EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.1.2024

COM(2024) 23 final

2024/0017(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

ulkomaisten sijoitusten seurannasta unionissa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 kumoamisesta

{SWD(2024) 23 final} - {SWD(2024) 24 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta 19. maaliskuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, jäljempänä ’asetus’, hyväksyttiin vuonna 2019, ja sitä alettiin soveltaa 11. lokakuuta 2020. Asetuksen antamisella vastattiin kasvavaan huoleen siitä, että tietyt ulkomaiset sijoittajat pyrkivät hankkimaan määräysvallan EU:n yrityksissä, jotka tarjoavat kriittistä teknologiaa, infrastruktuuria tai tuotantopanoksia tai pitävät hallussaan arkaluonteisia tietoja ja joiden toiminta on kriittistä EU:n tason turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta. Asetuksen tavoitteena oli auttaa tunnistamaan ja käsittelemään turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyviä riskejä, jotka liittyvät ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, jotka vaikuttavat vähintään kahteen jäsenvaltioon tai koko EU:hun, koska sisämarkkinoiden yhdentymisen korkea aste merkitsee sitä, että ulkomaiset suorat sijoitukset EU:n yritykseen voivat aiheuttaa riskin myös ulkomaiset suorat sijoitukset vastaanottavan jäsenvaltion rajojen ulkopuolella. Tavoitteen saavuttamiseksi asetuksessa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus tarkastella alueelleen tehtyjä ulkomaisia suoria sijoituksia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä sekä vaihtaa tietoja komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa ja annetaan niille valtuudet toteuttaa toimenpiteitä erityisten riskien torjumiseksi. Lisäksi asetuksella luotiin yhteistyömekanismi Euroopan komission ja jäsenvaltioiden seurantaviranomaisten välille yksittäisiä ulkomaisia suoria sijoituksia varten. Mekanismi on mahdollistanut tietojenvaihdon, minkä ansiosta sekä komissio että muut jäsenvaltiot ovat voineet tuoda esiin ulkomaisista suorista sijoituksista johtuvia mahdollisia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyviä riskejä, jotka kohdistuvat muihin jäsenvaltioihin tai kriittisiin EU:n tason ohjelmiin. Tämä on vahvistanut asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten tekemää ulkomaisten suorien sijoitusten arviointia ja helpottanut sijoituksen vastaanottavan jäsenvaltion lopullista päätöstä siitä, myöntääkö se luvan liiketoimeen vai ei, ja jos lupa myönnetään, ovatko tietyt ehdot tarpeen.

Asetuksen antamisen jälkeen turvallisuutta ja yleistä järjestystä koskevan kysymyksen merkitys on kasvanut. Covid-19-pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja muut geopoliittiset jännitteet ovat korostaneet tarvetta pystyä tunnistamaan tietyistä sijoituksista johtuvat EU:n kriittisiin resursseihin kohdistuvat riskit ja suojelemaan niitä paremmin. Nämä ovat vaikuttaneet myös siihen, että kansallisen seurantamekanismin käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden määrä on kasvanut huomattavasti ja seurannan kohteena olevia aloja on lisätty joissakin jäsenvaltioissa. 1 Merkittävä osa EU:n ulkomaisista suorista sijoituksista menee kuitenkin edelleen jäsenvaltioihin, joilla ei ole seurantamekanismia 2 , ja tämä lisää haavoittuvuutta, koska mahdollisesti kriittiset ulkomaiset suorat sijoitukset jäävät havaitsematta.

Kaikkien kansallisten viranomaisten ja komission välisellä yhteistyöllä on kuitenkin ollut merkittävä rooli tietoisuuden lisäämisessä sekä sellaisten riskialttiiden ulkomaisten suorien sijoitusten tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa, jotka muutoin olisivat jääneet huomaamatta. 3 Useita lainkäyttöalueita koskevien tiedoksiantojen hallinnointi (eli liiketoimet, joihin liittyy sama liiketoiminta useissa jäsenvaltioissa) on kuitenkin ollut haastavaa ja tuonut esiin tehokkuusongelmia (erityisesti ulkomaisten sijoittajien, EU:n sijoituskohteiden ja seurantaviranomaisten kannalta).

Asetuksen 15 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että komissio arvioi asetuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen viimeistään 12. lokakuuta 2023 (eli viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen täysimääräisestä täytäntöönpanosta).

1.2.Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotuksen tavoitteena on suojella EU:n turvallisuutta ja yleistä järjestystä ulkomaisten sijoitusten yhteydessä. Tämä vastaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja EU:n yleisiä poliittisia tavoitteita, joita ovat erityisesti EU:n arvojen ja etujen puolustaminen suhteissa muuhun maailmaan ja kansalaisten suojelun, rauhan, turvallisuuden sekä vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan edistäminen.

Ehdotus on täysin vuonna 2023 annetun taloudellista turvallisuutta koskevan tiedonannon 4 mukainen. Siinä korostettiin, että ulkomaisten suorien sijoitusten seuranta on yksi niistä välineistä, joita EU käyttää suojautuakseen taloudelliseen turvallisuuteensa vaikuttavilta yleisesti tunnistetuilta riskeiltä. Kyseisessä yhteisessä tiedonannossa komissio kehotti jälleen jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön kansallisia ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismeja, tekemään niin viipymättä. Se ilmoitti myös lainsäädäntöehdotuksesta ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen tarkistamiseksi.

Ehdotetussa asetuksessa tasapainotetaan asianmukaisesti keskenään toisaalta tavoite tiettyihin ulkomaisiin sijoituksiin liittyvien oikeutettujen huolta herättävien seikkojen käsittelystä ja toisaalta tarve säilyttää avoin ja myönteinen järjestelmä tällaisia EU:hun tulevia sijoituksia kohtaan niin, että noudatetaan täysimääräisesti EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sitoumuksia.

1.3.Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotetulla asetuksella täydennetään EU:n muuta politiikkaa ja muita aloitteita, se on johdonmukainen suhteessa niihin eikä vaikuta niihin. Tiettyihin liiketoimiin voidaan soveltaa muita lupamenettelyjä EU:n tai kansallisella tasolla, mutta ehdotuksen ja näiden säädösten välillä ei ole epäjohdonmukaisuuksia, sillä niillä on eri tarkoitus kuin ehdotuksella. Ehdotettu asetus ja turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta merkityksellisiin aloihin tai toimiin sovellettavat EU:n välineet pikemminkin täydentävät jossain määrin toisiaan.

Ehdotettua asetusta sovelletaan sijoituksiin, joilla luodaan pysyvä taloudellinen yhteys ulkomaisen sijoittajan ja EU:n sijoituskohteen välille tai pidetään sitä yllä. Tähän sisältyy esimerkiksi enemmistöosuuden tai täyden omistusosuuden hankkiminen sekä sellaisten osakkeiden hankkiminen, jotka antavat ulkomaiselle sijoittajalle oikeuden käyttää määräysvaltaa EU:n sijoituskohteen toiminnassa tai vaikuttaa siihen, tai laitosten perustaminen EU:hun (sijoitukset täysin uuteen toimintaan). Jos tällaiset sijoitukset liittyvät liikkuvuuteen EU:n sisällä, ne kuuluvat pääasiassa sijoittautumisvapauden alaan. Sijoittautumisvapautta koskevat määräykset sisältyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 49–55 artiklaan. Näissä määräyksissä vahvistetaan yleinen periaate, jonka mukaan sijoittautumisvapauden rajoitukset ovat kiellettyjä, jollei niitä voida perustella yleiseen järjestykseen, turvallisuuteen tai terveyteen liittyvillä erityisillä syillä, kuten SEUT-sopimuksen 52 artiklan 1 kohdassa todetaan. Jäsenvaltiot voivat vedota yleiseen järjestykseen ja yleiseen turvallisuuteen liittyviin syihin rajoittaakseen sijoituksia vain, jos yhteiskunnan perustavanlaatuiseen etuun kohdistuu todellinen ja riittävän vakava uhka ja jos vähemmän rajoittavat toimenpiteet eivät riitä tällaisen uhkan torjumiseen. Unionin tuomioistuin on selventänyt, että yleisen turvallisuuden käsite kattaa valtion sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden.

Näitä määräyksiä sovelletaan kuitenkin vain EU:n jäsenvaltioiden luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin, eikä niillä näin ollen ole merkitystä, kun kyseessä ovat EU:n ulkopuolisesta maasta EU:hun tehtävät suorat sijoitukset. Sen vuoksi asetusehdotuksessa esitetyt EU:n ulkopuolisesta maasta EU:hun tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevat säännöt eivät ole vuorovaikutuksessa sijoittautumisvapautta koskevien määräysten kanssa.

Ehdotetulla asetuksella laajennetaan nykyisen asetuksen soveltamisalaa kattamaan myös tietyt EU:n sisäiset sijoitukset, joihin liittyy EU:n ulkopuolisten sijoittajien määräysvallassa olevia sijoituksia. Kuten jäljempänä selitetään, tämä laajentaminen on tärkeää, jotta asetuksen soveltamisalaan voidaan sisällyttää tietyt sijoitukset, joilla luodaan pysyvä taloudellinen yhteys ulkomaisen sijoittajan ja EU:n sijoituskohteen välille tai pidetään sitä yllä. Nämä sijoitukset tekee EU:hun sijoittautunut yhteisö, joka kuitenkin on EU:n ulkopuolisen sijoittajan määräysvallassa, ja sijoitusta koskeva päätösvalta säilyy EU:n ulkopuolisella sijoittajalla. Sen vuoksi on aiheellista varmistaa, että näitä liiketoimia – ja erityisesti osatekijöitä, jotka voivat vaikuttaa päätökseen seurata liiketoimea tai toteuttaa lisätoimenpiteitä turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi – kohdellaan mahdollisuuksien mukaan samalla tavalla kuin ulkomaisia suoria sijoituksia, jotta vältetään tilanne, jossa ehdotettua asetusta sovellettaessa EU:n kannalta vastaavia riskejä aiheuttavia sijoituksia kohdellaan eri tavalla.

Turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvan todennäköisen riskin arvioinnissa olisi tältä osin säilytettävä riittävä joustavuus, jotta voidaan ottaa huomioon ulkomaisten sijoittajien EU:ssa toimivien tytäryritysten EU:hun tekemien sijoitusten erityisluonne ja rakenne. Selkeä yhteys ulkomaiseen sijoittajaan sekä muut asetuksessa säädetyt erityiskriteerit, jotka koskevat katettujen liiketoimien soveltamisalaa (mukaan lukien erityinen luettelo aloista, joilla sijoitus tehdään, tai erityishuomion kiinnittäminen siihen, onko valtio mukana ulkomaisen sijoittajan omistusrakenteessa, sekä se, että ulkomaiseen sijoittajaan saatetaan kohdistaa seurantaa sen takia, että siihen sovelletaan EU:n pakotteita), ovat sijoituksen erityispiirteitä, jotka voivat aiheuttaa erityistä turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvää huolta ja joita on hallinnoitava EU:n tasolla. Tällaiset huolta herättävät seikat liittyvät sekä ulkomaisiin suoriin sijoituksiin että EU:ssa tehtäviin sijoituksiin, kun EU:hun sijoittautunut yhteisö on EU:n ulkopuolisen sijoittajan määräysvallassa. Ne eivät kuitenkaan liity luonnostaan muihin EU:n sisäisiin sijoituksiin, joihin ulkomaiset sijoittajat eivät osallistu, ja sijoitusta arvioitaessa olisi voitava (jos se on perusteltua ja oikeasuhteista) ottaa tämä ero huomioon turvallisuuden ja yleisen järjestyksen näkökulmasta.

Tämän perusteella on mahdollista erottaa toisistaan sisämarkkinavapauksien soveltaminen sijoituksiin EU:ssa, kun EU:hun sijoittautunut yhteisö on EU:n ulkopuolisen maan sijoittajan määräysvallassa ja kun kyseessä on puhtaasti EU:n sisäinen tilanne. Näin ollen perussopimuksen mukaan rajoitukset, jotka koskevat liiketoimia, joissa on osallisena EU:n ulkopuolinen maa, voivat perustua eri näkökohtiin. Tämä on asianmukaista myös, kun otetaan huomioon, että näitä liiketoimia seurataan osana unionin laajuista yhteistyömekanismia.

Jotta voidaan varmistaa arvioinnin johdonmukaisuus ja ennustettavuus kaikissa jäsenvaltioissa, on myös aiheellista, että ulkomaisten sijoitusten arviointiin käytettävät kriteerit ja osatekijät vahvistetaan tämän asetuksen mukaisilla EU:n toimilla.

Pääoman vapaata liikkuvuutta koskevat perussopimuksen määräykset koskevat vain pientä joukkoa liiketoimista, kuten edellä on selitetty, kun otetaan huomioon myös se, että arvopaperisijoitukset on nimenomaisesti jätetty ehdotetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Edellä esitetyt huomiot pätevät joka tapauksessa pääoman vapaan liikkuvuuden rajoittamisen mahdolliseen perusteeseen, joka mainitaan SEUT-sopimuksen 65 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja joka koskee yleistä turvallisuutta, yleistä järjestystä tai kansanterveyttä. Tässä yhteydessä on myös tärkeää varmistaa, että sellaisten liiketoimien seurannan perustaa, joiden tarkoituksena on viime kädessä luoda pysyvä yhteys EU:n ulkopuoliseen sijoittajaan, käsitellään johdonmukaisesti (turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelun kannalta) ja että sijoitusta arvioitaessa otetaan huomioon kaikki erityiset huolta herättävät seikat, joita voi ilmetä, kun liiketoimeen liittyy ulkomainen sijoittaja (silloinkin kun se toteutetaan EU:hun sijoittautuneen mutta ulkomaisen sijoittajan määräysvallassa olevan yhteisön kautta).

Nämä näkökohdat eivät rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta asettaa ulkomaisille sijoituksille lisärajoituksia, jotka ulottuvat asetusehdotuksen perusteita ja soveltamisalaa pidemmälle, kunhan nämä lisärajoitukset ovat (tapauksen mukaan) SEUT-sopimuksen 65 artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 52 artiklan 1 kohdan mukaisia.

Ulkomaisten suorien sijoitusten seurannan yhteydessä tehtävässä riskinarvioinnissa voidaan ottaa huomioon, onko ulkomainen sijoittaja suoraan tai välillisesti EU:n ulkopuolisen maan hallituksen määräysvallassa (myös omistusrakenteen tai merkittävän rahoituksen kautta), mutta arvioinnin tarkoituksena on määrittää, vaikuttaako ulkomainen suora sijoitus todennäköisesti kielteisesti EU:n turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Ulkomaiset tuet vaikuttavat kuitenkin vääristäneen EU:n sisämarkkinoita viime vuosina, eikä ennen ulkomaisia tukia koskevaa asetusta 7 ollut olemassa mitään välinettä, jolla voitaisiin arvioida ja torjua ulkomaisten tukien vaikutusta tasapuoliseen kilpailuun sisämarkkinoilla. EU:n ulkopuolisten maiden myöntämät tuet ovat jääneet valvonnan ulkopuolelle, kun taas jäsenvaltioiden myöntämiin tukiin on sovellettu EU:n valtiontukisääntöjen mukaista tiivistä valvontaa: tuen kieltäminen on ollut sääntö ja lupa on ollut poikkeus.

Ulkomaisia tukia koskevalla asetuksella puututaan tällaisiin vääristymiin ja kurotaan umpeen sääntelyvaje samalla kun sisämarkkinat pidetään avoimina kaupalle ja sijoituksille.

Asetuksen nojalla komissiolla on valtuudet tutkia rahoitusta, jota EU:n ulkopuoliset valtiot myöntävät EU:ssa toimiville yrityksille. Jos komissio toteaa, että tällainen rahoitus on kilpailua vääristävää tukea, se voi toteuttaa toimenpiteitä puuttuakseen sen kilpailua vääristäviin vaikutuksiin. Ulkomaisia tukia koskevalla asetuksella otetaan käyttöön kolme menettelyä:

·ilmoitukseen perustuva menettely sellaisten keskittymien tutkimiseksi, joihin liittyy EU:n ulkopuolisten valtioiden myöntämää rahoitusta – kun hankitun yrityksen, sulautuman jonkin osapuolen tai yhteisyrityksen liikevaihto EU:ssa on vähintään 500 miljoonaa euroa ja osapuolille on myönnetty ulkomaista rahoitusta yli 50 miljoonaa euroa kolmen viime vuoden aikana;

·ilmoitukseen perustuva menettely sellaisten julkisten hankintamenettelyjen tarjousten tutkimiseksi, joihin liittyy EU:n ulkopuolisten valtioiden myöntämää rahoitusta – kun sopimuksen arvioitu arvo on vähintään 250 miljoonaa euroa ja tarjoukseen liittyy vähintään 4 miljoonaa euroa ulkomaista rahoitusta EU:n ulkopuolista maata kohden kolmen viime vuoden aikana; ja

·oma-aloitteinen menettely kaikkien muiden markkinatilanteiden tutkimiseksi, jolloin komissio voi käynnistää tarkastelun omasta aloitteestaan.

Jos komissio päättää käynnistää alustavan tarkastelun siitä, onko tarkasteltavana oleva rahoitus ulkomaista tukea ja vääristääkö se sisämarkkinoita, se ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille, jotka ovat ilmoittaneet komissiolle asetuksen mukaisesta kansallisesta menettelystä.

Siltä osin kuin näiden kahden asetuksen soveltamisalat ovat päällekkäisiä, asetuksen 1 artiklassa säädetyt seurantaperusteet eivät saisi vaikuttaa komission ulkomaisia tukia koskevan asetuksen nojalla tekemään arviointiin siitä, onko tarkastelun kohteena oleva rahoitus ulkomaista tukea ja vääristääkö se sisämarkkinoita.

Neuvoston direktiivissä 2008/114/EY 8 säädetään menettelystä sellaisen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin nimeämiseksi, jonka vahingoittumisella tai tuhoutumisella olisi merkittävä rajat ylittävä vaikutus vähintään kahteen jäsenvaltioon, ja asetetaan pääpaino kriittisen infrastruktuurin suojeluun energian ja liikenteen aloilla. Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevassa direktiivissä 9 todetaan, että on tärkeää käsitellä kattavasti kriittisten toimijoiden (eli jäsenvaltioiden alueellaan kriittisiksi toimijoiksi määrittämien toimijoiden) häiriönsietokykyä, ja siinä on luotu yleinen kehys, jossa käsitellään näiden toimijoiden häiriönsietokykyä kaikkien luonnonkatastrofien tai ihmisen aiheuttamien, tahattomien tai tahallisten uhkien varalta. Direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat erityistoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tai taloudellisen toiminnan ylläpitämisen kannalta välttämättömiä palveluja 11 alalla tarjotaan esteettä sisämarkkinoilla. Direktiivi tuli voimaan 16. tammikuuta 2023, ja jäsenvaltioiden on saatettava sen vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä 17. lokakuuta 2024 mennessä.

Siltä osin kuin ehdotetun asetuksen soveltamisala on päällekkäinen kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan direktiivin kanssa, EU:n sijoituskohteen määrittäminen kriittiseksi toimijaksi olisi otettava huomioon ehdotetun asetuksen mukaisessa ulkomaisten sijoitusten arvioinnissa.

Kyberturvallisuus

Vuonna 2016 käyttöön otettuja EU:n kyberturvallisuussääntöjä 10 päivitettiin toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa annetulla direktiivillä 11 , jolla nykyaikaistettiin nykyistä oikeudellista kehystä laajentamalla soveltamisalaa, selkeyttämällä sääntöjä ja vahvistamalla valvontavälineitä, jotta pystytään vastaamaan lisääntyvään digitalisaatioon ja muuttuvaan kyberturvallisuusuhkien ympäristöön. Direktiivillä laajennetaan kyberturvallisuussääntöjen soveltamisalaa kattamaan uusia aloja ja toimijoita ja otetaan käyttöön selkeä kokoraja, joka tarkoittaa, että soveltamisalaan sisältyvät yleisesti kaikki keskisuuret ja suuret yritykset tietyillä aloilla. Direktiivillä myös lujitetaan ja virtaviivaistetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden turvallisuus- ja raportointivaatimuksia ottamalla käyttöön riskinhallintaan sovellettava lähestymistapa.

Kyberturvallisuusdirektiivissä käsitellään toimitusketjujen turvallisuutta ja toimittajasuhteita edellyttämällä, että sen soveltamisalaan kuuluvat toimijat puuttuvat kyberturvallisuusriskeihin toimitusketjuissaan ja toimittajasuhteissaan. EU:n tasolla direktiivillä vahvistetaan keskeisen tieto- ja viestintäteknologian toimitusketjun kyberturvallisuutta. Verkko- ja tietoturva-alan yhteistyöryhmä 12 voi yhteistyössä komission ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston kanssa suorittaa kriittisiä toimitusketjuja koskevia koordinoituja turvallisuusriskien arviointeja unionin tasolla. Kyberturvallisuusdirektiivi tuli voimaan 16. tammikuuta 2023, ja jäsenvaltioiden on saatettava sen vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä 17. lokakuuta 2024 mennessä.

Siltä osin kuin ehdotetun asetuksen soveltamisala on päällekkäinen kyberturvallisuusdirektiivin kanssa, ehdotetun asetuksen mukaisessa ulkomaisten sijoitusten arvioinnissa olisi otettava huomioon, että EU:n sijoituskohde kuuluu myös kyberturvallisuusdirektiivin soveltamisalaan, sekä direktiivin (EU) 2022/2555 22 artiklan mukaisesti toteutettujen kriittisiä toimitusketjuja koskevien EU:n tason koordinoitujen turvallisuusriskien arviointien tulokset.

Jos ulkomaisen sijoituksen jälkeen haetaan sähködirektiivin tai kaasudirektiivin 10 artiklan mukaista sertifiointia, ehdotetun asetuksen soveltaminen ei saisi rajoittaa asiaa koskevan direktiivin soveltamista. Siltä osin kuin näiden kahden säännön soveltamisalat ovat päällekkäisiä, ehdotetun asetuksen 1 artiklassa esitettyjä seurantaperusteita ja energian toimitusvarmuuden käsitettä olisi tulkittava johdonmukaisesti ja rajoittamatta asiaankuuluvan direktiivin nojalla tehtävää arviointia siitä, vaarantaako EU:n ulkopuolisesta maasta tulevan henkilön harjoittama määräysvalta energian toimitusvarmuuden EU:hun.

Kaksikäyttötuotteet ovat tavaroita, ohjelmistoja ja teknologiaa, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. EU valvoo näiden tuotteiden vientiä, kauttakulkua, välitystä ja teknistä apua voidakseen edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja estää joukkotuhoaseiden leviämisen. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevaa asetusta 18 tarkistettiin vuonna 2021, jotta voitaisiin vastata tehokkaammin turvallisuuteen, teknologiaan ja kauppaympäristöön liittyviin nopeasti kehittyviin riskeihin. Erityisesti tarkasteltiin arkaluonteisen ja uuden teknologian vientiä. Sijoitusten seuranta täydentää kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa. Molemmat ovat tärkeitä välineitä strategisessa kaupan ja sijoitusten valvonnassa turvallisuuden varmistamiseksi EU:ssa.

Ehdotetussa asetuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot seuraavat ulkomaisia sijoituksia ja ilmoittavat niistä yhteistyömekanismiin, jos EU:n sijoituskohteella on valtuudet tehdä päätös tuotteiden viemisestä EU:n tullialueelta.

Ehdotettu asetus ei vaikuta kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeviin kansallisiin säännöksiin ja päätöksiin, sillä ne pysyvät erillisenä menettelynä, jolla on erityiset tavoitteet.

Pakottamistoimien vastainen väline

Pakottamistoimien vastainen väline 19 on yksi tärkeä osa EU:n taloudellista turvallisuutta. Sen avulla EU voi vastata taloudelliseen pakottamiseen ja siten puolustaa paremmin omia ja jäsenvaltioidensa etuja maailmanlaajuisesti.

Pakottamistoimien vastaisen välineen tarkoituksena on ennen kaikkea estää taloudellinen pakottaminen. Jos tällaista pakottamista kuitenkin esiintyy, välineen kautta voidaan yrittää saada EU:n ulkopuolinen maa lopettamaan pakottamistoimet vuoropuhelun avulla. Jos vuoropuhelu ei kuitenkaan onnistu, väline antaa EU:lle myös mahdollisuuden käyttää monenlaisia vastatoimia pakottamista käyttävää maata vastaan. Näitä ovat muun muassa tullien määrääminen, palvelukaupan rajoitukset sekä rajoitukset, jotka koskevat ulkomaisia suoria sijoituksia tai osallistumista julkisiin hankintoihin.

Jos ehdotettua asetusta sovellettaisiin sellaisiin EU:n ulkopuolisista maista tuleviin ulkomaisiin sijoittajiin, joihin sovelletaan pakottamistoimien vastaisen välineen mukaisia vastatoimia, sen arviointi, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, olisi tehtävä rajoittamatta pakottamisen tarkoitusta, paitsi jos pakottaminen aiheuttaisi turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä. Lisäksi jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä tekemät seurantaa koskevat päätökset eivät saisi rajoittaa mahdollisia EU:n toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan taloudellista pakottamista.

EU:n rajoittavat toimenpiteet (pakotteet)

EU:n rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan monenlaisiin yhteisöihin, muun muassa kaikkiin sellaisiin EU:n alueella tai sen ulkopuolella oleviin henkilöihin, joilla on jäsenvaltion kansalaisuus, kaikkiin sellaisiin EU:n alueelle tai sen ulkopuolelle sijoittautuneisiin oikeushenkilöihin, yhteisöihin tai elimiin, jotka on perustettu tai muodostettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, sekä kaikkiin sellaisiin oikeushenkilöihin, yhteisöihin tai elimiin, jotka harjoittavat mitä tahansa liiketoimintaa kokonaan tai osittain EU:ssa.

EU:n rajoittavat toimenpiteet voivat olla yrityksiin, ryhmiin, järjestöihin tai yksityishenkilöihin suunnattuja erityistoimenpiteitä (esim. varojen jäädyttäminen ja kielto asettaa varoja tai taloudellisia resursseja saataville) tai alakohtaisia toimenpiteitä.

Komissio katsoo, että varojen jäädyttäminen ja kielto asettaa varoja tai taloudellisia resursseja saataville koskevat myös sellaisia nimeämättömien yhteisöjen varoja, jotka ovat nimetyn henkilön tai yhteisön omistuksessa tai määräysvallassa, paitsi jos voidaan osoittaa, että kyseiset varat eivät tosiasiassa ole nimetyn henkilön tai yhteisön omistuksessa tai määräysvallassa.

On tärkeää valvoa tiiviisti ja tarkasti nimettyjen tai muuten pakotteiden kohteena olevien henkilöiden yrityksiä hankkia määräysvaltaa EU:n yrityksissä joko suoraan tai välillisesti. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että tätä sääntöä sovelletaan myös silloin, kun sijoittajaan ei kohdistu suoraan pakotteita vaan sijoittaja on pakotteiden kohteena olevan henkilön tai yhteisön omistuksessa tai määräysvallassa taikka toimii tällaisen henkilön tai yhteisön puolesta tai johdolla. Ehdotettu asetus velvoittaisi sen vuoksi jäsenvaltiot ilmoittamaan muille jäsenvaltioille ja komissiolle kaikista niiden alueella tehdyistä ulkomaisista sijoituksista, joita ovat tehneet sijoittajat, joihin sovelletaan EU:n rajoittavia toimenpiteitä, sekä muut tällaisen henkilön tai yhteisön omistuksessa tai määräysvallassa olevat tai sen puolesta tai johdolla toimivat osapuolet.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

2.1.Oikeusperusta

Ulkomaiset suorat sijoitukset sisältyvät nimenomaisesti EU:n yhteisen kauppapolitiikan soveltamisalaan, josta määrätään SEUT-sopimuksen 207 artiklassa. Lisäksi on tarpeen käyttää SEUT-sopimuksen 114 artiklaa täydentävänä oikeusperustana, sillä siinä määrätään toimenpiteistä sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan varmistamiseksi. Tämä artikla mahdollistaa sellaisten toimien hyväksymisen, joilla lähennetään sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. Se on asianmukainen oikeusperusta toimille, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden seuraavan tiettyjä sijoituksia sisämarkkinoilla ja joilla puututaan jäsenvaltioiden seurantamekanismien välisiin eroihin, jotka saattavat haitata perusvapauksia ja vaikuttaa suoraan sisämarkkinoiden toimintaan.

Kansallisissa lainsäädännöissä on eroja ja ne ovat lisääntymässä, sillä useissa jäsenvaltioissa, joissa on jo käytössä seurantamekanismeja, ollaan ottamassa käyttöön mekanismeja, jotka ulottuvat EU:n sisäisiin sijoituksiin. Sääntely on hajanaista, koska kansalliset seurantamekanismit eroavat toisistaan esimerkiksi soveltamisalaltaan (katettu toiminta ja toimialat), määräajoiltaan (kansallisen viranomaisen tekemään arviointiin ja päätökseen käytetty aika), menettelyvaatimuksiltaan ja perusteiltaan, joita sovelletaan sen arviointiin, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden yhdentymisen taso, joka voi johtaa siihen, että yksi ainoa liiketoimi vaikuttaa useisiin jäsenvaltioihin eri puolilla EU:ta.

Sääntelyn hajanaisuus muodostaa esteitä sijoittautumisvapaudelle ja todennäköisesti kasvaa, kun niiden jäsenvaltioiden määrä lisääntyy, joissa on käytössä seurantamekanismi. Ehdotetuilla yhdenmukaistetuilla toimenpiteillä pyritään i) luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioille, ii) vähentämään ulkomaisille sijoittajille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja iii) estämään lisäesteiden syntyminen sijoitusten sisämarkkinoilla.

Sisämarkkinatavoitteen mukaisesti tässä ehdotuksessa säädetään, että tiettyjä ulkomaisia sijoituksia olisi seurattava riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa tai jäsenvaltioissa sijoituskohde sijaitsee. Lisäksi ehdotuksessa säädetään, että ulkomaisia sijoituksia arvioidaan yhdenmukaistettujen standardien ja aikataulujen perusteella. Edellä esitetyn perusteella laajempi yhdenmukaistaminen unionin tasolla on tarpeen, minkä vuoksi SEUT-sopimuksen 114 artikla on tälle aloitteelle asianmukainen oikeusperusta.

SEUT-sopimuksen 114 artiklan käyttö mahdollistaa tiettyjen EU:n sisäisten sijoitusten sisällyttämisen ehdotetun asetuksen soveltamisalaan. Näin pyritään varmistamaan, että puututaan riskeihin, joita tällaisista liiketoimista kohdistuu turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen. Ehdotettu asetus rajoitettaisiin erityisesti seuraaviin EU:n sisäisiin sijoituksiin:

i)sijoitukset, jotka tekee ulkomaisen sijoittajan tytäryritys unionissa, kun tytäryritys on suoraan tai välillisesti ulkomaisen sijoittajan määräysvallassa. Soveltamisalaan eivät kuulu yhteisöt, joissa ei ole kolmannen maan omistusosuutta tai joissa on ainoastaan ulkomaisen sijoittajan määräysvallaton omistusosuus (arvopaperisijoitukset);

ii)sijoitukset, joiden tavoitteena on luoda pysyvä yhteys ulkomaisen sijoittajan ja EU:n sijoituskohteen välille.

2.2.Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

2.3.Suhteellisuusperiaate

Asetuksen arvioinnissa tuli esiin, että sijoitusten seurantaa koskevan EU:n kehyksen tehokkuutta heikentää huomattavasti i) se, että joissakin jäsenvaltioissa ei ole seurantamekanismeja, joiden avulla liiketoimet voitaisiin tarkastaa ennen niiden toteuttamista, ja ii) kansallisten sijoitusten seurantamekanismien rajoitettu soveltamisala 20 . Tällä voi olla heijastusvaikutuksia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyviin etuihin muissa jäsenvaltioissa sekä EU:n etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin.

Ilman yhteistä määritelmää liiketoimista, joihin sovelletaan seurantaa, tai ilman muita keinoja yhdenmukaistaa edellytyksiä, joiden pitäisi käynnistää seuranta kansallisella tasolla, jäsenvaltioiden yhteistyömekanismiin toimittamien ilmoitusten määrä ja laajuus todennäköisesti vaihtelevat edelleen suuresti. Lisäksi jotkin ulkomaiset sijoittajat voivat edelleen hyödyntää sellaisia EU:n lainkäyttöalueita, joilla ei ole käytössä ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismia tai joiden mekanismia ei sovelleta kyseisellä toimialalla.

Ehdotettuun asetukseen sisältyvät toimenpiteet, joilla perustetaan yhteistyömekanismi ja asetetaan tiettyjä menettelyllisiä ja aineellisia vaatimuksia kansallisille seurantamekanismeille, ovat oikeasuhteisia, koska niillä saavutetaan ehdotetun asetuksen tavoite ja annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa seurantamekanismeissaan huomioon kansalliset erityispiirteet ja tehdä lopullinen päätös ulkomaisista sijoituksista.

2.4.Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

3.1.Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

3.2.Sidosryhmien kuuleminen

3.3.Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

3.4.Vaikutustenarviointi

3.5.Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

3.6.Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Jotta tämän aloitteen tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaasti, useat toimet edellyttävät rahoitusta komissiolta. Vuotuiset henkilöstömenot ovat noin 5,162 miljoonaa euroa vuodessa, mistä on tarkoitus rahoittaa yhteensä 29 virkamiehen (kokoaikaiseksi muutettuna) työpanos komissiossa. Muut hallinnolliset kulut liittyvät jäsenvaltioiden edustajien matkoista asiantuntijaryhmän (5 artikla) ja komitean (21 artikla) kokouksiin aiheutuvien matkakulujen korvaamiseen. Näiden kustannusten arvioidaan olevan 0,032 miljoonaa euroa vuodessa. Toimintamenot, joilla rahoitetaan tarvittavaa tietotekniikkainfrastruktuuria komission ja jäsenvaltioiden välisen suoran yhteistyön tukemiseksi turvallisten viestintäkanavien kautta, ovat noin 0,25–0,29 miljoonaa euroa vuodessa. Komissio aikoo teettää ulkoisen tutkimuksen, jonka budjetti on 0,25 miljoonaa euroa ja jota käytetään tukemaan komission arviointia vaatimusten noudattamisesta jäsenvaltioissa siirtymäkauden päätyttyä. Komissio harkitsee toisen tutkimuksen teettämistä ehdotettua asetusta koskevan komission viisivuotisarvioinnin tueksi.

5.LISÄTIEDOT

5.1.Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Seuranta, raportointi ja arviointi ovat tärkeä osa ehdotusta.

Seuranta on jatkuvaa, ja se perustuu toiminnallisiin tavoitteisiin ja erityisindikaattoreihin. Säännöllinen ja jatkuva seuranta kattaa seuraavat keskeiset näkökohdat:

i)yhteistyömekanismiin ilmoitettujen liiketoimien lukumäärä ja

ii)sellaisten liiketoimien lukumäärä, jotka todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa tai unionin etua koskevan hankkeen tai ohjelman kautta.

Lisäksi komissio voi seurata jäsenvaltioiden komissiolle luottamuksellisesti ilmoittamiin lopullisiin päätöksiin liittyvää kehitystä.

Ehdotetussa asetuksessa edellytetään edelleen, että jäsenvaltiot raportoivat komissiolle vuosittain luottamuksellisesti seurantamekanismiin liittyvästä toiminnastaan edeltävän kalenterivuoden aikana. Jäsenvaltioiden on myös julkaistava vuosittain kertomus, jossa on tietoa lainsäädännön kehityksestä sekä seurannasta vastaavan viranomaisen toiminnasta, mukaan lukien koostetut tiedot seurannan kohteena olleista tapauksista ja seurantaa koskevista päätöksistä. Komissio toimittaa edelleen vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ehdotetun asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomus myös julkistetaan edelleen.

Ehdotettua asetusta arvioitaisiin viiden vuoden kuluttua siitä, kun sitä on ryhdytty soveltamaan kaikilta osin. Tarvittaessa voitaisiin ottaa käyttöön uudelleentarkastelulauseke, jonka nojalla komissio voisi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, myös lainsäädäntöehdotuksia.

5.2.Ehdotettuun asetukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetun asetuksen 1 luvussa on yleiset säännökset, mukaan lukien asetuksen kohde ja soveltamisala (1 artikla). Ehdotetulla asetuksella luodaan EU:n kehys sijoitusten seurantaan, jota jäsenvaltiot harjoittavat alueellaan turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Siinä säädetään myös yhteistyömekanismista, jonka avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat vaihtaa tietoja sijoituksista, arvioida niiden mahdollisia vaikutuksia turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen ja tunnistaa mahdolliset huolta herättävät seikat, joihin sijoitusta seuraavan jäsenvaltion olisi puututtava. Sijoitusten seurannan perusteet määritetään noudattaen asiaa koskevia vaatimuksia, joita on asetettu rajoittavien toimenpiteiden käyttöönotolle turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, joista määrätään Maailman kauppajärjestön sopimuksessa (erityisesti palvelukaupan yleissopimuksen XIV artiklan a kohdassa ja XIV a artiklassa) ja muissa kauppa- ja investointisopimuksissa tai -järjestelyissä, joissa EU tai sen jäsenvaltiot ovat osapuolina.

Ehdotetun asetuksen 2 artiklassa vahvistetaan useita sovellettavia määritelmiä. Siinä selvennetään erityisesti, että ehdotettu asetus kattaa sijoitukset, jotka ovat joko ulkomaisia suoria sijoituksia tai EU:ssa tehtyjä sijoituksia, joihin liittyy ulkomainen omistusosuus. Ehdotettua asetusta sovellettaessa ulkomaisilla suorilla sijoituksilla tarkoitetaan laajaa joukkoa sijoituksia, joilla luodaan pysyviä ja suoria yhteyksiä EU:n ulkopuolisista maista tulevien sijoittajien ja jossakin jäsenvaltiossa taloudellista toimintaa harjoittavien yritysten välille ja pidetään niitä yllä. Niihin sisältyvät ulkomaisen sijoittajan sijoitukset EU:n sijoituskohteeseen, jos EU:n sijoituskohde on sellaisen ulkomaisen sijoituskohteen tytäryhtiö, johon sijoitus tehdään. EU:ssa tehdyt sijoitukset, joihin liittyy ulkomainen omistusosuus, kattavat monenlaisia sijoituksia, jotka ulkomainen sijoittaja tekee EU:hun sijoittautuneen tytäryhtiönsä kautta ja joiden tarkoituksena on luoda pysyviä ja suoria yhteyksiä ulkomaisen sijoittajan ja EU:n sijoituskohteen välille tai pitää niitä yllä taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi jäsenvaltiossa. Arvopaperisijoitukset eivät kuulu ehdotetun asetuksen soveltamisalaan.

Ehdotetun asetuksen 2 luku sisältää kansallisia seurantamekanismeja koskevat säännöt. Ehdotetun asetuksen 3 artiklassa edellytetään, että kaikki jäsenvaltiot perustavat ehdotetun asetuksen vaatimukset täyttävän seurantamekanismin ja pitävät sitä yllä ja ilmoittavat tästä mekanismista komissiolle. Komissio julkaisee näiden ilmoitusten perusteella luettelon kansallisista seurantamekanismeista. Ehdotetun asetuksen 4 artiklassa asetetaan tiettyjä vaatimuksia kansallisille seurantamekanismeille. Näiden mekanismien on erityisesti katettava vähintään i) sijoitukset EU:n yrityksiin, jotka osallistuvat ehdotetun asetuksen liitteessä I mainittuihin EU:n etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin, ja ii) sijoitukset EU:n yrityksiin, jotka toimivat ehdotetun asetuksen liitteessä II mainituilla EU:n turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen tärkeillä aloilla, jäljempänä ’ilmoitusta edellyttävät sijoitukset’. Lisäksi siinä asetetaan useita vaatimuksia seurantamekanismien tehokkuuden varmistamiseksi.

Ehdotetun asetuksen 3 luvussa säädetään yhteistyömekanismista, jonka avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat vaihtaa tietoja ja ehdottaa toimenpiteitä, jos ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa taikka unionin etua koskevan hankkeen tai ohjelman kautta. Ehdotetun asetuksen 5 ja 6 artiklassa vahvistetaan säännöt ja menettelyt, jotka liittyvät ulkomaisten sijoitusten ilmoittamiseen, mukaan lukien useiden jäsenvaltioiden samanaikaisesti seuraamia ulkomaisia sijoituksia koskeva erityinen menettely, jäljempänä ’useita maita koskevat liiketoimet’. Ehdotetun asetuksen 7 artiklassa kuvataan edellytykset, joita sovelletaan ilmoitetun ulkomaisen sijoituksen arvioinnin jälkeen jäsenvaltioiden esittämiin huomautuksiin ja komission antamiin lausuntoihin. Sen mukaan jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksia jäsenvaltiolle, johon ulkomainen sijoitus tehdään, jos kyseinen ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti niiden turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tai jos niillä on kyseisen ulkomaisen sijoituksen seurannan kannalta merkityksellisiä tietoja. Komissio voi antaa lausunnon jäsenvaltiolle, johon ulkomainen sijoitus tehdään, jos se katsoo, että tällainen ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti useamman kuin yhden jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen taikka unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Komissio voi myös antaa lausunnon, jos sillä on ulkomaisen sijoituksen seurannan kannalta merkityksellisiä tietoja tai jos useat ulkomaiset sijoitukset aiheuttavat samanlaisia riskejä turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta. Lisäksi 7 artiklassa säädetään yksityiskohtaisista menettelyistä, joilla annetaan tietoja ilmoituksen tehneen jäsenvaltion tekemästä seurantaa koskevasta päätöksestä asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle. Ehdotetun asetuksen 8 artiklassa vahvistetaan määräajat ja menettelyt huomautusten ja lausuntojen antamiselle, myös tapauksissa, joissa on kyse useita maita koskevista liiketoimista. Ehdotetun asetuksen 9 artiklassa säädetään mekanismista, jonka avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat tehdä sellaisia ulkomaisia sijoituksia koskevaa yhteistyötä, joista jäsenvaltio, johon ulkomainen sijoitus on tarkoitus tehdä, ei ole ilmoittanut. Ehdotetun asetuksen 10 artiklassa vahvistetaan vaatimukset tiedoille, jotka on toimitettava ja joita voidaan pyytää yhteistyömekanismin piiriin kuuluvista ulkomaisista sijoituksista. Siinä edellytetään, että komissio antaa täytäntöönpanoasetuksen, jossa säädetään vakiolomakkeesta ulkomaisista sijoituksista ilmoittamista varten. Ehdotetun asetuksen 11 artiklassa vahvistetaan yhteiset vaatimukset kansallisille seurantamekanismeille, jotta varmistetaan niiden tehokas osallistuminen yhteistyömekanismiin. Ehdotetun asetuksen 12 artiklassa vahvistetaan säännöt, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden ja komission välisen tietojenvaihdon luottamuksellisuus.

Ehdotetun asetuksen 4 luvussa vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ja komissio määrittävät ulkomaisen sijoituksen todennäköisen vaikutuksen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen (13 artikla) ja jäsenvaltiot tekevät seurantaa koskevat päätökset (14 artikla).

Ehdotetun asetuksen 5 luvussa annetaan loppusäännökset. Ehdotetun asetuksen 14 artikla muodostaa oikeusperustan yhteistyölle EU:n ulkopuolisten maiden vastuuviranomaisten kanssa kysymyksissä, jotka liittyvät sijoitusten seurantaan turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Tämän yhteistyön tarkoituksena ei ole mahdollistaa tietojenvaihtoa liiketoimista, joihin sovelletaan jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyömekanismia. Jotta voidaan varmistaa seurantamekanismien avoimuus ja ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskeva EU:n yhteistyö, 16 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat vuosittain sijoitusten seurantaa koskevista toimistaan ja päätöksistään julkaisemalla koostettuja ja anonymisoituja tietoja. Myös komissio julkaisee vuosikertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta. Lopuksi ehdotetun asetuksen 5 luvussa vahvistetaan säännöt henkilötietojen käsittelystä (17 artikla), arvioinnista (18 artikla), delegoiduista säädöksistä (19 artikla), siirretyn säädösvallan käyttämisestä (20 artikla) ja täytäntöönpanosäädösten komiteamenettelystä (21 ja 22 artikla). Ehdotetun asetuksen 22 artiklalla kumotaan asetus (EU) 2019/452 ja 24 artiklassa säädetään, että ehdotetun asetuksen olisi tultava voimaan 15 kuukauden siirtymäkauden jälkeen. Asetus (EU) 2019/452 on edelleen voimassa ja sitä sovelletaan siirtymäkauden ajan.

Ehdotetun asetuksen liitteessä II luetellaan unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen tärkeät teknologia-alat, resurssit, laitokset, laitteet, verkot, järjestelmät, palvelut ja taloudelliset toiminnot. Jos EU:n sijoituskohde harjoittaa taloudellista toimintaa jollakin liitteessä II luetellulla alalla, jäsenvaltioiden on seurattava siihen tehtäviä ulkomaisia sijoituksia. Tällaisista ulkomaisista sijoituksista on ilmoitettava yhteistyömekanismiin, jos ulkomainen sijoittaja tai EU:n sijoituskohde täyttää jonkin asetuksessa säädetyistä riskiperusteisista edellytyksistä. Tällainen riskiperusteinen suodattaminen on asianmukaista sen varmistamiseksi, että EU:n yhteistyömekanismissa keskitytään ainoastaan sellaisiin ulkomaisiin sijoituksiin, jotka saattavat olla kiinnostavia turvallisuusnäkökulmasta, ja että siitä ei aiheudu tarpeetonta rasitetta kansallisille hallinnoille ja yrityksille.

2024/0017 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

ulkomaisten sijoitusten seurannasta unionissa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 26 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 27 ,

ottavat huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 28 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuullun Euroopan tietosuojavaltuutetun [...] päivänä [...]kuuta [...] antaman lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unioniin tehtävät sijoitukset edistävät unionin kasvua parantamalla sen kilpailukykyä, luomalla työpaikkoja ja mittakaavaetuja sekä tuomalla pääomaa, teknologiaa, innovointia ja asiantuntemusta.

(2)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 5 kohdassa tarkennetaan, että unioni vaalii ja puolustaa arvojaan ja etujaan kansainvälisissä suhteissaan ja edistää osaltaan kansalaistensa suojelua. Lisäksi unionissa ja jäsenvaltioissa on avoin sijoitusympäristö, joka on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) ja sisällytetty unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiin sitoumuksiin.

(3)Maailman kauppajärjestössä (WTO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) sekä kolmansien maiden kanssa tehdyissä kauppa- ja investointisopimuksissa tehtyjen kansainvälisten sitoumusten nojalla unioni ja jäsenvaltiot voivat kuitenkin rajoittaa ulkomaisia suoria sijoituksia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä tiettyjen vaatimusten mukaisesti.

(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 29 mukaisesti on perustettu kehys, jonka avulla jäsenvaltiot voivat seurata unioniin suuntautuvia ulkomaisia suoria sijoituksia. Kyseisessä asetuksessa säädetään erityisesti yhteistyömekanismista, jonka avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat vaihtaa tietoja ulkomaisista suorista sijoituksista ja ottaa esiin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä. Yhteistyömekanismissa edellytetään, että jäsenvaltio, jossa ulkomainen suora sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, ottaa asianmukaisesti huomioon muiden jäsenvaltioiden esittämät huomautukset ja komission antaman lausunnon seurantaa koskevassa päätöksessään.

(5)Asetuksen (EU) 2019/452 mukaisesti luodulla kehyksellä on saavutettu sen tavoite eli on tarjottu jäsenvaltioille ja komissiolle virallinen mekanismi, jonka avulla ne voivat vaihtaa tietoja ulkomaisista suorista sijoituksista ja lisätä tietoisuutta rajat ylittävistä riskeistä, joita tietyistä ulkomaisista suorista sijoituksista kohdistuu turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.

(6)Tarvitaan kuitenkin uusi lainsäädäntöväline, jotta voidaan vahvistaa asetuksen (EU) 2019/452 tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja parantaa yhdenmukaisuutta koko unionissa.

(7)Tietyt sijoitukset, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2019/452 soveltamisalaan, voivat aiheuttaa unionin turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä. Tämä koskee erityisesti tiettyjä sijoituksia, jotka on tehty jäsenvaltioissa, joissa ei ole seurantamekanismia, sijoituksia, jotka on tehty jäsenvaltioissa, joissa on seurantamekanismi, jonka soveltamisalaan tietyt arkaluonteiset sijoitukset eivät kuulu, sekä sijoituksia, joita ulkomaiset sijoittajat tekevät unioniin sijoittautuneen tytäryhtiön kautta ja joihin saattaa liittyä samoja turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä kuin kolmansista maista tehtyihin suoriin sijoituksiin.

(8)Valtaosalla jäsenvaltioista, mutta ei kaikilla, on käytössä säädös, jossa säädetään ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismista. Monissa jäsenvaltioissa kansallinen lainsäädäntö kattaa myös unionin sisäisten sijoitusten seurannan. Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja soveltamisalassa sekä kynnysarvoissa ja kriteereissä, joita käytetään sen arvioimiseen, vaikuttaako sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Myös seurantaprosesseissa on eroja. Joissakin jäsenvaltioissa sijoitus voidaan tehdä ennen kuin on saatu selvitys turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvista vaikutuksista. Toisissa taas edellytetään, että sijoitus tehdään lopullisesti vasta seurantamekanismin mukaisen luvan jälkeen. Tällaiset erot aiheuttavat ongelman sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle. Ne esimerkiksi luovat epätasapuoliset toimintaedellytykset ja lisäävät sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia sijoittajille, jotka ilmoittavat liiketoimista useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Tällä asetuksella autetaan vähentämään eroja, joita kansallisella tasolla käyttöön otettujen mekanismien keskeisissä osissa on. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa sovellettavien kansallisten järjestelmien ja niiden ominaisuuksien ennustettavuus sijoittajien kannalta ja siten vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden yhdentymisen taso, joka voi johtaa siihen, että yksi ainoa liiketoimi vaikuttaa useisiin jäsenvaltioihin eri puolilla unionia. On esimerkiksi mahdollista, että liiketoimi, jonka tarkoituksena on hankkia kohdeyritys yhdessä jäsenvaltiossa, vaikuttaa turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen myös toisessa jäsenvaltiossa toimitusketjun rakenteen tai muiden taloudellisten tekijöiden vuoksi, jotka yhdistävät kohdeyrityksen muihin eri jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin yrityksiin. Näiden sisämarkkinaongelmien ratkaisemiseksi ja johdonmukaisuuden ja ennustettavuuden lisäämiseksi on aiheellista, että ulkomaisten sijoitusten arvioinnissa käytettävät kriteerit ja osatekijät vahvistetaan unionin toimilla.

(9)Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen lähestymistapa ulkomaisten sijoitusten seurantaan kaikkialla unionissa, kaikki jäsenvaltiot olisi velvoitettava seuraamaan ulkomaisia sijoituksia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Sen vuoksi kansallisten seurantamekanismien keskeiset osatekijät olisi yhdenmukaistettava. Vähimmäistason yhdenmukaistaminen kattaa seurattavien sijoitusten soveltamisalan, seurantamenettelyn olennaiset piirteet sekä kansallisen mekanismin ja unionin yhteistyömekanismin välisen vuorovaikutuksen. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava laajentaa kansallisen seurantamekanisminsa soveltamisalaa niin, että katetaan muuntyyppiset ulkomaiset sijoitukset ja muille aloille tai muihin unionin sijoituskohteisiin tai taloudellisiin toimintoihin tehtävät ulkomaiset sijoitukset, joita asianomainen jäsenvaltio pitää kriittisinä turvallisuutensa tai yleisen järjestyksensä kannalta. Myös tällaisessa seurannassa olisi noudatettava tämän asetuksen säännöksiä.

(10)Asetus (EU) 2019/452 kattaa ainoastaan kolmansista maista unioniin tehdyt suorat sijoitukset. On kuitenkin tarpeen laajentaa yhteistyömekanismin soveltamisala kattamaan myös jäsenvaltioiden väliset sijoitukset, jos yhdessä jäsenvaltiossa sijaitseva sijoittaja on ulkomaisen yhteisön suorassa tai välillisessä määräysvallassa riippumatta siitä, onko lopullinen omistaja sijoittautunut unioniin vai muualle. Tämä soveltamisalan laajentaminen on aiheellista erityisesti sen varmistamiseksi, että otetaan johdonmukaisesti huomioon ja arvioidaan kaikki sijoitukset, jotka luovat pysyvän yhteyden ulkomaisen sijoittajan ja unionin sijoituskohteen välille, riippumatta siitä, tekeekö ulkomainen sijoittaja ne suoraan vai unioniin sijoittautuneen ja ulkomaisen sijoittajan määräysvallassa olevan yhteisön kautta. Tämän pitäisi edistää seurantaa koskevien sääntöjen johdonmukaisuutta ja ennustettavuutta kaikissa jäsenvaltioissa, mikä puolestaan vähentää ulkomaisille sijoittajille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja rajoittaa kannustimia kohdistaa sijoitus jäsenvaltioihin, joissa tällaiset liiketoimet eivät kuulu seurannan soveltamisalaan.

(11)Ulkomaisten sijoittajien unionin sijoituskohteisiin tekemistä sijoituksista, mukaan lukien unioniin sijoittautuneen ja ulkomaisen sijoittajan määräysvallassa olevan yhteisön kautta tehdyt sijoitukset, voi aiheutua erityisiä turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä unionissa ja sen jäsenvaltioissa. Tällaisia sijoittajiin liittyviä riskejä ei pitäisi esiintyä – eikä niihin sen vuoksi tarvitse puuttua – sijoituksessa, johon osallistuu ainoastaan yhteisöjä, joissa ulkomaisilla sijoittajilla ei ole omistusta, määräysvaltaa, yhteyttä tai vaikutusvaltaa, mukaan lukien tapaukset, joissa ulkomainen sijoittaja on osallisena unionin yhteisössä ilman määräysvaltaan oikeuttavaa omistusosuutta. On tarpeen välttää eroavuuksia ulkomaisten sijoitusten kohteluun sovellettavissa säännöissä riippumatta siitä, tehdäänkö sijoitukset suoraan unionin ulkopuolelta vai unioniin jo sijoittautuneen yhteisön kautta, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen sijoitusten seurantakehys ja unionin valvontamekanismi. Tämä kehys kuvastaa turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelun merkitystä, ja se on kohdistettu yksinomaan riskeihin, joita voi aiheutua sijoituksista, joissa on osallisina ulkomaisia yhteisöjä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava ainakin sellaisten ulkomaisten sijoitusten seuranta, jotka liittyvät unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin tai joissa unionin sijoituskohde toimii aloilla, joilla ulkomainen sijoitus voi vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden olisi voitava seurata myös muita ulkomaisia sijoituksia. Myös tällaisessa seurannassa olisi noudatettava tämän asetuksen säännöksiä. Liiketoimet, joissa ei ole osallisina ulkomaisia sijoittajia tai joissa osallisuuden taso ei johda siihen, että unionin yhteisö olisi suoraan tai välillisesti niiden määräysvallassa, eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(12)Ulkomaisten sijoitusten seuranta olisi toteutettava tämän asetuksen mukaisesti ottaen huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot ja noudattaen suhteellisuusperiaatetta ja muita perussopimuksissa vahvistettuja periaatteita. Lisäksi unioniin sijoittautuneen ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiöiden kautta tehtävien ulkomaisten sijoitusten seurannassa olisi kaikissa tapauksissa noudatettava unionin oikeudesta johtuvia vaatimuksia ja erityisesti perussopimuksen sijoittautumisvapautta ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia määräyksiä, sellaisina kuin niitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, avointen ja osallistavien sisämarkkinoiden säilyttämistä koskevan tavoitteen mukaisesti. Sijoittautumisvapauden ja pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitusten unionissa, mukaan lukien seuranta ja seurannasta johtuvat toimenpiteet, kuten riskejä lieventävät toimenpiteet ja kiellot, olisi perustuttava yhteiskunnan perustavanlaatuiseen etuun kohdistuvaan todelliseen ja riittävän vakavaan uhkaan, ja tällaisten rajoitusten olisi oltava asianmukaisia ja tarpeellisia unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Kun arvioidaan rajoituksen oikeutusta ja oikeasuhteisuutta, sijoittautumisvapauden tai pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitusten arvioinnissa voidaan ottaa huomioon ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiön kautta unionissa tehtyjen sijoitusten erityispiirteet, tarvittaessa myös tämän asetuksen nojalla annetussa komission lausunnossa. Tässä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien sisällyttäminen unionin laajuiseen yhteistyömekanismiin.

(13)Jotta tässä asetuksessa säädetty yhteistyömekanismi voisi toimia tehokkaasti ja vaikuttavasti, on tarpeen määritellä yhteinen vähimmäissoveltamisala, jonka piiriin kuuluvista ulkomaisista sijoituksista kaikkien jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava yhteistyömekanismiin. Jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava ilmoittaa ulkomaisista sijoituksista, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(14)On myös tarpeen lisätä sen jäsenvaltion, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, vastuuvelvollisuutta komissioon ja niihin jäsenvaltioihin nähden, jotka tuovat esiin omaan tai unionin yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyviä asianmukaisesti perusteltuja huolta herättäviä seikkoja.

(15)Tässä asetuksessa vahvistetulla yhteisellä kehyksellä ei pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden yksinomaista vastuuta taata kansallinen turvallisuutensa SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sillä ei myöskään pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen turvaamista SEUT-sopimuksen 346 artiklan mukaisesti.

(16)Ulkomaisten sijoitusten, jotka luovat pysyviä ja suoria yhteyksiä kolmansista maista tulevien sijoittajien (myös valtion elinten) ja taloudellista toimintaa jäsenvaltiossa harjoittavien unionin sijoituskohteiden välille tai ylläpitävät niitä, olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Asetusta olisi sovellettava riippumatta siitä, tehdäänkö kyseiset sijoitukset suoraan kolmansista maista vai tekeekö ne unionin yhteisö, joka on ulkomaisessa määräysvallassa. Kehyksen ei kuitenkaan pitäisi kattaa yritysten arvopapereiden hankintaa, joka on tarkoitettu yksinomaan finanssisijoitukseksi ilman aikomusta vaikuttaa yrityksen johtamiseen ja määräysvaltaan siinä (arvopaperisijoitukset). Konsernin sisäiset uudelleenjärjestelyt tai useamman kuin yhden oikeushenkilön sulautuminen yhdeksi oikeushenkilöksi eivät ole ulkomaisia sijoituksia, edellyttäen että ulkomaisten sijoittajien hallussa olevat osakkeet eivät lisäänny tai että liiketoimen tuloksena ei synny lisäoikeuksia, jotka voisivat johtaa muutokseen yhden tai useamman ulkomaisen sijoittajan tosiasiallisessa osallistumisessa unionin sijoituskohteen johtamiseen tai määräysvallan käyttämiseen.

(17)Kyseessä on sijoitus täysin uuteen toimintaan (ns. greenfield-sijoitus), kun ulkomainen sijoittaja tai ulkomaisen sijoittajan tytäryritys unionissa perustaa uusia laitoksia tai uuden yrityksen unioniin. Täysin uuteen toimintaan tehtyjen ulkomaisten sijoitusten olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan siltä osin kuin jäsenvaltio pitää niitä merkityksellisinä ulkomaisten sijoitusten seurannan kannalta, koska ne luovat pysyviä ja suoria yhteyksiä ulkomaisen sijoittajan ja tällaisten laitosten tai yritysten välille. Lisäksi ulkomainen sijoittaja voi uusia laitoksia perustamalla vaikuttaa turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen, myös silloin, kun riski koskee keskeisiä taloudellisia tuotantopanoksia. Sen vuoksi jäsenvaltioita kannustetaan sisällyttämään täysin uuteen toimintaan tehdyt ulkomaiset sijoitukset seurantamekanismiensa piiriin kuuluviin liiketoimiin erityisesti silloin, kun tällaiset sijoitukset tehdään jäsenvaltioiden turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta merkityksellisillä aloilla tai jos niillä on sellaisia ominaisuuksia, kuten koko tai olennainen luonne, jotka ovat merkityksellisiä jäsenvaltioiden turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta.

(18)Johdonmukaisten ja ennakoitavien seurantaprosessien varmistamiseksi on aiheellista vahvistaa seurantamekanismien olennaiset ominaisuudet, jotka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön. Näihin ominaisuuksiin olisi kuuluttava ainakin lupaa edellyttävien liiketoimien soveltamisala, seurannan määräajat ja seurannan kohteena olevien yritysten mahdollisuus hakea muutosta päätöksiin. Seurantamekanismeihin liittyvien sääntöjen ja menettelyjen olisi oltava avoimia, eikä niissä saisi syrjiä joitakin kolmansia maita.

(19)Asetuksessa (EU) 2019/452 säädetty yhteistyömekanismi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja auttaa toisiaan, jos yhteen jäsenvaltioon tehty ulkomainen suora sijoitus voisi vaikuttaa muiden jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tai unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin. Tämä mekanismi on tähän mennessä osoittautunut erittäin hyödylliseksi, joten se olisi säilytettävä ja sitä olisi vahvistettava tämän asetuksen nojalla. 

(20)Sen varmistamiseksi, että ulkomaiset sijoitukset, jotka todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, tunnistetaan asianmukaisesti, jäsenvaltioiden olisi seurattava ulkomaisia sijoituksia, jos unionin sijoituskohde on osa unionin etua koskevaa hanketta tai ohjelmaa tai osallistuu siihen tai jos unionin sijoituskohteen taloudellinen toiminta liittyy unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen tärkeään teknologiaan, resurssiin, laitokseen, laitteeseen, verkkoon, järjestelmään tai palveluun. Näiden kriteerien lisäksi seurantamekanismeja voidaan soveltaa muihin aloihin, unionin sijoituskohteisiin tai taloudellisiin toimintoihin, joita asianomainen jäsenvaltio pitää kriittisinä turvallisuutensa tai yleisen järjestyksensä kannalta.

(21)Sen varmistamiseksi, että yhteistyömekanismissa keskitytään ainoastaan sellaisiin ulkomaisiin sijoituksiin, joissa ulkomaisen sijoittajan tai unionin sijoituskohteen ominaisuudet vaikuttavat todennäköisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, on aiheellista vahvistaa riskiperusteiset edellytykset, joiden perusteella tehdään ilmoitus jäsenvaltiossa seurannan kohteena olevista ulkomaisista sijoituksista muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Jos ulkomainen sijoitus ei täytä mitään edellytyksistä, jäsenvaltio, jossa ulkomainen sijoitus on seurannan kohteena, voi ilmoittaa ulkomaisesta sijoituksesta muille jäsenvaltioille ja komissiolle, myös silloin, kun unionin sijoituskohde harjoittaa merkittävää toimintaa muissa jäsenvaltioissa tai kuuluu konserniin, jolla on useita yrityksiä eri jäsenvaltioissa.

(22)Sen varmistamiseksi, että ulkomaisen sijoituksen todennäköinen vaikutus yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tunnistetaan asianmukaisesti, jäsenvaltioiden olisi voitava esittää huomautuksia jäsenvaltiolle, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, siinäkin tapauksessa, että kyseinen ulkomainen sijoitus ei olisi seurannan kohteena kyseisessä jäsenvaltiossa tai että ulkomainen sijoitus olisi seurannan kohteena mutta siitä ei ilmoiteta yhteistyömekanismiin. Jäsenvaltioiden esittämistä tietopyynnöistä, vastauksista ja huomautuksista olisi ilmoitettava samanaikaisesti myös komissiolle.

(23)Sen varmistamiseksi, että ulkomaisen sijoituksen todennäköinen vaikutus yhden tai useamman jäsenvaltion tai unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tunnistetaan asianmukaisesti, komission olisi voitava antaa SEUT-sopimuksen 288 artiklan mukainen lausunto jäsenvaltiolle, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, siinäkin tapauksessa, että kyseinen ulkomainen sijoitus ei olisi seurannan kohteena kyseisessä jäsenvaltiossa tai että ulkomainen sijoitus olisi seurannan kohteena mutta siitä ei ilmoiteta yhteistyömekanismiin.

(24)Jotta voitaisiin lisäksi suojella turvallisuutta tai yleistä järjestystä silloin, kun todennäköinen vaikutus johtuu ulkomaisesta sijoituksesta unionin sijoituskohteeseen, joka huolehtii koko unionin kannalta kriittisen infrastruktuurin tai teknologian taikka kriittisten tuotantopanosten kehittämisestä, ylläpidosta tai hankinnasta, komission olisi voitava antaa lausunto. Näin komissiolla olisi käytössään väline, jolla se voi suojata hankkeita ja ohjelmia, jotka palvelevat unionin etua kokonaisuudessaan ja joilla on merkittävä vaikutus unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Kaikille jäsenvaltioille olisi ilmoitettava komission lausunnosta, jossa määritetään turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä aiheutuvat todennäköiset vaikutukset unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin.

(25)Lisäksi komission olisi voitava antaa kaikille jäsenvaltioille osoitettu lausunto, jos se tunnistaa useita ulkomaisia sijoituksia, jotka yhdessä todennäköisesti vaikuttavat unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Näin voi olla erityisesti silloin, kun useilla ulkomaisilla sijoituksilla on samanlaisia ominaisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa ulkomaiset sijoitukset tekee sama ulkomainen sijoittaja tai samanlaisia riskejä aiheuttavat ulkomaiset sijoittajat tai jos useat ulkomaiset sijoitukset tehdään samaan sijoituskohteeseen tai samaan infrastruktuuriin, mukaan lukien Euroopan laajuinen liikenne-, energia- ja viestintäinfrastruktuuri. Jäsenvaltioiden ja komission olisi keskusteltava riskianalyysistä ja mahdollisista tavoista puuttua lausunnossa yksilöityihin riskeihin.

(26)Turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojelemiseksi niin, että samalla tarjotaan varmempi toimintaympäristö sijoittajille, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus esittää huomautuksia ja komissiolla olisi oltava mahdollisuus antaa lausunto ulkomaisista sijoituksista, jotka on toteutettu mutta joista ei ole ilmoitettu 15 kuukauden kuluessa toteuttamisesta.

(27)Selkeyden parantamiseksi unionin etua koskevien hankkeiden tai ohjelmien luettelo olisi esitettävä liitteessä I. Tässä yhteydessä huomioon olisi otettava ulkomaiset sijoitukset, jotka tehdään Euroopan laajuisiin liikenne-, energia- ja viestintäverkkoihin sekä ohjelmiin, joista tarjotaan rahoitusta unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta merkityksellisen toiminnan tutkimukseen ja kehittämiseen. Kun otetaan huomioon näiden hankkeiden ja ohjelmien merkitys unionin turvallisuuden ja yleisen järjestyksen kannalta, jäsenvaltioiden olisi seurattava ulkomaisia sijoituksia sellaisiin unionin yrityksiin, jotka ovat osa näitä hankkeita tai ohjelmia tai osallistuvat niihin, mukaan lukien ne, jotka saavat unionin rahoitusta.

(28)Sen varmistamiseksi, että ulkomaisen sijoituksen todennäköinen vaikutus yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen otetaan asianmukaisesti huomioon, jäsenvaltion, joka saa muilta jäsenvaltioilta asianmukaisesti perusteltuja huomautuksia tai komissiolta lausunnon, olisi otettava tällaiset huomautukset tai lausunnot mahdollisimman tarkasti huomioon myös silloin, kun se katsoo, että se sen oma turvallisuus tai yleinen järjestys ei ole uhattuna. Jäsenvaltion olisi tarvittaessa koordinoitava toimintaansa komission ja asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja annettava niille kirjallista palautetta tehdystä päätöksestä ja siitä, miten huomautukset ja lausunto on otettu mahdollisimman tarkasti huomioon. Ulkomaisia sijoituksia koskevan lopullisen päätöksen olisi oltava yksinomaan sen jäsenvaltion vastuulla, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu.

(29)Yhteistyömekanismin tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on tärkeää edellyttää, että jäsenvaltio, joka ilmoittaa ulkomaisesta sijoituksesta yhteistyömekanismiin, toimittaa vähimmäistiedot vakiomuodossa. Jos yhteistyö koskee ulkomaista sijoitusta, josta ei ole ilmoitettu yhteistyömekanismiin, sen jäsenvaltion, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, olisi voitava antaa ainakin samat vähimmäistiedot. Komissio ja jäsenvaltiot voivat pyytää lisätietoja jäsenvaltiolta, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu. Tällainen lisätietopyyntö olisi perusteltava asianmukaisesti, sen olisi rajoituttava tietoihin, jotka ovat tarpeen, jotta jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksia tai komissio voi antaa lausunnon, sen olisi oltava oikeassa suhteessa pyynnön tarkoitukseen, eikä siitä saisi aiheutua kohtuutonta rasitetta ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle.

(30)Sen varmistamiseksi, että yhteistyö perustuu täydellisiin ja täsmällisiin tietoihin, ulkomaisen sijoittajan tai yrityksen olisi toimitettava kaikki tiedot, joita on pyytänyt jäsenvaltio, johon se on sijoittautunut tai jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu. Poikkeustapauksissa, joissa jäsenvaltio ei yrityksistään huolimatta pysty hankkimaan toisen jäsenvaltion tai komission pyytämiä tietoja, sen olisi ilmoitettava asiasta niille viipymättä. Tällöin kaikkien muiden jäsenvaltioiden huomautusten tai komission lausuntojen, jotka on annettu osana yhteistyömekanismia, olisi perustuttava niiden käytettävissä oleviin tietoihin.

(31)Sen varmistamiseksi, että yhteistyömekanismia käytetään ainoastaan turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojaamiseen, jäsenvaltioiden olisi perusteltava asianmukaisesti kaikki tietopyynnöt, jotka koskevat tiettyä toiseen jäsenvaltioon tehtyä ulkomaista sijoitusta, ja mahdolliset huomautukset, joita ne esittävät kyseiselle jäsenvaltiolle. Samoja vaatimuksia sovelletaan, kun komissio esittää tietopyynnön yksittäisestä ulkomaisesta sijoituksesta tai antaa lausunnon jäsenvaltiolle.

(32)Tarvittaessa jäsenvaltiot tai komissio voivat ottaa huomioon asiaankuuluvat tiedot, jotka on saatu talouden toimijoilta, kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä tai työmarkkinaosapuolilta (kuten ammattiliitoilta) ja jotka koskevat ulkomaisia sijoituksia, jotka todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.

(33)Jäsenvaltio, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, voi ilmoittaa muille jäsenvaltioille tai komissiolle, jos se haluaa niiden analysoivan tarkemmin yhtä tai useampaa sellaisen ulkomaisen sijoituksen näkökohtaa, joka on arvioitavana yhteistyömekanismissa, tai saa tietoonsa uusia olosuhteita tai tietoja, jotka saattavat vaikuttaa ulkomaisen sijoituksen arviointiin. Muille jäsenvaltioille ja komissiolle voidaan myöntää lisäaikaa, jotta ne voivat täydentää ulkomaista sijoitusta koskevaa arviointiaan.

(34)Yhteistyömekanismin tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi on tarpeen yhdenmukaistaa määräajat ja menettelyt, kun useita samaan laajempaan liiketoimeen liittyviä ulkomaisia sijoituksia seurataan useissa jäsenvaltioissa. Tällaisissa useita maita koskevissa liiketoimissa hakijan olisi jätettävä eri lupahakemukset samanaikaisesti asianomaisissa jäsenvaltioissa. Lisäksi kyseisten jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava pyynnöistä samanaikaisesti yhteistyömekanismiin. Näiden useita maita koskevien liiketoimien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimintaansa ja sovittava siitä, edellyttävätkö ulkomaiset sijoitukset ilmoitusta ja milloin niistä olisi ilmoitettava. Lisäksi asianomaisten jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimintaansa lopullisen päätöksen suhteen. Jos asianomaiset jäsenvaltiot aikovat myöntää ulkomaiselle sijoitukselle luvan tietyin ehdoin, niiden olisi varmistettava, että nämä ehdot ovat keskenään yhteensopivia ja että niillä puututaan rajat ylittäviin riskeihin asianmukaisesti. Ennen ulkomaisen sijoituksen kieltämistä asianomaisten jäsenvaltioiden olisi harkittava, onko ehdollinen lupa, johon sisältyy koordinoituja toimenpiteitä ja niiden koordinoitu täytäntöönpano, riittävä, jotta sillä voidaan puuttua turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen todennäköisesti kohdistuvaan vaikutukseen. Komission olisi voitava osallistua tällaiseen koordinointiin.

(35)Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen lähestymistapa sijoitusten seurantaan kaikkialla unionissa, on olennaisen tärkeää, että turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvien todennäköisten riskien arvioinnissa käytettävät vaatimukset ja kriteerit vahvistetaan unionin tasolla tässä asetuksessa. Huomioon olisi otettava vaikutus kriittisen infrastruktuurin turvallisuuteen, eheyteen ja toimintaan, kriittisen teknologian (mukaan lukien kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia) saatavuuteen sekä sellaisten turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta kriittisten tuotantopanosten jatkuvaan toimitukseen, joiden osalta toimitusten häiriintyminen taikka vikaantuminen, häviäminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi merkittävästi turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai koko unionissa. Tältä osin jäsenvaltioiden ja komission olisi otettava huomioon myös ulkomaisen sijoituksen tausta. Huomioon olisi otettava erityisesti se, onko sijoittaja suoraan tai välillisesti, esimerkiksi merkittävän rahoituksen kautta, kolmannen maan hallituksen määräysvallassa tai osallistuuko se kolmansien maiden poliittisten tavoitteiden ja sotilaallisten valmiuksien edistämiseen. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden ja komission olisi tarvittaessa myös tarkasteltava, miksi ulkomainen sijoittaja, sen tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja tai sen tytäryhtiö tai tällaisen ulkomaisen sijoittajan puolesta tai johdolla toimiva henkilö on jonkin SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisen unionin rajoittavan toimenpiteen kohteena. 

(36)Jos jäsenvaltio, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, katsoo, että ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen unionissa, on aiheellista edellyttää, että kyseinen jäsenvaltio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet riskien lieventämiseksi, jos tällaisia toimenpiteitä on käytettävissä ja se pitää niitä asianmukaisina, ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon muiden jäsenvaltioiden esittämät huomautukset ja tarvittaessa komission lausunnon. Ulkomaiset sijoitukset olisi kiellettävä vain poikkeuksellisesti ja jos riskejä lieventävät toimenpiteet tai muun unionin tai kansallisen lainsäädännön kuin seurantamekanismin nojalla käytettävissä olevat toimenpiteet eivät riitä lieventämään vaikutusta turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.

(37)Jotta voidaan tukea yhteistyömekanismin täytäntöönpanoa ja edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä, asetuksen (EU) 2019/452 nojalla perustettu ulkomaisten sijoitusten seurantaa käsittelevä asiantuntijaryhmä olisi säilytettävä.

(38)Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava seurantamekanismeistaan ja niihin mahdollisesti tehdyistä muutoksista komissiolle. Niiden olisi julkaistava vuosittain kertomus seurantamekanismiensa soveltamisesta, asiaankuuluvan lainsäädännön kehityksestä ja seurannasta vastaavien viranomaisen toiminnasta, mukaan lukien koostetut tiedot seurannan kohteena olleista liiketoimista, seurantamenettelyjen tuloksista, ulkomaisten sijoitusten osapuolten kansalaisuudesta ja talouden aloista, joilla kyseiset liiketoimet toteutettiin. 

(39)Koordinointimekanismin tehokkuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden ja komission käyttöön ottamat yhteyspisteet olisi sijoitettava asianmukaisesti asianomaisten hallintojen yhteyteen. Yhteyspisteillä olisi oltava tarvittava pätevä henkilöstö ja valtuudet, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä koordinointimekanismin puitteissa ja varmistaa luottamuksellisten tietojen asianmukaisen käsittelyn. 

(40)Jäsenvaltioita ja komissiota olisi rohkaistava yhteistyöhön samanmielisten kolmansien maiden asiasta vastaavien viranomaisten kanssa kysymyksissä, jotka liittyvät sellaisten ulkomaisten sijoitusten seurantaan, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Tällaisella hallinnollisella yhteistyöllä olisi pyrittävä tehostamaan jäsenvaltioiden toteuttaman ulkomaisten sijoitusten seurannan puitteita ja tämän asetuksen mukaista jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä. Komissiolle olisi tiedotettava tällaisista kahdenvälisistä yhteyksistä siltä osin kuin ne liittyvät sijoitusten seurantaan liittyviin systeemisiin kysymyksiin. Komissiolla olisi oltava myös mahdollisuus seurata seurantamekanismeihin liittyvää kehitystä kolmansissa maissa.

(41)Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava tämän asetuksen mukaisesti toimittamiensa tai saamiensa tietojen luottamuksellisuus kansallisen lainsäädännön ja unionin oikeuden mukaisesti. Jos tietojen luvaton paljastaminen vahingoittaisi vaihtelevassa määrin Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuja, tiedon luovuttajan olisi turvallisuusluokiteltava tiedot kansallisen lainsäädännön ja unionin oikeuden mukaisesti. Vastatessaan tämän asetuksen mukaisesti käsiteltyjä asiakirjoja koskeviin tutustumispyyntöihin jäsenvaltiot ja komissio koordinoivat toimintaansa ja tarjoavat suojatuille eduille vähintään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 30 4 artiklan nojalla käytettävissä olevan suojan tason, jotta suojataan tutkimusten tarkoitus. Komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi erityisesti komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 31 ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 32 mukaisesti. Vastaavasti jäsenvaltioiden ja komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että noudatetaan neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä sopimusta 33 unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta. Tähän sisältyy erityisesti velvollisuus olla alentamatta tai poistamatta turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaa ilman niiden luovuttajan kirjallista ennakkosuostumusta. Viranomaisten olisi käsiteltävä luottamuksellisina kaikkia arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja tai tietoja, jotka toimitetaan luottamuksellisesti.

(42)Jos tämän asetuksen nojalla käsitellään henkilötietoja, niitä olisi käsiteltävä henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Yhteyspisteiden ja jäsenvaltioissa olevien muiden toimijoiden olisi käsiteltävä henkilötietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 34 mukaisesti. Komission olisi käsiteltävä henkilötietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 35 mukaisesti.

(43)Komission olisi laadittava vuosittain kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja toimitettava se Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomus olisi julkistettava avoimuuden lisäämiseksi. Kertomuksen olisi perustuttava muun muassa kaikkien jäsenvaltioiden komissiolle luottamuksellisesti toimittamiin raportteihin ottaen asianmukaisesti huomioon tarve varmistaa tiettyjen tietojen luottamuksellisuuden suoja erityisesti silloin, kun tietojen julkaiseminen voisi vaikuttaa unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tai vaarantaa kaupallisen luottamuksellisuuden.

(44)Komission olisi arvioitava tämän asetuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta viiden vuoden kuluttua sen soveltamispäivästä ja sen jälkeen viiden vuoden välein ja esitettävä kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen olisi sisällyttävä arvio siitä, olisiko tätä asetusta muutettava. Jos kertomuksessa ehdotetaan tämän asetuksen muuttamista, siihen voidaan liittää lainsäädäntöehdotus.

(45)Asetuksen täytäntöönpanossa unionissa ja jäsenvaltioissa olisi noudatettava asiaa koskevia vaatimuksia, joita on asetettu rajoittavien toimenpiteiden käyttöönotolle turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä WTO:n sopimuksissa, mukaan lukien erityisesti palvelukaupan yleissopimuksen 36 (GATS) XIV artiklan a kohta ja XIV a artikla. Siinä olisi myös noudatettava unionin perussopimuksia ja sitoumuksia, jotka on tehty muissa kauppa- ja investointisopimuksissa, joissa unioni tai jäsenvaltiot ovat osapuolina, ja kauppa- ja investointijärjestelyissä, joihin unioni tai jäsenvaltiot ovat liittyneet.

(46)Jos ulkomainen sijoitus muodostaa keskittymän, joka kuuluu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 37 soveltamisalaan, tämän asetuksen soveltaminen ei saisi rajoittaa asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tätä asetusta ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohtaa olisi sovellettava johdonmukaisesti. Jos näiden kahden asetuksen soveltamisalat ovat päällekkäiset, tämän asetuksen 12 artiklassa säädetyt seurantaa koskevat perusteet ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu oikeutettujen etujen käsite olisi tulkittava johdonmukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen arvioimista, ovatko näiden etujen suojaamiseen tarkoitetut kansalliset toimenpiteet yhdenmukaisia unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja muiden sääntöjen kanssa.

(47)Tämä asetus ei saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2009/138/EY 38 , 2013/36/EU 39 ja 2014/65/EU 40 vahvistettuihin unionin sääntöihin, jotka koskevat määräosuuksien hankintaan rahoitusalalla sovellettavaa toiminnan vakauden arviointia, sillä se on erillinen menettely, jolla on erityistavoite.

(48)Tätä asetusta olisi sovellettava johdonmukaisesti suhteessa muihin unionin oikeudessa vahvistettuihin ilmoitus- ja lupamenettelyihin, eikä sillä rajoiteta niiden soveltamista, Komission olisi voitava käyttää jäsenvaltioiden yhteistyömekanismiin ilmoittamia tietoja voidakseen valvoa unionin oikeuden soveltamista SEU-sopimuksen 17 artiklan mukaisesti.

(49)Jotta voidaan ottaa huomioon unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin liittyvä kehitys ja mukauttaa luetteloa teknologia-aloista, resursseista, laitoksista, laitteista, verkoista, järjestelmistä, palveluista ja taloudellisista toiminnoista, jotka ovat erityisen tärkeitä unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteiden muuttamista. Liitteessä I esitetyn luettelon unionin etua koskevista hankkeista ja ohjelmista olisi katettava EU:n lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat hankkeet tai ohjelmat, joihin liittyy turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta kriittisen infrastruktuurin, kriittisen teknologian tai kriittisten tuotantopanosten kehittäminen, ylläpito tai hankinta. Liitteessä II esitetyn luettelon teknologia-aloista, resursseista, laitoksista, laitteista, verkoista, järjestelmistä, palveluista ja taloudellisesta toiminnasta, jotka ovat erityisen tärkeitä unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta, olisi sisällettävä alat, joilla ulkomainen sijoitus voi vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa tai koko unionissa sellaisen unionin sijoituskohteen kautta, joka ei osallistu unionin etua koskevaan hankkeeseen tai ohjelmaan tai saa rahoitusta siitä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 41 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(50)Jotta varmistettaisiin tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset erityisesti siltä osin kuin on kyse lomakkeesta, jota on käytettävä vähimmäistietojen toimittamiseen ulkomaisesta sijoituksesta, komissiolle olisi siirrettävä toimeenpanovalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 42 mukaisesti.

(51)Asetus (EY) N:o 2019/452 olisi kumottava. Jotta jäsenvaltioilla ja toimijoilla olisi riittävästi aikaa valmistautua täytäntöönpanoon, tätä asetusta olisi sovellettava [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 15 kuukautta voimaantulosta]. Asetuksen (EU) 2019/452 soveltamista olisi jatkettava tämän asetuksen voimaantulon ja soveltamisen välisen siirtymäkauden ajan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.Tällä asetuksella luodaan unionin kehys ulkomaisten sijoitusten seurantaan, jota jäsenvaltiot harjoittavat alueellaan turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä.

2.Asetuksella perustetaan yhteistyömekanismi, jonka avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat vaihtaa tietoja ulkomaisista sijoituksista, arvioida niiden mahdollisia vaikutuksia turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen ja tunnistaa mahdolliset huolta herättävät seikat, joihin ulkomaista sijoitusta seuraavan jäsenvaltion on puututtava.

3.Jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa kansallisia säännöksiä aloilla, joita ei koordinoida tällä asetuksella.

4.Tällä asetuksella ei rajoiteta SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa määrättyä kunkin jäsenvaltion yksinomaista vastuuta kansallisesta turvallisuudestaan eikä kunkin jäsenvaltion oikeutta turvata keskeiset turvallisuusetunsa SEUT-sopimuksen 346 artiklan mukaisesti.

5.Tämä asetus ei vaikuta perussopimusten ja erityisesti SEUT-sopimuksen 49 ja 63 artiklan mukaisiin jäsenvaltioiden velvoitteisiin. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tämän asetuksen puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat näiden velvoitteiden mukaisia. Tämä asetus ei vaikuta SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaiseen komission toimivaltaan varmistaa unionin oikeuden noudattaminen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)’ulkomaisella sijoituksella’ ulkomaista suoraa sijoitusta tai unionin sisällä ulkomaisessa määräysvallassa tehtyä sijoitusta, joka mahdollistaa tosiasiallisen osallistumisen unionin sijoituskohteen johtamiseen tai määräysvallan unionin sijoituskohteessa;

(2)’ulkomaisella suoralla sijoituksella’ kaikkia ulkomaisen sijoittajan tekemiä sijoituksia, joiden tarkoituksena on luoda pysyviä ja suoria yhteyksiä ulkomaisen sijoittajan ja olemassa olevan tai perustettavan unionin sijoituskohteen välille tai pitää niitä yllä siten, että ulkomainen sijoittaja asettaa sijoituskohteeseen saataville pääomaa harjoittaakseen taloudellista toimintaa jäsenvaltiossa;

(3)’unionin sisällä ulkomaisessa määräysvallassa tehdyllä sijoituksella’ kaikkia ulkomaisen sijoittajan tekemiä sijoituksia, jotka tehdään ulkomaisen sijoittajan unionissa sijaitsevan tytäryhtiön kautta ja joiden tarkoituksena on luoda pysyviä ja suoria yhteyksiä ulkomaisen sijoittajan ja olemassa olevan tai perustettavan unionin sijoituskohteen välille tai pitää niitä yllä siten, että ulkomainen sijoittaja asettaa sijoituskohteeseen saataville pääomaa harjoittaakseen taloudellista toimintaa jäsenvaltiossa;

(4)’lupahakemuksella’ lupaa edellyttävää ulkomaista sijoitusta koskevaa lupahakemusta, joka jätetään 3 artiklan mukaisesti perustetun seurantamekanismin nojalla;

(5)’ilmoitusta edellyttävällä sijoituksella’ ulkomaista sijoitusta, joka täyttää vähintään yhden 5 artiklassa säädetyistä edellytyksistä;

(6)’ulkomaisella sijoittajalla’

(a)kolmannen maan luonnollista henkilöä; tai

(b)kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettua tai muuten järjestäytynyttä yritystä tai yhteisöä;

(7)’ulkomaisen sijoittajan tytäryrityksellä unionissa’ jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua yritystä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa ja täyttää 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 43 22 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset ja joka on ulkomaisen sijoittajan suorassa tai välillisessä määräysvallassa;

(8)’unionin sijoituskohteella’ jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua yritystä;

(9)’unionin sijoituskohteella, joka harjoittaa taloudellista toimintaa jollakin liitteessä II luetellulla alalla’ unionin sijoituskohdetta, joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa toimintaa, joka liittyy liitteessä II lueteltuihin unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen merkittäviin teknologia-aloihin, resursseihin, laitoksiin, laitteisiin, verkkoihin, järjestelmiin, palveluihin ja taloudellisiin toimintoihin, mukaan lukien niiden omistuksen, käytön, tuotannon tai toimittamisen kautta;

(10)’luvanhakijalla’ ulkomaisen sijoitustoimen osapuolta tai osapuolia, joka hakee tai jotka hakevat lupaa asiaankuuluvalta seurannasta vastaavalta viranomaiselta;

(11)’kolmannella maalla’ lainkäyttöaluetta, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

(12)’seurannalla’ menettelyä, jonka avulla jäsenvaltio voi arvioida, tutkia, kieltää tai kumota ulkomaiset sijoitukset taikka myöntää niille luvan tai myöntää riskejä lieventäviä toimenpiteitä edellyttävän luvan turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä;

(13)’seurantamekanismilla’ yleisesti sovellettavaa välinettä, kuten lakia tai asetusta, ja siihen liittyviä hallinnollisia vaatimuksia, täytäntöönpanosääntöjä tai -ohjeita, joissa asetetaan turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä harjoitettavaa ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevat ehdot, edellytykset ja menettelyt;

(14)’seurantaa koskevalla päätöksellä’ toimenpidettä, jonka seurannasta vastaava viranomainen hyväksyy seurantamekanismin mukaisesti ja joka johtaa ulkomaiselle sijoitukselle myönnettävään lupaan tai riskejä lieventäviä toimenpiteitä edellyttävään lupaan taikka sen kieltämiseen tai kumoamiseen;

(15)’seurannasta vastaavalla viranomaisella’ viranomaista tai viranomaisia, jotka jäsenvaltio on nimennyt seuraamaan ulkomaisia sijoituksia;

(16)’toteuttamisella’ ajankohtaa, jona ulkomaisen sijoitustoimen osapuolten sijoituspäätökseen liittyvä viimeinen ennakkoehto täyttyy;

(17)’yhteistyömekanismilla’ tämän asetuksen mukaista ulkomaisiin sijoituksiin liittyvää jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä;

(18)’unionin etua koskevilla hankkeilla tai ohjelmilla’ unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvia hankkeita tai ohjelmia, joihin liittyy turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta kriittisen infrastruktuurin, kriittisen teknologian tai kriittisten tuotantopanosten kehittäminen, ylläpito tai hankinta ja jotka luetellaan liitteessä I;

(19)’ilmoituksen tehneellä jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka on tehnyt ilmoitusta edellyttävästä sijoituksesta ilmoituksen yhteistyömekanismiin 5 artiklan mukaisesti;

(20)’useita maita koskevalla liiketoimella’ ulkomaista sijoitusta, johon sovelletaan seurantamekanismeja useissa jäsenvaltioissa;

(21)’useita maita koskevalla ilmoituksella’ ilmoitusta, joka koskee ilmoitusta edellyttävää sijoitusta, josta useiden jäsenvaltioiden on ilmoitettava yhteistyömekanismiin;

(22)’riskejä lieventävällä toimenpiteellä’ mitä tahansa ehtoa, jolla ratkaistaan ulkomaisesta sijoituksesta todennäköisesti aiheutuvat turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvat kielteiset vaikutukset;

(23)’yhteyspisteellä’ henkilöä tai yhteisöä, jonka jäsenvaltio on nimennyt tekemään ilmoitusta edellyttävästä sijoituksesta ilmoituksen yhteistyömekanismiin sekä vastaanottamaan yhteistyömekanismista ja lähettämään yhteistyömekanismiin seurannasta vastaavan viranomaisen puolesta kaikki viestit, jotka liittyvät tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin ulkomaisiin sijoituksiin.

2 LUKU
KANSALLISET SEURANTAMEKANISMIT

3 artikla

Seurantamekanismien perustaminen

1.Jäsenvaltioiden on perustettava seurantamekanismi tämän asetuksen mukaisesti.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettua seurantamekanismia sovelletaan ainakin 4 artiklan 4 kohdan mukaisiin lupaa edellyttäviin sijoituksiin.

3.Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan nojalla toteutetuista toimenpiteistä viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 15 kuukautta voimaantulosta]. Jäsenvaltioiden on sen jälkeen ilmoitettava komissiolle kaikista seurantamekanismiinsa tehdyistä muutoksista 30 päivän kuluessa muutoksen hyväksymisestä.

4.Komissio asettaa julkisesti saataville luettelon jäsenvaltioiden seurantamekanismeista viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kaikkien 3 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten vastaanottamisesta tai viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 21 kuukautta voimaantulosta] sen mukaan, kumpi on ensin. Komissio pitää tämän luettelon ajan tasalla.

4 artikla

Vähimmäisvaatimukset

1.Seurantamekanismeihin liittyvien sääntöjen ja menettelyjen sekä niiden nojalla toteutettavien toimenpiteiden on oltava unionin oikeuden mukaisia ja avoimia, eivätkä ne saa syrjiä kolmansien maiden tai niiden jäsenvaltioiden välillä, joihin ulkomaisen sijoittajan tytäryritys unionissa on sijoittautunut.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden seurantamekanismit täyttävät seuraavat vaatimukset:

(a)on säädettävä riittävistä menettelyistä, joiden avulla seurannasta vastaava viranomainen voi määrittää, onko sillä toimivalta suhteessa ulkomaiseen sijoitukseen, jolle on haettu lupaa, ja suorittaa alustavan tarkastelun, jota seuraa tarvittaessa perusteellinen tutkimus sen määrittämiseksi, vaikuttaako kyseinen ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Perusteellisen tutkimuksen tarkoituksena on erityisesti määrittää, onko 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu seurantaa koskeva päätös asianmukainen, ja määrittää sen sisältö;

(b)seurannasta vastaavan viranomaisen on valvottava seurantamekanismin ja seurantaa koskevien päätösten noudattamista ja varmistettava niiden noudattaminen. Sen on erityisesti otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt, joilla tunnistetaan ja estetään seurantamekanismin ja seurantaa koskevien päätösten kiertäminen;

(c)seurannasta vastaavalla viranomaisella on oltava valtuudet aloittaa ulkomaisten sijoitusten seuranta omasta aloitteestaan vähintään 15 kuukauden ajan sellaisen ulkomaisen sijoituksen toteuttamisesta, joka ei edellytä lupaa, jos seurannasta vastaavalla viranomaisella on syytä katsoa, että ulkomainen sijoitus voi vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen;

(d)seurantaa toteuttavalle jäsenvaltiolle annettuja luottamuksellisia tietoja, mukaan luettuna kaupallisesti arkaluonteiset tiedot, on suojattava;

(e)ulkomaisilla sijoittajilla, unionissa sijaitsevilla ulkomaisten sijoittajien tytäryrityksillä, joiden kautta ulkomainen sijoitus tehdään, ja yrityksillä, joita seurantaa koskeva päätös koskee, on oltava mahdollisuus hakea muutosta kyseiseen seurantaa koskevaan päätökseen tuomioistuimessa;

(f)on julkaistava vuosikertomus, jonka on sisällettävä tiedot asiaankuuluvan lainsäädännön kehityksestä jäsenvaltiossa sekä koostetut ja anonymisoidut tiedot seurannan kohteena olleista sijoituksista, mukaan lukien seurantaa koskevien päätösten tulokset, seurannasta vastaavalle viranomaisille ilmoitettujen sijoitusten osapuolten kansallisuudet tai tapauksen mukaan sijoittautumismaat sekä talouden alat, joilla kyseiset liiketoimet toteutettiin;

(g)luvanhakijan on toimitettava 4 kohdassa tarkoitettuja lupaa edellyttäviä ulkomaisia sijoituksia koskeva lupahakemus seurannasta vastaavalle viranomaiselle, ja tällaisiin ulkomaisiin sijoituksiin on kohdistettava seurantaa ennen niiden toteuttamista;

(h)seurannasta vastaavalla viranomaisella on oltava valtuudet määrätä riskejä lieventäviä toimenpiteitä tai kieltää tai kumota 4 kohdassa tarkoitetut lupaa edellyttävät ulkomaiset sijoitukset, joille ei ole haettu lupaa tai joille on haettu lupaa vasta toteuttamisen jälkeen, ja tarvittaessa puuttua tehokkaasti noudattamatta jättämisen seurauksiin riskejä lieventävillä toimenpiteillä;

(i)on säädettävä asianmukaisista menettelyistä, jotka koskevat ilmoitusta edellyttävästä sijoituksesta yhteistyömekanismiin 5 artiklan mukaisesti tehtävää ilmoitusta.

3.Ennen kuin jäsenvaltiot tekevät päätöksen riskejä lieventäviä toimenpiteitä edellyttävän luvan myöntämisestä ulkomaiselle sijoitukselle tai ulkomaisen sijoituksen kieltämisestä, niiden on ilmoitettava päätöksestä luvanhakijalle ja perusteltava se, ottaen huomioon sellaisten tietojen suojaaminen, joiden paljastaminen olisi vastoin EU:n tai yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyviä etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta luottamuksellisten tietojen suojaa koskevan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön soveltamista. Jäsenvaltioiden on annettava ulkomaiselle sijoittajalle mahdollisuus esittää näkemyksensä ennen tällaisen päätöksen tekemistä.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden seurantamekanismeissa edellytetään lupaa ulkomaisilta sijoituksilta, jos niiden alueelle sijoittautunut unionin sijoituskohde

(a)on osa liitteessä I lueteltua unionin etua koskevaa hanketta tai ohjelmaa tai osallistuu siihen, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2018/1046 44 2 artiklan 53 kohdassa määriteltynä varojen saajana, tai

(b)harjoittaa taloudellista toimintaa jollakin liitteessä II luetelluista aloista.

3 LUKU
TURVALLISUUTEEN TAI YLEISEEN JÄRJESTYKSEEN TODENNÄKÖISESTI KIELTEISESTI VAIKUTTAVIA ULKOMAISIA SIJOITUKSIA KOSKEVA UNIONIN YHTEISTYÖMEKANISMI

5 artikla

Ulkomaisia sijoituksia koskeva ilmoitus

1.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava yhteistyömekanismin kautta komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista niiden alueelle sijoittautuneisiin unionin sijoituskohteisiin tehdyistä ulkomaisista sijoituksista, jotka

(a)täyttävät 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset; tai

(b)täyttävät 4 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset ja jonkin seuraavista edellytyksistä:

i)ulkomainen sijoittaja tai ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö unionissa on suoraan tai välillisesti kolmannen maan hallituksen, mukaan lukien valtion elimet, alue- tai paikallisviranomaiset tai asevoimat, määräysvallassa, myös omistusrakenteen, merkittävän rahoituksen, erityisoikeuksien tai valtion nimittämien johtajien kautta;

ii)ulkomainen sijoittaja, luonnollinen henkilö tai yhteisö, joka harjoittaa määräysvaltaa suhteessa ulkomaiseen sijoittajaan, ulkomaisen sijoittajan tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja, ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö tai muu tällaisen ulkomaisen sijoittajan omistuksessa tai määräysvallassa oleva taikka sen puolesta tai johdolla toimiva osapuoli on SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisten unionin rajoittavien toimenpiteiden kohteena; tai

iii) ulkomainen sijoittaja tai jokin sen tytäryhtiöistä on ollut osallisena ulkomaisessa sijoituksessa, joka on aiemmin ollut jäsenvaltion seurannan kohteena ja jolle ei myönnetty lupaa tai jolle myönnettiin ehdollinen lupa; tämän määrittämiseksi ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on hyödynnettävä käytettävissään olevia tietoja, mukaan lukien 7 artiklan 10 kohdan nojalla perustettavaan suojattuun tietokantaan sisältyvät tiedot ja ulkomaisen sijoittajan asiasta toimittamat tiedot.

2.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista alueelleen sijoittautuneeseen unionin sijoituskohteeseen tehdyistä ulkomaisista sijoituksista, jos ne käynnistävät perusteellisen tutkimuksen seurantamenettelyjensä mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden on poikkeustapauksissa ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista alueelleen sijoittautuneeseen unionin sijoituskohteeseen tehdyistä ulkomaisista sijoituksista, jos ne aikovat määrätä riskejä lieventävän toimenpiteen tai kieltää liiketoimen ilman perusteellista tutkimusta.

3.Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa kaikista ulkomaisista sijoituksista, jotka eivät täytä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, jos jäsenvaltio, johon unionin sijoituskohde on sijoittautunut, katsoo, että muut jäsenvaltiot ja komissio voisivat pitää ulkomaista sijoitusta merkityksellisenä turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta, myös silloin, kun unionin sijoituskohteella on merkittävää toimintaa muissa jäsenvaltioissa tai se kuuluu konserniin, jolla on eri jäsenvaltioissa useita yrityksiä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa jollakin liitteessä II luetellulla alalla.

Jos jäsenvaltio aikoo ilmoittaa alueelleen tehdystä ulkomaisesta sijoituksesta, joka on osa useita maita koskevaa liiketoimea 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sen on koordinoitava toimintaansa muiden lupahakemuksen saaneiden jäsenvaltioiden kanssa. Asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava useita maita koskevasta liiketoimesta ja pyrittävä lähettämään ilmoituksensa yhteistyömekanismiin samana päivänä.

6 artikla

Ulkomaisia sijoituksia koskevan ilmoituksen sisältö ja ilmoittamismenettelyt

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 artiklan mukainen ilmoitus sisältää 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja että se lähetetään komissiolle ja muille jäsenvaltioille 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta:

(a)15 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on vastaanottanut lupahakemuksen, joka koskee ulkomaista sijoitusta, joka täyttää jonkin 5 artiklan 1 tai 3 kohdassa säädetyistä edellytyksistä;

(b)60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on vastaanottanut lupahakemuksen, joka koskee ulkomaista sijoitusta, joka täyttää 5 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

2.Useita maita koskeviin liiketoimiin sovelletaan seuraavia menettelyjä:

(a)luvanhakijoiden on jätettävä lupahakemuksensa kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa samana päivänä, ja kussakin lupahakemuksessa on viitattava muihin hakemuksiin;

(b)jos jäsenvaltio vastaanottaa a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävän lupahakemuksen, sen on koordinoitava toimintaansa muiden asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa muun muassa sen määrittämiseksi, sovelletaanko tämän kohdan c vai d alakohtaa; komissio voi osallistua tällaiseen koordinointiin yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä;

(c)jos lupahakemukset koskevat ulkomaista sijoitusta, joka täyttää jonkin 5 artiklan 1 kohdassa säädetyistä edellytyksistä, asianomaisten jäsenvaltioiden on lähetettävä ilmoituksensa yhteistyömekanismiin samana päivänä ja tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyssä määräajassa;

(d)jos lupahakemukset koskevat ulkomaista sijoitusta, joka täyttää 5 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä lähettämään ilmoituksensa yhteistyömekanismiin samana päivänä.

7 artikla

Jäsenvaltioiden huomautukset ja komission lausunnot ilmoitetuista ulkomaisista sijoituksista

1.Kaikki jäsenvaltiot voivat antaa ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle asianmukaisesti perusteltuja huomautuksia 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta. Jäsenvaltio voi esittää tällaisia huomautuksia, jos

(a)se katsoo, että ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti sen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen; tai

(b)sillä on kyseisen ulkomaisen sijoituksen seurannan kannalta merkityksellisiä tietoja.

Huomautuksia esittävän jäsenvaltion on lähetettävä samanaikaisesti huomautuksensa komissiolle ja ilmoitettava yhteistyömekanismin kautta kaikille muille jäsenvaltioille, että se on toimittanut huomautuksia.

2.Komissio voi osoittaa ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle asianmukaisesti perustellun lausunnon 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta. Komissio voi antaa tällaisen lausunnon, jos

(a)se katsoo, että tällainen ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen;

(b)se katsoo, että tällainen ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä;

tai

(c)sillä on merkityksellisiä tietoja kyseisestä ulkomaisesta sijoituksesta.

Komissio voi antaa lausunnon siitä riippumatta, ovatko jäsenvaltiot esittäneet huomautuksia.

3.Komissio voi antaa kaikille jäsenvaltioille osoitetun asianmukaisesti perustellun lausunnon, jos se katsoo, että useat mahdollisesti toteutettavat ulkomaiset sijoitukset tai muut vastaavat sijoitukset voivat yhdessä tarkasteltuina – ja niiden ominaisuudet huomioon ottaen – vaikuttaa unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Kun komissio on antanut lausuntonsa, se voi tarvittaessa keskustella jäsenvaltioiden kanssa siitä, miten todettuihin riskeihin voidaan puuttua.

4.Komissio

(a)lähettää 2 kohdan a ja c alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävän lausunnon kaikille huomautuksia toimittaneille jäsenvaltioille ja ilmoittaa muille jäsenvaltioille lausunnon antamisesta 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta;

(b)lähettää 2 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävän lausunnon ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän lausunnon kaikille jäsenvaltioille 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta.

5.Jos jäsenvaltio, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, saa toiselta jäsenvaltiolta 1 kohdan mukaisen huomautuksen tai komissiolta 2 tai 3 kohdan mukaisen lausunnon, sen on otettava tällainen huomautus tai lausunto mahdollisimman tarkasti huomioon.

6.Saatuaan 1 kohdan mukaisen huomautuksen jäsenvaltion on järjestettävä huomautuksia esittäneiden jäsenvaltioiden kanssa kokous, jossa keskustellaan siitä, miten todettuihin riskeihin voidaan parhaiten puuttua. Jos jäsenvaltio, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, on eri mieltä huomautuksessa todetuista riskeistä tai tapauksen mukaan ehdotetusta toimenpiteestä, jäsenvaltioiden on pyrittävä löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jos huomautus liittyy useita maita koskevaan liiketoimeen, myös muita ulkomaisesta sijoituksesta ilmoituksen tehneitä jäsenvaltioita pyydetään keskustelemaan siitä, ovatko halutut tulokset yhteensopivia keskenään ja pystytäänkö suunnitelluilla ehdoilla puuttumaan tunnistettuihin rajat ylittäviin riskeihin asianmukaisesti. Komissio on kutsuttava tällaisiin kokouksiin.

7.Edellä 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun lausunnon vastaanottamisen jälkeen sovelletaan 6 kohdassa säädettyä menettelyä soveltuvin osin.

8.Saatuaan 2 tai 3 kohdan mukaisen lausunnon jäsenvaltion, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, on

(a)ilmoitettava seurantaa koskevasta päätöksestään asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta viimeistään kolmen kalenteripäivän kuluttua siitä, kun päätös lähetettiin ulkomaisen sijoituksen osapuolille;

(b)toimitettava asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta viimeistään seitsemän kalenteripäivän kuluttua siitä, kun seurantaa koskevasta päätöksestä ilmoitettiin a alakohdan mukaisesti, kirjallinen selitys

i)siitä, missä määrin se on ottanut jäsenvaltioiden huomautukset tai komission lausunnon mahdollisimman tarkasti huomioon; tai

ii)syistä, joiden vuoksi se on eri mieltä jäsenvaltioiden huomautuksista tai komission lausunnosta.

9.Jos jäsenvaltiot tai komissio toteavat, että tämän artiklan 8 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa seurantaa koskevassa päätöksessä ei oteta mahdollisimman tarkasti huomioon niiden 1 kohdan mukaisesti esittämiä huomautuksia tai 2 tai 3 kohdan mukaisesti annettua lausuntoa, sen jäsenvaltion, jossa sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, on järjestettävä kokous, jossa selitetään havaitut esteet tai erimielisyyden syyt, ja pyrittävä löytämään ratkaisuja, jos vastaava tilanne ilmenee tulevaisuudessa. Jos seurantaa koskeva päätös liittyy useita maita koskevaan ilmoitukseen, kokoukseen on kutsuttava myös muut jäsenvaltiot, jotka ovat tehneet ulkomaisesta sijoituksesta ilmoituksen yhteistyömekanismiin. Komissio on kutsuttava kaikkiin tämän kohdan mukaisesti järjestettäviin kokouksiin.

10.Komissio perustaa kaikkien jäsenvaltioiden saataville asetettavan suojatun tietokannan, joka sisältää tiedot yhteistyömekanismin avulla arvioiduista ulkomaisista sijoituksista ja kansallisten seurantamekanismien mukaisten arviointien tuloksista, mukaan lukien tiedot seurantaa koskevista päätöksistä. Komissio lataa kyseiseen tietokantaan tiedot, jotka sillä on ollut käytettävissään 12 päivästä lokakuuta 2020 alkaen. Jäsenvaltioiden on ladattava viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen soveltamispäivä] kyseiseen tietokantaan käytettävissään olevat tiedot, jotka koskevat niiden omien seurantamekanismien mukaisesti toteutettujen menettelyjen tuloksia. Ne voivat myös antaa lisäselvityksiä.

11.Esittäessään huomautuksia tai antaessaan lausuntoja tämän artiklan mukaisesti tapauksen mukaan jäsenvaltioiden ja komission on harkittava, sisältävätkö tällaiset huomautukset tai lausunnot turvallisuusluokiteltuja tietoja ja mitä turvallisuusluokitusta niihin olisi sovellettava turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

8 artikla

Määräajat ja menettelyt ilmoitettuja ulkomaisia sijoituksia koskevien huomautusten ja lausuntojen toimittamiselle

1.Ennen kuin jäsenvaltio esittää huomautuksen tai komissio antaa lausunnon 7 artiklan mukaisesti, sovelletaan seuraavaa menettelyä: 

(a)jäsenvaltioiden on ilmoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta, että ne varaavat itselleen oikeuden huomautusten esittämiseen 15 kalenteripäivän kuluessa 5 artiklan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta; 

(b)komissio ilmoittaa ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta, että se varaa itselleen oikeuden lausunnon antamiseen 20 kalenteripäivän kuluessa 5 artiklan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

2.Varattuaan itselleen oikeuden esittää huomautuksia tai antaa lausuntoja jäsenvaltiot ja komissio voivat pyytää lisätietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta. Tällainen lisätietopyyntö on perusteltava asianmukaisesti, sen on rajoituttava tietoihin, jotka ovat tarpeen, jotta jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksia tai komissio voi antaa lausunnon, sen on oltava oikeassa suhteessa pyynnön tarkoitukseen, eikä siitä saa aiheutua kohtuutonta rasitetta ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle. Jos jäsenvaltio pyytää ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta lisätietoja, sen on lähetettävä tällaiset pyynnöt samanaikaisesti komissiolle.

3.Edellä 7 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden huomautusten esittämiseen ja komission lausuntojen antamiseen sovelletaan seuraavia määräaikoja:

(a)jos jäsenvaltio varaa itselleen oikeuden huomautusten esittämiseen ilmoitetusta ulkomaisesta sijoituksesta pyytämättä lisätietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta, huomautukset on osoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta viimeistään 35 kalenteripäivän kuluttua ulkomaista sijoitusta koskevan täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta;

(b)jos komissio varaa itselleen oikeuden lausunnon antamiseen ilmoitetusta ulkomaisesta sijoituksesta pyytämättä lisätietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta, lausunto on osoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta viimeistään 45 kalenteripäivän kuluttua ulkomaista sijoitusta koskevan täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta;

(c)jos jäsenvaltio varaa itselleen oikeuden huomautusten esittämiseen ilmoitetusta ulkomaisesta sijoituksesta ja pyytää lisätietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta, huomautukset on osoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta viimeistään 20 kalenteripäivän kuluttua täydellisten lisätietojen vastaanottamisesta;

(d)jos komissio varaa itselleen oikeuden lausunnon antamiseen ja pyytää lisätietoja ilmoituksen tehneeltä jäsenvaltiolta, lausunto on osoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua täydellisten lisätietojen vastaanottamisesta.

Ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio voi tehdä seurantaa koskevan päätöksensä vasta a–d alakohdassa tarkoitettujen määräaikojen päättymisen jälkeen.

4.Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta kaikki uudet olennaiset tiedot tai olosuhteet, jotka ovat merkityksellisiä 5 artiklan mukaisesti jo ilmoitetun ulkomaisen sijoituksen arvioinnin kannalta. Jos nämä tiedot asetetaan saataville ennen 3 kohdassa säädettyjen määräaikojen päättymistä, ilmoituksen tehneen jäsenvaltion, komission ja muiden jäsenvaltioiden on pyrittävä sopimaan määräajan pidentämisestä, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Jos 3 kohdassa säädetyt alkuperäisen ilmoituksen arviointiin sovellettavat määräajat ovat päättyneet, niitä jatketaan 3 kohdan c ja d alakohdassa vahvistettujen määräaikojen mukaisesti.

5.Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toimitettava komission tai muiden jäsenvaltioiden 2 kohdan nojalla pyytämät täydelliset lisätiedot ilman aiheetonta viivytystä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta. Jos ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio toimittaa lisätietoja jäsenvaltiolle, tällaiset lisätiedot on lähetettävä samanaikaisesti komissiolle.

6.Jos ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio saa useita lisätietopyyntöjä samasta ilmoitusta edellyttävästä sijoituksesta, sen on toimitettava kaikki pyydetyt lisätiedot samanaikaisesti.

7.Jos useat ilmoituksen tehneet jäsenvaltiot saavat lisätietopyyntöjä tietystä useita maita koskevasta ilmoituksesta, 3 kohdassa säädetyt määräajat alkavat viimeisten täydellisten lisätietojen vastaanottopäivästä. Komissio ilmoittaa tämän päivämäärän ja määräajat asianomaisille jäsenvaltioille.

8.Jos ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio katsoo poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, että sen turvallisuus tai yleinen järjestys edellyttää seurantaa koskevan päätöksen tekemistä ennen 3 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen päättymistä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja perusteltava asianmukaisesti tarve välittömiin toimiin. Muut jäsenvaltiot esittävät huomautuksia ja komissio antaa lausunnon viipymättä. Tätä menettelyä ei saa käyttää pelkästään luvanhakijan taloudellisten etujen palvelemiseksi.

9.Kaikkien tässä artiklassa säädettyjen määräaikojen kuluminen keskeytetään 25 päivän joulukuuta ja 1 päivän tammikuuta väliseksi ajaksi, ja ne jatkuvat 2 päivänä tammikuuta.

9 artikla

Oma-aloitteinen menettely

1.Jos jäsenvaltio katsoo, että toisen jäsenvaltion alueelle tehty ulkomainen sijoitus, josta ei ole ilmoitettu yhteistyömekanismiin, todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti sen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, se voi aloittaa kyseistä ulkomaista sijoitusta koskevan oma-aloitteisen menettelyn. Ennen menettelyn aloittamista jäsenvaltion on tarkistettava, että jäsenvaltio, jossa sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai toteutettu, ei aio ilmoittaa ulkomaista sijoitusta yhteistyömekanismiin.

2.Jäsenvaltioilla on oltava vähintään 15 kuukautta siitä, kun ulkomainen sijoitus on toteutettu, aikaa aloittaa 1 kohdassa säädetty menettely edellyttäen, että asianomaista ulkomaista sijoitusta ei tällä välin ole ilmoitettu yhteistyömekanismiin.

3.Komissio voi aloittaa oma-aloitteisen menettelyn, jos se katsoo, että jäsenvaltion alueelle tehty ulkomainen sijoitus, josta ei ole ilmoitettu yhteistyömekanismiin, kuuluu 7 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan. Ennen menettelyn aloittamista komissio tarkistaa, että jäsenvaltio, jossa sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai toteutettu, ei aio ilmoittaa ulkomaista sijoitusta yhteistyömekanismiin.

4.Komissiolla on vähintään 15 kuukautta siitä, kun ulkomainen sijoitus on toteutettu, aikaa aloittaa 3 kohdassa säädetty menettely edellyttäen, että asianomaista ulkomaista sijoitusta ei tällä välin ole ilmoitettu yhteistyömekanismiin.

5.Jäsenvaltiot tai komissio aloittavat 1 ja 3 kohdassa säädetyn oma-aloitteisen menettelyn lähettämällä sille jäsenvaltiolle, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, asianmukaisesti perustellun tietopyynnön 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta. Tämän kohdan mukainen tietopyyntö on perusteltava asianmukaisesti, sen on rajoituttava tietoihin, jotka ovat tarpeen, jotta jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksia tai komissio voi antaa lausunnon, sen on oltava oikeassa suhteessa pyynnön tarkoitukseen, eikä siitä saa aiheutua kohtuutonta rasitetta ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle. Jos tietopyynnön esittää jäsenvaltio, kyseisen jäsenvaltion on lähetettävä pyyntö samanaikaisesti komissiolle.

6.Jäsenvaltion, jossa sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, on toimitettava muiden jäsenvaltioiden tai komission 5 kohdan nojalla pyytämät täydelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun suojatun ja salatun järjestelmän kautta. Jos ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio toimittaa lisätietoja jäsenvaltiolle, tällaiset lisätiedot on lähetettävä samanaikaisesti komissiolle.

7.Vastaanotettuaan 6 kohdassa tarkoitetut tiedot jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksia ja komissio voi antaa lausunnon jäsenvaltiolle, jossa sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu. Sovelletaan soveltuvin osin 7 ja 8 artiklan mukaisia sääntöjä ja menettelyjä seuraavin muutoksin:

(a)jäsenvaltioiden huomautukset tai komission lausunto on lähetettävä 35 kalenteripäivän kuluessa 5 kohdan mukaisesti pyydettyjen täydellisten tietojen vastaanottamisesta.

(b)edellä olevan 1 kohdan nojalla aloitettujen menettelyjen osalta komissiolla on 15 vuorokautta lisäaikaa antaa lausunto sen jälkeen, kun tämän kohdan a alakohdassa jäsenvaltiolle asetettu määräaika on päättynyt.

10 artikla

Tietovaatimukset

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 artiklassa tarkoitetussa ilmoituksessa ja 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä annetut tiedot sisältävät seuraavat: 

(a)sijoittajan nimi, sijoittajan maailmanlaajuinen lopullinen omistaja ja unionin sijoituskohde, sijoittajan omistusrakenne ja tapauksen mukaan sen konsernin omistusrakenne, johon sijoittaja kuuluu;

(b)kattava kuvaus sijoituksesta ja sen arvosta sekä tiedot unionin sijoituskohteen omistuksesta ennen ulkomaista sijoitusta ja sen jälkeen sekä sijoituksen rahoituksesta ja sen lähteestä jäsenvaltion käytettävissä olevien parhaiden tietojen perusteella;

(c)unionin sijoituskohteen nimi ja osoite, sen toiminta-ala ja vaihtoehtoiset toimijat sekä unionin sijoituskohteen omistusrakenne ja tapauksen mukaan sen konsernin omistusrakenne, johon unionin sijoituskohde kuuluu;

(d)tarvittaessa tiedot muista oikeushenkilöistä, jotka kuuluvat samaan konserniin kuin unionin sijoituskohde ja jotka sijaitsevat muissa jäsenvaltioissa;

(e)ulkomaisen sijoittajan toiminta-ala, nimi ja osoite; ja

(f)päivämäärä, jona ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu.

2.Komissio vahvistaa 21 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään ennen 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tämän asetuksen soveltamispäivää, lomakkeen, jota on käytettävä 1 kohdassa vaadittujen tietojen toimittamiseen.

3.Jos komissio tai jäsenvaltiot pyytävät 8 artiklan 1 kohdan tai 9 artiklan 5 kohdan nojalla lisätietoja jäsenvaltiolta, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, kyseisen jäsenvaltion on pyrittävä toimittamaan tällaiset tiedot, jos ne ovat saatavilla, pyynnön esittäneille jäsenvaltioille ja komissiolle.

4.Jäsenvaltio, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, voi tarvittaessa pyytää luvanhakijaa tai muuta asiaankuuluvaa yritystä toimittamaan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Tietopyyntö voi koskea tietoja, jotka jäsenvaltio tarvitsee määrittääkseen, täyttyykö jokin 5 artiklan 1 kohdassa säädetyistä edellytyksistä. Asianomaisen yrityksen on toimitettava pyydetyt tiedot jäsenvaltiolle, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, 15 kalenteripäivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

5.Jäsenvaltio, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, ja komissio voivat pyytää muita jäsenvaltioita pyytämään tietoja alueellaan toimivilta yrityksiltä, edellyttäen että nämä tiedot ovat merkityksellisiä ja ehdottoman välttämättömiä ulkomaisen sijoituksen arvioimiseksi 13 artiklan mukaisesti. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on viipymättä pyydettävä asianomaista yritystä toimittamaan nämä tiedot ja ilmoitettava ne jäsenvaltiolle, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, ja komissiolle tapauksen mukaan 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

6.Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille asianomaisille jäsenvaltioille, jos se ei poikkeustapauksessa yrityksistään huolimatta pysty toimittamaan 3, 4 tai 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Kyseisen jäsenvaltion on perusteltava asianmukaisesti, miksi se ei pysty toimittamaan tietoja.

7.Jos tietoja ei toimiteta tai toimitetut tiedot ovat puutteellisia, muiden jäsenvaltioiden esittämät huomautukset tai komission antama lausunto voivat perustua niiden käytettävissä oleviin tietoihin.

8.Jos 1–6 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat peräisin yritykseltä, yritykseltä tiedot vastaanottavan jäsenvaltion on tarkistettava tietojen täydellisyys ja toteutettava kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tiedot ovat paikkansapitäviä, ennen kuin ne toimitetaan komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

11 artikla

Seurantamekanismeja koskevat yhteiset vaatimukset tehokkaan yhteistyömekanismin varmistamiseksi

1.Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarvittavat resurssit sekä oikeudelliset ja hallinnolliset keinot, jotta ne voivat osallistua tehokkaasti ja tuloksellisesti yhteistyömekanismiin.

2.Kunkin jäsenvaltion ja komission on nimettävä yhteyspiste yhteistyömekanismia varten.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden seurantamekanismeissa vahvistetut määräajat ja menettelyt antavat niille mahdollisuuden toimittaa täydelliset vastaukset komission tai muiden jäsenvaltioiden esittämiin lisätietopyyntöihin.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden seurantamekanismien puitteissa annetaan riittävästi aikaa ja keinoja arvioida muiden jäsenvaltioiden huomautuksia ja komission lausuntoja ja ottaa ne mahdollisimman tarkasti huomioon ennen seurantaa koskevan päätöksen tekemistä. Tähän sisältyvät kaikki tarvittavat oikeudelliset keinot ja valtuudet ottaa huomioon toisen jäsenvaltion tai komission esiin tuomat huolta herättävät seikat tai todennäköiset vaikutukset seurantaa koskevassa päätöksessä tai muussa käytettävissä olevassa asiaankuuluvassa välineessä. Jos ulkomaisesta sijoituksesta ilmoitetaan komissiolle ja muille jäsenvaltioille 5 artiklan mukaisesti, seurantamekanismien puitteissa ei saa olla mahdollista, että jäsenvaltiot voisivat tehdä seurantaa koskevan päätöksen ennen jäsenvaltioiden huomautusten esittämiselle ja komission lausuntojen antamiselle 8 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen määräaikojen päättymistä.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisessa lainsäädännössä sallitaan 7 artiklan 5–9 kohdassa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen.

6.Seurannasta vastaavilla viranomaisilla on oltava valtuudet tutkia, arvioida ja seurata niiden tietoon 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti saatettuja ulkomaisia sijoituksia ja tehdä niitä koskevia päätöksiä.

7.Jos seurantaa koskevaan päätökseen sisältyvät riskejä lieventävät toimenpiteet edellyttävät, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneet yritykset noudattavat vaatimuksia, seurantaa koskevan päätöksen tehneiden jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kyseisten muiden jäsenvaltioiden kanssa seurantaa koskevan päätöksen valvonnassa ja täytäntöönpanossa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niillä on kaikki tarvittavat oikeudelliset keinot ja valtuudet puuttua tehokkaasti noudattamatta jättämisen seurauksiin seurantaa koskevassa päätöksessä esitetyillä riskejä lieventävillä toimenpiteillä.

12 artikla

Yhteistyömekanismin puitteissa tapahtuvan tietojenvaihdon luottamuksellisuus

1.Edellä 5, 7 ja 9 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon niitä pyydettiin, paitsi jos

(a)tietojen luovuttaja suostuu nimenomaisesti muuhun käyttöön; tai

(b)Euroopan unionin tuomioistuin tai sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, pyytää tällaisia tietoja oikeudenkäyntiä varten.

2.Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava tämän asetuksen mukaisesti toimittamiensa tai saamiensa tietojen luottamuksellisuus kansallisen lainsäädännön ja unionin oikeuden mukaisesti. Käsitellessään tämän asetuksen mukaisesti toimitettuihin tai vastaanotettuihin asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä jäsenvaltioiden ja komission on pidättäydyttävä paljastamasta tietoja, jotka vaarantaisivat tämän asetuksen nojalla suoritettujen tutkimusten tarkoituksen.

3.Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, ettei tämän asetuksen mukaisesti toimitettujen tai vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaa alenneta tai poisteta ilman tietojen luovuttajan kirjallista ennakkosuostumusta.

4.Komissio tarjoaa suojatun ja salatun järjestelmän, jolla tuetaan tiedonvaihtoa yhteyspisteiden välillä.

4 LUKU
TURVALLISUUTEEN TAI YLEISEEN JÄRJESTYKSEEN TODENNÄKÖISESTI KIELTEISESTI VAIKUTTAVAT ULKOMAISET SIJOITUKSET

13 artikla

Turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvien todennäköisten kielteisten vaikutusten määrittäminen

1.Jäsenvaltioiden on määritettävä 14 artiklan mukaisen seurantaa koskevan päätöksen tekemistä tai 7 artiklan 1 kohdan tai 9 artiklan 7 kohdan mukaisen asianmukaisesti perustellun huomautuksen esittämistä varten, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.

2.Komissio määrittää 7 artiklan 2 tai 3 kohdan tai 9 artiklan 7 kohdan mukaisen asianmukaisesti perustellun lausunnon antamista varten, pitääkö se todennäköisenä, että ulkomainen sijoitus vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.

3.Määrittäessään, vaikuttaako sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, jäsenvaltioiden tai komission on erityisesti harkittava, vaikuttaako kyseinen sijoitus todennäköisesti kielteisesti seuraaviin:

(a)kriittisen – sekä fyysisen että virtuaalisen – infrastruktuurin turvallisuus, eheys ja toiminta; tässä yhteydessä on käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioitava myös, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2557 45 nojalla tunnistettujen kriittisten toimijoiden ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2555 46 soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden häiriönsietokykyyn. Huomioon on otettava myös direktiivin (EU) 2022/2555 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettujen kriittisiä toimitusketjuja koskevien EU:n tason koordinoitujen turvallisuusriskien arviointien tulokset ;

(b)kriittisen teknologian saatavuus;

(c)kriittisten tuotantopanosten toimitusten jatkuvuus;

(d)arkaluonteisten tietojen, mukaan lukien henkilötiedot, suoja erityisesti siltä osin kuin on kyse ulkomaisen sijoittajan kyvystä tutustua tällaisiin henkilötietoihin ja valvoa ja muuten käsitellä niitä: tai

(e)tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus, mukaan lukien verkkoalustat, joita voidaan käyttää disinformaation laajamittaiseen levittämiseen tai rikolliseen toimintaan.

4.Määrittäessään, vaikuttaako sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, jäsenvaltioiden tai komission on myös otettava huomioon ulkomaiseen sijoittajaan liittyvät tiedot, mukaan lukien seuraavat:

(a)onko ulkomainen sijoittaja, luonnollinen henkilö tai yhteisö, joka harjoittaa määräysvaltaa suhteessa ulkomaiseen sijoittajaan, ulkomaisen sijoittajan tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja, ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö tai muu tällaisen ulkomaisen sijoittajan omistuksessa tai määräysvallassa oleva taikka sen puolesta tai johdolla toimiva osapuoli ollut osallisena ulkomaisessa sijoituksessa, joka on aiemmin ollut jäsenvaltion seurannan kohteena ja jolle ei myönnetty lupaa tai jolle myönnettiin vain ehdollinen lupa; tämän määrittämiseksi jäsenvaltioiden ja komission on hyödynnettävä käytettävissään olevia tietoja, mukaan lukien 7 artiklan 10 kohdan nojalla perustettavaan suojattuun tietokantaan sisältyvät tiedot;

(b)tarvittaessa syyt, joiden vuoksi ulkomainen sijoittaja, luonnollinen henkilö tai yhteisö, joka harjoittaa määräysvaltaa suhteessa ulkomaiseen sijoittajaan, ulkomaisen sijoittajan tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja, ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö tai muu tällaisen ulkomaisen sijoittajan omistuksessa tai määräysvallassa oleva taikka sen puolesta tai johdolla toimiva osapuoli on SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisten unionin rajoittavien toimenpiteiden kohteena;

(c)onko ulkomainen sijoittaja tai jokin sen tytäryhtiöistä jo ollut mukana toiminnassa, joka on vaikuttanut kielteisesti jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen;

(d)onko ulkomainen sijoittaja tai jokin sen tytäryhtiöistä harjoittanut laitonta tai rikollista toimintaa, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisten unionin rajoittavien toimenpiteiden kiertäminen;

(e)edistääkö ulkomainen sijoittaja, luonnollinen henkilö tai yhteisö, joka harjoittaa määräysvaltaa suhteessa ulkomaiseen sijoittajaan, ulkomaisen sijoittajan tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja, ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö tai muu tällaisen ulkomaisen sijoittajan omistuksessa tai määräysvallassa oleva taikka sen puolesta tai johdolla toimiva osapuoli todennäköisesti kolmansien maiden poliittisia tavoitteita tai niiden sotilaallisia valmiuksia.

14 artikla

Sellaisten ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevat päätökset, jotka todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen

1.Jos jäsenvaltio, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, ottaen huomioon 13 artiklassa säädetyt perusteet ja tapauksen mukaan muiden jäsenvaltioiden 7 artiklan 1 kohdan tai 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti toimittamat huomautukset tai komission 7 artiklan 2 tai 3 kohdan tai 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti antama lausunto, toteaa, että ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, myös silloin, kun on kyse unionin etua koskevasta hankkeesta tai ohjelmasta, sen on tehtävä seurantaa koskeva päätös, jolla

(a)myönnetään ulkomaiselle sijoitukselle riskejä lieventäviä toimenpiteitä edellyttävä lupa, tai

(b)kielletään ulkomainen sijoitus.

Seurantaa koskevassa päätöksessä on noudatettava suhteellisuusperiaatetta ja otettava huomioon kaikki ulkomaisen sijoituksen olosuhteet.

2.Jos jäsenvaltio, jossa ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai on toteutettu, katsoo, että käytettävissä on muita unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisia toimenpiteitä, joilla voidaan asianmukaisesti puuttua ulkomaisen sijoituksen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuviin vaikutuksiin, ulkomaiselle sijoitukselle on myönnettävä lupa ilman ehtoja.

5 LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Jäsenvaltiot ja komissio voivat tehdä yhteistyötä kolmansien maiden asiasta vastaavien viranomaisten kanssa kysymyksissä, jotka liittyvät turvallisuuden ja yleisen järjestyksen perusteella toteutettavaan sijoitusten seurantaan.

16 artikla

Vuotuinen raportointi unionin tasolla

1.Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle luottamuksellisesti viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta vuodesta [...][julkaisutoimisto: lisätään ensimmäinen soveltamisvuosi] alkaen seurantamekanismiin ja yhteistyömekanismiin liittyvästä toiminnastaan edeltävän kalenterivuoden aikana. Vuosikertomuksessa on oltava tietoja seuraavista:

(a)lupahakemuksen ja oma-aloitteisen menettelyn jälkeen seurannan kohteena olleiden ulkomaisten sijoitusten lukumäärä;

(b)ehdollisesti ja ilman ehtoja hyväksyttyjen ulkomaisten sijoitusten lukumäärä;

(c)kiellettyjen ulkomaisten sijoitusten lukumäärä, peruutettujen ulkomaisten sijoitusten lukumäärä; 

(d)yhteistyömekanismiin ilmoitettujen ulkomaisten sijoitusten lukumäärä ja asianomaisen jäsenvaltion esittämien huomautusten lukumäärä;

(e)tiedot ulkomaisten sijoittajien alkuperästä ja seurannan kohteena olleiden, luvan saaneiden tai kiellettyjen ulkomaisten sijoitusten sijoituskohteiden toimialasta;

(f)koostetut tiedot seurantaa koskevaan päätökseen johtaneista ulkomaisissa sijoituksissa todetuista riskeistä ja haavoittuvuuksista.

2.Komissio esittää 1 kohdan mukaisesti saatujen tietojen sekä suuntauksia ja kehitystä koskevan arvionsa perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kyseinen kertomus julkistetaan.

17 artikla

Henkilötietojen käsittely

1.Jos henkilötietoja käsitellään tämän asetuksen nojalla, niitä on käsiteltävä asetuksen (EU) 2016/679 ja asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti ja ainoastaan siltä osin kuin se on tarpeen, jotta jäsenvaltiot voivat seurata ulkomaisia sijoituksia ja jotta varmistetaan tässä asetuksessa säädetyn yhteistyön tehokkuus.

2.Tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä henkilötietoja säilytetään ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen niiden päämäärien saavuttamiseksi, joita varten henkilötiedot on kerätty.

18 artikla

Arviointi

1.Komissio arvioi tämän asetuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta viiden vuoden kuluttua sen soveltamispäivästä ja sen jälkeen viiden vuoden välein ja esittää kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jäsenvaltioiden on osallistuttava tähän ja tarvittaessa toimitettava komissiolle kertomuksen laatimista varten tarvittavat lisätiedot.

2.Jos komission kertomuksessa suositellaan tämän asetuksen muuttamista, siihen voidaan liittää lainsäädäntöehdotus.

19 artikla

Delegoidut säädökset

1.Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I olevaa luetteloa unionin etua koskevista hankkeista tai ohjelmista, jotta voidaan ottaa huomioon turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta merkityksellisiin unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin liittyvän unionin lainsäädännön hyväksyminen ja muuttaminen.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä II olevaa luetteloa unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen merkittävistä teknologia-aloista, resursseista, laitoksista, laitteista, verkoista, järjestelmistä, palveluista ja taloudellisista toiminnoista, jotta voidaan ottaa huomioon unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvien etujen kannalta merkityksellisten olosuhteiden muutokset. Huomioon otettavia näkökohtia ovat erityisesti seuraavat:

(a)unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvien etujen kannalta erityisen tärkeiden toimitusketjujen häiriönsietokyky;

(b)unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvien etujen kannalta erityisen tärkeän infrastruktuurin häiriönsietokyky;

(c)unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen tärkeän teknologian edistäminen;

(d)sellaisten haavoittuvuuksien syntyminen, jotka liittyvät arkaluonteisiin tietoihin, mukaan lukien henkilötiedot, tutustumiseen tai niiden käsittelyyn, sikäli kuin tällaiset haavoittuvuudet todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyviin etuihin; ja

(e)unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen merkittävän geopoliittisen tilanteen syntyminen.

20 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle […] päivästä […]kuuta […] [lisätään perussäädöksen voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 19 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

21 artikla

Täytäntöönpanosäädösten komiteamenettely

1.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan lomakkeet, joita on käytettävä 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseen.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

22 artikla

Komitea

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

23 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) 2019/452 [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 15 kuukautta voimaantulosta].

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

24 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 15 kuukautta voimaantulosta].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Kolmansien osapuolten rahoitusosuudet

3.3.Arvioitu vaikutus tuloihin

1.
PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 47  

☒ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

☒ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2026,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

–☒    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Kolmansien osapuolten rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–☒    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.
Arvioitu vaikutus tuloihin

–☒    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Kun komissio esitti asetusta koskevan ehdotuksensa syyskuussa 2017, vain 14 jäsenvaltiolla (Yhdistynyt kuningaskunta mukaan luettuna) oli käytössä seurantamekanismi. Kesäkuuhun 2023 mennessä kahdeksan muuta jäsenvaltiota oli hyväksynyt seurantamekanismeja ja kaksi jäsenvaltiota, joilla oli vain alakohtaisia mekanismeja, oli ottanut käyttöön monialaisia mekanismeja.

(2)    Ulkomaisista yritysostoista 22,7 prosenttia ja täysin uusiin hankkeisiin tehdyistä sijoituksista 20 prosenttia tapahtui jäsenvaltioissa, joissa ei ollut kattavasti sovellettavaa sijoitusten seurantamekanismia. Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvioi erityiskertomuksessaan nro 27/2023 (”Unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seuranta – Ensimmäisiin toimiin on ryhdytty, mutta turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyviin riskeihin vastaamisessa on yhä huomattavasti parantamisen varaa”), että noin 42 prosenttia suorien ulkomaisten sijoitusten varannoista sijaitsee näissä jäsenvaltioissa (ks. kaavio 4, s. 27).

(3)    Komissio ja asianomaiset jäsenvaltioiden viranomaiset ovat käyneet läpi yli 1 100 tapahtumaa yhteistyömekanismin käyttöönoton jälkeen.

(4)    Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta (JOIN/2023/20 final).

(5)    Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2004/139/oj ).

(6)    Ehdotetun asetuksen 3 luvun mukaisen yhteistyömekanismin ja EU:n sulautuma-asetuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisen menettelyn sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi saattaisi olla hyödyllistä, että jäsenvaltiot ilmoittaisivat, kuuluuko liiketoimi todennäköisesti EU:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan, kun ne ilmoittavat liiketoimesta ehdotetun asetuksen 5 artiklan mukaisesti.

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2560 sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (EUVL L 330, 23.12.2022, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2560/oj ).

(8)    Neuvoston direktiivi 2008/114/EY, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2008/114/oj )

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 164, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2557/oj ).

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2016/1148/oj ).

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 80, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2555/oj ).

(12)    Perustettu toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 14 artiklan nojalla (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2016/1148/oj )

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/944/oj ) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2009/73/oj ).

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1938/oj ).

(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/941, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2019/941/oj ).

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2008/1008/oj ).

(17)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä” (COM(2021) 32 final).

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/821, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 206, 11.6.2021, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2021/821/oj ).

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2675, annettu 22 päivänä marraskuuta 2023, unionin ja sen jäsenvaltioiden suojelemisesta kolmansien maiden harjoittamalta taloudelliselta pakottamiselta (EUVL L, 2023/2675, 7.12.2023, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2675/oj ). 

(20)    Jäsenvaltioilla, jotka jättävät tärkeitä aloja seurantamekanismiensa soveltamisalan ulkopuolelle – esimerkiksi määrittelemällä soveltamisalan suppeasti tai soveltamalla poikkeusta sijoittajiin, jotka liittyvät tiettyihin EU:n ulkopuolisiin lainkäyttöalueisiin – on rajalliset keinot hallita tehokkaasti EU:ssa tehtäviin ulkomaisiin sijoituksiin liittyviä riskejä.

(21)    Tiivistelmäraportti kohdennetusta kuulemisesta on saatavilla komission verkkosivustolla: https://policy.trade.ec.europa.eu/consultations/screening-foreign-direct-investments-fdi-evaluation-and-possible-revision-current-eu-framework_en .

(22)    Kannanottopyyntöön saadut vastaukset ovat saatavilla komission verkkosivustolla: https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13739-Screening-of-foreign-direct-investments-FDI-evaluation-and-revision-of-the-EU-framework/feedback_en?p_id=32186570 .

(23)    Tutkimus julkaistiin marraskuussa 2022: https://www.oecd.org/investment/investment-policy/oecd-eu-fdi-screening-assessment.pdf .

(24)    Paremman sääntelyn välineistön (2023) väline 7.

(25)    COM(2022) 548 final: https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:413d324d-4fc3-11ed-92ed-01aa75ed71a1.0001.02/DOC_1&format=PDF

(26)    EUVL C […], […], s. […] .

(27)    EUVL C […], […], s. […] .

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39; ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj ) 

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (EUVL L 79I, 21.3.2019, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2019/452/oj ).

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj ).

(31)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2015/443/oj ).

(32)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2015/444/oj ).

(33)    Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta (EUVL C 202, 8.7.2011, s. 13).

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj ).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39; ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj ).

(36)    Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1).

(37)    Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2004/139/oj ).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/138/oj ).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2013/36/oj ).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/65/oj ).

(41)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj ).

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2013/34/oj ).

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1046/oj ).

(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 164, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2557/oj ).

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 80, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2555/oj ).

(47)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(48)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(49)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(50)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(51)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(52)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(53)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoite (erityistavoitteet)...”.

(54)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(55)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(56)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(57)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(58)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.