—

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2023 tekemänsä päätöksen Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamisesta lahjomattomuuden, riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi (1),

—

ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2023 antamansa päätöslauselman suosituksista avoimuutta, lahjomattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja korruption torjuntaa koskevien Euroopan parlamentin sääntöjen uudistamiseksi (2),

—

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2023 antamansa päätöslauselman ulkomaisesta sekaantumisesta kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvästä disinformaatiosta (3),

—

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman ulkomaisesta sekaantumisesta kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvästä disinformaatiosta (4),

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa EU:n ja Venäjän suhteista, erityisesti 23. marraskuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän federaation nimeämisestä terrorismia tukevaksi valtioksi (5),

—

ottaa huomioon 19. syyskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Euroopan muistiperinnön merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle (6),

—

ottaa huomioon 17. tammikuuta 2024 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta historiatietoisuudesta (7),

—

ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan (8),

—

ottaa huomioon 23. tammikuuta 2024 julkaistun Euroopan ulkosuhdehallinnon toisen raportin ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää koskevista uhkista (2nd EEAS Report on Foreign Information Manipulation and Interference Threats – A Framework for Networked Defence),

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2023 annetun komission tiedonannon demokratian puolustamisesta (COM(2023)0630),

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2023 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhdenmukaisten avoimuusvaatimusten vahvistamisesta sisämarkkinoilla kolmansien maiden puolesta toteutettavaa edunvalvontaa varten ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta (COM(2023)0637),

—

ottaa huomioon 3. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta (COM(2020)0790),

—

ottaa huomioon syyttömyysolettaman oikeudellisen periaatteen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen ja Euroopan parlamentin jäsenten menettelysäännöt,

—

ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 antamansa päätöslauselman avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin (9),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

katsoo, että ulkomainen sekaantuminen, tiedonmanipulointi ja disinformaatio loukkaavat vakavasti unionin perustana olevia yleismaailmallisia arvoja ja periaatteita, kuten ihmisarvoa, vapautta, tasa-arvoa, yhteisvastuuta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta; ottaa huomioon, että luottamus parlamentin lahjomattomuuteen ja oikeusvaltioon on ensiarvoisen tärkeää eurooppalaisen demokratian toiminnan kannalta;

B.

toteaa, että on olemassa näyttöä siitä, että Venäjä harjoittaa häirintää ja manipulointia monissa demokratioissa ja antaa käytännön tukea ääriliikkeille ja radikaaleille tahoille voidakseen horjuttaa unionin vakautta;

C.

ottaa huomioon, että ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevä parlamentin erityisvaliokunta paljasti yksityiskohtaisesti Venäjän johdolla toteutettuja toimia ja operaatioita eurooppalaisiin demokratioihin ja EU:n toimielimiin soluttautumiseksi, niihin vaikuttamiseksi ja niiden häiritsemiseksi; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on alkanut reagoida ulkomaiseen sekaantumiseen valppaammin; katsoo kuitenkin, että on vielä toteutettava tehokkaampia toimenpiteitä ja hyväksyttävä sisäisiä uudistuksia, jotta varmistetaan tehokas suoja epäasianmukaista ulkopuolista vaikuttamista vastaan;

D.

ottaa huomioon, että Venäjä käyttää tavoitteidensa saavuttamiseksi laajaa valikoimaa hybridisodankäynnin taktiikoita osana laajempaa strategiaa Euroopan demokraattisten prosessien asianmukaisen toiminnan heikentämiseksi; ottaa huomioon, että ulkomaisen sekaantumisen ja tiedonmanipuloinnin käyttö keinona jakaa demokraattisia yhteiskuntia edelsi Venäjän Ukrainaa vastaan käymää provosoimatonta hyökkäyssotaa ja on sittemmin lisääntynyt; ottaa huomioon, että Venäjän levittämä disinformaatio sekä perinteisten tiedotusvälineiden että sosiaalisen median alustojen kautta, eliitin jäsenten valjastaminen, vaaliehdokkaiden hakkerointi ja kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet ennennäkemättömälle tasolle;

E.

ottaa huomioon, että historian järjestelmällinen vääristely on kuulunut Venäjän informaatiosodankäynnin välineistöön jo vuosikymmenten ajan;

F.

ottaa huomioon, että Kremlillä on ollut koko EU:ssa laaja vaikuttaja-agenttien verkosto, joka on vaikuttanut vaaliprosesseihin ja keskeisiä strategisia kysymyksiä, kuten energiainfrastruktuuria, koskeviin toimintapolitiikkoihin; ottaa huomioon, että nämä vaikuttaja-agentit kohdistavat toimiaan aktiivisesti kaikkiin julkisen elämän osa-alueisiin, erityisesti kulttuuriin, historialliseen muistiperintöön, tiedotusvälineisiin ja uskonnollisiin yhteisöihin sekä poliitikkoihin ja heidän perheisiinsä; toteaa kymmenien tutkimusten osoittaneen, että merkittävien aktiivisten tai jo eläkkeellä olevien eurooppalaisten poliittisten ja julkisten toimijoiden sekä Kremlin välillä on yhteyksiä;

G.

toteaa, että Euroopan unionin sisäisen poliittisen toiminnan ja poliitikkojen EU:n ulkopuolelta ja erityisesti Venäjältä sekä ennen 24. helmikuuta 2022 että sen jälkeen saamasta rahoituksesta tehdään edelleen paljastuksia; katsoo tämän rahoituksen vaarantavan EU:n jäsenvaltioiden demokraattisten prosessien lahjomattomuuden ja edellyttävän perusteellista tutkintaa, jotta osallisina olevat henkilöt saadaan vastuuseen; ottaa huomioon, että Kreml on tukenut taloudellisesti ja muilla keinoin useita Euroopan äärioikeistolaisia ja äärivasemmistolaisia puolueita ja poliitikkoja ja muun muassa mahdollistanut sen, että Marine Le Penin puolue sai vuonna 2013 venäläisestä pankista 9,4 miljoonan euron lainan; ottaa huomioon, että tämän jälkeen Le Pen ja hänen puolueensa jäsenet ovat useaan otteeseen ilmaisseet Venäjää tukevia kantoja;

H.

toteaa, että Venäjä on luonut yhteyksiä puolueisiin, tunnettuihin henkilöihin ja liikkeisiin, jotta sillä olisi unionin toimielimissä toimijoita, jotka legitimoivat sen kantoja, tukevat itsenäisyysliikkeitä ja sen välikätenä toimivia hallituksia ja painostavat keventämään pakotteita ja lieventämään kansainvälisen eristämisen seurauksia; ottaa huomioon, että tiettyihin poliittisiin ryhmiin kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet sekä jotkut sitoutumattomat jäsenet ovat levittäneet parlamentissa räikeää Kremliä kannattavaa propagandaa;

I.

ottaa huomioon, että myös valtavirtaa edustaviin poliittisiin puolueisiin kuuluvien poliitikkojen joukossa on ns. Venäjän ymmärtäjiä; ottaa huomioon, että useilla EU:n jäsenvaltioiden poliitikoilla, myös entisillä hallitusten päämiehillä ja ministereillä, etenkin Gerhard Schröderillä, on ollut hyväpalkkaisia tehtäviä Venäjän valvomissa energiayhtiöissä; ottaa huomioon, että vielä Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeenkin eräät näistä henkilöistä päättivät olla eroamatta ja ottivat edelleen vastaan Kremlin verirahaa, ja heidän poliittiset puolueensa osallistuivat vaikenemalla; toteaa heidän käyttävän edelleen Venäjälle myönteistä vaikuttamistaan sekä kotimaassaan että unionin politiikassa;

J.

ottaa huomioon, että riippumattomat tiedotusvälineet esittivät raporteissaan 29. tammikuuta 2024 konkreettista näyttöä siitä, että Euroopan parlamentin jäsen Tatjana Ždanoka on saattanut toimia Venäjän federaation turvallisuuspalvelun (FSB) viidennen yksikön tietolähteenä ainakin vuosina 2004–2017;

K.

ottaa huomioon, että hänen toimiinsa kerrottiin kuuluvan poliittista vaikuttamista Venäjän federaation puolesta järjestämällä tapahtumia sekä tietojen toimittamista parlamentin sisäisestä toiminnasta; toteaa, että selvityksen mukaan kyseinen parlamentin jäsen pyysi kollegoiltaan ainakin yhden kerran korvausta palveluistaan aiheutuneiden kulujen kattamiseksi;

L.

toteaa näiden väitteiden perustuvan kuvauksen mukaan muun muassa vuotaneisiin sähköpostikeskusteluihin kyseisen jäsenen ja FSB:n viidenteen yksikköön kuuluvan kahden virkailijan välillä 3. lokakuuta 2005 alkaen;

M.

ottaa huomioon, että kyseinen jäsen on ollut hyvin tunnettu Venäjää myötäilevästä kannastaan ja siitä, että hän on johdonmukaisesti levittänyt Latvian ja EU:n vastaisia narratiiveja koko sen ajan, kun hän on toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä, ja että hän on vastustanut Latvian olemassaoloa itsenäisenä maana ja kieltäytynyt tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan; huomauttaa, että tämän jäsenen tiedetään myös osallistuvan erittäin kyseenalaiseen poliittiseen toimintaan: hän muun muassa osallistui Venäjän miehittämällä Krimillä vuonna 2014 järjestetyn kansanäänestyksen tarkkailijavierailuun, kävi tapaamassa Syyrian diktaattori Bashar al-Assadia vuonna 2016 ja osallistui Moskovassa televisio-ohjelmiin, joissa levitettiin Venäjää tukevaa propagandaa; toteaa jäsenen antaneen tahallaan sen kuvan, että nämä matkat tehtiin Euroopan parlamentin tai EU:n puolesta; ottaa huomioon, että kyseinen jäsen järjesti ja mainosti Euroopan parlamentissa tapahtumia Donetskin ja Luhanskin alueilta kotoisin olevien Venäjä-mielisten edustajien kanssa ennen alueiden laitonta liittämistä Venäjään; ottaa huomioon, että Kremlin rahoittamien peiteryhmien, kuten Russki Mir -säätiön, väitetään usein rahoittaneen hänen toimiaan; ottaa huomioon, että kyseinen jäsen järjesti muiden jäsenten kanssa julkisia tapahtumia ja matkusti Liettuaan osoittaakseen mieltään Liettuan kansalaisen ja entisen diplomaatin ja poliitikon Algirdas Paleckisin puolesta, joka tuomittiin vakoilusta Venäjän hyväksi;

N.

ottaa huomioon, että sanomalehtiartikkeleissa on jo pitkään tuotu esiin Katalonian separatistien, myös Katalonian itsehallintoalueen hallituksen viranomaisten, yhteyksiä ja läheisiä henkilökohtaisia suhteita Kremliin; ottaa huomioon, että tutkivat toimittajat ovat raportoineet, että entinen venäläisdiplomaatti Nikolai Sadovnikov tapasi silloisen separatistijohtajan, nykyisen Euroopan parlamentin jäsenen Carles Puigdemontin Barcelonassa Katalonian laitonta kansanäänestystä edeltävänä iltana lokakuussa 2017; ottaa huomioon, että pitämällä yllä yhteyksiä ja suhteita Venäjä pyrkii luomaan poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa horjuttaakseen demokratia Euroopan unionissa; ottaa huomioon, että Barcelonassa toimiva tutkintatuomioistuin numero 1 päätti äskettäin pidentää tutkintaa kuudella kuukaudella, ja toteaa, että sama tuomioistuin tutkii myös Voloh-tapausta, jossa muun muassa vahvistetaan Katalonian entisen aluejohtajan ja hänen lähipiirinsä yhteys Venäjään; toteaa, että Espanjassa katalaaniseparatistien ryhmän edustajat, jotka ovat pitäneet yllä suhteita Kremliä lähellä oleviin tahoihin, myös kyseessä olevaan Euroopan parlamentin jäseneen, vaativat armahdusta väitetyistä rikoksistaan;

O.

ottaa huomioon, että kyseinen parlamentin jäsen suljettiin pois poliittisesta ryhmästään ja hän on nyt riippumaton jäsen; toteaa kyseisen jäsenen saaneen tukea joiltakin muilta Euroopan parlamentin jäseniltä, joiden julkiset kannanotot kansainvälisiin kysymyksiin ovat samankaltaisia;

P.

ottaa huomioon, että paljastusten jälkeen Euroopan parlamentin puhemies ilmoitti välittömästi sisäisen tutkinnan käynnistämisestä, mukaan lukien asian saattaminen jäsenten toimintaa käsittelevän neuvoa-antava komitean käsiteltäväksi; ottaa huomioon, että tutkinta on parhaillaan käynnissä; ottaa huomioon, että työjärjestyksen mukaisia mahdollisia seuraamuksia ovat muun muassa päivärahan pidättäminen, määräaikainen kielto osallistua mihinkään parlamentin toimintaan tai toiminnan osaan sekä luottamukselliseen tai turvallisuusluokiteltuun tietoon tutustumista koskevien oikeuksien rajoittaminen; ottaa huomioon, että Latvian turvallisuuspalvelu ilmoitti tutkivansa väitteet;

Q.

toteaa, ettei kyseinen europarlamentaarikko ole ainoa Euroopan parlamentin jäsen, joka on ollut toiminnassa mukana muun muassa osallistumalla lavastettuihin vaalitarkkailuvaltuuskuntiin Venäjän miehittämillä alueilla ja kylvämällä sekaannusta Euroopan parlamentin virallisten valtuuskuntien suhteen; ottaa huomioon, että demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän menettelyssä useille Euroopan parlamentin jäsenille määrättiin seuraamuksia tästä rikkomuksesta; toteaa, että näiden käyntien kohteena olivat järjestelmällisesti Venäjä ja sen miehittämät alueet;

R.

ottaa huomioon raportoidut tapaukset, joissa Euroopan parlamentin jäsenet ovat käyttäneet parlamentin resursseja kannattaakseen ja edistääkseen toimia, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti ulkomaista sekaantumista koskeviin tapauksiin, ja toteaa, että esimerkiksi joulukuussa 2022 valkovenäläinen valtion propagandakanava STV pääsi parlamentin tiloihin ja niissä sijaitsevaan VoxBox-videokuvausstudioon, minkä seurauksena useat Euroopan parlamentin jäsenet käyttivät parlamentin tiloja Venäjää kannattavan ja EU:ta vastustavan disinformaatiosisällön luomiseen;

S.

ottaa huomioon, että Venäjää hallitseva Yhtenäinen Venäjä -puolue (Jedinaja Rossija) allekirjoitti vuonna 2016 äärioikeistolaisen Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) kanssa yhteistyösopimuksen, jossa kehotettiin lisäämään näiden kahden puolueen välistä yhteistyötä ja vahvistamaan poliittisia ja taloudellisia siteitä Wienin ja Moskovan välillä; ottaa huomioon, että tämän sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa oli läsnä FPÖ:tä edustava Euroopan parlamentin jäsen, joka on sen jälkeen toistuvasti kehottanut keventämään EU:n pakotteita Venäjää vastaan ja levittänyt Kreml-myönteistä disinformaatiota;

T.

ottaa huomioon, että Saksan ulkoasiainministeriö on paljastanut laajamittaisen disinformaatiokampanjan, jonka Venäjä on väitteiden mukaan järjestänyt viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) ja jonka tarkoituksena on manipuloida yleistä mielipidettä; ottaa huomioon, että arvostetut saksalaiset tiedotusvälineet ovat paljastaneet, että Alternative für Deutschland -puolueeseen (AfD) kuuluvan Saksan liittopäivien jäsenen työntekijä todettiin FSB:n yhteyshenkilöksi;

U.

ottaa huomioon, että jotkut Euroopan parlamentin jäsenet ovat vuosien ajan rekrytoineet ja palkanneet Putinin hallintoa kannattavia Venäjän kansalaisia harjoittelijoiksi, valtuutetuiksi avustajiksi ja ryhmien neuvonantajiksi eivätkä ole lopettaneet tätä edes Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen; ottaa huomioon, että vuosina 2018 ja 2019 Vladimir Putinin tiedottajan Dmitry Peskovin tytär Elizaveta Peskova työskenteli erään Euroopan parlamentin jäsenen harjoittelijana;

V.

ottaa huomioon, että Qatargate-paljastusten jälkeen syyskuussa 2023 parlamentti päivitti ja vahvisti merkittävästi nuhteettomuutta koskevaa sisäistä toimintakehystään muun muassa tarkistamalla perusteellisesti työjärjestystään, Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjä ja asiaankuuluvia puhemiehistön päätöksiä;

W.

ottaa huomioon, että vuosi 2024 on ratkaisevan tärkeä vaalivuosi ja että jäsenvaltioissa on määrä järjestää 6.–9. kesäkuuta 2024 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien lisäksi useita presidentinvaaleja, parlamenttivaaleja, paikallis- ja aluevaaleja; ottaa huomioon, että vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaalit ovat todennäköinen disinformaatiokampanjoiden erityiskohde paikallisella, alueellisella ja EU:n tasolla;