61995J0118

Jäsenvaltiot - Velvoitteet - Direktiivien täytäntöönpano - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, jota ei ole kiistetty

(EY:n perustamissopimuksen 169 artikla)

Asiassa C-118/95,

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellinen neuvonantaja Eugenio de March, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

kantajana,

vastaan

Italian tasavalta, asiamiehenään ulkoasiainministeriön diplomaattisia riita-asioita hoitavan yksikön päällikkö, professori Umberto Leanza, avustajanaan avvocato dello Stato Maurizio Fiorilli, prosessiosoite Luxemburgissa Italian suurlähetystö, 5 rue Marie-Adélaïde,

vastaajana,

jossa vaaditaan toteamaan, että koska Italian tasavalta ei ole säädetyssä määräajassa saattanut voimaan vihannesten lisäys- ja taimiaineiston, lukuun ottamatta siemeniä, pitämisestä kaupan 28 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/33/ETY ja hedelmäntuotantoon tarkoitettujen hedelmäkasvien ja niiden lisäysaineiston pitämisestä kaupan 28 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/34/ETY (EYVL L 157, s. 10) noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, se ei ole noudattanut sille EY:n perustamissopimuksen mukaan kuuluvia jäsenyysvelvoitteita.

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja D. A. O. Edward, tuomarit J.-P. Puissochet, C. Gulmann, P. Jann ja L. Sevón (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: G. Cosmas,

kirjaaja: R. Grass,

ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,

kuultuaan julkisasiamiehen 17.10.1995 pidetyssä suullisessa käsittelyssä esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon 4.4.1995 jättämällään kannekirjelmällä EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisen kanteen, jossa vaaditaan toteamaan, että koska Italian tasavalta ei ole säädetyssä määräajassa saattanut voimaan vihannesten lisäys- ja taimiaineiston, lukuun ottamatta siemeniä, pitämisestä kaupan 28 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/33/ETY (EYVL L 157, s. 1, jäljempänä direktiivi 92/33) ja hedelmäntuotantoon tarkoitettujen hedelmäkasvien ja niiden lisäysaineiston pitämisestä kaupan 28 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/34/ETY (EYVL L 157, s. 10, jäljempänä direktiivi 92/34) noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, se ei ole noudattanut sille EY:n perustamissopimuksen mukaan kuuluvia jäsenyysvelvoitteita.

2 Direktiivin 92/33 25 artiklan ja direktiivin 92/34 26 artiklan mukaan jäsenvaltioiden oli saatettava voimaan direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31.12.1992 ja ilmoitettava tästä komissiolle.

3 Koska komissio ei ollut saanut ilmoitusta Italian tasavallan antamista näiden direktiivien noudattamisen edellyttämistä laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä ja kun sillä ei ollut käytettävissään sellaisia tietoja, joiden perusteella se olisi voinut todeta, että Italian tasavalta oli noudattanut velvollisuuttaan saattaa voimaan mainitut tarvittavat säännökset ja määräykset, komissio varasi 12.3.1993 päivätyllä kirjeellään Italian hallitukselle tilaisuuden esittää huomautuksensa perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti kahden kuukauden määräajassa.

4 Koska tähän kirjeeseen ei vastattu, komissio antoi 1.6.1994 asiaa koskevan perustellun lausunnon, jossa se kehotti Italian tasavaltaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin jäsenyysvelvoitteidensa noudattamiseksi kahden kuukauden määräajan kuluessa lausunnon tiedoksisaannista.

5 Italian tasavallan pysyvän edustuston 20.9.1994 päiväämässä kirjeessä Italian viranomaiset ilmoittivat, että menettelyt direktiivien 92/33 ja 92/34 täytäntöönpanemiseksi oli aloitettu lain nro 146/94 (yhteisön oikeuden täytäntöönpanoa koskeva laki vuodelta 1993) 4 pykälän mukaisesti. Koska komissio ei ollut saanut tämän jälkeen mitään ilmoitusta, se nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen.

6 Kanteessaan komissio muistuttaa direktiivin 92/33 25 artiklasta ja direktiivin 92/34 26 artiklasta ja EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan ensimmäisen kohdan ja 189 artiklan mukaisista jäsenvaltioille kuuluvista velvollisuuksista. Komissio toteaa, ettei Italian tasavalta ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin täyttääkseen asetuksien 92/33 ja 92/34 mukaiset velvollisuutensa ja että tämän vuoksi Italia ei ole noudattanut jäsenyysvelvoitteitaan.

7 Italian tasavalta esittää, että kyseisiä direktiivejä koskeva, lain nro 146/94 4 artiklan mukainen täytäntöönpanoasetus on valmisteltu maatalous-, ravitsemus- ja metsäasioita hoitavassa ministeriössä ja se on jätetty Consiglio di Statolle, jotta se antaisi lausunnon asetuksen pätevyydestä. Yhteisön oikeuden saattaminen osaksi Italian oikeusjärjestystä on siis välitön.

8 Koska direktiivejä 92/33 ja 92/34 ei ole saatettu osaksi kansallista oikeutta näissä direktiiveissä säädetyn määräajan kuluessa, on todettava, että komission väite jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä on perusteltu.

9 Tämän vuoksi on todettava, että koska Italian tasavalta ei ole saattanut voimaan direktiivien 92/33 ja 92/34 noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, se ei ole noudattanut sille direktiivin 92/33 25 artiklan ja direktiivin 92/34 26 artiklan mukaan kuuluvia velvoitteita.

Oikeudenkäyntikulut

10 Työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Komissio on vaatinut, että Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Koska Italian tasavalta on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(viides jaosto)

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1) Koska Italian tasavalta ei ole saattanut voimaan vihannesten lisäys- ja taimiaineiston, lukuun ottamatta siemeniä, pitämisestä kaupan 28 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/33/ETY ja hedelmäntuotantoon tarkoitettujen hedelmäkasvien ja niiden lisäysaineiston pitämisestä kaupan 28 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/34/ETY noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, se ei ole noudattanut sille direktiivin 92/33 25 artiklan ja direktiivin 92/34 26 artiklan mukaan kuuluvia velvoitteita.

2) Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.