja – Direktiivi 96/9 – Tietokannan sisällön keräämiseen,
varmistamiseen tai esittämiseen liittyvän investoinnin käsite – Voimavarat, jotka käytetään jalkapallosarjan ottelujärjestyksen
laatimiseen, eivät kuulu kyseisen käsitteen soveltamisalaan
(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9 7 artiklan 1 kohta)
Tietokantojen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 96/9 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tietokannan sisällön keräämiseen
liittyvän investoinnin käsite on ymmärrettävä niin, että sillä tarkoitetaan investointia, joka on tehty tietokannan muodostamiseksi.
Sillä tarkoitetaan siis voimavaroja, jotka käytetään olemassa olevien aineistojen etsintään ja niiden kokoamiseen mainittuun
tietokantaan, mutta sillä ei tarkoiteta niitä voimavaroja, jotka käytetään tietokantojen sisällön muodostavien aineistojen
luomiseen.
Kun kyse on ottelujärjestyksen laatimisesta jalkapallosarjojen organisoimista varten, ne voimavarat, jotka käytetään jalkapallosarjan
eri otteluiden päivämäärien ja kellonaikojen sekä niissä vastakkain pelaavien joukkueiden määrittämiseen, eivät muodosta tällaista
investointia. Lisäksi kyseiseen ottelujärjestykseen otettavien tietojen kerääminen ei edellytä erityistä ponnistusta ammattijalkapalloliigoilta,
jotka ovat itse mukana luomassa näitä tietoja. Niiden voimavarojen, jotka käytetään ottelujärjestykseen sisältyvien tietojen
varmistamiseen tai esittämiseen, ei voida myöskään katsoa edellyttävän sellaista huomattavaa investointia, joka olisi itsenäinen
suhteessa siihen investointiin, joka liittyy mainittujen tietojen luomiseen.
(ks. 33, 34, 41, 42, 44–46 ja 49 kohta sekä tuomiolauselma)
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto) 9 päivänä marraskuuta 2004(1)
Asiassa C-46/02,jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä,jonka Vantaan käräjäoikeus (Suomi) on esittänyt 1.2.2002 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 18.2.2002, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Fixtures Marketing Ltd
vastaan
Oy Veikkaus Ab,
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),,
toimien kokoonpanossa: presidentti V. Skouris, jaostojen puheenjohtajat P. Jann, C. W. A. Timmermans, A. Rosas ja K. Lenaerts
(esittelevä tuomari) sekä tuomarit J.-P. Puissochet, R. Schintgen, N. Colneric ja J. N. Cunha Rodrigues,
julkisasiamies: C. Stix-Hackl, kirjaajat: johtavat hallintovirkamiehet M. Múgica Arzamendi ja M.-F. Contet,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 30.3.2004 pidetyssä istunnossa esitetyn,ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
–
Fixtures Marketing Ltd, edustajanaan asianajaja R. Kurki-Suonio,
–
Oy Veikkaus Ab, edustajinaan asianajajat S. Kemppinen ja K. Harenko,
–
Suomen hallitus, asiamiehinään E. Bygglin ja T. Pynnä,
–
Belgian hallitus, asiamiehenään J. Devadder, avustajanaan advocaat P. Vlaemminck,
–
Saksan hallitus, asiamiehenään W.-D. Plessing,
–
Ranskan hallitus, asiamiehenään C. Isidoro,
–
Alankomaiden hallitus, asiamiehenään H. G. Sevenster,
–
Portugalin hallitus, asiamiehinään L. Fernandes ja A. P. Matos Barros,
–
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään M. Huttunen ja N. B. Rasmussen,
Ennakkoratkaisupyyntö koskee tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11 päivänä maaliskuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivin 96/9/EY (EYVL L 77, s. 20; jäljempänä direktiivi) 7 artiklan tulkintaa.
2
Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa kantajana on Fixtures Marketing Ltd (jäljempänä Fixtures) ja vastaajana Oy
Veikkaus Ab (jäljempänä Veikkaus). Kyseinen riita on syntynyt, kun Veikkaus on käyttänyt vedonlyöntipelien järjestämisessä
tietoja, jotka koskevat Englannin jalkapallosarjojen otteluita.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Yhteisön lainsäädäntö
3
Direktiivin tarkoituksena on sen 1 artiklan 1 kohdan mukaan kaikenmuotoisten tietokantojen oikeudellinen suojaaminen. Tietokanta
määritellään saman direktiivin 1 artiklan 2 kohdassa niin, että sillä tarkoitetaan sellaisten ”teosten, tietojen tai muiden
itsenäisten aineistojen kokoelmaa, jotka on järjestetty järjestelmällisellä tai menetelmällisellä tavalla ja [joihin] elektronisesti
tai muulla tavoin on mahdollistettu yksilöllinen pääsy”.
4
Direktiivin 3 artiklan mukaan ”tietokannat, jotka aineiston valinnan tai järjestämisen perusteella muodostavat tekijän omaperäisen
henkisen luomuksen”, saavat tekijänoikeussuojaa.
5
Direktiivin 7 artiklassa säädetään sui generis ‑oikeudesta seuraavasti:
”Suojan kohde
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tietokannan valmistajalle oikeus kieltää sellaisen tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen
tai esittäminen merkitsee määrällisesti ja/tai laadullisesti huomattavaa investointia, koko sisällön tai laadullisesti ja/tai
määrällisesti arvioituna olennaisen osan kopiointi ja/tai uudelleenkäyttö.
2. Tätä lukua sovellettaessa tarkoitetaan
a)
’kopioinnilla’ tietokannan koko sisällön tai sen olennaisen osan pysyvää tai väliaikaista siirtämistä tallennusalustalta toiselle
millä tavalla ja missä muodossa tahansa;
b)
’uudelleenkäytöllä’ tietokannan koko sisällön tai sen olennaisen osan mitä tahansa saattamista yleisön saataville kopioita
levittämällä, vuokraamalla, onlinesiirrolla tai muulla siirtotavalla. Kun oikeudenhaltija tai joku hänen suostumuksellaan
on ensimmäisen kerran myynyt tietokannan kopion yhteisössä, oikeudenhaltijan oikeus määrätä kyseisen kopion edelleenmyymisestä
yhteisössä raukeaa.
Julkinen lainaaminen ei ole kopiointia tai uudelleenkäyttöä.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu oikeus voidaan siirtää, luovuttaa tai siihen voidaan antaa sopimukseen perustuva käyttölupa.
4. Tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä oikeutta sovelletaan riippumatta siitä, että tekijänoikeus tai muut oikeudet mahdollisesti
suojaavat tietokantaa. Sen lisäksi mainittua oikeutta sovelletaan riippumatta siitä, että tekijänoikeus tai muut oikeudet
mahdollisesti suojaavat tietokannan sisältöä. Tietokantojen suojaaminen tämän artiklan 1 kohdassa säädetyllä oikeudella ei
rajoita niiden sisältöön kohdistuvia oikeuksia.
5. Tietokannan sisällön epäolennaisten osien jatkuva ja järjestelmällinen kopiointi tai uudelleenkäyttö, jotka voisivat johtaa
tämän tietokannan tavanmukaisen käytön vastaisiin toimiin tai jotka voisivat aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa tietokannan valmistajan
laillisille eduille, eivät ole sallittuja.”
Kansallinen lainsäädäntö
6
Tekijänoikeuslain (404/1961) 49 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se oli ennen direktiivin täytäntöönpanoa ja sellaisena kuin
se oli lailla 34/1991 muutettuna, mukaan luetteloa, taulukkoa, ohjelmaa ja muuta sellaista työtä, jossa on yhdisteltynä suuri
määrä tietoja, ei valmistajan suostumuksetta saa jäljentää, ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona työ
julkaistiin.
7
Direktiivi on saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä 3.4.1998 annetulla lailla 250/1998, jolla on muutettu tekijänoikeuslakia.
8
Tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on lailla 250/1998 muutettuna, säädetään seuraavaa:
”Sillä, joka on valmistanut
1) luettelon, taulukon, ohjelman, tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai
2) tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta,
on yksinomainen oikeus määrätä työn koko sisällöstä tai sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta
valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla ne yleisön saataviin.”
Pääasian oikeudenkäynti ja ennakkoratkaisukysymykset
9
Football Association Premier League Ltd ja Football League Ltd vastaavat Englannissa ammattijalkapallosarjojen organisoinnista.
Tämän organisoinnin osana laaditaan kulloisenkin ottelukauden ottelujärjestys; 41 viikon mittaisen ottelukauden aikana pelataan
noin 2000 ottelua.
10
Ottelujärjestysten laatiminen edellyttää sitä, että huomioon otetaan tietyt tekijät, joita ovat muun muassa se sääntö, että
jokainen joukkue pelaa vastakkain kaksi kertaa eli kerran kotona ja kerran vieraissa, pyrkimys välttää sitä, että samalta
paikkakunnalta olevilla joukkueilla on kotiottelu samana päivänä, sekä kansainväliset jalkapallotapahtumat, muut yleisötapahtumat
ja järjestyksenpitoon liittyvät näkökohdat.
11
Ottelujärjestyksen laatimiseen liittyvät työt aloitetaan vuotta ennen ottelukauden alkua. Laatimistyön tekee työryhmä, johon
kuuluvat muun muassa ammattijalkapalloliigojen ja tiettyjen seurojen edustajat, ja tässä tarkoituksessa pidetään kokouksia,
joihin osallistuvat näiden edustajien lisäksi kannattajayhdistysten ja poliisivoimien edustajia. Laatimisessa käytetään Sema‑nimiseltä
yhtiöltä ostettua tietokoneohjelmaa.
12
Ottelukauden aikana ottelujärjestyksiin tehdään muutoksia esimerkiksi televisioyhtiöiden toivomuksesta tai siksi, että ottelukierroksen
otteluita joudutaan siirtämään sääolosuhteiden vuoksi.
13
Ammattijalkapalloliigojen tehtävänä on myös valvoa otteluiden järjestämistä ja pelaajien pelioikeuksia, ja nämä liigat myös
tarkastavat ja vahvistavat otteluiden tulokset.
14
Football League Ltd:lle aiheutuu näistä toiminnoista noin 2,3 miljoonan punnan (GBP) kustannukset vuodessa.
15
Veikkauksella on Suomessa yksinoikeus rahapelien järjestämiseen. Pelikohteina ovat muun muassa jalkapallo-ottelut. Tässä yhteydessä
Veikkaus käyttää eri vedonlyöntipelejä varten Englannin jalkapallosarjoja koskevia ottelutietoja eli lähinnä tietoja valioliigan
ja 1. divisioonan otteluista. Kullakin viikolla vedonlyönnin kohteena on noin 200 jalkapallo-ottelua. Vedonlyöntipelien järjestämiseksi
Veikkaus kerää viikoittain Internetistä, sanomalehdistä ja jalkapalloseuroilta tiedot noin 400 jalkapallo-ottelusta ja varmistaa
valittujen otteluiden tietojen oikeellisuuden useista lähteistä. Veikkauksen vuosittainen liikevaihto on näiden Englannin
jalkapallo-otteluiden vedonlyöntikohteiden osalta useita kymmeniä miljoonia euroja.
16
Vantaan käräjäoikeus totesi 17.6.1996 antamassaan tuomiossa (S 94/8994, nro 5507), että ottelujärjestys on tekijänoikeuslain
49 §:n, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 34/1991, mukainen luettelo, joka sisältää suuren määrän tietoja, ja että Veikkaus
oli loukannut ottelujärjestyksen saamaa luettelosuojaa. Helsingin hovioikeus kumosi kuitenkin tämän tuomion 9.4.1998 antamallaan
tuomiolla (S 96/1304, nro 1145) ja katsoi, ettei luettelosuojan loukkausta ollut tapahtunut. Korkein oikeus ei myöntänyt asiassa
valituslupaa.
17
Fixtures on direktiivin tultua voimaan nostanut Vantaan käräjäoikeudessa Veikkausta vastaan kanteen, jossa se vaatii sen vahvistamista,
että Veikkaus on 1.1.1998 lukien käyttänyt ilman lupaa tietokantaa, joka muodostuu Englannin jalkapalloliigojen ottelujärjestyksestä.
18
Tekijänoikeusneuvosto, jolta Vantaan käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa, on todennut, ettei Suomessa voimassa olevan tekijänoikeuslain
mukaisen suojan edellytyksenä ole, että tietokanta täyttäisi direktiivin 1 artiklan 2 kohdan määritelmän. Tekijänoikeusneuvosto
on edellä mainitun luettelosuojaa koskevan Helsingin hovioikeuden tuomion perusteella katsonut, että kysymyksessä olevaa ottelujärjestystä
voidaan pitää myös tekijänoikeuslain 49 §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 250/1998, tarkoitettuna tietokantana,
jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta. Se on kuitenkin katsonut,
ettei Veikkaus ole menettelyllään loukannut tämän tietokannan nauttimaa suojaa.
19
Vantaan käräjäoikeus on katsonut, että oikeustila on epäselvä sen suhteen, onko riidanalainen ottelujärjestys suojaa saava
tietokanta, ja erityisesti sen suhteen, millaista menettelyä on pidettävä direktiivissä tarkoitetun tietokantasuojan loukkauksena;
tämän vuoksi se on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1)
Voidaanko direktiivin 7 artiklan 1 kohdan vaatimusta investointien kohdistumisesta tietokannan valmistamiseen tulkita niin,
että 1 kohdassa mainitulla keräämisellä ja siihen kohdistuvalla investoinnilla tarkoitetaan nyt esillä olevassa tapauksessa
sitä investointia, joka kohdistuu itse otteluaikojen ja otteluparien määräämiseen, ja kuuluuko ottelujärjestyksen laatimiseen
sellaisia investointeja, jotka eivät tule kysymykseen arvioitaessa suojan kriteerejä?
2)
Onko direktiivillä tarkoitettu suojata sitä, etteivät muut kuin ottelujärjestyksen laatijat ilman lupaa voi käyttää ottelujärjestyksessä
olevia tietoja vedonlyöntitoiminnassa tai muuten kaupallisessa toiminnassa?
3)
Onko Veikkauksen käytön kohteena direktiivin vaatimuksen mukaisesti laadullisesti ja/tai määrällisesti olennainen osa tietokannasta
ottaen huomioon, että ottelujärjestyksen mukaisista ottelutiedoista käytetään kerrallaan yhden viikon ajaksi tarvittavat veikkauskohteet
viikoittain julkaistavissa veikkauskupongeissa ja että tiedot otteluista hankitaan ja tarkastetaan muista lähteistä kuin tietokannan
valmistajalta tällaisen menettelyn jatkuessa koko pelikauden ajan?”
Euroopan yhteisöjen komissio on epäillyt, voidaanko ennakkoratkaisupyyntö ottaa tutkittavaksi. Se väittää, että ennakkoratkaisupyynnöstä
ei ensinnäkään ilmene, millainen suhde Englannin jalkapalloliigojen sekä Fixturesin välillä on, eikä asiassa ole täsmennetty,
millä perusteella ja missä laajuudessa Fixtures on saanut oikeuden käyttää liigojen tietokantaa. Toiseksi komission mukaan
ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole esittänyt tietoja myöskään siitä, onko Veikkaus kopioinut tietokannan sisällön
ja/tai käyttänyt sitä uudelleen direktiivin 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
21
Tältä osin on syytä muistuttaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti todettu, että jotta yhteisön oikeutta voitaisiin
tulkita siten, että tulkinta olisi kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen, kansallisen tuomioistuimen on määritettävä
esittämiinsä kysymyksiin liittyvät tosiseikat ja oikeussäännöt tai ainakin selostettava ne tosiseikkoja koskevat lähtökohdat,
joihin nämä kysymykset perustuvat (asia C‑67/96, Albany, tuomio 21.9.1999, Kok. 1999, s. I‑5751, 39 kohta).
22
Tietojen antamisella ennakkoratkaisupyynnöissä pyritään paitsi siihen, että näiden tietojen perusteella yhteisöjen tuomioistuin
voi antaa vastauksia, joista on hyötyä, myös siihen, että jäsenvaltioilla ja muilla osapuolilla on mahdollisuus esittää huomautuksensa
EY:n tuomioistuimen perussäännön 20 artiklan mukaisesti. Yhteisöjen tuomioistuimen on valvottava, että tämä mahdollisuus turvataan,
kun otetaan huomioon se, että edellä mainitun artiklan mukaan ainoastaan ennakkoratkaisupyynnöt annetaan tiedoksi kyseisille
osapuolille (em. asia Albany, tuomion 40 kohta).
23
Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa niistä huomautuksista, jotka pääasian asianosaiset ja jäsenvaltioiden hallitukset ovat
esittäneet EY:n tuomioistuimen perussäännön 20 artiklan nojalla, ilmenee, että näille osapuolille on selvinnyt ennakkoratkaisupyynnössä
annettujen tietojen perusteella se seikka, että pääasian oikeusriita syntyi siksi, että Veikkaus oli käyttänyt urheiluvedonlyönnin
järjestämiseksi tietoja, jotka olivat peräisin ammattijalkapalloliigojen laatimista jalkapallosarjojen ottelujärjestyksistä,
ja että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on tässä yhteydessä esittänyt kysymyksiä, jotka koskevat direktiivin 7 artiklassa
käyttöön otetun sui generis ‑oikeuden soveltamisalaa ja merkitystä.
24
Yhteisöjen tuomioistuin on myös voinut ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämien tietojen perusteella perehtyä
siinä määrin pääasian tilanteeseen, että se voi tulkita asianomaisia yhteisön säännöksiä niin, että se ottaa tulkinnassa huomioon
kyseisen riidan kohteen.
25
Siitä, ettei ennakkoratkaisupyynnössä ole tietoja Englannin jalkapalloliigojen ja Fixturesin välisistä suhteista, on todettava,
että tässä asiassa esitettyjen huomautusten sisällöstä ilmenee, että näiden tietojen puuttumisesta huolimatta jäsenvaltioiden
hallitukset ja komissio ovat ymmärtäneet oikein yhteisöjen tuomioistuimelle esitettyjen kysymysten kohteen ja merkityksen
ja ne ovat pystyneet esittämään asianmukaisesti näkemyksensä näistä kysymyksistä. Tietojen puuttuminen ei ole myöskään vaikuttanut
yhteisöjen tuomioistuimen kykyyn antaa kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisiä vastauksia näihin kysymyksiin.
26
Vaikka ennakkoratkaisupyynnössä ei myöskään ole lausuttu siitä kysymyksestä, onko Veikkauksen menettelyä pidettävä kopiointina
tai uudelleenkäyttönä, Vantaan käräjäoikeuden toinen ennakkoratkaisukysymys on asiayhteytensä perusteella ymmärrettävä niin,
että sillä pyritään saamaan selvennystä siltä osin, miten näitä kahta käsitettä, joita käytetään direktiivin 7 artiklan 1
ja 5 kohdassa säädettyjen kieltojen ulottuvuuden määrittelemiseksi, on tulkittava.
27
Tästä seuraa, että ennakkoratkaisupyyntö voidaan ottaa tutkittavaksi.
Asiakysymys
28
Aluksi on syytä todeta, että ennakkoratkaisupyynnön mukaan Vantaan käräjäoikeuden esittämät kysymykset perustuvat siihen lähtökohtaan,
että jalkapallosarjojen ottelujärjestys on tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa, sellaisena kuin tämä pykälä on
muutettuna lailla 250/1998, tarkoitettu tietokanta.
29
Koska tämän säännöksen mukaan siinä säädetyn suojan edellytyksenä on se, että tietokannan sisällön kerääminen, varmistaminen
tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, Vantaan käräjäoikeus tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään, mitä
direktiivin 7 artiklan 1 kohtaan sisältyvällä tietokannan sisällön keräämisen käsitteellä tarkoitetaan, kun kerran tämä käsite
on toistettu edellä mainitussa tekijänoikeuslain säännöksessä. Tarkemmin ottaen ensimmäinen kysymys koskee sitä, ovatko ne
investoinnit, jotka tietokannan muodostava henkilö on tehnyt tietojen luomiseksi, otettava huomioon tutkittaessa, onko tietokannan
muodostamiseen liittyvä investointi huomattava.
30
Vaikka tässä kysymyksessä mainitaan yksinomaan tietokannan sisällön keräämiseen liittyvän investoinnin käsite, ennakkoratkaisupyynnöstä
ilmenee, että Vantaan käräjäoikeus tiedustelee yleisesti sitä, miten suojatun tietokannan käsite on ymmärrettävä tilanteessa,
jossa on kyse jalkapallosarjojen ottelujärjestyksestä, kuten tämän tuomion 19 kohdasta ilmenee.
31
Jotta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle voitaisiin antaa hyödyllinen vastaus, on siis syytä lausua laajemminkin
siitä, millainen ulottuvuus on direktiivin 7 artiklan 1 kohdalla, jossa määritellään sui generis ‑oikeuden nojalla saatavan
suojan soveltamisala.
32
Direktiivin 7 artiklan 1 kohdan mukaan sui generis ‑oikeuden mukaista suojaa saavat ainoastaan ne tietokannat, jotka täyttävät
sen täsmällisesti määritellyn kriteerin, että tietokannan sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen merkitsee määrällisesti
ja/tai laadullisesti huomattavaa investointia.
33
Direktiivin 9, 10 ja 12 perustelukappaleen mukaan direktiivin päämääränä on kannustaa ja suojata investointeja tietojen ”säilyttämiseen”
ja ”käsittelyyn” käytettäviin järjestelmiin, jotka myötävaikuttavat tietopalvelumarkkinoiden kehitykseen tilanteessa, jolle
on tyypillistä eri toimialoilla vuosittain syntyvien ja käsiteltävien tietomäärien voimakas kasvu. Tästä seuraa, että tietokannan
sisällön keräämiseen, varmistamiseen tai esittämiseen liittyvän investoinnin käsite on ymmärrettävä yleisesti niin, että sillä
tarkoitetaan investointia, joka on tehty itse tietokannan muodostamiseksi.
34
Tässä yhteydessä tietokannan sisällön keräämiseen liittyvän investoinnin käsite on – kuten Veikkaus sekä Saksan ja Alankomaiden
hallitukset ovat esittäneet – ymmärrettävä niin, että sillä tarkoitetaan voimavaroja, jotka käytetään olemassa olevien aineistojen
etsintään ja niiden kokoamiseen tietokantaan, eikä sillä tarkoiteta niitä voimavaroja, jotka käytetään aineistojen luomiseen.
Kuten Saksan hallitus on esittänyt, direktiivissä säädetyn, sui generis ‑oikeuden nojalla saatavan suojan tavoitteena on nimittäin
se, että kannustetaan olemassa olevien tietojen säilyttämiseen ja käsittelyyn käytettävien järjestelmien luomiseen, eikä tavoitteena
siis ole se, että luotaisiin aineistoja, jotka voitaisiin myöhemmin koota tietokantaan.
35
Tätä tulkintaa tukee direktiivin 39 perustelukappale, jonka mukaan sui generis ‑oikeuden tarkoituksena on taata suoja tietokannan
”sisällön laatimisen ja kokoamisen” yhteydessä tehtyjen taloudellisten ja ammatillisten investointien tulosten väärinkäyttämiseltä.
Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 61–66 kohdassa, siitä huolimatta, että eri kieliversioissa käytetyt
termit poikkeavat hieman toisistaan, kaikki tämän 39 perustelukappaleen kieliversiot tukevat sitä tulkintaa, jonka mukaan
keräämisen käsite ei kata tietokantaan sisällytettävien aineistojen luomista.
36
Direktiivin 19 perustelukappale, jonka mukaan useista musiikkiesitysten tallenteista muodostuvaan CD-koosteeseen ei liity
sui generis ‑suojan edellyttämää riittävää investointia, on lisäperusteluna tälle tulkinnalle. Siitä ilmenee nimittäin, että
tietokannassa olevien teosten tai aineistojen eli tässä tapauksessa CD-koosteen luomiseen käytettyjä voimavaroja ei voida
rinnastaa investointiin, joka liittyy tietokannan sisällön keräämiseen, eikä näitä voimavaroja voida siksi ottaa huomioon
tutkittaessa, onko tietokannan muodostamiseen liittyvä investointi huomattava.
37
Tietokannan sisällön varmistamiseen liittyvän investoinnin käsite on ymmärrettävä niin, että sillä tarkoitetaan voimavaroja,
jotka tietokantaa muodostettaessa ja sen toiminnan aikana käytetään etsittyjen aineistojen paikkansapitävyyden tarkastamiseen
sen varmistamiseksi, että tietokantaan sisällytettävä tai sisältyvä informaatio on luotettavaa. Tietokannan sisällön esittämiseen
liittyvän investoinnin käsite kattaa puolestaan ne voimavarat, joilla tietokannasta pyritään tekemään tietojenkäsittelyyn
soveltuva, eli ne voimavarat, jotka käytetään tietokantaan sisältyvien aineistojen järjestelmälliseen tai menetelmälliseen
järjestämiseen ja siihen, että mahdollistetaan yksilöllinen pääsy aineistoihin.
38
Tietokannan muodostamiseen liittyvä investointi voi koostua inhimillisten, taloudellisten tai teknisten voimavarojen tai keinojen
käytöstä, mutta investoinnin on oltava määrällisesti tai laadullisesti huomattava. Määrää koskevalla arvioinnilla viitataan
laskettavissa olevien voimavarojen käyttöön ja laatua koskevalla arvioinnilla ponnistuksiin, jotka eivät ole mitattavissa,
kuten henkisiin ponnistuksiin tai energian käyttöön, kuten direktiivin 7, 39 ja 40 perustelukappaleesta ilmenee.
39
Tässä yhteydessä se, että tietokannan muodostaminen liittyy päätoiminnan harjoittamiseen, jonka osana tietokannan muodostava
henkilö samalla myös luo tähän tietokantaan sisällytettävät aineistot, ei sinänsä estä sitä, että tämä henkilö voi vaatia
sui generis ‑oikeuden nojalla saatavaa suojaa; edellytyksenä tältä osin on kuitenkin se, että tämä henkilö osoittaa, että
näiden aineistojen keräämiseen, varmistamiseen ja esittämiseen, sellaisina kuin niiden merkitystä on täsmennetty tämän tuomion
34–37 kohdassa, on tehty määrällisesti tai laadullisesti huomattava investointi, joka on itsenäinen suhteessa näiden aineistojen
luomiseen käytettyihin voimavaroihin.
40
Vaikka tietojen etsintä ja niiden paikkansapitävyyden varmistaminen tietokantaa muodostettaessa ei lähtökohtaisesti edellytä
tietokannan muodostavalta henkilöltä erityisten voimavarojen käyttöä, koska tämä henkilö on luonut tiedot ja ne ovat hänen
käytettävissään, tietojen kokoaminen, niiden järjestelmällinen tai menetelmällinen järjestäminen tietokannan osaksi, yksilöllisen
tietoihin pääsyn mahdollistaminen ja tietojen paikkansapitävyyden varmistaminen tietokannan koko toiminta-ajan kuluessa voivat
edellyttää direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määrällisesti ja/tai laadullisesti huomattavaa investointia.
41
Pääasian oikeudenkäynnin osalta on todettava, että Vantaan käräjäoikeuden kuvailemilla inhimillisillä ja teknisillä voimavaroilla,
jotka on mainittu tämän tuomion 11 kohdassa, pyritään siihen, että määritettäisiin jalkapallosarjojen organisoinnin osana
jalkapallosarjojen eri ottelukierrosten otteluiden päivämäärät, kellonajat ja koti‑ ja vierasjoukkueet sellaisten parametrien
mukaisesti, jotka on esitetty tämän tuomion 10 kohdassa.
42
Voimavarojen käyttäminen tähän tarkoitukseen on investointi, joka liittyy ottelujärjestyksen luomiseen, kuten Veikkaus sekä
Saksan ja Portugalin hallitukset ovat esittäneet. Tällainen investointi, joka koskee itse jalkapallosarjojen organisointia,
liittyy tietokantaan sisällytettävien tietojen eli eri jalkapallosarjojen jokaista yksittäistä ottelua koskevien tietojen
luomiseen. Tätä investointia ei siis voida ottaa huomioon sovellettaessa direktiivin 7 artiklan 1 kohtaa.
43
Näin ollen on tutkittava, merkitseekö jalkapallosarjan ottelujärjestyksen sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen
määrällisesti tai laadullisesti huomattavaa investointia, kun tarkastelun ulkopuolelle jätetään edellisessä tuomion kohdassa
mainittu investointi.
44
Jalkapallosarjan ottelujärjestykseen otettavien tietojen etsiminen ja kokoaminen eivät edellytä erityistä ponnistusta ammattijalkapalloliigoilta.
Näiden tietojen etsiminen ja kokoaminen liittyvät nimittäin erottamattomasti yhteen näiden tietojen luomisen kanssa, ja nämä
liigat osallistuvat tähän luomiseen jalkapallosarjojen organisoinnista vastaavina tahoina. Jalkapallosarjan ottelujärjestyksen
sisällön kerääminen ei siis edellytä mitään sellaista investointia, joka olisi itsenäinen suhteessa siihen investointiin,
jota ottelujärjestykseen sisällytettävien tietojen luominen edellyttää.
45
Ammattijalkapalloliigojen ei myöskään tarvitse tehdä mitään erityistä ponnistusta tarkistaakseen jalkapallosarjojen otteluita
koskevien tietojen paikkansapitävyyden ottelujärjestystä laadittaessa, koska jalkapalloliigat ovat itse mukana luomassa näitä
tietoja. Ottelukauden aikana ottelujärjestyksen sisällön paikkansapitävyys varmistetaan – kuten Fixturesin huomautuksista
ilmenee – niin, että tiettyjä ottelujärjestyksen tietoja mukautetaan silloin, kun jalkapalloliigat päättävät siirtää ottelua
tai ottelukierrosta tai kun tällainen siirto tehdään yhteisymmärryksessä liigojen kanssa. Kuten Veikkaus on korostanut, tällaisen
varmistamisen ei voida katsoa merkitsevän huomattavaa investointia.
46
Myös jalkapallosarjan ottelujärjestyksen esittäminen on läheisessä yhteydessä ottelujärjestykseen sisältyvien tietojen luomiseen,
mitä tukee se, että ennakkoratkaisupyynnössä ei viitata sellaisiin töihin tai voimavaroihin, jotka liittyisivät erityisesti
juuri tällaiseen esittämiseen. Tämän esittämisen ei siksi voida katsoa edellyttävän sellaista investointia, joka olisi itsenäinen
suhteessa siihen investointiin, joka liittyy tietokantaan sisällytettävien tietojen luomiseen.
47
Tästä seuraa, että jalkapallosarjan ottelujärjestyksen sisällön keräämisen, varmistamisen tai esittämisen ei voida katsoa
merkitsevän sellaista huomattavaa investointia, jonka perusteella direktiivin 7 artiklassa säädetyn sui generis ‑oikeuden
nojalla saatava suoja voisi kattaa kyseisen ottelujärjestyksen.
48
Tämän tuomion 13 kohdassa kuvailtujen toimintojen osalta on todettava, että ne eivät liity ottelujärjestyksen laatimiseen.
Kuten Veikkaus on todennut, tällaisiin toimintoihin käytettyjä voimavaroja ei voida ottaa huomioon tutkittaessa, onko ottelujärjestysten
sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen edellyttänyt huomattavaa investointia.
49
Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että direktiivin 7 artiklan 1 kohtaan sisältyvä
tietokannan sisällön keräämiseen liittyvän investoinnin käsite on ymmärrettävä niin, että sillä tarkoitetaan voimavaroja,
jotka käytetään olemassa olevien aineistojen etsintään ja niiden kokoamiseen tietokantaan. Tämä käsite ei kata niitä voimavaroja,
jotka käytetään tietokannan sisällön muodostavien aineistojen luomiseen. Kun kyse on ottelujärjestyksen laatimisesta jalkapallosarjojen
organisoimista varten, tämä käsite ei siis kata niitä voimavaroja, jotka käytetään jalkapallosarjan eri otteluiden päivämäärien
ja kellonaikojen sekä niissä vastakkain pelaavien joukkueiden määrittämiseen.
50
Edellä esitetyn perusteella muihin ennakkoratkaisukysymykseen ei ole syytä vastata.
Oikeudenkäyntikulut
51
Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä
olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimessa,
ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11 päivänä maaliskuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY
7 artiklan 1 kohtaan sisältyvä tietokannan sisällön keräämiseen liittyvän investoinnin käsite on ymmärrettävä niin, että sillä
tarkoitetaan voimavaroja, jotka käytetään olemassa olevien aineistojen etsintään ja niiden kokoamiseen tietokantaan. Tämä
käsite ei kata niitä voimavaroja, jotka käytetään tietokannan sisällön muodostavien aineistojen luomiseen. Kun kyse on ottelujärjestyksen
laatimisesta jalkapallosarjojen organisoimista varten, tämä käsite ei siis kata niitä voimavaroja, jotka käytetään jalkapallosarjan
eri otteluiden päivämäärien ja kellonaikojen sekä niissä vastakkain pelaavien joukkueiden määrittämiseen.
Skouris
Jann
Timmermans
Rosas
Lenaerts
Puissochet
Schintgen
Colneric
Cunha Rodrigues
Julistettiin Luxemburgissa 9 päivänä marraskuuta 2004.