EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.2.2024

COM(2024) 73 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman 2021–2024 täytäntöönpanosta ja merkityksellisyydestä sekä monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä annetusta suosituksesta

A.JOHDANTO

Sen jälkeen, kun neuvosto hyväksyi Euroopan unionin neljännen urheilualan työsuunnitelman (2021–2024) 1 , urheilu on edelleen toteuttanut tehtäväänsä osana Euroopan kulttuuria, historiaa ja perinteitä. Urheilulla on ainutlaatuinen kyky toimia yhdistävänä voimana yhteiskunnissamme. Tämä tuo kuitenkin mukanaan suuren vastuun, koska urheilu mahdollistaa muutoksen vauhdittamalla yhteiskunnallista edistystä ja taloudellista toimintaa ja lisäämällä yhteisöjen terveyttä ja yhtenäisyyttä.

Nykyisessä EU:n työsuunnitelmassa keskitytään urheilun integriteettiin ja arvoihin, urheilun sosioekonomisiin ja ympäristöön liittyviin näkökohtiin sekä urheilun harrastamisen edistämiseen ja terveyttä edistävään liikuntaan.

Suunnitelma pantiin täytäntöön monimutkaisissa ja haastavissa olosuhteissa. Urheilumaailma joutui selviytymään covid-19-pandemian pitkään jatkuneista vaikutuksista, joihin yhdistyivät Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota ja sen seuraukset, kuten inflaatio, korkeat energianhinnat ja urheilukilpailuihin vaikuttavat geopoliittiset jännitteet. Näihin kehityssuuntiin liittyvien haasteiden hallin nan lisäksi on edelleen tehtävä työtä yleisten painopistetavoitteiden, kuten terveyden, tasa-arvon ja turvallisuuden edistämisen, hyväksi. Eurooppalaisissa tuomioistuimissa käsitellyt oikeuskanteet ovat lisänneet urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden näkyvyyttä ja merkitystä. Erityisesti keskustelu eurooppalaisesta urheilumallista on kiihtynyt ja herättänyt kansalaisten kiinnostuksen.

Koko tämän ajan EU:n urheilualan työsuunnitelma on ollut ankkuri, jolla varmistetaan keskittyminen urheilupolitiikan keskeisiin painopisteisiin samalla, kun vastataan urheilualan elpymis- ja palautumistarpeisiin.

EU:n työsuunnitelma muodostaa perustan jäsenvaltioiden, neuvoston ja komission väliselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle. Kuten EU:n työsuunnitelmassa todetaan, neuvosto kehottaa komissiota antamaan kertomuksen suunnitelman täytäntöönpanosta ja merkityksellisyydestä. Tämä on osa seuraavan, vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla hyväksyttävän EU:n työsuunnitelman valmistelutyötä.

Tässä kertomuksessa on otettu huomioon laajan kuulemisen tulokset. Jäsenvaltioilla ja sidosryhmillä oli mahdollisuus antaa kirjallista palautetta julkisen verkkokuulemisen kautta. Jäsenvaltioilta, kansainvälisiltä ja eurooppalaisilta urheiluinstituutioilta, kansallisilta olympiakomiteoilta, kansallisilta antidopingjärjestöiltä ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatiin yhteensä 72 vastausta. Lisäksi komissio järjesti tapaamisen saadakseen vastaajilta vielä laadullista palautetta.

Tämä kertomus perustuu EU:n työsuunnitelman keskeisillä toiminta-aloilla saavutettua edistymistä koskevaan arviointiin. Siinä tarkastellaan suunniteltujen toimien toteuttamista sekä välineiden ja työmenetelmien vaikuttavuutta. Se sisältää suosituksia tulevista toimista ja yhteistyöstä urheilun alalla. Kertomuksessa arvioidaan myös terveyttä edistävää liikuntaa koskevan suosituksen 2 täytäntöönpanoa eri sektoreilla.

B.ARVIOINTI/RAPORTOINTI

1.Työmenetelmät

EU:n urheilualan työsuunnitelman täytäntöönpanossa käytettiin useita vakiintuneita työskentelymuotoja ja raportointimekanismeja, joita on hiottu ja kehitetty kolmen viime vuoden aikana. Näitä ovat muun muassa neuvoston päätelmät, keskustelut, asiantuntijaryhmät, vertaisoppimistoimet, konferenssit ja seminaarit, EU:n urheilusta vastaavien pääjohtajien kokoukset ja tutkimukset.

Täytäntöönpanoa varten perustettiin kaksi asiantuntijaryhmää, jotka käsittelivät vihreän kehityksen urheilua sekä urheilualan elpymistä ja palautumiskykyä covid-19-pandemian aikana ja sen jälkeen. Näiden ryhmien puheenjohtajana toimi komissio, ja niihin osallistui aktiivisesti jäsenvaltioiden viranomaisia sekä urheiluliikkeen tarkkailijoita ja asiantuntijoita. Asiantuntijaryhmät laativat raportteja ja antoivat suosituksia sekä tarjosivat foorumin asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten.

Vertaisoppimistoimet, joiden avulla jäsenvaltiot voivat vaihtaa tietoja ja kokemuksia tietyistä aiheista, kehittyivät merkittävästi EU:n työsuunnitelman kattaman ajanjakson aikana. Korkean tason kokoukset ja konferenssit, kuten EU:n urheilusta vastaavien pääjohtajien epäviralliset kokoukset, sekä neuvostossa käydyt periaatekeskustelut olivat keskeisessä asemassa yhteisiin haasteisiin liittyvien toimintapolitiikkojen edistämisessä.

Komissio teki tutkimuksia aihekohtaisista kysymyksistä ja kehitti edelleen aloitteita ja kampanjoita, kuten Euroopan urheilufoorumia, Euroopan urheiluviikkoa, HealthyLifestyle4All-kampanjaa ja SHARE-aloitetta. Näillä tutkimuksilla ja kampanjoilla pyrittiin auttamaan jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä kehittämään ja toteuttamaan urheilupolitiikkaa ja -toimintaa.

Urheiluliitoilla ja -yhdistyksillä sekä muilla urheilualan sidosryhmillä on keskeinen rooli urheilupolitiikan toteuttamisessa, ja niiden näkemykset ovat keskeinen osa poliittisia keskusteluja. Tässä hengessä urheiluliike osallistui aktiivisesti vuotuiseen Euroopan urheilufoorumiin ja muihin konferensseihin. Se seurasi myös tiiviisti asiantuntijaryhmien työtä.

Komissio teki myös yhteistyötä kansainvälisten hallitustenvälisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, Maailman terveysjärjestön (WHO), Yhdistyneiden kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston (UNODC), Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) ja Maailman antidopingtoimiston (WADA), kanssa.

Nämä työmenetelmät ovat auttaneet vahvistamaan jäsenvaltioiden, neuvoston, komission ja urheilualan sidosryhmien välistä yhteistyötä. Ne ovat parantaneet EU:n koordinointia ja mahdollistaneet arvokkaan asiantuntemuksen ja kokemusten vaihdon edistettäessä EU:n työsuunnitelmaa. Samalla toimien suunnitteluun saattaa olla tarpeen tehdä joitakin mukautuksia, jotta voidaan varmistaa, että tuloksista tiedotetaan säännöllisemmin ja että tuotokset ovat helposti toistettavia.

2.Toimet ja tuotokset

2.1. Asiantuntijaryhmät

Vihreän kehityksen urheilua käsittelevässä asiantuntijaryhmän raportissa 3 tarkasteltiin, miten eurooppalainen urheilujärjestelmä voisi parhaiten edistää ympäristökestävyyttä, ja esitettiin suosituksia, jotka oli osoitettu ensisijaisesti viranomaisille ja kansallisille urheilujärjestöille. Niissä muun muassa kehotettiin urheilun ja kestävyysasioiden parissa toimivia edistämään vihreän kehityksen urheilua ja tietoa vaihtavien elinten perustamista sekä kehotettiin tarjoamaan kansallisella ja Euroopan tasolla rahoitusta vihreämpään urheiluun siirtymisen tukemiseksi. Raportissa todettiin, että urheilu on hyvin riippuvainen muista aloista ja että sen ilmastovaikutukset aiheutuvat pääasiassa kannattajien ja osallistujien matkustamisesta kilpailuihin.

Elpymistä ja palautumista käsittelevässä asiantuntijaryhmän raportissa 4 kuvattiin covid-19-pandemian merkittäviä vaikutuksia urheilualaan. Raportissa kuvattiin myös myöhempien kriisien vaikutuksia, jotka liittyvät erityisesti Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan ja energiakustannusten nousuun. Kriisien suorien vaikutusten ja vastatoimien lisäksi raportissa tarkasteltiin, miten nämä liittyivät laajempiin kysymyksiin, kuten kestävyyteen ja hallintoon. Näin ollen raportissa korostettiin, että urheilujärjestöjen on tärkeää laatia riskistrategioita ja varautumissuunnitelmia.

2.2. Puheenjohtajavaltioiden järjestämät tapahtumat ja vertaisoppimistoimet

EU:n puheenjohtajavaltiot järjestivät konferensseja, seminaareja ja EU:n urheilusta vastaavien pääjohtajien kokouksia. Nämä tapahtumat tuottivat runsaasti asiantuntemusta ja antoivat poliittista suuntaa urheiludiplomatian, innovoinnin, kestävyyden, integriteetin ja tasa-arvon kaltaisilla aloilla.

Lisäksi vertaisoppimistoimet ovat osoittautuneet yhä suositummaksi menetelmäksi, jonka avulla jäsenvaltiot järjestävät ja jakavat tietämystä syvällisesti rajatummilla aloilla.

Täydellinen luettelo puheenjohtajavaltioiden järjestämistä tapahtumista ja muista toimista on liitteessä I. Vaikka EU:n työsuunnitelman kattama kausi on edelleen kesken, lähes kaikki kyseisessä liitteessä esitetyt toimet ja tapahtumat on toteutettu onnistuneesti. Tämä yhteinen saavutus heijastaa jäsenvaltioiden, puheenjohtajavaltioiden, neuvoston, komission ja kaikkien muiden sidosryhmien vahvaa sitoutumista EU:n työsuunnitelman edistämiseen ja sen puitteissa tehtävään yhteistyöhön.

2.3. Muut EU:n työsuunnitelmaa tukevat aloitteet

Painopistealueiden vaikutusten lisäämiseksi ja EU:n työsuunnitelmaa ohjaavien tavoitteiden saavuttamiseksi komissio toteutti useita asiaan liittyviä toimia toimenpiteiden ja tarkoitusten täydentämiseksi.

Yksi suunnitelman ohjaavista tavoitteista on vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistäminen. Euroopan urheilufoorumi on tärkein julkinen foorumi, jossa urheilualan sidosryhmät käyvät poliittista vuoropuhelua keskeisistä haasteista ja aloista, joilla tehdään yhteistyötä osana EU:n työsuunnitelmaa. Foorumi järjestetään vuosittain, ja se kerää yhteen jopa 400 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa: urheiluliittojen ja seurojen edustajia, kansallisia ja alueellisia viranomaisia, akateemisen maailman edustajia, urheilijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Lisäksi komissio käynnisti vuonna 2020 sukupuolten tasa-arvoa urheilussa käsittelevän korkean tason työryhmän, johon kuuluu 15 eri taustoista tulevaa asiantuntijaa ja joka aloitti työnsä vuonna 2021. Ryhmän laatima raportti sukupuolten tasa-arvosta urheilussa 5 sisälsi toimintasuunnitelman, jossa annettiin komissiolle, jäsenvaltioille, kansallisille ja kansainvälisille urheilualan elimille sekä ruohonjuuritason järjestöille eri aihealueita koskevia suosituksia. Suositukset liittyivät muun muassa urheilun harrastamiseen, yhdenvertaiseen kohteluun, johtamiseen ja toimenpiteisiin urheilun turvallisuuden varmistamiseksi.

Urheilun ja terveyttä edistävän liikunnan harrastamisen lisäämistä koskevaa painopistealuetta edistettiin vuosina 2021–2023 käynnissä olleella HealthyLifestyle4All-kampanjalla. Sillä pyrittiin edistämään terveellisiä elintapoja kaikissa sukupolvissa ja yhteiskunnallisissa ryhmissä yhdistämällä urheilu ja aktiiviset elämäntavat terveys-, ruoka- ja muiden alojen politiikkaan. Aloitteeseen pyydettiin sidosryhmien panoksia, ja siihen saatiinkin 102 lupausta urheilualan sidosryhmiltä. Näihin kuuluivat komissio itse, jäsenvaltiot, paikallisviranomaiset, urheiluliitot, ruohonjuuritason urheilujärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt. Terveellisten elintapojen kartoituksesta laadittu julkaisu antaa yleiskuvan tuloksista ja tarjoaa rahoitusoppaan hankkeita varten. 6

Euroopan urheiluviikko on toinen väline, jolla pyritään käynnistämään toimia urheilun harrastamisen edistämiseksi. Urheiluviikon mittakaava on jatkuvasti kasvanut, ja sen avulla urheilujärjestöt, yhteisöt ja muut toimijat eri puolilta EU:ta ja sen lähialueilta voivat edistää liikunnan ja urheilun harrastamista kansalaisten keskuudessa. Urheiluviikko on keskeinen osa komission vuotuista #BeActive-kampanjaa, jolla edistetään EU:n työsuunnitelmaa ja urheilua laajasti kaikkialla EU:ssa. Se on jatkanut toimintaansa covid-19-pandemiasta huolimatta #BeActive@Home-komponenttinsa kautta. Vuoden 2022 urheiluviikon yhteydessä järjestettiin poikkeuksellisen paljon tapahtumia, joihin osallistui yhteensä yli 13 miljoonaa ihmistä 40 maassa ja alueella. Vuonna 2023 järjestettiin 36 000 tapahtumaa, joihin osallistui lähes 11 miljoonaa ihmistä. Vuodesta 2022 lähtien komissio on jakanut osana kampanjaa #BeActive Awards -palkintoja neljässä kategoriassa – koulutus, työ, arjen sankari ja sukupolvien yhdistäjä.

Erasmus+ -ohjelman urheiluun liittyvillä toimilla edistetään urheilun, liikunnan ja vapaaehtoistoiminnan harrastamista. Nämä toimet muodostavat taloudellisen tukensa avulla merkittävän perustan eurooppalaisen yhteistyön edistämiselle. Ne on suunniteltu vastaamaan sekä yhteiskunnallisiin että urheiluun liittyviin haasteisiin, ja niiden painopisteet 7 ovat yhdenmukaisia EU:n työsuunnitelman painopisteiden kanssa. Toimien budjetti on kaksinkertaistunut edelliseen ohjelmakauteen verrattuna ja on 470 miljoonaa euroa kaudella 2021–2027. Mahdollisuudet osallistua kumppanuuksiin ovat yhä suositumpia, ja pienimuotoisten kumppanuuksien käyttöönotto on mahdollistanut yhä useamman ruohonjuuritason järjestön osallistumisen yhteistyöhön. Esimerkiksi vuonna 2023 komissio sai ennätykselliset 1 500 ehdotusta, mikä oli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Vuonna 2023 oli ensimmäistä kertaa mahdollista toteuttaa urheiluvalmentajien koulutuksellista liikkuvuutta koskevia hankkeita.

Komissio oli aktiivinen myös muilla urheilun ja liikunnan valtavirtaistamista edistävillä aloilla. Se järjesti 30. toukokuuta 2023 urheilua ja innovointia käsittelevän huippukokouksen, joka keräsi yhteen tutkijoita, yrityksiä ja päätöksentekijöitä keskustelemaan mahdollisuuksista ja luomaan uusia kumppanuuksia urheilijoiden suorituskyvyn, kestävyyden ja digitalisaation alalla. #BeInclusive EU Sport Awards ‑palkinnoilla annetaan tunnustusta organisaatioille, jotka käyttävät urheilua sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen. Eri kategorioissa on vuodesta 2022 lähtien annettu tunnustusta hankkeille, jotka tarjoavat keinoja esteiden poistamiseen, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja joissa tuodaan esiin urheilun arvoa EU:n arvojen ja rauhan edistämiselle esimerkiksi Ukrainasta tulevien pakolaisten kotouttamiseen liittyen.

Osana EU:n työsuunnitelmaa komissio edisti näyttöön perustuvaa politiikkaa keräämällä tietoja tutkimuksilla ja kyselytutkimuksilla, mukaan lukien vuonna 2021 tehty tutkimus anabolisten steroidien ja kasvuhormonien torjunnasta urheilussa EU:ssa 8 ja vuonna 2022 tehty tutkimus eurooppalaisesta urheilumallista 9 . Vuonna 2023 käynnistettiin urheilijoiden oikeuksia suurissa urheilutapahtumissa ja niiden ympärillä koskeva tutkimus, jonka loppuraportti on tarkoitus julkaista vuonna 2024. Lisäksi urheilua ja liikuntaa koskeva vuoden 2022 Eurobarometri-kyselytutkimus 10 tarjosi kvantitatiivista tietoa urheilun ja liikunnan yleisyydestä EU:ssa ja useista asiaan liittyvistä kysymyksistä, kuten vapaaehtoistoiminnasta urheilussa, kestävyydestä ja tasa-arvosta. Sitä, miten usein eurooppalaiset harrastavat urheilua, käytetään myös urheilupolitiikan keskeisenä indikaattorina.

2.4. Yhteistyö kansainvälisten elinten kanssa

EU:lla ja Euroopan neuvostolla on yhteisiä pyrkimyksiä urheilun alalla. Tavoitteena on erityisesti, että urheilu olisi julkishyödyke, joka edistää ihmisoikeuksia ja eurooppalaisia arvoja. Tämä luo perustan EU:n ja Euroopan neuvoston yhteisille hankkeille, joissa keskitytään vihapuheen torjumiseen urheilussa, lastensuojeluun ja lasten hyvinvoinnin turvaamiseen sekä sukupuolten tasa-arvoon.

Komissio tekee yhteistyötä WADAn kanssa dopingin torjumiseksi urheilussa. Neuvoston urheilutyöryhmä on jatkanut EU:n toimeksiannon valmistelua jäsenvaltioiden edustusta WADAn hallintoneuvostossa ja jäsenvaltioiden kantojen koordinointia ennen WADAn kokouksia koskevan jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma mukaisesti. Neuvoston päätöslauselmaa päivitettiin vuonna 2023 muuttuvien käytäntöjen ja oikeudellisen kehityksen huomioon ottamiseksi. 11

Komissio ja UNODC tekevät yhteistyötä, joka koskee korruptiontorjuntaa, rahanpesun torjuntaa ja varojen takaisin perimistä Aasiassa ja Tyynenmeren alueella, Afrikassa ja kansainvälisellä tasolla, tukeakseen korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tarkistusmekanismia.

Komissio ylläpitää hyviä suhteita myös WHO:hon ja Unescoon EU:n työsuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio on myös allekirjoittanut viralliset yhteistyöjärjestelyt Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) 12 ja Euroopan olympiakomitean (EOC) 13 kanssa.

2.5 Monialaista terveyttä edistävää liikuntaa koskeva yhteistyö

Neuvoston suosituksessa monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä 14 kannustetaan jäsenvaltioita kehittämään kansallisia strategioita ja toimintasuunnitelmia liikunnan edistämiseksi tehden yhteistyötä keskenään ja komission kanssa. Suosituksessa kehotetaan tukemaan WHO:ta tietojen keräämisessä ja maakohtaisten katsausten laatimisessa. Edistymistä seurataan 23 indikaattorista koostuvan kehyksen perusteella.

Kaiken kaikkiaan WHO:n ja komission välisen jäsennellyn yhteistyön voidaan arvioida onnistuneen. Jäsenvaltioiden 23 indikaattorin osalta saavuttamat täytäntöönpanotulokset nousivat 64,7 prosentista vuonna 2015 74,5 prosenttiin vuonna 2018 ja 75,7 prosenttiin vuonna 2021. Vain kahdessa indikaattorissa on jääty jälkeen: indikaattori 7 (terveyttä edistävät liikuntaseurat) ja indikaattori 18 (eurooppalaiset suuntaviivat vapaa-ajan liikunnan infrastruktuurin parantamiseksi).

Useimmat jäsenvaltiot ja sidosryhmät pitävät suositusta ja sen indikaattoreita sekä tuotoksia ja tietoja edelleen merkityksellisinä (ks. lisätiedot liitteessä II).

3.Palaute EU:n urheilualan työsuunnitelman täytäntöönpanosta

Jäsenvaltioilta ja sidosryhmiltä kerättiin palautetta EU:n työsuunnitelman täytäntöönpanosta avoimella verkkokyselyllä sekä vastaajille tarkoitetussa sidosryhmätapaamisessa käydyissä keskusteluissa.

Analyysi osoitti, että painopisteiden, tietämyksen ja kokemusten vaihdon sekä työmenetelmien hyväksyminen oli korkealla tasolla. Suurin osa vastaajista piti asiantuntijaryhmiä, tutkimuksia ja tapahtumia erittäin tarkoituksenmukaisina. Myös vertaisoppimistoimet saivat myönteisen arvion.

Samalla vastaajat ehdottivat keinoja parantaa täytäntöönpanoa ja tulosten vaikutusta esimerkiksi parantamalla tuotosten esittämistä ja tiedonkulkua sekä laajentamalla mahdollisuuksia kokemusten jakamiseen. Useat vastaajat ilmaisivat suosivansa henkilökohtaista yhteydenpitoa ja verkostoitumista. Myös jatkuvuutta ja aiemmin tehdyn työn hyödyntämistä korostettiin.

C.    TULEVAT TOIMET

Komissio suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden ja sidosryhmien antamaan palautteeseen. Toteuttaessaan EU:n urheilualan työsuunnitelmaa komissio on yleisesti ollut sitä mieltä, että työmenetelmät toimivat hyvin. Komissio katsoo, että tietämyksen ja kokemusten vaihdon tukeminen on edelleen erittäin arvokasta ja että sillä on valmiudet toimia koordinoivassa roolissa tällä osa-alueella. Komissio on valmis käsittelemään joissakin kokoonpanoissa ja tapahtumissa esiin tuotuja kysymyksiä ja on sitoutunut niiden jatkuvaan parantamiseen.

Kokonaisarviointi sekä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien antama palaute osoittavat, että politiikan painopisteet ovat asianmukaisia mutta niitä on ehkä tarkasteltava uudelleen ottaen huomioon nykyinen ja tulevaa kehitys, kuten Venäjän hyökkäysota Ukrainassa, EU:n laajentuminen tai maailmanlaajuinen kiinnostus eurooppalaista urheilua kohtaan. Tietämyksen ja kokemusten vaihtoon sekä verkostoitumiseen ollaan yleisesti tyytyväisiä. Komissio yhtyy tähän arvioon.

Kertomuksen tulokset antavat yleiskuvan osa-alueista, joihin olisi keskityttävä tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen nämä voidaan ryhmitellä muun muassa seuraaviin aiheisiin: i) eurooppalaisen urheilumallin edistäminen, ii) urheilun arvoihin perustuvan hallinnon ja Euroopassa järjestettävien suurtapahtumien suunnittelu, iii) rahoituksen kestävyys, iv) korkean integriteettitason ylläpitäminen, v) uraansa luovien urheilijoiden oikeuksien ylläpitäminen, vi) tasa-arvon ja edustuksen varmistaminen sekä vii) ruohonjuuritason urheilun ja vapaaehtoistoiminnan arvostuksen lisääminen.

On nähtävissä selvää poliittista tahtoa sekä tarvetta keskittyä edelleen kestävään kehitykseen tarkastellen paitsi taloudellista elinkelpoisuutta myös ilmastonmuutoksen vaikutusta urheiluun sekä vihreitä, innovatiivisia ja osallistavia ratkaisuja, joita sen parissa voidaan kehittää. Suunnitelmassa saatetaan myös joutua ottamaan huomioon teknologian ja tekoälyn kehityksen aiheuttamat muutokset ja niiden vaikutus urheiluun.

Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden varmistaminen kaikille, jotka haluavat harrastaa urheilua, on edelleen tärkeässä asemassa asialistalla. On edelleen selvästi tarpeen pyrkiä huomioimaan urheilussa aliedustettujen ryhmien, kuten naisten, heikommista lähtökohdista tulevien ihmisten ja yhä lukuisampien ikääntyneiden ja kroonisesta sairaudesta tai vammasta kärsivien ihmisten, tarpeet ja haasteet.

EU:n työsuunnitelman täytäntöönpanon laajemmasta kontekstista saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä sekä harkittava myös voimakkaampaa keskittymistä urheilun ulkosuhdepoliittisiin ja diplomaattisiin näkökohtiin, mukaan lukien eurooppalaisten arvojen edistäminen.

Näiden painopistealueiden taustalla on urheilun integriteetin ja arvojen ylläpitämisen ja edistämisen tärkeys. Nämä voidaan saavuttaa esimerkiksi torjumalla korruptiota, dopingia, syrjintää, väkivaltaa ja suvaitsemattomuutta (esim. vihapuhetta) ja edistämällä ja puolustamalla sosiaalista osallisuutta, tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja ihmisoikeuksia. Urheilun pitäisi tarjota turvallinen ympäristö, jossa ihmiset voivat oppia taitoja ja muodostaa myönteisiä sosiaalisia yhteyksiä. Tämä on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että urheilu voi jatkossakin täyttää Euroopassa kaikilta osin roolinsa yhteiskuntiemme, yhteisöjemme ja talouksiemme yhdistävänä, koossapitävänä ja voimaannuttavana tekijänä.

Euroopan parlamenttia, neuvostoa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa kehotetaan panemaan merkille tämä kertomus.

Neuvostoa pyydetään tarkastelemaan tässä kertomuksessa esitettyä tulevan työn painopisteitä ja työmenetelmiä koskevaa palautetta osana EU:n seuraavaa urheilualan työsuunnitelmaa.

Puheenjohtajavaltiota kehotetaan käyttämään tätä kertomusta lähtökohtana EU:n seuraavan urheilualan työsuunnitelman laatimisessa vuoden 2024 ensimmäisen puolen vuoden aikana.

(1)

EUVL C 419, 4.12.2020, s. 1.

(2)

EUVL C 354, 4.12.2013, s. 1.

(3)

  https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/0e76da18-9e26-11ee-b164-01aa75ed71a1

(4)

  https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/a482583b-b3a7-11ee-b164-01aa75ed71a1

(5)

  https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/684ab3af-9f57-11ec-83e1-01aa75ed71a1

(6)

  https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/3c4366d4-89b5-11ee-99ba-01aa75ed71a1

(7)

Erityisesti urheiluun liittyviä painopisteitä ovat i) kaikkien kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin, ii) urheilun integriteetin ja arvojen edistäminen, iii) koulutuksen edistäminen urheilussa ja sen avulla, iv) väkivallan torjuminen ja rasismin, syrjinnän ja suvaitsemattomuuden kitkeminen urheilusta ja v) väkivaltaisen radikalisoitumisen torjuminen.

(8)

  https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/76890558-f016-11eb-a71c-01aa75ed71a1

(9)

  https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/d10b4b5b-e159-11ec-a534-01aa75ed71a1  

(10)

  https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2668  

(11)

EUVL C 185, 26.5.2023, s. 29.

(12)

C(2022) 3721 final.

(13)

C(2022) 257 final.

(14)

EUVL C 354, 4.12.2013, s. 1.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.2.2024

COM(2024) 73 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman 2021–2024 täytäntöönpanosta ja merkityksellisyydestä sekä monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä annetusta suosituksesta

LIITE I

Painopisteala: Urheilun integriteetin ja arvojen suojeleminen

Painopisteala: Urheilun sosioekonomiset ja ympäristöön liittyvät ulottuvuudet

Painopisteala: Urheilun ja terveyttä edistävän liikunnan harrastamisen lisääminen

Liite II – Raportti monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä annetun suosituksen 21 täytäntöönpanosta

Asiayhteys

Marraskuussa 2013 annetussa neuvoston suosituksessa monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä kannustetaan jäsenvaltioita kehittämään kansallisia strategioita ja toimintasuunnitelmia, joilla edistetään liikuntaa kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, mukaan lukien mutta ei ainoastaan urheilualalla ja terveysalalla. Suosituksessa rohkaistaan jäsenvaltioita myös tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa ja vaihtamaan säännöllisesti tietoja ja parhaita käytäntöjä. Lisäksi suosituksessa kehotetaan komissiota ja Maailman terveysjärjestöä (WHO) tekemään yhteistyötä merkityksellisten tietojen keräämisessä sekä maakohtaisten katsausten ja analyysien laatimisessa.

Edistymisen seuranta perustuu 23 indikaattorista koostuvaan kehykseen. Tätä työtä tekevät WHO, jäsenvaltioiden nimeämien kansallisten terveyttä edistävän liikunnan yhteyspisteiden verkosto ja komissio. Hankkeen oli tarkoitus kestää vuoden 2019 puolivälistä vuoden 2022 puoliväliin, mutta covid-19-pandemian aiheuttamat haasteet vaikuttivat sen aikatauluun. Hankkeen tulokset toteutuivat lopulta vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla.

Terveyttä edistävän liikunnan verkosto

Yhteistyö WHO:n ja erityisesti sen Euroopan aluetoimiston kanssa on edelleen ollut merkityksellistä ja hyödyttänyt molempia osapuolia. Se edisti onnistuneesti terveyttä edistävän liikunnan seurantaa jäsenvaltioissa kansallisten terveyttä edistävän liikunnan yhteyspisteiden verkoston kautta.

Kansallisista yhteyspisteistä on muodostunut luotettava ja hyödyllinen verkosto. Verkoston toimintaa on vuodesta 2019 lähtien hienosäädetty entisestään muun muassa sen monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kansallisella tasolla. Kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät otettiin mukaan kattavasti keräämään ja vaihtamaan terveyttä edistävää liikuntaa koskevia toimintapolitiikan kannalta merkityksellisiä tietoja kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi työn tuloksena oli laadukkaita ja perusteltuja raportteja Euroopan tilanteesta, ja sen avulla WHO:n eurooppalaisen terveystietojen palveluväylän (European Health Information Gateway) tietokanta pystyttiin pitämään ajan tasalla.

Kansallisten terveyttä edistävän liikunnan yhteyspisteiden verkosto järjesti vuodesta 2019 lähtien kahdeksan kokousta, joiden aiheena oli yhteyspisteiden valmiuksien parantaminen kestävän tiedonkeruujärjestelmän varmistamiseksi. Lisäksi yhteyspisteet tarkastelivat ja keskustelivat liikunnan innovatiivisista kehityssuuntauksista ja hyvistä käytännöistä.

Lisäksi WHO järjesti tilaisuuksia, joissa yhteyspisteet saivat mahdollisuuden osallistua kansainväliseen, alueelliseen ja maiden väliseen yhteistyöhön. Yhteyspisteillä oli mahdollisuus osallistua EU:n terveysliikuntaverkoston (HEPA Europe) konferensseihin. Kyseessä on WHO:n johtama foorumi, jonka tavoitteena on lisätä terveyttä edistävää liikuntaa koskevaa tutkimusta, politiikkaa ja käytäntöjä terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kokouksia pidettiin myös muiden verkostojen, kuten WHO:n ravitsemusta ja liikuntaa käsittelevän korkean tason ryhmän, kanssa. Lisäksi järjestettiin työpajoja, joissa keskusteltiin siitä, miten yhteistyötä ja monialaisia aloitteita voitaisiin vahvistaa terveyttä edistävän liikunnan lisäämisen parantamiseksi.

WHO tuki yksittäisiä maita näyttöön perustuvien liikuntaa koskevien suuntaviivojen ja suositusten sekä liikuntapolitiikan etenemissuunnitelmien laatimisessa eri aloilla.

Tiedonkeruu

WHO tehosti liikunnan seurantaa jäsenvaltioissa ja kehitti uusia välineitä liikunnan edistämiseksi. EU:n terveyttä edistävän liikunnan indikaattoreiden tiedot, joita jäsenvaltiot ovat koonneet vuodesta 2015 lähtien kansallisten terveyttä edistävän liikunnan yhteyspisteiden kautta, ovat nyt saatavilla WHO:n eurooppalaisen terveystietojen palveluväylän tietokannassa 22 . Tietokannassa on interaktiivisen visualisointimekanismin avulla esitettyjä tietoja liikunnan seurantaindikaattoreista maa- ja aluetasolla.

Hankkeen keskeisenä tuotoksena ovat EU:ta ja sen 27:ää jäsenvaltiota koskevat vuoden 2021 tietokoosteet liikunnallisesta aktiivisuudesta 23 . Jäsenvaltioille suunnattua kyselyä parannettiin aiempien kokemusten perusteella, ja kolmannella kierroksella kerättiin tietoja liikunnan yleisyydestä ja terveyttä edistävän liikunnan edistämistä koskevista politiikkatoimista eri aloilla vuonna 2021. Kysymykset koskivat muun muassa suuntauksia, edistymistä ja muutoksia vuodesta 2015 lähtien EU:ssa ja kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

Terveyttä edistävää liikuntaa koskevien toimintapolitiikkojen ja toimien tukemiseksi raportissa Step up! Tackling the burden of insufficient physical activity in Europe 24 laskettiin liikunnan sosioekonomiset hyödyt. Raportti osoittaa, että liikunnan lisäämisellä olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia väestön terveyteen ja talouteen. Liikuntapolitiikkaan investoiminen parantaa yksilöiden hyvinvointia ja väestön terveyttä sekä tuottaa 1,7 euroa taloudellista hyötyä jokaista sijoitettua euroa kohden. Euroopassa se lisäisi riittämättömästi liikkuvien ihmisten elinajanodotetta 7,5 kuukaudella, estäisi yli 10 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa ja tuottaisi jäsenvaltioille yhteensä 8 miljardin euron vuosittaiset säästöt.

WHO on julkaissut useita muita raportteja muun muassa teknisistä välineistä, joilla voidaan parantaa liikuntakäytäntöjä työpaikoilla keskittyen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin), sekä urheiluseuroille tarkoitetuista tukimateriaaleista, joilla edistetään terveyttä edistävää liikuntaa. Se on käsitellyt myös tarkastusvälineitä, joilla voidaan lisätä terveyden edistämistä urheiluseuroissa.

Liikunnan yleisyyttä jäsenvaltioiden välillä vertailevista eri tutkimusvälineistä saadaan edelleen toisinaan ristiriitaisia tietoja, mihin olisi löydettävä ratkaisu. On olennaisen tärkeää, että päätöksenteon tueksi on saatavilla luotettavia tietoja. Tätä silmällä pitäen komissio tuotti urheilua ja liikuntaa koskevia merkityksellisiä tietoja uudella Eurobarometri-kyselytutkimuksella 25 .

Komissio panosti myös asiaankuuluvien tilastointimenetelmien parantamiseen. EU:ssa saatavilla olevien urheilua koskevien tilastojen ja -datan kartoittamisen 26 lisäksi se käynnisti vuonna 2022 tutkimuksen, jolla tuetaan yhdenmukaistetun urheilua koskevan tilastoinnin kehittämistä EU:ssa, mukaan lukien terveyttä edistävää liikuntaa koskeva tilastointi ja data. Tutkimuksella pyritään tehostamaan näyttöpohjaa ja vertailevan tiedon tuottamista urheilua ja liikuntaa koskevan EU:n tason päätöksenteon parantamiseksi.

Tulokset

Terveyttä edistävän liikunnan indikaattoreita koskevan vuoden 2021 tiedonkeruukierroksen tulokset osoittivat, että täytäntöönpano oli vakautunut yleisesti. Jäsenvaltioiden 23 indikaattorissa saavuttamat keskimääräiset osuudet nousivat vuoden 2015 64,7 prosentista 74,5 prosenttiin vuonna 2018 ja 75,7 prosenttiin vuonna 2021. Samalla on pidettävä mielessä covid-19-pandemian vaikutukset, jotka estivät tai keskeyttivät väliaikaisesti urheilun ja liikunnan harjoittamisen.

Samalla, kun useat indikaattorit – kuten indikaattorit 15 (terveyttä edistävä liikunta liikunnanopettajien koulutuksessa), 20 (järjestelmät, joilla edistetään työpaikkaliikuntaa) ja 21 (ikääntyneiden aikuisten liikunnan edistämiseksi toteutettuja yhteisön toimia koskevat järjestelmät) – parantuivat merkittävästi, useat muut indikaattorit heikkenivät tai eivät edistyneet lainkaan, koska saavutetut tasot olivat jo maksimaalisia vuonna 2018. Useimmat kansalliset liikuntapolitiikat tai toimintasuunnitelmat olivat monialaisia ja kattoivat hyvin terveyttä edistävän liikunnan edistämisen kannalta tärkeiksi tunnistetut alat.

Myönteistä kehitystä tapahtui erityisesti seuraavissa indikaattoreissa: liikuntaa koskevat kansalliset suositukset (23 maata), liikunnan seurantaan tarkoitettujen järjestelmien käyttö (26 maata), vähintään yksi kansallinen ”liikuntaa kaikille” -politiikka tai -toimintasuunnitelma terveyttä edistävän liikunnan edistämiseksi (kaikki maat), terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen osoitettu rahoitus (23 maata), kansallisten koordinointimekanismien käyttö (19 maata), tiettyihin kohderyhmiin kohdistuvat toimet (20 maata), erityinen kehys, jolla varmistetaan sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuus harrastaa vapaa-ajan urheilua tai käyttää kuntoilutiloja (21 maata), kansallinen ohjeistus tai ohjelma, jolla edistetään terveydenhoidon ammattilaisten antamaa liikuntaa koskevaa neuvontaa tai liikunnan määräämistä (18 maata), liikunnanopetus kouluissa (kaikki maat), aktiivisen työmatkaliikkumisen edistäminen (17 maata), työpaikkaliikunnan edistäminen (20 maata) ja liikuntakasvatusta ja yleistä tietoisuutta edistävä kampanja (23 maata).

Kahdessa indikaattorissa on selvästi muita alhaisempi saavuttamisaste: indikaattori 7 (terveyttä edistävät liikuntaseurat) ja indikaattori 18 (eurooppalaiset suuntaviivat vapaa-ajan liikunnan infrastruktuurin parantamiseksi). Vain kuusi maata ilmoitti käyttäneensä eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston (HEPA Europe) ja International Sport for All -yhdistyksen Sport Clubs for Health -ohjelmia varten laatimia suuntaviivoja. Yhdeksän muuta maata ilmoitti käyttäneensä vastaavia kansallisia ohjeita tai ohjelmia, joiden tarkoituksena on kannustaa urheiluseuroja lisäämään terveyteen liittyvää urheilutoimintaa ja/tai terveyden edistämistä. Vain viisi maata ilmoitti soveltavansa järjestelmällisesti vuoden 2011 eurooppalaisia suuntaviivoja vapaa-ajan liikunnan infrastruktuurin parantamiseksi paikallistasolla (IMPALA) 27 .

Suosituksen sisältöä ja merkityksellisyyttä koskevan avoimen verkkokyselyn yhteydessä kesällä 2023 useimmat vastaajat pitivät sitä edelleen merkityksellisenä tai osittain merkityksellisenä. Lisäksi kansallisten terveyttä edistävän liikunnan yhteyspisteiden keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan useimmat yhteyspisteet katsovat, että suosituksessa keskitytään oikeisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin, ja rakennetta ja työmenetelmiä pidetään tarkoituksenmukaisina. Lisäksi yhteyspisteet olivat yksimielisiä siitä, että työ tuottaa merkityksellisiä tuotoksia ja dataa. Indikaattori 4 (terveyttä edistävän liikunnan lisäämisen koordinointimekanismi), indikaattori 10 (liikunnan seuranta) ja indikaattori 1 (liikuntaa koskevat suositukset) nähtiin tärkeimpinä indikaattoreina, joihin olisi keskityttävä ensisijaisesti. Esimerkkiehdotuksia olivat muun muassa indikaattoreiden arvioiminen datan saatavuuden näkökulmasta, seurantamekanismin parantaminen joissakin jäsenvaltioissa sekä hyvien käytäntöjen vaihdon lisääminen terveyttä edistävää liikuntaa koskevien politiikkojen kehittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioissa.

Tulevat toimet

Suosituksen täytäntöönpanon alkamisen jälkeen jäsenvaltioissa on kaiken kaikkiaan tapahtunut edistystä terveyttä edistävän liikunnan lisäämisessä ja seurannassa, mutta tukea tarvitaan edelleen jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi. Näihin kuuluvat indikaattorit 7 ja 18, joissa on enemmän rakenteellisia heikkouksia. Vielä merkittävämpää on se, että huolimatta suosituksen täytäntöönpanossa saavutetusta erittäin hyvästä edistyksestä väestön fyysisestä aktiivisuudesta kerätyt tiedot viittaavat siihen, että tasot ovat edelleen liian alhaisia. Tämä vuoksi liikunnan yleiseen lisäämiseen tähtääviä toimia on lisättävä.

Komissio jatkaa näin ollen yhteistyötä WHO:n kanssa tukeakseen jäsenvaltioita terveyttä edistävän liikunnan alalla. Sen yleisenä tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä WHO:n maailmanlaajuinen tavoite, jonka mukaan liian vähän liikkuvien määrää olisi vähennettävä 15 prosenttia.

(1)

  SEUT-sopimuksen 165 artiklan 2 kohta: ”Unionin toiminnalla pyritään – – kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta – – suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta.”

(2)

  https://ec.europa.eu/transparency/expert-groups-register/core/api/front/expertGroupAddtitionalInfo/25000/download

(3)

  EUVL C 419, 12.12.2019, s. 1 .

(4)

SEUT-sopimuksen 165 artiklan 2 kohta: ”Unionin toiminnalla pyritään – – kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta – –.”

(5)

  EUVL C 192, 7.6.2019, s. 1 .

(6)

SEUT-sopimuksen 165 artiklan 1 kohta: ”Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen – – yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän.”

(7)

  EUVL C 196, 8.6.2018, s. 23 .

(8)

  EUVL C 168, 14.6.2013, s. 10 .

(9)

  EUVL C 183, 14.6.2014, s. 39 .

(10)

  https://ec.europa.eu/assets/eac/sport/library/policy_documents/expert-group-gender-equality_en.pdf

(11)

  EUVL C 467, 15.12.2016, s. 12 .

(12)

  EUVL C 416, 11.12.2019, s. 3  (ks. kohta 26).

(13)

  EUVL C 436, 5.12.2014, s. 2

(14)

Valmentajien roolista yhteiskunnassa annettujen neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmien ( EUVL C 423, 9.12.2017, s. 6 ) sekä valmentajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä parantamalla mahdollisuuksia hankkia osaamista ja taitoja annettujen neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmien ( EUVL C 196, 11.6.2020, s. 1 ) jatkotoimet.

(15)

  EUVL C 212, 14.6.2016, s. 14 .

(16)

  https://ec.europa.eu/transparency/expert-groups-register/core/api/front/expertGroupAddtitionalInfo/23271/download

(17)

  https://www.sports.gouv.fr/IMG/pdf/declarationjop2024_europe_en.pdf

(18)

  EUVL C 449, 13.12.2018, s. 1 .

(19)

  EUVL C 214 I, 29.6.2020, s. 1 .

(20)

  EUVL C 417, 15.12.2015, s. 48 .

(21)

EUVL C 354, 4.12.2013, s. 1

(22)

  https://gateway.euro.who.int/en/datasets/hepa

(23)

  Physical Activity Fact Sheets 2021 published | Sport (europa.eu)

(24)

  https://doi.org/10.1787/500a9601-en

(25)

  https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2668

(26)

  https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/25c4dfc8-19bf-11ec-b4fe-01aa75ed71a1  

(27)

  https://www.researchgate.net/publication/349694555_European_Guidelines_on_Improving_Infrastructures_for_Leisure-Time_Physical_Activity_in_the_Local_Arena_towards_social_equity_Intersectoral_collaboration_and_participation?_tp=eyJjb250ZXh0Ijp7InBhZ2UiOiJwdWJsaWNhdGlvbiIsInByZXZpb3VzUGFnZSI6bnVsbH19